1 Opinnäytetöiden kehittäminen Työpaperi Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 29.9.2005 Teemaryhmien osallistujille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön nykytila Työpaperin tausta ja tavoite Opinnäytetöiden kehittäminen - hanke on valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen verkostohanke ajalla 1.1.2004 31.12.2006. Hankkeen tavoitteina on kehittää ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä, lisätä niiden tunnettuutta sekä edistää valtakunnallista keskustelua ja verkostoitumista. Hanke etenee kolmena vaiheena. Ensimmäisenä vaiheena on opinnäytetöiden nykytilan selvitys vuosina 2004 2005, toisena vaiheena opinnäytetöiden laadun tekijät vuosina 2005 2006 ja kolmantena vaiheena opinnäytetöiden laatusuositukset ja niistä tiedottaminen vuonna 2006. Hanketta koordinoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli selvittää opinnäytetyön nykytila. Aineistona olivat opinnäytetyöt, tilastot, seminaarit, kokoukset, workshopit, internetin vertaiskeskustelu, kirjallisuuskatsaus ja useat yhteydenotot. Tämä työpaperi on tiivistelmä opinnäytetyön nykytilan selvityksestä. Nykytilan selvityksen perusteella on nostettu viisi teemaa jatkotyöskentelyyn. Kustakin teemasta esitetään tulosten yhteenveto. Tekstin lopussa on lähdeluettelo. Tekstin yksityiskohtaiset lähdeviitteet esitetään loppuraportissa. Katso myös: Taulukko 1. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden määrät vuosina 2000-2004. Kuvio 1. Opinnäytetyöprosessi. Esimerkki luonnonvara-ala, Oulun seudun AMK.
2 Teema 1. Opinnäytetyön opinnot laadun tekijänä Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö määritellään yleisesti työelämän kehittämistehtävänä, tuotekehitys tai projektityönä, tutkimuksellisena, toiminnallisena tai taiteellisena työnä. Opinnäytetyö on opetussuunnitelmassa yleensä 15 opintopisteen kokonaisuus. Joissakin ammattikorkeakouluissa 15 opintopistettä on opiskelijan itsenäisen työn osuus, joissakin siihen sisältyy seminaareja tai seminaarien lisäksi myös muita opintoja. Vähimmillään itsenäisen työn osuus voi jäädä puoleen kokonaisopintopistemäärästä. Opiskelijoilla on myös erilaiset lähtökohdat ja valmiudet tarttua opinnäytetyöhön. Opinnäytetyön tekemiseen valmentavat opinnot vaihtelevat sisällöllisesti ja määrällisesti. Ennen opinnäytetyön aloittamista opintoihin voi kuulua vaihteleva määrä tutkimuksen tekoon ja kirjoittamiseen liittyviä opintoja. Opinnäytetyö aloitetaan yleisesti opintojen loppuvaiheessa, kolmantena tai neljäntenä vuonna. Opiskelijoiden yleinen kokemus opinnäytetyöstä on, että me ollaan tehty aivan hirveästi töitä. Kuvaako tämä sitä, että opiskelijoiden valmiudet olivat heikot opinnäytetyöhön vai kuvaako sitä, että opiskelijoilla oli väärät ennakko-odotukset opinnäytetyön tekemisestä vai kuvaako sitä, että työmäärä on ylittynyt verrattuna siihen varattuihin työtunteihin? Teema 2. Opinnäytetyön ohjaus laadun tekijänä Opinnäytetyön ohjaus on keskeistä opinnäytetyöprosessin kaikissa vaiheissa. Opiskelijat korostavat etenkin alkuvaiheen ohjauksen merkitystä. Opiskelijoiden ja ohjaajien yhteissuunnittelu ja työsuunnitelman tekeminen sekä siinä pysyminen koetaan tärkeiksi. Opinnäytetyön ohjaus on asiantuntijuuteen ja ammatillisen kasvuun ohjaamista. Asiantuntijuuden kehittymistä edistää opiskelijan osallistuminen käytännön työtoimintaan, jota hänen opinnäytetyönsä käsittelee. Opiskelijat toivovat yhteisiä ohjaustilanteita opettajan ja työelämän ohjaajan kanssa. Opinnäytetyön tekeminen kehittää myös yhteistyöja suunnittelutaitoja. Hyväksi koetaan se, kun ohjaaja on aidosti kiinnostunut opiskelijan aiheesta ja ajatuksista. Huonoja kokemuksia on, jos ohjausta ei saa, lähteitä ei löydy, ohjaaja ei ole perehtynyt etukäteen asioihin tai ohjaaja esittää liikaa uutta yhdellä ohjauskerralla. Mitä useampi ohjaaja, sitä tärkeämpää on keskustella yhteisistä näkemyksistä. On esitetty myös kysymys, ovatko kaikki opettajat päteviä tai sopivia opinnäytetyön ohjaajiksi?
