RAISION KESKIKAUPUNGIN SUUNNITTELUKILPAILU nimimerkki VIHREÄ NAUHA selostus KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITTÄMINEN UUSI RAISIO HYVIEN YHTEYKSIEN JA EKOLOGISEN ASUMISEN KAUPUNKI Liikkumisen tuomat ympäristövaikutukset ja rakennetun ympäristön energiankäyttö ovat kaupunkirakenteen suuria haasteita, joihin uuden Raision keskustan on pystyttävä vastaamaan. Liikenne on Raision keskustan kaupunkirakenteen ongelma, mutta myös vahvuus: Raisio on yhteyksien solmukohta. Uudessa Raision keskustassa liikkumisesta tehdään helppoa, ja kaikki kaupunkielämän tarpeelliset asiat ovat saavutettavissa mukavasti ja turvallisesti. Liikkumismuodoissa on valinnanvaraa ja hyvin toimiva, myös raideliikenteen mahdollisuuksia hyödyntävä julkinen liikenne vähentää liikenteen päästöjä ja häiriöitä. Uudessa Raisiossa liikkuminen on juhlaa. Maiseman ja rakennetun ympäristön suhdetta selkiinnytetään, viheryhteyksiä vahvistetaan ja parannetaan ja merellinen yhteys avataan vahvan, koko keskusta-aluetta yhteen sitovan vihreän nauhan jatkeeksi. Valtaosa rakennetun miljöön ympäristökuormituksesta aiheutuu käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Uusi asuntorakentaminen ottaa huomioon ilmansuunnat, tuulet ja maastomuodot korttelirakenteen lähtökohtina ja luo viihtyisää, liikennemelulta suojattua kaupunkimaista ympäristöä. Energiansäästöön kiinnitetään huomiota jo kaavoitusvaiheessa suunnittelemalla alueet ympäröivät luonnonolosuhteet huomioiden. Raision väestörakenne on ennusteiden mukaan vanheneva. Uuden keskustan asuntorakentamisen tulee tarjota monipuolisia asumismuotoja eri ikäryhmille. Haasteena on uusien nuorten perheiden houkutteleminen Raisioon ja esteettömien, ikääntyvälle väestölle soveltuvien asuntojen rakentaminen arkipalvelujen läheisyyteen. Arjen liikkuminen muodostaa suuren osan yhteiskunnan ympäristövaikutuksista. Uuden Raision kokonaisvaltaiset ratkaisut liikenteen, asumisen ja palvelujen osalta luovat uudet, ympäristöä vähemmän kuormittavat vaihtoehdot arkirutiineille. VIHREÄ NAUHA KOKOAVANA ELEMENTTINÄ Keskustan uusi, kokoava aihe on vihreä nauha, joka alkaa liikuntakeskuksesta puistona jatkuen Raisiontien ylitettyään kaupunkimaisempana, puistokadun luonteisena aina merelle johtavalle viherkäytävälle saakka. Vihreä nauha on lähes kokonaan rauhoitettu autoliikenteeltä. Pikaraitiotie kulkee nauhan keskellä nurmipohjalla ja jalankulkuraitit rakennettujen kortteleiden kohdalla molemmilla puolilla nauhaa puiden ja rakennusten välissä. Raisiontien eteläpuolella keskustakorttelien kohdalla hyödynnetään olevaa raittitilaa. Sorolaisenmäen ohitse vihreä nauha kiepahtaa maastomuotojen mukaisena Nesteentien varteen kirjaston kohdalle. Tähän sijoitetaan pikaraitiotien ja bussien vaihtopysäkki sekä hyvin näkyväksi tehty jalankulkuyhteys Nesteentien yli koulujen alueelle ja vihervyöhykkeelle. Nesteentien alla kulkeva tunneli on ulotettava tämän risteyksen eteläpuolelle, jotta keskustan liikunta- ja kaupalliset