HOLMANKOSKI. Tornion kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus RAKENNUSTAPAOHJEET OMAKOTIRAKENTAJILLE

Samankaltaiset tiedostot
AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

MANNERHEIMINPUISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, IV vaihe

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE


Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

RAKENNUSTAPAOHJEET KH

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7

HAUKIPUDAS HOLMA-HAAPAJÄRVI, LÄNSIPUOLEN I-VAIHE RAKENNUSTAPAOHJE Oulussa

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: Tekniset palvelut Rakentaminen

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

1.02 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Transkriptio:

Tornion kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus RAKENNUSTAPAOHJEEN TARKOITUS 2.5.2017 HOLMANKOSKI 21. PIRKKIÖN KAUPUNGINOSA, KORTTELIT 176-181 RAKENNUSTAPAOHJEET OMAKOTIRAKENTAJILLE Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset - Maankäyttö ja rakennuslaki 117 Rakennustapaohjeet täydentävät kaupungin rakennusjärjestystä sekä asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Ohje on Tornion kaupungin tontinluovutuksessa rakentajaa ja tontin haltijaa sitova. Näillä rakentamisohjeilla pyritään edistämään laadukasta ja ympäristöön sopivaa rakentamista. Muutamien yhtenäistävien tekijöiden puitteissa suositaan yksilöllisiä, asukkaiden tarpeiden mukaisia taloratkaisuja. Tavoitteena on aikaansaada ilmeeltään omaleimainen asuinalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen rakentamiseen soveltuvia pientalotontteja, ja joka muodostuu tulevien asukkaiden viihtyisäksi ja kodikkaaksi ympäristöksi. Yhtenäiset ohjeet takaavat kaikille samankaltaiset lähtökohdat riippumatta rakentamisajankohdasta. Rakennustapaohjeet eivät yksin takaa rakennuksen ulkoasun kannalta hyvää lopputulosta, vaan lopputulos riippuu paljon rakentajan omista tavoitteista, niiden sopusoinnusta ympäristöön ja ennen kaikkea suunnittelijan ammattitaidosta. Parhaat ratkaisut oman tontin ja ympäristöön sopivan rakennuksen osalta voidaan löytää pätevän rakennussuunnittelijan avulla. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvä tontinhaltija onkin velvollinen palkkaamaan itselleen pätevän pääsuunnittelijan. Pääsuunnittelija huolehtii siitä, että rakennussuunnitelmat ja erityissuunnitelmat täyttävät asetetut vaatimukset. Nämä rakennustapaohjeet koskevat kortteleita 176-181 ja uudisrakentamisen osalta myös niitä tontteja, joilla on olemassa olevaa rakennuskantaa (korttelin 176 tontit 1, 3 ja 4 + korttelin 181 tontti 5). Rakentamisessa on noudatettava asemakaavan määräyksiä ja rakentamista koskevia yleisiä säännöksiä. 1

