Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 4590/02.09.00/2013 103 Valtuustoaloite syömäkelpoisen ruuan hyödyntämisestä ja tähderuokailun kokeilemisesta Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Minna Ahola, puh. 050 525 2779 Hellen Junninen, puh. 050 338 9787 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Inka Hopsun ym. 21.10.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen syömäkelpoisen ruuan hyödyntämisestä ja tähderuokailun kokeilemisesta Espoossa sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Valtuustoaloite 21.10.2013 Selostus Valtuutettu Inka Hopsu ja 38 muuta valtuutettua esittävät 21.10.2013 allekirjoitetussa valtuustoaloitteessaan, että Espoossa kokeillaan koulujen tai laitosten syömäkelpoisen ruoan hyödyntämistä ja tähderuokailua. Kokeilua tulisi seurata ja sen onnistuessa käytäntöä tulisi laajentaa. Perusteluissa viitataan mm. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa vuodelta 2009 olevaan ilmasto- ja energiapoliittiseen linjaukseen, jossa todetaan, että Suomessa pyritään vähintään puolittamaan ruoan hävikki. Kansallisessa energia ja ilmastostrategiassa (2013) puolestaan todetaan, että ruokahävikkiä vähennetään elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Valtuutetut toteavat aloitteessaan, että tällä hetkellä merkittävä osa julkisen ruokailun syömäkelpoisistakin tähteistä päätyy jätteeksi. Jyväskylässä on kokeiltu kouluruokailusta jääneen tähderuoan myyntiä lähialueen asukkaille. Kokemukset siitä ovat olleet hyviä: ruokahävikki on vähentynyt ja osa kuntalaisista on saanut mahdollisuuden ruokailla terveellisesti. Valtuustoaloite on oheismateriaalina.
Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 2 / 2 Mitä on otettava huomioon, mikäli Espoossa kokeiltaisiin syömäkelpoisen ruoan hyödyntämistä ja tähderuokailua? Jyväskylän Kylän Kattaus - liikelaitokselta selvitettiin, mitä tulee huomioida tähderuokakokeilua aloitettaessa. Erityisesti on huomioitava turvallisuusasiat ja etenkin turvallinen sisääntulo. Ruokasalin tulee olla sellaisessa paikassa, jonne on suora yhteys ulkoa. Koulun rehtorin ja koko henkilökunnan sekä oppilaiden tulee asennoitua myönteisesti tähderuoan myymiseen. On tärkeää laatia yhteiset ja yksiselitteiset pelisäännöt, kuka vastaa mistäkin. On myös luotava selkeä järjestelmä, jolla viestitään reaaliaikaisesti, onko ruokaa jäänyt tähteeksi ja syötäväksi saakka vai ei. Keittiöhenkilökunnan tulee noudattaa periaatetta, jonka mukaan ruokaa ei valmisteta liikaa tähderuokailun takia. Jyväskylästä todettiin, että tähderuoan myyminen on sinänsä hyvä sosiaalinen innovaatio. Toisaalta on pohdittu, kuuluuko ruoka-avun antaminen eli tähderuoan jakaminen nimelliseenkään hintaan liikelaitoksen toimintaperiaatteisiin. Asiaa Espoossa päätettäessä on huomioitava, että Espoo Catering vastaa esimerkiksi kouluissa ainoastaan ruokatuotantotiloista, ei ruokasaleista. Tiloista vastaavien tahojen tulee sitoutua siihen, että tiloissa käy ulkopuolisia ruokailijoita ja arvioitava ne kustannukset ja turvallisuustekijät, joita ulkopuolisten palveleminen aiheuttaa. Ruokasalit ovat aktiivisessa käytössä iltapäivisin ruokailun jälkeen (esim. välipalamyynti ja iltapäiväkerhojen toiminta kouluissa