3 Teema 3. Työelämäyhteys ja t&k työ opinnäytetyön laadun tekijänä Työelämän näkemykset ammattikorkeakoulun opinnäytetyön kehittämiseksi ovat tärkeitä ja jatkuvasti esillä kehittämishankkeissa. Työelämäyhteys nähdään amk- opinnäytetöiden vahvuutena ja hankkeistetut opinnäytetyöt ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuskriteerinä. Yleensä opinnäytetyöprosessissa mukana olleet työelämän edustajat pitävät ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä melko hyvälaatuisina. Työelämäyhteys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen käsite kaikilla koulutusaloilla, kuten esimerkiksi kulttuurialalla. Kun työelämä on mukana omine odotuksineen, niin opiskelijan oppimisprosessin tukeminen ei saa jäädä taka-alalle. Työelämän yritykset sitoisivat ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt yhä tiukemmin vastaamaan työelämän tarpeita sekä tehostaisivat opinnäytetyöprosesseja. Erityisesti pk- yritykset opinnäytetöiden oppimisympäristöinä on tuotu esille. Yhteistyö tukisi yrittäjyyteen kasvamista ja työllistymistä. Ammattikorkeakoulut haastetaan tekemään entistä rohkeampia avauksia eri toimialojen välisiin hankkeisiin, jotka antavat mahdollisuuksia myös kiinnostaviin opinnäytetöihin. Monialaisiin opinnäytetöihin suhtaudutaan kaikissa keskusteluissa myönteisesti, mutta esteitä niiden käytännön toteuttamiseksi myös tunnistetaan. Esteet liittyvät lähinnä opiskelijoiden eriaikaiseen etenemiseen opinnäytetyöopinnoissa. Opinnäytetyöprosessiin liittyvä ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyön toimintamalli on vielä selkiintymätön. Haasteita asetetaan työelämästä opettajien suuntaan. Opettajilta odotetaan nykyistä näkyvämpää roolia ja tiiviimpää yhteistyötä työelämään. Erityisesti vastuuseen, ohjaukseen, tavoitteisiin, menetelmiin ja tiedon välittämiseen liittyvät kysymykset saattavat tuottaa ongelmia ja sekaannusta. Työelämän tarpeisiin tehtävä opinnäytetyö merkitsee usein monien samanaikaisesti käytettävien työ ja tutkimusmenetelmien hallintaa. Opinnäytetyöt osana opettajan työvälineitä kehittävät opetusta ja mahdollistavat myös oman substanssialansa tutkimisen ja sitä kautta opetuksen kehittämisen. Työelämä haluaa opettajan välittävän uutta tietoa ja uusia näkökulmia kehittämistyöhön. Yhteistyöhön ei riitä opinnäytetyön työpapereiden kommentointi ja opiskelijan kysymyksiin vastaaminen. Teema 4. Asiantuntijaviestintä (seminaarit ja dokumentointi) opinnäytetyön laadun tekijänä Korkeakoulututkinnon suorittanut asiantuntija toimii työelämässä usein suunnittelu ja asiantuntijatehtävissä. Tehtävät vaativat taitoja, joihin harjaantumista voi oppia opinnäytetyön tekemisen myötä. Taidot liittyvät tekstin tuottamiseen, suullisen esitystaidon harjaannuttamiseen sekä tavoitteelliseen ja kurinalaiseen työskentelyyn. Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa voi olla monentyyppinen. Opinnäytetyöt ovat pääsääntöisesti tutkimustyyppisiä ja toiminnallisia opinnäytetöitä sekä tuotekehitystöitä. Niissä voi kirjallisen dokumentin lisäksi olla mukana erillinen tuote. Pyrkimyksenä on yhä enemmän löytää ammattikorkeakoululle omaleimainen opinnäytetyön malli tai useampi malli. Keskeistä on pohtia, kenelle opinnäytetyö kirjoitetaan ja mikä on mahdollinen lukijakunta. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyölle on asetettu käytännönläheisyyden, vaikuttavuuden ja hyödyllisyyden vaateet. Näiden täyttäminen edellyttää paitsi osuvaa aiheen valintaa niin myös lukijalle avautuvaa tekstiä. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön yhdeksi
4 vahvuudeksi ja kehittämiskohteeksi on esitetty pohdintaosan tekstiä. Miten opiskelija on kykenevä arvioimaan tulosten hyödynnettävyyttä käytännössä, esittämään työnsä lisäarvon lukijalle sekä reflektoimaan omaa oppimisprosessia? Myös opinnäytetöiden tiivistelmät kaipaavat kehittämistä. Sähköiset tietokannat levittävät tietoja tiivistelmien välityksellä laajasti. Teema 5. Arviointi ja vaatimustasokuvaus opinnäytetyön laadun tekijänä Ammattikorkeakoulun hyväksytty opinnäytetyö arvioidaan asteikolla yhdestä viiteen. Opinnäytetyön arviointikriteerit ja - käytännöt vaihtelevat. Ammattikorkeakouluilla ovat joko ammattikorkeakoulua koskevat yhtenäiset arviointikriteerit tai