KAAVAMÄÄRÄYKSET 2

min. 5m TONTIN RAKENTAMINEN, RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN JA PIHAJÄRJESTELYT RAKENNUSTEN SIJOITUS TONTILLE Päärakennusten ja autotalli-/varastorakennusten sijoitteluperiaatesuositus on kuvattu havainnekuvassa (sivu 1). Rakennus tulee rakentaa vähintään 2 metrin päähän naapuritontin rajasta. Rakennettaessa 6 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa tulee rajanpuoleinen seinä tehdä ilman asuinhuoneiden pääikkunoita. Kosteudelle arat rakenteet tulee tulvavaaran vuoksi sijoittaa tason +5.10 (N2000) yläpuolelle. Maaperäolosuhteet / perustamistapa tule selvittää tonttikohtaisesti. 3m < 1:20 TONTIN JA PIHAN KORKEUSASEMAT Rakennusten lattia tulee tehdä rakennusmääräysten mukaisesti vähintään 30cm maanpinnan yläpuolelle ja pihan tulee rakennuksen vieressä kallistua kolmen metrin matkalla ulospäin vähintään 1:20. Jokaiselle tontille on rakennettu sadevesiviemäriliittymä (lukuun ottamatta Perhokujan rantatontteja), johon tulee liittyä. Kattovedet on johdettava sadevesiviemäriin ja/tai pihalle tehtyyn imeytysaltaaseen tai -kenttään. Sadevesiä ei saa johtaa naapurin tontille eikä katualueelle. Katualueen reunassa tontti on tasattava kaupungin antamaan korkeuteen. Tontit on liitettävä toisiinsa luontevasti, ilman porrastuksia. Jos tontti rajautuu viheralueeseen, on pihan tasot sovitettava luonnolliseen maanpinnan tasoon viimeistään tontin rajalla. Tonttia ei saa korottaa. ISTUTUKSET JA AIDAT Piha rakennetaan siten, että ne liittyvät luonnollisilla korkeuksilla viheralueisiin ja muuhun ympäristöönsä. Katualueiden puolelle tonteille on osoitettu istutettava alueen osa, jonka kunnossapidosta tontin omistaja huolehtii. Puiden istuttaminen istutusalueelle on erityisen toivottavaa vehreän alueimagon luomiseksi. Näin kadut rajautuvat kauniisti. Katujen ja puistojen puoleisille tonttirajoille voidaan rakentaa yhtenäiset puu-/pensasaidat. Tonttien välisille rajoille voidaan istuttaa naapureiden keskeisen sopimuksen mukaan pensasaita tai puuaita. Aitatyyppi (ei tarvitse olla identtisiä vaan samantyyppisiä, esim. 3 pystylauta) kaikilla tonteilla sama. Päävärinä valkoinen. Aita ei saa olla korkeampi kuin 1,2m. Olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää mahdollisimman paljon. Säilytettävä puusto tulee merkitä asemapiirrokseen. Rakentamatta jäävät tontinosat on hoidettava puistomaisessa kunnossa. Tontille istutettavat puut on sijoitettava niin, etteivät ne varjosta naapurin pihaa. AJOLIITTYMÄT Omakotitalon tontille saa tehdä yhden ajoneuvoliittymän. Viereisten tonttien liittymien tulee olla vähintään kolmen metrin etäisyydellä toisistaan. Autosuojan eteen (kadun puolelle) on jätettävä vähintään 5 metrin etäisyys pysäköitävää autoa varten. Pirkkiöntieltä ei sen viereisille tonteille saa järjestää ajoneuvoliittymää. min. 2m ROSKAKATOS min. 2m

JÄTEHUOLTO Roskakatokset tulee sijoittaa katoksellisiin aitauksiin kadunpuoleiseen tontinrajaan tonttiliittymän viereen tai autotallin/-katoksen yhteyteen. POSTILAATIKOT Postilaatikot tulee sijoittaa ryhmiin yhteisiin telineisiin, ja niiden tulee olla myös ryhmittäin yhtenäiset. Postilaatikkotelineiden tulee olla yhtenäiset. RAKENNUKSET Rakennusten tulee olla muodoiltaan, julkisivujäsentelyltään, -materiaaleiltaan ja - väritykseltään pelkistetyn selkeitä. RAKENNUSTEN KORKEUS JA MUOTO Alueelle on mahdollista rakentaa enintään kaksikerroksisia taloja. Rakennukset tulee toteuttaa selkeähahmoisina ja pääosin suorakaiteen muotoisina. Kapeammilla tonteilla rakennukset voidaan toteuttaa myös L- muotoisina. Piharakennukset, kuten autotallit ja varastorakennukset, tulee sopia väritykseltään ja tyyliltään päärakennukseen. Ne eivät kuitenkaan saa olla kooltaan hallitsevia. Autokatoksen tai tallin leveys ei saa ylittää 7 m ja sen katon tulee olla selvästi matalampi kuin päärakennuksen. JULKISIVUJEN JA VESIKATTOJEN MATERIAALIT Sallittuja julkisivumateriaaleja ovat tiili, rapatut kiviainespinnat, lauta (laudoitus joko pystyyn tai vaakaan) sekä hirsi citynurkilla (aluerajaukset sivulla 6). Sallittuja kattomateriaaleja ovat huopa, tiili ja pelti. Katon kaltevuus 1:2 1:3 / 1:2 1:4 (ks. s. 5) JULKISIVUJEN JA VESIKATTOJEN VÄRIT Sallittuja julkisivuvärejä ovat murretut, lämpimät sävyt (sivun alareunan esimerkit Tikkurilan Vinha-värikartasta) lukuun ottamatta jo olemassa olevia rakennuksia. Julkisivumateriaalia ja -väriä käytetään yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen saakka. Ikkunat sekä nurkka- ja koristelaudat joko valkoisella tai tummanharmaalla. Piharakennusten sekä katos- ja apurakenteiden värien on noudatettava päärakennuksen värejä. Kattojen sallitut värit ovat musta, tummanharmaa ja ruskea (ks. tarkemmat aluerajaukset s. 6). max. 7m 4

