Summatiivinen vai formatiivinen?

Transkriptio

1 Summatiivinen vai formatiivinen? Assessment of learning (AoL): oppimisen tulosten arviointi/ bedömning av lärande summatiivinen arviointi Assessment for learning (AfL): oppimista edistävä arviointi/ bedömning för lärande formatiivinen arviointi Robert Stake: Kun kokki maistaa keittoa, se on formatiivista arviointia, mutta kun asiakas syö sitä, se on summatiivista.

2 Pirjo Pollari Jyväskylän normaalikoulu

3 Arviointi on vahva vaikuttaja Arviointi on se kenttä, jossa taistelu opetussuunnitelman uudistamisesta joko voitetaan tai hävitään.

4 Arviointi on vahva vaikuttaja Arviointi on tehokkaampi voima muutoksessa kuin opetussuunnitelma: arviointimenetelmien muutos vaikuttaa nopeammin ja syvällisemmin opiskelijoiden työhön kuin opetussuunnitelman muutos (Välijärvi 1996, 123) Arviointimenetelmät vaikuttavat suuresti opetus- ja opiskelumenetelmiin mutta myös oppimisen laatuun ja tuloksiin

5 Arviointi on vahva vaikuttaja Arviointi voi myös vääristää oppimisprosessia, jos se Ohjaa opiskelemaan lähinnä vain koetilanteita varten Korostaa sirpaletietoa, määrää ja muistia Luo ahdistusta ja stressiä, lannistaa On kovin arvosanakeskeistä Arviointi on myös tehokas muutoksen estäjä: jos arviointi ei muutu, ei muutu opiskelukaan, sillä opiskelijat muovaavat työtään pikemminkin arvioinnin vaatimusten pohjalta kuin opetussuunnitelman retoriikkaan nojautuen. (Välijärvi 1996, 126)

6 Lukion opiskelija-arviointi Suomessa Tutkimusta vähän, mutta sen mukaan arviointi lukioissa ei ole kovin monipuolista koekeskeistä: ahdistava keppi/kannustava porkkana palaute on niukkaa ja numerokeskeistä Itse- ja vertaisarviointia ei juurikaan käytetä Eli perinteistä toteavaa summatiivista arviointia Onko (osa)syynä kurssijärjestelmä ja koeviikkokäytänteet? Opiskelija-arviointia tulisi monipuolistaa Arviointi opiskelijoiden mielestä kuitenkin varsin luotettavaa (Välijärvi et al. 2009: Lukiopedagogiikka)

7 Arvioinnin muutosvastarinta Arviointia on vaikea muuttaa sillä se on juurtunut syvälle uskomuksiin, näkemyksiin, asenteisiin ja arvoihin; ylläpitävät jatkuvuutta Arviointikäytänteiden muutos vaatii omien tuttujen tapojen ja toimintamallien mutta myös uskomusten ja näkemysten kyseenalaistamista Monia tahoja, jotka ottavat kantaa: ei vain koulu vaan myös kodit, ympäröivä maailma, media, poliitikot, jne

8 Mitä uutta edelliseen OPSiin verrattuna?

9 POPS 2016: Oppimisen arviointi Perusopetuslain (22 ) mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa. (POPS 2016, s.46)

10 POPS 2016: Oppimisen arviointi Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita. Opintojen aikainen arviointi Päättöarviointi

11 PO arviointi Opintojen aikainen arviointi ja palaute Formatiivinen Summatiivinen, mm. vuosiluokkaarvosana (YK) Opetuksen ja oppimisen tavoitteet ja kriteerit Päättöarviointi Päättötavoitteet ja -kriteerit

12 LOPS ja arviointi Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. (Lukiolaki 629/1998, 17 1 mom., muutettu lailla 1116/2008) Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista. Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten oppimista arvioidaan. (LOPS2016, 250)

13 LOPS ja kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Arvioinnilla edistetään opiskelijan oppimista ja annetaan palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta. Opiskelijan kurssisuorituksesta annetaan arvosana kurssin päätyttyä. Annettavan arvosanan tulee perustua monipuoliseen näyttöön oppiaineen ja kurssin tavoitteiden saavuttamisesta. Erilaisten tuotosten lisäksi käytetään opiskelijan oppimisen ja työskentelyn havainnointia. Arvosanan antamisen tukena voidaan käyttää opettajan ja opiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia. Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. (LOPS2016, 250)

14 Kurssin aikainen arviointi: edistää oppimista, palautetta tavoitteiden saavuttamisesta kurssiarvosana päättöarviointi Yoarviointi

15 = bedömning för lärande

16 Kolme keskeistä kohdetta Oppimista edistävä opintojen/kurssin aikainen arviointi Myös kurssin/opiskelun aikana formatiivista arviointia Itse- ja vertaisarviointia oman oppimisen avuksi Palaute Monipuolista arviointia myös summatiivisesti

17 HUOM! Formatiivinen arviointi EI tarkoita sitä, että pidämme (ja korjaamme) yhä lisää kokeita vaan kyse on monenlaisista pedagogista ratkaisuista, joilla pyrimme entistä systemaattisemmin ja tavoitteellisemmin seuraaviin asioihin:

18 Black & Wiliam 1998 Formatiivisen arvioinnin tehtävä on edistää oppimista Mitä formatiivisen arvioinnin tulee huomioida: Tavoitteiden tulee olla oppilaiden tiedossa Oppilaat voivat arvioida itseään vain, jos heillä on tarpeeksi selkeä käsitys tavoitteista, jotka heidän on tarkoitus saavuttaa. Valitettavasti monilla oppilailla sitä ei ole.

19 Black & Wiliam 1998 Formatiivinen arvioinnin tehtävä on edistää oppimista Mitä formatiivisen arvioinnin tulee huomioida: Tavoitteiden tulee olla oppilaiden tiedossa Itsearviointia tulee tukea ja kehittää Haluamme kasvattaa oppilaistamme itseohjautuvia elinikäisiä oppijoita. Jos heistä on tarkoitus tulla kriittisiä ajattelijoita ja ongelmanratkaisijoita, jotka osaavat hyödyntää tietojaan ja taitojaan, heidän täytyy myös oppia itsearviointitaitoja. He eivät voi vain odottaa, että joku kertoo heille oikean vastauksen. (Earl 2003, 101)

20 Black & Wiliam 1998 Formatiivinen arvioinnin tehtävä on edistää oppimista Mitä formatiivisen arvioinnin tulee huomioida: Tavoitteiden tulee olla oppilaiden tiedossa Itsearviointia tulee tukea ja kehittää Oppilailla tarpeeksi mahdollisuuksia ja aikaa ajatella itse sekä osoittaa ja testata ajatteluaan Palaute ensisijaisen tärkeää, sen tulee ohjata eteenpäin Havaittuja aukkoja täytyy voida paikata: loppuarviointi ei sitä mahdollista Täytyy olla turvallista, jotta uskaltaa tehdä myös virheitä!

21 Eri asteet, eri aineet: erilaiset haasteet? Formatiivinen prosessin arviointi ollut aina osa toimintaa taitoja taideaineissa Samoin äidinkielessä vahvasti mukana Näin myös esiopetuksessa ja alakoulussa Humanistiset reaaliaineet: omia tulkintoja, perusteluja, jne. Luonnontieteet, matematiikka: eksaktimpia, oikeita vastauksia? Vieraat kielet: haastavaa? we have found that modern foreign languages present the greatest challenges in embedding formative assessment into classroom practice. (Black et al. 2003, 72)

22 Formatiivisia arviointikeinoja, mm. (mm. Black et al. 2003; Black & Wiliam 2012) Opetuskeskustelu formatiivisesti Vertais- ja itsearviointi käyttöön Palaute oppilaille huolellisesti laadittuina kommentteina, ei pisteinä tai numeroina Summatiivisia kokeita myös formatiivisiin tarkoituksiin

23 Opetuskeskustelu formatiivisesti Vanhan läksyn kertausta, uus-vanhan aiheen aloitus, tms Opettaja esittää HYVIÄ kysymyksiä Anna aikaa ajatella!!! Oman ajattelun testaamista eli ajatusten / vastausten pohdintaa esim. 5 min. pareissa tai pienryhmissä Vasta sitten keskustelua koko ryhmän ja opettajan kanssa Virhekäsitykset avoimesti keskusteluun, ei sivuuteta Padlet, puna-vihreät laput, socrative, peukutus, Itsearviointi mukana koko ajan

24 Vertais- ja itsearviointi käyttöön Tavoite ja hyvän suorituksen kriteerit oltava tiedossa ennen kuin voi arvioida ja antaa palautetta Voi myös itse pohtia tai jopa luoda kriteerejä Edistää sekä arvioijan että arvioitavan oppimista: kriteerien ymmärtäminen, sama kokemusmaailma, jne Vert./itsearviointia (koti)tehtävistä, (väli)kokeista, suorituksista (vrt taitoaineet) Liikennevalot mm. kotitehtävien tarkastukseen: Mahdollistaa oman tavoitetason

25 Miten opiskelija voi arvioida omaa/ toisen suoritusta? Täytyy tietää mikä on tavoite: Mikä on tehtävä? Mitä sillä tehtävällä tavoitellaan eli mihin pyritään? Täytyy tietää mitkä ovat osaamisen/suorituksen arviointikriteerit eli millainen on hyvä suoritus Jos suoritus jäi vajaaksi, miksi? Miten saavuttaa tavoite eli miten suoritusta voi parantaa? Mihin kannattaa keskittyä? Eli analysoida ja pohdia, mitä eroja ja/tai yhtäläisyyksiä oli omalla suorituksella ja ns oikealla vastauksella/suorituksella

26 Liikennevalot Vihreä = osaan täysin / itselleni tarpeeksi hyvin Oranssi/keltainen = osaan melko hyvin mutta kertaus kannattaa Punainen = en osaa (tarpeeksi hyvin) Vrt ala- ja yläkoulun hymiöt /peukut / plussat ja miinukset

27 Pohdi parin kanssa miten hyvin on hallussa Murtoluvut, potenssin laskusäännöt 1.asteen yhtälö Aritmeettinen vs. geometrinen lukujono Lukujonon esitysmuodot: analyyttinen ja rekursiivinen muoto.

28 Englannin kurssin aluksi: Osaan muodostaa kaikki englannin aikamuodot Hallitsen myös verbien oikeinkirjoituksen Osaan käyttää kaikkia aikamuotoja oikein myös kestoaikamuotoja (esim I was watching TV ) Osaan muodostaa kaikki ehtolausetyypit Tulevan ehdon (Jos Kaija tulee, lähden mukaan.) Jossittelun (Jos olisin rikas, muuttaisin Ranskaan.) Menneen jossittelun (Jos olisin tiennyt, en olisi lähtenyt.) Ja osaan käyttää niitä oikein myös kirjoitelmissani Ja puheessani

29 Liikennevalota enkun kotitehtävät Konditionaali päälauseessa (teht. 1) My mum would buy a horse Sivulause ja imperfekti (teht. 2) Lisa would visit Japan if she had enough money. Sekaisin päälauseita ja sivulauseita (teht. 3 ja 4) If I were/ was you, I wouldn t do it!

30 Mitä on palaute? Palautteen tehtävä on antaa tietoa tämänhetkisestä suorituksesta mutta ennen kaikkea myös ohjata saavuttamaan tavoitteet, parantaa tulevaa: Tavallisesti opettajien mielestä palaute on rakentavia kommentteja, kritiikkiä, korjaamista, sisältökommentteja ja laajennuksia. Oppilaat sen sijaan arvostavat palautetta, joka auttaa heitä tietämään, minne ja miten heidän on tarkoitus edetä. (Hattie 2012, 19-20)

31 Palautteen ongelmia: Palautteesta vain osa menee perille Oppilaat eivät huomaa palautetta Annetaan muille kuin minulle, tulee liian myöhään, ympäripyöreää, heitetään ilmaan, ei osoiteta, jne Oppilaat eivät ymmärrä palautetta Kryptistä, epäselvää, terminologista: otsikot SPOTPA Oppilaat eivät huoli palautetta Virhekeskeistä, lannistavaa, ei auta tulevaa, evvk

32 Palautteen ongelmia: Palautteen teho ei riipu vain palautteen määrästä ja laadusta vaan myös vastaanottajan reaktioista palautteeseen (esim. Wiliam 2012, Hattie & Timperley 2007) Saman opettajan täsmälleen samanlainen palaute saattaa motivoida yhtä oppilasta yrittämään enemmän mutta saada toisen oppilaan luovuttamaan. (Wiliam 2012, 33)

33 Palautteen ongelmia: Palaute peittyy: arvosana vie huomion oppimistehtävästä pois, itseen ja muiden vertailuun (mm. Butler 1989) Arvioinnin yleisin muoto, arvosanat, on niin itsestäänselvä osa koululaitosta, että emme helposti edes huomaa, kuinka hyödytöntä sen antama palaute on oppimisen eteenpäin ohjaamisen kannalta. Arvosanoista emme päässe - mutta se ei tarkoita, että meidän pitäisi pitää niitä tärkeänä palautelähteenä. (Wiggins 2012, 15)

34 Hyvän palautteen kriteerejä (mm. Wiggins 2012) Palaute pohjautuu tavoitteisiin ja kriteereihin Selkeää, oppijaystävällistä ja kohtaista Eteenpäin suuntaavaa, auttaa tulevaa, ei käske vaan perustelee: MIKSI? Ajankohtaista ja jatkuvaa Tasapainoista: ei vain negatiivista/virhekeskeistä Reilua, johdonmukaista Sisällöllistä, ei (vain) numeraalista

35 Palaute kommentteina, ei arvosanoina Palautetta esseistä, kotitehtävistä, välikokeista, suorituksista Palaute perustuu tavoitteisiin: mikä on tavoite, missä ollaan nyt ja miten tavoitteeseen päästään Anna mahdollisuus työstää palautteen pohjalta ja osoittaa oppimista, vasta sitten summatiivista arviointia (ja numeroita) Prosessikirjoittaminen, prosessiesitelmä/-posteri/- esseevastaus/-aine/jne

36 Anna palautetta Muista palautteenannon MMM: 1. Mikä on tavoite? 2. Missä oppija on nyt tavoitteen suhteen? 3. Miten hän voi saavuttaa tavoitteen yhä paremmin?