ammattikorkeakoulun sisällä kullakin koulutusalalla yhdet tai useammat arviointikriteerit. Erityyppisissä opinnäytetöissä käytetään yleensä samoja arviointikriteerejä. Jotkut ovat tehneet osin eriävät arviointikriteerit tutkimustyyppiselle opinnäytetyölle ja kehittämistehtävälle. Opinnäytetyön arvioinnissa huomioidaan yleensä sekä prosessi että dokumentti. Ei ole yhtenäistä käytäntöä prosessin arvioinnille. Opiskelija ei välttämättä tiedä, mikä prosessissa voi nostaa tai laskea lopullista arvosanaa. Myöskään painotukset arvioinnissa eivät ole yksiselitteisiä. Kaikissa ammattikorkeakouluissa ei ole laadittu vaatimustasokuvauksia. Arvioinnin tekee yleensä ohjaava opettaja ja nimetty toinen tarkastaja yhdessä. Äidinkielenopettaja ei kaikissa ammattikorkeakouluissa tarkista opinnäytetyön kieliasua, mutta kylläkin useimmissa. Opiskelija tekee arvioinnin usein myös itse. Samoin työelämästä voidaan pyytää suullinen tai kirjallinen arviointi. Lopullinen arviointivastuu on aina ammattikorkeakoululla.
5 Lähteet AMKota 2004 tilastot käsikirja. Opetusministeriö. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://www.csc.fi/amkota/manual2004/amkota_kasikirja_2004.doc>. Ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja asetus. Suomen säädöskokoelma. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: http://www.finlex.fi>. Below, S. & Lakovaara, H L. 2005. Työelämän edustajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä. Pro forma didactica. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Isohanni, I. & Toljamo, M. 2005. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö opiskelijoiden, opettajien ja työelämän näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista. Kever 3. Jaatinen, P. 2004a. Miltä SAMKin opinnäytetyöt näyttävät toisin silmin? Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja A. Tutkimukset 1, Pori. Jaatinen, P. 2004b. Opettajat haluavat edelleen opettaa, mutta myös tutkimus-. ja kehitystyö kiinnostavat. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 4 (4): 69-76. Jurvakainen, P-L. 2005. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöprosessit. Pro forma didactica. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Karjalainen, A. 2004. Tieteen oppiminen yliopistoissa opinnäytetyöt osana tieteellisen kasvun juonnetta. Korkeakoulutieto 3(1): 25-28. Laitinen, J. 2005. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeet oppimiskäsitysten ja oppimisen näkökulmasta. Pro forma didactica. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Lantto, L. 2005. Pääkirjoitus. Kever 3. Marttila, L. & Kautonen, M. & Niemonen, H. & von Bell, K. 2004. Yritysten ja ammattikorkeakoulujen T&K yhteistyö. Ammattikorkeakoulut alueellisessa innovaatiojärjestelmässä: koulutuksen ja työelämän verkottumisen mallit, osaprojekti III. Tampereen yliopistopaino Oy, Tampere. Mikkola, J. & Nurmi, J. 2001. Asiantuntijaksi ammattikorkeakoulussa. Koulutuksen missio ja opiskelijan arki. Painosalama Oy, Turku. Nieminen, M. & Ahola, S. 2003. Ammattikorkeakoulun paikka. Hakijanäkökulma suomalaiseen ammattikorkeakoulujärjestelmään. Digipaino, Turku. Rissanen, R. 2005. Kokemuksia opinnäytetyöstä. Tarkastelussa työelämäyhteys ja arviointi. Kever 3. Tiihonen, A & Lukka, S. 2004. Tutkivaa työtapaa etsimässä. Kirjassa: Kotila, H. & Mutanen, A. (toim.) Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Edita, Helsinki. s. 210-228.
6 Toljamo, M. & Rissanen, L. 2005. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyöt: analyysi vuosina 2000 ja 2004 Thesis - kilpailuun lähetetyistä sosiaali-, terveys ja liikunta-alan opinnäytetöistä. Kever 3. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (352/2003). Suomen säädöskokoelma. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://www.finlex.fi>. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (423/2005). Suomen säädöskokoelma. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://www.finlex.fi>. Viitala, T. 2005. Työelämä ja opinnäyteprosessi ammattikorkeakoulun opinnäytteen edellytyksinä. Kever 3. Ylönen, A. 2005. Yhteinen suunnittelu edistää opinnäytetyön tekemistä. Neljän fysioterapeutin näkemyksiä opinnäytetyön tekemisestä. Pro forma didactica. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu.