Espoon kaupunki Pöytäkirja 205. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 423/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh Anne Savolainen, puh Riikka Nikulainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henrik Vuornoksen ja Kristiina Mustakallion ja 55 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta Espoossa ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Henrik Vuornos ja Kristiina Mustakallio sekä 55 valtuutettua esittävät päivätyssä valtuustoaloitteessa, että sosiaali- ja terveystoimi selvittää yhteistyössä asuntoyksikön kanssa nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisen toteutusmahdollisuudet Espoossa. Aloitteen tekijät mainitsevat esimerkkinä Helsingissä vuoden 2016 alusta aloitetun kokeilun, jossa kokeillaan nuorten ja vanhusten yhteisasumista palvelutalossa. Hankkeessa kolme nuorta on saanut vuokrata käyttöönsä oman asunnon palvelutalosta. Asunnon vuokrataso on matala, mutta vuokran lisäksi asumiseen kuuluu viikoittain 3-5 tuntia seurustelua ja toimintaa palvelutalossa asuvien vanhusten ja vanhusryhmien kanssa. Aloitteen tekijöiden mukaan toiminta on mitä mainioin esimerkki sukupolvien välisestä kohtaamisesta ja siitä voivat hyötyä sekä nuoret että vanhukset. Helsingin hankkeessa päätavoite on nuorten asunnottomuuden vähentäminen. Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus hallinnoi Oman muotoinen koti -hanketta, johon on saatu hankerahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta ajalle 2/2015-4/2016. Nuorisoasiainkeskus on tehnyt yhteistyötä ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen päätavoitteena on poistaa nuorten asunnottomuus Helsingissä vuoden 2018 loppuun mennessä kokonaan.

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Kolme nuorta asuu palvelutalo Rudolfissa samanlaisissa yksiöissä kuin vanhukset: 23 neliön yksiössä on keittiönurkkaus, vessa ja suihku sekä parveke. Vuokra on 250 euroa kuukaudessa. Vastikkeeksi nuoret sitoutuvat viettämään aikaansa naapureidensa kanssa kolmesta viiteen tuntia viikossa. Idea on lähtöisin Hollannista, jossa on etsitty uudentyyppisiä keinoja vanhusten yksinäisyyden lievittämiseksi. Palvelutalo Rudolf on Helsingin kaupungin yksikkö, jossa on palvelutaloasumista ja ryhmäkotiasumista. Helsingissä on vanhastaan lukuisia kaupungin palvelutaloja, joihin on viime vuosina sijoitettu vain ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia ikääntyneitä. Palvelutalo Rudolfissa on ollut erillisiä asuntoja, joihin on ollut vaikea löytää sopivia ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia vanhuksia asukkaiksi. Näitä muista erillään sijaitsevia asuntoja vuokrataan hankkeessa kolmelle nuorelle. Vielä ei ole käytettävissä systemaattista analyysia Helsingin kokeilun tuloksista. Espoossa nuorten asunnottomuuden poistamiseksi on kehitetty välivuokrausmallia yhteistyössä Y-säätiön ja YM:n kanssa. Välivuokrausmallikokeilu on käynnistetty Espoossa keväällä Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tarkoitetun ns. PAAVO II -ohjelman ( ) aikana kaupunki varasi kolme tonttia nuorisoasuntojen rakentamiseen. Näihin kohteisiin on tulossa yhteensä noin 200 nuorisoasuntoa, joista osa osoitetaan erityistä tukea tarvitseville nuorille. Lisäksi nuorille on suunnitteilla ja rakenteilla asuntoja myös yksityisille tonteille, joten nuorille tarkoitettu asuntotarjonta paranee Espoossa lähivuosina. Ikääntyneiden yksinäisyys on merkittävä inhimillinen kärsimys. Yksinäisyyden syyt ovat moninaisia ja niin myös keinot, joilla siihen vastataan. Espoossa on käynnistynyt Seniori-Vamos -projekti, jolla etsitään ja löydetään kotona asuvia yksinäisiä ikääntyneitä ja autetaan heitä. Myös erilaisilla ryhmätoiminnoilla tarjotaan mahdollisuus osallisuuteen ja kohtaamisiin. Hoivakotien ja palvelutalojen vapaaehtois- ja asukastoimintaa on kehitetty, jotta asukkailla olisi mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Hoivakotien ja palvelutalojen päivittäistä toimintaa on lisätty, muun muassa viikonlopun virkistystoimintaa ja ulkoilua. Useat ikääntyneiden asumiskohteet ovat ARA -tuettuja. Niissä ARA - kohteissa, joissa kohteelle on myönnetty investointiavustusta tai kohde on muuten osoitettu tietylle käyttäjäryhmälle, käyttäjäryhmien muuttaminen vaatii ARAn hyväksynnän. Perusteluna voi olla se, että kohteessa on vajaakäyttöä eikä alkuperäiselle käyttäjäryhmälle ole tarvetta. Espoossa on 81 kpl kaupungin omistuksessa olevia palvelutaloasuntoja. Näihin asuntoihin on ollut ikäihmisillä tarvetta, joten niitä ei ole ollut tyhjillään eikä niihin ole ollut haastetta saada asukkaita. Elä ja asu -seniorikeskusmallin ja Espoon ikääntymispoliittisen ohjelman mukaan kaupungissa tavoitellaan yksiportaista hoiva-asumista ja nykyisistä palvelutaloista luovutaan asteittain elä ja asu -seniorikeskusten valmistumisen myötä. Leppävaaran elä ja asu -seniorkeskuksen valmistuttua alkuvuonna 2017 on tavoitteena luopua 59

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 palvelutaloasunnosta, jolloin jäljelle jää 22 kpl palvelutaloasuntoja. Kaupungin palvelutalojen yhteydessä olevat asunnot eivät ole tällöin ratkaisu Espoossa nuorten ja ikääntyneiden yhteisasumiselle. Vanhusten palveluissa tehostetussa palveluasumisessa on säädösten mukainen henkilöstömitoitus ja varustelu, jonka vuoksi asuntojen käyttö muuhun tarkoitukseen näissä yksiköissä ei ole tarkoituksenmukaista. Valtaosa tästä palvelusta hankitaan ostopalveluna yksityisistä hoivakodeista. Espoossa tulee kirkastaa, mitä tavoitellaan mahdollisessa kokeilu- ja kehittämishankkeessa. Mikäli pääpaino on ikääntyneiden ja nuorten yhteistoiminnassa, voidaan sitä edistää muillakin tavoilla, kuten tarjoamalla esim. elä ja asu -keskusten tai muiden palvelukeskusten tiloja myös nuorten käyttöön tai luomalla rakenteet, joissa nuoret toimivat ikääntyneiden kanssa esimerkiksi palvelukeskuksissa, palvelutaloissa, hoivakodeissa ja elä ja asu -seniorikeskuksissa. Tällaiseen toimintaan voi ottaa osaa useampi nuori kuin yhteisasumiseen. Mikäli päätavoite on Espoossakin nuorten asunnottomuuden väheneminen, voidaan selvittää muunlaiseen kuin palvelutaloasumiseen liittyvää yhteisasumista. Tällaista voisivat olla esimerkiksi seuraavat vaihtoehdot. Espoon ikääntymispolitiikan ja elä ja asu -mallin tavoitteiden mukaan Espoon keskuksen palvelutalon asuminen päättyy ja asunnot muuttuvat tavallisiksi vuokra-asunnoiksi, jolloin voitaisiin ehdottaa varattavaksi osa asunnoista ikääntyneille. Tällöin voisi olla mahdollista varata kokeilumielessä nuorille muutamia asuntoja Helsingin kokeilun malliin. Nuoret viettäisivät aikaa ja toimisivat ikääntyneiden kanssa hieman edullisempaa vuokraa vastaan. Toinen mahdollisuus voisi olla yhteisasuminen yksityisissä palvelutaloissa, joita on Espoossa lukuisia. Näistä osaan, ns. kevyen palveluasumisen asuntoihin, on ollut haasteellista saada asukkaita. Avoimeksi jää näissä vaihtoehdoissa, mikä taho subventoisi nuorten asumista ja ohjaisi toimintaa. Kolmas vaihtoehto on sijoittaa nuorisoasumista ja ikääntyneiden asumista (ns. senioriasumista) lähekkäin ja ohjata asukkaita yhteistoimintaan. Tällaista mahdollisuutta on esittänyt yksityinen rakennuttaja Espoonlahden alueelle. Sosiaali- terveystoimi ja asuntoyksikkö pitävät tarpeellisena, että tässä vaiheessa seurataan Helsingin kokeilua. Jatkossa tulee arvioida, mikä on Espoossa päätavoite nuorten ja ikääntyneiden yhteistoiminnassa. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 valtuutettu Henrik Vuornoksen ja Kristiina Mustakallion ja 55 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta Espoossa ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5