37 Summatiivisiin kokeisiin formatiivisuutta Kokeeseen kertaamisen tukeminen Tehdään koulussa (tai kotona) esikoe tai testi > mitä osasin, mitä en > sitä kertaan enemmän Vanhoja koetehtäviä tai aihelista liikennevalotetaan > kertaustarve Tehdään omia koekysymyksiä ja vastataan muiden oppilaiden/ opiskelijoiden tekemiin kysymyksiin Laaditaan mallivastauksia omiin kysymyksiin Arvioidaan vastauksia

38 Opiskelija: ennen koetta Tee kertaustehtäviä ja verta omaasi ja mallisuoritusta Analysoi koealueen sisällysluetteloa ja liikennevalota se (eli mieti, mitä asioita tarvitsee kerrata enemmän, mitä ei) Tee itsellesi kokeeseen kertausta varten lunttilappu rajoita koko, jolloin joudut valitsemaan, mitä kirjoitat Arvioi toisten tehtäviä, anna palautetta, opeta kaveria Pelkkä paljon pänttääminen ei yleensä auta, jos asiaa ei myös analysoi ja sitten toimi sen mukaisesti Mitä muita keinoja olette käyttäneet?

39 Summatiivisiin kokeisiin formatiivisuutta Kokeenpalautuksesta tärkeä ja oppimista edistävä Voisiko osoittaa lisäoppimista kokeen jälkeenkin jollain tavalla? (lisätehtävä, -näyttö, -testi; uusi koe myöh. tms) Vrt. dynaaminen arviointi Monipuolisia kokeita ja koetehtäviä myös summatiivisiin tarkoituksiin

40 Summatiivisia arviointikeinoja Autenttinen arviointi (esim. portfolio) Havainnointi / toiminnallinen koe Suullinen koe Itse- ja/tai vertaisarviointi mukana myös loppuarvioinnissa Ryhmän tai parin arviointi (mm. ryhmäkoe, yhteinen tehtävä; osa kokeesta yhdessä, osa yksin, tms) Kotikoe / on-line / tallenne, jne. (aika ja/tai paikka vapaa) Tukeva ja auttava, mm. lunttilappukoe, kirja mukana, tms.

41 HUOM: Arvioinnin tulee olla monipuolista ja laadukasta olla mahdollisimman luotettavaa olla tavoitteiltaan ja arviointiperusteiltaan opiskelijan tiedossa ohjata opintoja, kehittää itsearviointia ja opiskelijan aktiivista roolia kannustaa opiskelijaa osoittamaan kykynsä edesauttaa oppimista (Gardner 2012, )

42 Päivän motto: Kaiken arvioinnin tulisi edistää oppimista. (Gardner 2012, 107)

43 Lähteitä: Black, P. & Wiliam, D Inside the black box: Raising standards through classroom assessment. London: King's College London School of Education Black, P., Harrison, C., Lee, C., Marshall, B. & Wiliam, D Assessment for learning: putting it into practice. Maidenhead UK: Open University Press Butler, R Enhancing and undermining intrinsic motivation: The effects of task-involving and ego-involving evaluation on interest and performance. Br Journal of EdPsych 58 (1), Earl, L. M Assessment as learning: using classroom assessment to maximize student learning. Thousand Oaks: Corwin Press. Gardner, J (ed.) Assessment and Learning. (2nd edition) London: SAGE. Hattie, J. A. C Visible learning. London: Routledge. Hattie, J Know Thy Impact. Educational Leadership 70 (1), Linnakylä, P. & Välijärvi, J Arvon mekin ansaitsemme: kansainvälinen arviointi suomalaisen koulun kehittämiseksi. Jyväskylä: PS-Kustannus. Välijärvi, J Oppilasarviointi opiskelun uudistumisen tukena ja tukahduttajana lukiossa. Teoksessa A. Räisänen & T. Frisk (toim.) Silta uuteen opiskelija-arviointiin. Helsinki: OPH. Wiggins, G Seven Keys to Effective feedback. Educational Leadership 70 (1), Wiliam, D Feedback: Part of a System. Educational Leadership 70 (1),

44