ja kerhotoiminta palvelutaloissa), joten mahdollinen tähderuokailu voi vaikuttaa vakiintuneeseen toimintaan ja tilojen käyttöön. Arviolta tunnin lisäpalveluaika tähderuokailun toteutuessa nostaa henkilöstökustannuksia sekä mm. astianpesu- ja energiakustannuksia Espoo Cateringissa. Jyväskylässä tehty kokeilu osoitti, että palvelutaloissa asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttui kokeilun aikana ja kokeilu palvelutalojen osalta lopetettiin. On mahdollista, että kokeilu veisi pois maksavia asiakkaita myös Espoossa. Ruoan edullinen hinta voi johtaa lisävaatimuksiin mm. erityisruokavalioiden suhteen. Loma-aikoina on ollut ongelmana se, että päiväkotiaterioita on tehty liikaa ennakkoon ilmoitettujen lapsimäärien ja niiden perusteella tehtyjen ateriatilauksien mukaisesti. Toteuman oltua oleellisesti ennakoitua ja tilattua pienempi, on tähderuokaa syntynyt. Kuntalaisten rooli on edellisessä asiassa olennaisen tärkeä. He voivat omalta osaltaan vaikuttaa päiväkodeissa syntyvän ruokajätteen määrään vähentävästi. Päiväkodeissa ei ole käteiskassoja, joten tähderuoan myynti siellä ei ole mahdollista.
Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 3 / 3 Kokeilu asukaspuistoruokailusta jääneen tähderuoan hyödyntämisestä vuonna 2008 Espoossa on kokeiltu tähderuoan hyödyntämistä asukaspuistoruokailussa kesällä 2008. Asukaspuistoilla oli mahdollisuus päivittäin peruuttaa etukäteen tilaamiaan lounaita aamuisin klo 9.00 mennessä. Asukaspuistot ennustivat säätilan mukaan, paljonko asiakkaita mahdollisesti tulisi. Päivän ruoka oli siinä vaiheessa pitkälle valmista ja ylimääräistä ruokaa jäi tuotantokeittiöihin. Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:n oli mahdollista noutaa keittiölle tähteeksi jäänyt ruoka ilmaiseksi. Kokeilu ei ollut kannattava, koska ruokaa ei jäänyt jaettavaksi, yhdistys ei hakenut vähäisiä ruokamääriä tai ruoat jäivät sovitusta huolimatta noutamatta tuotantokeittiöstä. Biojäteseuranta Espoo Cateringissa Espoon kaupunki on mukana Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS), joka on tehty vuosiksi 2008-2016. Espoo Catering on mukana kokonaisprojektissa ja ensimmäinen käytännön toimenpide oli biojäteseurannan aloittaminen vuonna 2008. Seuranta eteni vaiheittain kaikkiin keittiöihin ja seurantaa on tehty vuosittain. Biojäteseurannassa eroteltiin ruoan esivalmistuksesta syntyvä jäte, asiakkaalta tuleva jäte ja tarjoiluhävikki. Vuoden 2013 tulosten perusteella todetaan, että tuotantokeittiöiden kokonaisjätemäärät ovat laskeneet vuoden 2008 lähtötasoon verrattuna viidellä prosentilla. Vuoden 2013 lopulla tehtiin jäteseuranta kohdennetuissa pilottikeittiöissä käyttäen hyödyksi uutta Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kehittämää seurantamenetelmää. Menetelmän avulla selvitetään tarkemmin, mistä jäte on peräisin, mistä se koostuu ja mitä missäkin ruokatuotantoprosessin vaiheessa tulee tehdä jätteen vähentämiseksi. Jatkossa biojäteseuranta tehdään koko Espoo Cateringissa HSY:n seurantamenetelmällä. Espoo Catering on aktiivisesti viestittänyt sekä asiakkailleen että henkilöstölleen tuloksista sekä ohjeistanut, miten jätemääriä voidaan edelleen pienentää. Espoo Cateringin ympäristöohjelmassa vuodelle 2014 on asetettu tavoitteiksi 170 ympäristöpassisuoritusta ja ekotukihenkilöiden määrään nostaminen 35:een. Tärkeä osa ympäristöpassitutkintoa ja ekotukihenkilökoulutusta ovat biojätteeseen liittyvät tiedot, taidot ja toimenpiteet. Tarjoiluhävikin ja tarjoiluylijäämän vähentäminen Vuoden 2014 alussa toteutettiin seitsemässä suuressa tuotantokeittiössä seuranta, jossa selvitettiin tarjoiluhävikkiä (linjastoon jäänyt ruoka) ja tarjoilun ylijäämää (ruoka, joka jäi keittiön patoihin ja uuneihin ja jota ei viety tarjolle). Tulosten pohjalta voidaan todeta, että ateriakokonaisuuksia jäi vain muutamia joihinkin kohteisiin. Yhteyttä ei löytynyt sille, että aina samassa kohteessa jäisi ruokaa ja toisessa ei. Miksi ruokaa jää
Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 4 / 4 esimerkiksi kouluissa, johtuu usein siitä, että keittiö ei ole saanut riittävän ajoissa tietoa luokkaretkistä tai muista yllättävistä poissaoloista. Pirstaloitunut palveluverkko selittää myös tarjoiluhävikin määrää ja asettaa haastetta hävikin vähentämiseen. Keittiöt seuraavat päivittäin ja pitkällä aikavälillä ruoan menekkiä. Käytännössä tarjoilun ylijäämä on laitettu tarjolle seuraavana päivänä niissä kohteissa, joissa on jäähdytyslaitteet. Tähderuoan määrää voidaan edelleen vähentää Espoo Cateringin toimipisteissä Jätteen synnyn ehkäisy on ensisijainen ja tärkein toimenpide jätehierarkian mukaan. Espoo Cateringissa voidaan edelleen vähentää tähderuoan määrää mm. tiivistämällä yhteistyötä tilaaja-asiakkaan kanssa sekä toimipistekohtaisesti parantamalla tiedonkulkua (keittiölle ajoissa tieto poissaoloista). Ruokatuotantoprosesseja on tarkennettava erityisesti menekin ja hävikin seurannan sekä erävalmistuksen osalta. Viimeisen ruokailuvuoron alkaessa vain yksi linjasto pidetään auki ja ruoka tarjoillaan pienemmissä tarjoiluastioissa, jolloin tarjoiluhävikin määrä saadaan minimoitua. Koko Espoo Cateringissa otetaan käyttöön uusi HSY:n seurantamalli, jolloin voidaan paremmin pureutua ja puuttua keittiön prosessiin, josta eniten syntyy hävikkiä. Mahdollisuuksien mukaan pyritään keittiöille hankkimaan lisää jäähdytyslaitteita, jotta tarjoiluylijäämä voidaan hyödyntää ruokatarjoilussa seuraavana päivänä. Sisäisellä ja järjestelmällisellä auditoinnilla varmistetaan, että keittiöt noudattavat tarkistettuja ja annettuja ohjeistuksia. Jatkotoimenpiteet Aikaisemmat kokeilut ja edellä mainitut toimenpiteet huomioiden voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että tähderuokailulla ei saavuteta sen aiheuttamiin kustannuksiin nähden vastaavaa välitöntä taloudellista hyötyä. Sen sijaan ekologiset hyödyt näyttäytyvät kokeiluissa positiivisilta. Espoo Catering seuraa tarjoiluhävikin ja tarjoiluylijäämän määrää tarkasti. Mikäli määrissä ei tapahdu positiivista kehitystä, tilanne arvioidaan uudelleen. Espoolaisen Aarnivalkean alakoulun oppilaat ovat ideoineet projektin, jossa tähderuoan myyntiä kokeillaan ja yhteisöllisyyttä koulun sisällä lisätään. Espoo Catering lähtee mukaan tähän kokeiluun tämän kevään aikana ja seuraa kokemuksia ruoan myynnistä ja miettii niiden perusteella mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Tiedoksi
Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 5 / 5