Pirjo Pollari, Jyväskylän normaalikoulu enorssi, Tampere 10.9.2015
Arviointi on vahva vaikuttaja Arviointi on se kenttä, jossa taistelu opetussuunnitelman uudistamisesta joko voitetaan tai hävitään. Arviointimenetelmät vaikuttavat vahvasti opetus- ja opiskelumenetelmiin Arviointi voi myös vääristää oppimisprosessia, jos se mm. Ohjaa opiskelemaan lähinnä vain koetilanteita varten Korostaa sirpaletietoa, määrää ja muistia Luo ahdistusta ja stressiä, lannistaa On kovin arvosanakeskeistä
Arviointi on vahva vaikuttaja Arviointi on myös tehokas muutoksen estäjä: jos arviointi ei muutu, ei muutu opiskelukaan, sillä opiskelijat muovaavat työtään pikemminkin arvioinnin vaatimusten pohjalta kuin opetussuunnitelman retoriikkaan nojautuen. (Välijärvi 1996, 126)
Kolmas kerta toden sanoo? Uusien OPSien esittämiä arvioinnin tehtäviä on mainittu jo ainakin kaksissa edellisissä opetussuunnitelmissa, eli 1990-luvulta saakka arvioinnin tehtävänä on ollut Kannustaa ja ohjata oppimista ja opiskelua Kehittää itsearviointitaitoja Nyt sanotaan taas, mutta selkeämmin ja painokkaammin (varsinkin POPSissa)
POPS 2016: Oppimisen arviointi Perusopetuslain (22 ) mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa. (POPS 2016, s.46)
POPS 2016: Oppimisen arviointi Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita. Opintojen aikainen arviointi Päättöarviointi
PO arviointi Opintojen aikainen arviointi ja palaute Formatiivinen Summatiivinen, mm. vuosiluokkaarvosana (YK) Opetuksen ja oppimisen tavoitteet ja kriteerit Päättöarviointi Päättötavoitteet ja -kriteerit
Opintojen aikainen arviointi Tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta Tehtävänä kannustaa, edistää ja ohjata oppimista sekä itse- ja vertaisarvioinnin kehittymistä Pääosin formatiivista Palautteella tärkeä tehtävä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa.
Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnin tuloksena annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.
LOPS ja arviointi Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. (Lukiolaki 629/1998, 17 1 mom., muutettu lailla 1116/2008) Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista. Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten oppimista arvioidaan. (LOPS2016, 250, luonnos 19.8.2015)
LOPS ja arviointi Opintojen aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti. (LOPS2016, 250, luonnos 19.8.2015)
LOPS ja kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Arvioinnilla edistetään opiskelijan oppimista ja annetaan palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta. Opiskelijan kurssisuorituksesta annetaan arvosana kurssin päätyttyä. Annettavan arvosanan tulee perustua monipuoliseen näyttöön oppiaineen ja kurssin tavoitteiden saavuttamisesta. Erilaisten tuotosten lisäksi käytetään opiskelijan oppimisen ja työskentelyn havainnointia. Arvosanan antamisen tukena voidaan käyttää opettajan ja opiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia. Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. (LOPS2016, 250, luonnos 19.8.2015)
Kurssin aikainen arviointi: edistää oppimista, kertoo tavoitteiden saavuttamisesta kurssiarvosana päättöarviointi Yoarviointi
Summatiivinen vai formatiivinen? AoL or AfL? Assessment of learning (AoL): oppimisen tuloksien arviointi summatiivinen arviointi Assessment for learning (AfL): oppimista edistävä arviointi formatiivinen arviointi AfL / oppimista edistävä arviointi / formatiivinen arviointi on tämän esityksen keskeisin aihe
HUOM! Formatiivinen / oppimista edsitävä arviointi EI tarkoita sitä, että pidämme (ja korjaamme) yhä lisää kokeita vaan kyse on monenlaisista pedagogista ratkaisuista, joilla pyrimme seuraaviin asioihin:
Black & Wiliam 1998 Formatiivinen arvioinnin tehtävä on edistää oppimista Mitä formatiivisen arvioinnin tulee huomioida: Tavoitteiden tulee olla oppilaiden tiedossa Itsearviointia tulee tukea ja kehittää Oppilailla tarpeeksi mahdollisuuksia ja aikaa ajatella itse sekä osoittaa ja testata ajatteluaan Palaute ensisijaisen tärkeää, sen tulee ohjata eteenpäin Havaittuja aukkoja täytyy voida paikata: loppuarviointi ei sitä mahdollista Täytyy olla turvallista, jotta uskaltaa tehdä myös virheitä!
Palaute vaikuttaa Palaute vaikuttaa oppimiseen vahvasti, niin hyvässä kuin myös pahassa (esim. Hattie 2009, 2012) Palautteen teho riippuu myös vastaanottajan reaktioista siihen, ei vain palautteen määrästä ja laadusta Saman opettajan täsmälleen samanlainen palaute saattaa motivoida yhtä oppilasta yrittämään enemmän mutta saada toisen oppilaan luovuttamaan. (Wiliam 2012, 33)
Mitä on palaute? Palautteen tehtävä on antaa tietoa tämänhetkisestä suorituksesta mutta ennen kaikkea myös ohjata saavuttamaan tavoitteet, parantaa tulevaa: Tavallisesti opettajien mielestä palaute on rakentavia kommentteja, kritiikkiä, korjaamista, sisältökommentteja ja laajennuksia. Oppilaat sen sijaan arvostavat palautetta, joka auttaa heitä tietämään, minne ja miten heidän on tarkoitus edetä. (Hattie 2012, 19-20)
Palautteen ongelmia: Palautteesta vain osa menee perille Oppilaat eivät huomaa palautetta Annetaan muille kuin minulle, tulee liian myöhään, ympäripyöreää, heitetään ilmaan, ei osoiteta, jne Oppilaat eivät ymmärrä palautetta Kryptistä, epäselvää, terminologista: otsikot SPOTPA Oppilaat eivät huoli palautetta Virhekeskeistä, lannistavaa, ei auta tulevaa, evvk
Palautteen ongelmia: Palaute peittyy: arvosana vie huomion oppimistehtävästä pois, itseen ja muiden vertailuun (mm. Butler 1988, 1989) Arvioinnin yleisin muoto, arvosanat, on niin itsestäänselvä osa koululaitosta, että emme helposti edes huomaa, kuinka hyödytöntä sen antama palaute on oppimisen eteenpäin ohjaamisen kannalta. Arvosanoista emme päässe - mutta se ei tarkoita, että meidän pitäisi pitää niitä tärkeänä palautelähteenä. (Wiggins 2012, 15)
Hyvän palautteen kriteerejä (mm. Wiggins 2012) Palaute pohjautuu tavoitteisiin ja kriteereihin Selkeää, oppijaystävällistä ja kohtaista Eteenpäin suuntaavaa, auttaa tulevaa, ei käske vaan perustelee: MIKSI? Ajankohtaista ja jatkuvaa Tasapainoista: ei vain negatiivista/virhekeskeistä Reilua, johdonmukaista
Arvioinnin muutoksen ongelmia: Arviointia on vaikea muuttaa sillä se on juurtunut syvälle uskomuksiin, näkemyksiin, asenteisiin ja arvoihin, edustaa jatkuvuutta ja pysyvyyttä Arvioinnin muutos vaatii omien tuttujen tapojen ja toimintamallien mutta myös uskomusten ja näkemysten kyseenalaistamista Arviointi pitäisi nähdä oppimisen edistämisen välineenä, ei koekeskeisenä kontrollin tai raportoinnin välineenä Arvioinnin ristiaallokko: yhteiskunta, työnantajat, opetusviranomaiset, vanhemmat, media, jne: kaikilla omat näkemyksensä siitä, mitä arvioinnin tulisi olla
Arvioinnin muutoksen ongelmia: Voiko samaa arviointia käyttää eri tarkoituksiin? Voiko formatiivisen arvioinnin havainnot muuttaa summatiiviseksi, esim. arvosanaksi? Eettisesti arveluttavaa, sillä niillä erilaiset tarkoitukset Vai arvioidaanko koko ajan? Taas lisää työtä? Vai jotain ei niin uutta vaan uusi lähestymiskulma? Tarkoitus ei ole, että opettaja tekee enemmän työtä, vaan että hän tekee järkevämpää työtä. (Black et al. 2003, 2)
Formatiivisia arviointikeinoja (mm. Black et al. 2003; Black & Wiliam 2012) Opetuskeskustelu formatiivisesti Palaute oppilaille huolellisesti laadittuina kommentteina, ei pisteinä tai numeroina Vertais- ja itsearviointi tehokkaaseen käyttöön Summatiivisia kokeita formatiivisiin tarkoituksiin
Mitä norssien tulisi tehdä? Lisätä arviointikoulutusta jo nyt opettajaharjoittelijoiden opetussuunnitelmiin heillä töissä uudet opsit voimassa! Kokeilla ja kehittää formatiivisen arvioinnin hyviä käytäntöjä Järjestää täydennyskoulutusta opettajille [Kiireiset opettajat] tarvitsevat erilaisia oikeita käytännön esimerkkejä kollegoilta, joihin he voivat samaistua ja joilta he voivat saada uskoa ja innostusta, että tämä toimii ja kannattaa. (Black & Wiliam 1998, 15-16)
Kaiken arvioinnin, niin summatiivisen kuin formatiivisen arvioinnin, tulee olla monipuolista ja laadukasta olla mahdollisimman luotettavaa olla tavoitteiltaan ja arviointiperusteiltaan opiskelijan tiedossa ohjata opintoja, kehittää itsearviointia ja opiskelijan aktiivista roolia kannustaa opiskelijaa osoittamaan kykynsä edesauttaa oppimista (Gardner 2012, 106-107)
Lähteet: Black, P. & Wiliam, D. 1998. Inside the black box: Raising standards through classroom assessment. London: King's College London School of Education Black, P., Harrison, C., Lee, C., Marshall, B. & Wiliam, D. 2003. Assessment for learning: putting it into practice. Maidenhead UK: Open University Press Butler, R. 1988. Enhancing and undermining intrinsic motivation: The effects of task-involving and ego-involving evaluation on interest and performance. British Journal of Educational Psychology 58 (1), 1-14. Earl, L. M. 2003. Assessment as learning: using classroom assessment to maximize student learning. Thousand Oaks: Corwin Press. Gardner, J. 2012. (ed.) Assessment and Learning. (2nd edition) London: SAGE. Hattie, J. A. C. 2009. Visible learning: a synthesis of over 800 meta-analyses relating to achievement. London: Routledge. Hattie, J. 2012. Know Thy Impact. Educational Leadership 70 (1), 18-23. Välijärvi, J. 1996. Oppilasarviointi opiskelun uudistumisen tukena ja tukahduttajana lukiossa. Teoksessa Räisänen, A.& Frisk, T. Silta uuteen opiskelija-arviointiin. OPH, 123-142 Wiggins, G. 2012. Seven Keys to Effective feedback. Educational Leadership 70 (1), 10-16. Wiliam, D. 2012. Feedback: Part of a System. Educational Leadership 70 (1), 31-34.