RAKENNUKSET: rakennusten tulee olla tyyliltään pelkistettyjä piharakennusten tulee sopia päärakennukseen KASVILLISUUS: säilytettävä mahd. paljon alkuperäistä puustoa (merkittävä asemapiirrokseen) istutettavat puut eivät saa varjostaa naapuritonttia ROSKAKATOS: katokselliset aitaukset tonttiliittymän tai autotallin yhteyteen AITA: puu- tai pensasaita max 1,2m korkea aitatyyppi yhtenäinen kaikilla tonteilla, päävärinä valkoinen POSTILAATIKKO: ryhmiin yhteisiin telineisiin yhtenäiset laatikot yhtenäiset telineet 5

ALUEKOHTAISET RAKENNUSTAPAOHJEET Alue on jaettu rakennusryhmiin A-C. Ryhmät eivät täsmälleen noudata korttelirajoja, vaan ne muodostuvat maaston ja visuaalisesti hahmottuvien kokonaisuuksien mukaan. Ryhmäjaolla on mahdollistettu hyvin erityyppistä rakentamista vastaamaan mahdollisimman monen rakentajan toiveisiin. Ryhmät eroavat toisistaan, mutta muodostavat silti toisiinsa sopivan rakentamisen kokonaisuuden. C A Nämä rakennustapaohjeet koskevat vaalealla merkittyjä tontteja vain uudisrakentamisen osalta. B A - KORTTELIT 179 (tontit 4-6), 180 ja 181 (tontit 1-2) B - KORTTELIT 178, 179 (tontit 1-3) ja 181 (tontit 3-6) YLEISTÄ: Muodoiltaan selkeitä ja yksinkertaisia, moderneja rakennuksia. KATTO: Katon sallitut muodot ovat pulpettija taitekatto. Väri musta tai tummanharmaa. Kaltevuus 1:2 1:3. Pulpettikatolla sallitaan loivempikin kaltevuus. JULKISIVUT: Sallittuja julkisivumateriaaleja ovat puu (hirsi citynurkilla tai lauta), rapattu kiviaines ja tiili. Ks. julkisivujen päävärit s. 4. YLEISTÄ: Modernin ja perinteisen pientalorakentamisen yhdistelmäalue KATTO: Sallittuja kattomuotoja ovat harjakatto ja taitekatto. Väri ruskea, musta tai tummanharmaa. Kaltevuus 1:2 1:3. JULKISIVUT: Ainoa sallittu julkisivumateriaali on puu (hirsi citynurkilla tai lauta). Ks. julkisivujen päävärit s. 4. Korttelissa 178 ryhmärakentamiselle tarkoitettu tontti on jaettavissa pienempiin toteutusyhtiöihin toteutushankkeiden muotoutumisen mukaan. C - KORTTELIT 176 ja 177 YLEISTÄ: Modernin ja perinteisen pientalorakentamisen yhdistelmäalue KATTO: Kattomuoto vapaa. Katteen väri musta tai tummanharmaa. Kaltevuus 1:2 1:4. JULKISIVUT: Sallittuja julkisivumateriaaleja ovat tiili, vaakalaudoitus ja/tai hirsi citynurkilla. Julkisivun pääväreinä ovat vaaleat, murretut sävyt. 6