palvelut sekä kirjasto- ja koulualue saataisiin luontevasti ja helposti saavutettaviksi Nesteentien molemmilla puolilla olevista asuntokortteleista. Vihreän nauhan eteläpäässä nykyinen teollisuusalue muuttuu uudeksi Meriportin asuntoalueeksi. Nauhan puistokatumainen osuus päättyy Raisionkaaren kohdalla, mutta vihreä vyöhyke jatkuu Raisionkaaren ja rautatien siltojen alitse merelle johtavana viherkäytävänä. Uusi rautatieasema sijoitetaan vihreän nauhan päätteeksi, asemarakennus ylittää Nesteentien ja mahdollistaa myös kiertoliittymän eteläpuolelle jäävän alueen yhdistämisen tulevaisuudessa vihreään nauhaan ja pikaraitiotien ja raideliikenteen piiriin. 1
KESKUSTAKORTTELI Torin ilmettä ja toiminnallisuutta vahvistetaan korvaamalla torin ja Tasalanaukion välissä olevat matalat liikerakennukset uudella kauppakeskuksella, jonka ydinosaksi siirtyy nyt Raumantien varressa liikenteellisesti hankalassa paikassa oleva market. Kauppakeskuksen keskiosa on kauppahallimainen, lasikatteinen tila, jonka läpi kuljetaan torilta keskusraitille. Kauppakeskuksen viherkatoille sijoitetaan aurinkokeräimiä. Kauppakeskuksen länsipuolelle sijoitetaan kaksitasoinen pysäköintilaitos, jonka alempi taso on maan alla ja ylempi taso avopaikkoina maan tasossa. Länsipuolen korttelin rakennukset ovat sekataloja, joiden alemmissa kerroksissa on myymälä- ja työtiloja ja ylemmissä kerroksissa asuntoja. Soliniuksen pientaloalue muuttuu asuntokortteleiksi, joissa on tarjolla sekä perinteisiä kerrostaloasuntoja että kaupunkimaisia omapihaisia, rivitalotyyppisiä asuntoja. Olevat kerrostalot sulautetaan luontevasti korttelirakenteen osaksi. Keskusraitti on pienimittakaavainen kuja, joka johtaa Nesteentien varteen samaan kohtaan Friisilän koulun ja läntisen viherkäytävän suunnasta tulevan raitin kanssa. Nesteentie on tällä kohtaa tunneliratkaisulla rauhoitettu raskaalta liikenteeltä, ja ylityskohtaan tehdään pari torin valoverkolle osoittamaan Nesteentieltä päin kaupallisen keskustan paikan ja merkittävien kevyen liikenteen raittien ja viheryhteyksien solmukohdan. HALLINTOKORTTELI Kirkonmäen ja kaupungintalon puistikon kautta avataan Raumantien alitse avara ja hyvin maisemoitu jalankulkuyhteys jokilaaksoon. Hallintokorttelin pohjoisreunalle sijoitetaan uusi, korttelin mittakaavaan sopiva toimistorakennus suojaamaan kaupungintalon puistikkoa liikennemelulta. Vanha postitien linjaus palautetaan rakentamalla kevyen liikenteen silta Jertantien päästä kirkonmäelle. Sillan päästä on näköala pitkälle jokilaaksoon. NESTEENTIEN VARSI Liikennetunneli tekee mahdolliseksi Nesteentien kaupunkimaisen kehittämisen ydinkeskustan kohdalla. Nesteentien suuntaus on ilmansuuntien kannalta suotuisa siten, että liikennemelulta suojaaminen ja asuntojen suuntaaminen aurinkoon on molemmilla puolilla Nesteentietä mahdollista. Nesteentien kaakkoispuoli soveltuu parhaiten liike- ja työpaikkarakentamiseen, samoin Nesteentien koillispuolella kolmiomaisen korttelialueen sivustalla oleva rakennusrivi. Ylimmissä kerroksissa voi olla myös asuntoja. Keskustakorttelien eteläkärjessä olevat talot Nesteentien varressa ovat luonteva osa vihreään nauhaan liittyvää asuntokorttelia. Kirjaston kohdalla Nesteentie ja vihreä nauha kohtaavat ja ydinkeskustan korttelirakenne päättyy. Vihreän avauksen toisella puolella tunnelista tulee Nesteentielle myös raskas liikenne, ja kaupunkirakenne muuttuu toisenlaiseksi. Nesteentien koillispuolella työpaikkarakentamisella suojataan asuntokorttelia melulta ja Nesteentien rajaus on vapaamuotoisempi kuin ydinkeskustan kohdalla. Uudelle henkilöliikenteen rautatieasemalle osoitetaan paikka meriportin tuntumaan. Asemarakennus ylittää Nesteentien merkiten näin Raision keskusta-alueen rajan. MERIPORTIN EKOKORTTELIT Nykyinen Alhaisten teollisuusalue Nesteentien ja Raisionkaaren kulmauksessa saa raideliikenteen kehittämisen ja pikaraitiotien myötä hyvin merkittävän aseman keskustan uutena asuntoalueena vihreän nauhan varrella. Alueella on suotuisat lähtökohdat energiaa säästävälle, kestävän kehityksen mukaiselle korttelirakenteelle ja sekä passiivisia että aktiivisia energiansäästökeinoja hyödyntäville rakennustyypeille: asunnot suuntautuvat lounaaseen, ja suojaavin parvekevyöhykkein ja terassein voidaan tehostaa ja säädellä sekä auringon lämpöä että päivänvalon saantia. Talojen suuntaus antaa mahdollisuuden myös aktiiviseen aurinkoenergian hyödyntämiseen. Väljät ja vihreät pihat luovat viihtyisyyttä. Autoliikenne ja pysäköinti ratkaistaan niin, että pihatilat ja vihreä nauha voivat olla autottomia. Raisionkaaren varteen sijoitetaan melumuuriksi maaston muotoilulla naamioitava paikoitusalue tai laitos. Nesteentien ja Raisionkaaren kulmaukseen rautatieaseman tuntumaan sijoitetaan uusi päivittäistavarakaupan yksikkö, jonka rakennusratkaisuissa pyritään energiaomavaraisuuteen. Marketin 2
pohjoispuolella Nesteentien varressa on melumuurina toimiva rakennus tai rakennuksia, joissa voi olla sekä työpaikkarakentamista että asumista. Osa nykyisistä työpaikkarakennuksista korttelin koillisosassa voi säilyä uuden korttelirakenteen osana. RAISIONTIEN VARSI Hulvelan palvelukeskuksen eteläpuolelle suunnitellaan uutta rakentamista palvelukeskukseen tukeutuen. Pientaloalueen puoleiselle reunalle on sijoitettu kaksi 1-2 kerroksista luostaripihaista hoivakotiyksikköä. Samaan kortteliin sijoittuvat 4-5 kerroksiset kerrostalot Raisiontien ja vihreän nauhan varressa voivat olla tavallisia asuintaloja tai erityyppisiä seniori- ja palveluasuntoja. Asuinkerrostalojen nauha jatkuu Raisiontien pohjoispuolella vanhojen eteläpuolisten kerrostalokorttelien kohdalla eheyttäen ja kaupungistaen nykyisellään kovin hajanaista pientaloalueen reunaa. Raisiontien eteläpuolella vanhaa kerrostaloaluetta täydennetään muutamalla uudisrakennuksella. Uusien talojen avulla pyritään luomaan suojaisia ja viihtyisiä pihatiloja ja lisärakennusoikeuksien avulla parantamaan vanhojen talojen peruskorjausten rahoitusmahdollisuuksia. Autopaikat siirretään pois pihalta ja ne saadaan uusien talojen autopaikkojen lisäksi sijoitettua Raisiontien varteen melusuojaksi. UUDET KAUPUNKIMAISET PIENTALOALUEET Petterinpellon alueen liittäminen keskustaan päin on mahdollista luomalla Raumantien ylittävä ajoyhteys alueen pohjoisosaan nykyisen kevyen liikenteen sillan kohdalle. Olevaa tiestöä runkona käyttäen ja maastomuotoja myötäillen on Petterinpellon puolelle sijoitettavissa hyvään ilmansuuntaan avautuvia ja Raumantien liikennemelulta suojattuja pientalotontteja. Kevyen liikenteen yhteys keskustaan on järjestettävissä Raumantien alitse alueen eteläpäähän. Uuden pientaloalueen kautta järjestetään huolto- ja tontille ajo ratsutilalle ja Mahittulan nuorisotalolle, kun nykyinen liittymä ohikulkutieltä poistuu tunneliratkaisun myötä. Hintsan tilakeskus rauhoitetaan läpiajoliikenteeltä. Urheilupuiston reunalle sijoitetaan toinen pientaloalue lapsiperheitä ajatellen ihanteelliseen paikkaan: sieltä on lyhyt turvallinen kävely-yhteys kaikkiin tarvittaviin palveluihin. 3
MITOITUSLASKELMAT Laskelmissa esitetään pääkäyttötarkoituksen mukaisesti: - uusi kerrosala (krs-m²) - uusiutuva olemassa olevaa rakennuskantaa korvaava kerrosala (krs-m²) Aluejako on selostuksen mukainen uusi kerrosala uusiutuva kerrosala keskustakorttelit ja Nesteentien varsi sekä hallintokortteli asuminen 25 000 30 000 työpaikat 20 000 25 000 5 000 10 000 kauppa 10 000 15 000 yhteensä 45 000 50 000 15 000 20 000 Raisiontien varsi (kerrostaloalueiden täydennys) asuminen 20 000 25 000 palveluasuminen 5 000 10 000 yhteensä 25 000 30 000 meriportin ekokorttelit asuminen 50 000 55 000 työpaikat 10 000 15 000 3 000 5 000 kauppa 5 000 7 000 2 000 3 000 yhteensä 65 000 70 000 5 000 8 000 keskustamaiset osa-alueet yhteensä asuminen 95 000 110 000 palveluasuminen 5 000 10 000 työpaikat 30 000 40 000 10 000 20 000 kauppa 7 000 10 000 12 000 20 000 yhteensä 135 000 160 000 25 000 35 000 Kaupunkimaiset pientaloalueet Uusille kaupunkimaisille pientaloalueille keskustan pohjoispuolelle on osoitettu n. 130 pientalotonttia ja vielä lisävaraus n. 20 tontille. Tämä vastaa n. 20 000 30 000 krs-m²:ä. Arvioidut asukasmäärät vaihtelevat osa-alueittain rakentamistavan mukaan: keskusta 500 600 meriportti 1 000 1 200 Raisiontien varsi 400 500 pientaloalueet 300 400 yhteensä 2 200 2 700 4
LIIKENNE Pääväylien liikennejärjestelyt perustuvat Raision solmun ideasuunnitelman (2009) suositusvaihtoehtoon eli keskipitkään Y-tunneliin. Tunnelia käyttävät keskustan ohittavat suuret liikennevirrat ja Naantalin satamien raskas liikenne, jolloin keskustan maanpäällisen katuverkon liikennettä saadaan rauhoitettua. E8:lle pohjoiseen suuntautuva raskas liikenne voidaan ohjata käyttämään ensisijaisesti Raisionkaaren kautta kulkevaa reittiä. Ratkaisu parantaa E18 (Nesteentien) ja E8-tien eritasoliittymän toimivuutta ja turvallisuutta läpikulkevan liikenteen siirtyessä tunneliin myös liittymän kohdalla. Tunneliratkaisu mahdollistaa sekä maankäytön että maanpäällisen katuverkon kehittämisen keskustatoimintoja parhaiten palvelevalla tavalla. TUNNELIT Raisiontien tunnelin suu on lähes ideasuunnitelman mukaisella paikalla. Tunnelit rakennetaan erillisinä 1+1- kaistaisina betonitunneleina ajoradan ollessa 6 m:n levyinen. Katutasolla kaistamääriä voidaan vähentää i leventämällä keskisaarekkeita tai varaamalla poistuvat kaistat mahdollisen pikaraitiotien käyttöön. Nesteentien tunnelia on jatkettu lounaispäästä 300 m ideasuunnitelmaan nähden, jolloin kirjaston ja koulukeskuksen kohdalle saadaan muodostettua turvallinen katumainen ympäristö ja liitettyä alue uuden kevyenliikenteen pääreitin yhteyteen. Tunnelin suu on Juhaninkujan liittymän lounaispuolella, jolloin katutasoon noustaan noin 100m ennen Alhaistentien liittymää. Tunneli muodostuu 3 erillisestä betonitunnelista: reunoilla on 1+1 kaistaiset ajotunnelit (ajorata 6m) ja keskelle jää 5 m:n levyinen huolto- ja pelastustunneli. NESTEENTIEN KIERTOLIITTYMÄT Ideasuunnitelmasta poiketen Nesteentielle esitetään kahta turbo-kiertoliittymää sekä Raisiontien että Raisionkaaren liittymään. Turbo-kiertoliittymän etuina ovat parempi turvallisuus ja välityskyky verrattuna normaaliin 2-kaistaiseen kiertoliittymään. Lisäksi kiertoliittymä on kooltaan pienempi (halkaisija n 70 m), mikä sopii tiiviiseen kaupunkiympäristöön erittäin hyvin. Kevyenliikenteen kannalta turvallisen ratkaisusta tekee liittymän alta ristiin vedetyt kevyenliikenteen väylät. Suojateiden poistaminen parantaa turvallisuuden lisäksi ajoneuvoliikenteen toimivuutta. Raisiontien kiertoliittymä sijaitsee nykyisen Nesteentien ylittävän kevyenliikenteen sillan eteläpuolella. Ylimääräistä kapasiteettia on lisätty kaakkoiselle Raisiontien tulosuunnalle tekemällä vapaan oikean kaista Nesteentielle pohjoiseen. Kerttulantien liittymään on matkaa n 60 m, mikä mahdollistaa ryhmittymiseen tarvittavat kaistanvaihdot. Kiertoliittymän alituksen lisäksi liittymän kaakkoisreunassa oleva kevyenliikenteen alikulku voidaan säilyttää jatkamalla siltaa pohjoisosalla. Raisionkaaren kiertoliittymä on selkeämmin 2-kaistainen Nesteentien suunnassa (pääsuunta). Kiertoliittymän siltojen mitoituksissa sekä yliajettavien saarekkeiden sijoittelussa on huomioitava erikoiskuljetusten reitit (Nesteentie-Raisionkaari ja Nesteentie-Konsantie). Molemmat kiertoliittymät voidaan toteuttaa korkealuokkaisilla materiaaleilla esimerkiksi kiveämällä kiertotilan kaistat eri tavoin, mikä parantaa ulkoasun ohella ajokäyttäytymistä (ei kuluvia ajoratamerkintöjä, paremmin hahmotettavissa talviolosuhteissa). Kiertoliittymistä on muodostettavissa porttimaiset maamerkit saavuttaessa Raision keskustaan. JOUKKOLIIKENNE Liikenteen rauhoittuminen keskustan katuverkolla parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä (sujuvampi liikennöinti) ja kehittämismahdollisuuksia (esimerkiksi korkealuokkaiset yhteiskäyttöpysäkit pikaraitioliikenteen kanssa). Joukkoliikennettä kehitetään runkobussiverkostoon ja/tai pikaraitiotiehen perustuen. Pikaraitiotien linjaukselle on esitetty varaus. Reitti kulkee Turusta Raisiontien eteläreunaa Kirkkoväärtinkujan liittymän kautta Raisionkadun keskelle, jossa on pysäkkialue. Linja jatkuu kiertoliittymän keskeltä (liittymään valo-ohjaus ratikoille) Raisiontorin kohdalla olevalle pysäkille ja kääntyy uudelle pääraitille kohti rautatieasemaa. Nesteentielle koulukeskuksen kohdalle on tehtävissä bussien sekä uudella pääraitilla mahdollisesti liikennöivän pikaraitiotien vaihtopysäkkialue. Pikaraitiotien kääntöpaikka tulisi olemaan asemalla tai linja jatkuisi joko Raisionkaaren Raisiontien tai radan varressa kohti Naantalia. 5
MAISEMA JA KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYDET JOKILAAKSO Raisionjokilaakson avoin kulttuurimaisema säilytetään. Uusi leveä alikulku yhdistää keskustan hallintokorttelin ja jokilaakson. Valaistuksella ja alikulun pinnoitteiden vaaleilla väreillä lisätään alikulun ilmavuutta, ja alikulkuun johtavat luiskat muotoillaan aaltoileviksi ja loivasti kumpuileviksi maastonmuodoiksi, jotka verhotaan matalilla maanpeitekasveilla. Kiertoliittymän E8/ E18 ympäristöön kylvetään keltaiset niityt : loivasti kumpuilevat keltaisin niittykasvein kukkivat niityt lainaavat ideaa kirkkaan keltaisina kukkivista Raision rypsipelloista. Niittyjen lajeina ovat mm. kannusruoho, keltamatara, keltapäivänkakkara, keltasauramo, kevätesikko, mäkikuisma, niittyleinikki, pietaryrtti, ranta-alpi Jokilaakson reunalla sijaitsevien liikerakennusten eteen ja Petterinpellon pientaloasutuksen reunaan istutetaan monikerrokselliset kasvulliset reunavyöhykkeet. Jokilaakson toiminnot ovat ulkoilu- tai virkistyspalveluita tai maatilatoimintaa. Ulkoilu ja virkistyspalveluita kehitetään edelleen alueella jo toimiviin yksiköihin tukeutuen. Vanhasta vesilaitoksesta tehdään Haunisten altaan äärelle ulkoilun tukikohta. Hintsan maatilakeskus rauhoitetaan läpiajoliikenteeltä. Koko jokivarren pituudelta järjestetään pohjois-etelä suuntainen kevyen liikenteen reitti. Uusia yhteyksiä jokilaaksosta keskustaan avataan hallintokorttelin kohdalle leveänä maisema-alikulkuna, vanhan postitien linjausta jatkaen kulttuuri- ja näköalasiltana Jertasta Kirkonmäelle sekä alikulkuna Petterinpellosta Voudinkadulle. KESKUSTAN VIHERYHTEYDET Keskustan olemassa olevia viheryhteyksiä vahvistetaan ja uusi kaupunkirakenne suunnitellaan niin, että se sitoo yhteen viherreittien katkoskohtia. Keskustan merkittävimmät viheryhteydet ovat: - vihreä nauha Kerttulan urheilu- ja virkistysalueelta keskuspuistoakselin ja puistomaisen pikaraitiotielinjan kautta merelle - viheryhteys Kerttulan urheilu- ja virkistysalueelta Ylhäisiin - viheryhteys jokilaaksosta hallintokorttelin kautta koulukeskukseen ja Vaisaareen - meriportin viheryhteys uudelta asemalta merelle. Radan lounaispuolella olevasta ojasta kehitetään loivasti mutkitteleva puroaihe asemalta merelle. Puron alkupäähän Raisionkaaren ja radan leveän alikulun tuntumaan rakennetaan allas viestittämään yhteydestä merelle. Meriportin uuden asunto- ja liikealueen puhtaita hulevesiä ohjataan ojaan. Maisemallisesti merkittävät kallioiset kumpareet ja metsäsaarekkeet säilytetään luonteeltaan karuina kalliokasvien ja mäntyjen luonnehtimina identiteettiä luovina maiseman tunnusmerkkeinä Kerttulassa Friisilän verstaiden asemaa virkistyksen ja harrastustoiminnan tukikohtana voimistetaan. Pihapiirin perinnekasvillisuutta täydennetään perinteisin kasvilajein. Luontopolkua laajennetaan ja täydennetään. 6
KAUPALLISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN VÄESTÖ, SIIRTYMÄT JA OSTOVOIMA Kaupan ja kaupallisten palvelujen mitoitukseen vaikuttavat Raision oman väestön kehitys sekä Raisiossa työssä olevien muiden kuntien asukkaiden ja Raisiossa asioivien kuluttajien siirtymät. Raision oman väestön kehitys on Tilastokeskuksen tuoreen ennusteen mukaan (2009) sellainen, että koko kasvu tapahtuu ikäryhmissä 65+ (Taulukko 1). Raision ympäristökunnissa kehitys on samansuuntainen. Aikaisemmissa kaupallisissa mitoituksissa ei ole otettu huomioon eri ikäryhmien kehitystä, vaan ainoastaan väestön kokonaiskasvu. 2009 2025 2040-14 4114 4005 3881 15-24 2793 2502 2592 25-44 6048 6127 5915 45-64 7349 7095 7225 65-74 2263 3544 3436 75-84 1409 2685 3243 85-374 967 2069 Yhteensä 24350 26925 28388 Taulukko 1 Raision väestökasvu 2009-2040 Varttuneiden ikäryhmien ostokäyttäytyminen tulee olemaan merkittävä tekijä keskustan palveluja kehitettäessä. Ikärakennetta on pyrittävä monipuolistamaan ostovoiman kohentamiseksi. Lapsiperheitä ja nuoria houkuttelevia asumisvaihtoehtoja tulee olla tarjolla keskustassa. Siirtymiin voidaan vaikuttaa mm. liikennejärjestelyjen avulla. KAUPALLISTEN TILOJEN LISÄTARPEIDEN LUONNE JA MITOITUS Päivittäistavarakaupan tiloja voidaan lisätä. Kaikki ikäryhmät käyttävät näitä palveluja. Erikoiskauppaa voidaan lisätä, erityisesti vaatetus- ja jalkine- sekä pienrautakaupan osalta. Ravintolapalvelujen tiloja voidaan myös lisätä. Erityisesti voidaan lisätä kaupallisia palveluja liittyen terveyteen, hyvinvointiin, elämänlaatuun ja hemmotteluun Kaupallisten palveluiden uusien tilavarausten määrä suunnittelualueella on n. 7000 10 000 k-m². KAUPALLISTEN PALVELUJEN LISÄTILOJEN SIJOITUS Ydinkeskustan kauppaympäristön houkuttelevuutta ja toimivuutta parannetaan korvaamalla Tasalanaukion ympärillä vanhentuneiksi käyneitä tiloja uudella kauppakeskuksella. Tähän kauppakeskukseen olisi syytä siirtää Raumantien varresta City-Market, jonka saavutettavuus näin paranisi ja joka toisi myös lisää asiakkaita keskustan erikoiskauppaan ja palveluihin. Uuden rautatieaseman tuntumassa on hyvä paikka toiselle päivittäistavarakaupan yksikölle. Erikoiskaupan, ravintoloiden ja palvelujen osalta on syytä keskittää uudet tilat ydinkeskustaan. Ydinkeskustaa täydennetään uusilla rakennuksilla, joiden kahteen alimpaan kerrokseen voidaan sijoittaa kaupallisia palveluja. Uuden rautatieaseman läheisyyteen voidaan sijoittaa jonkin verran uusia kaupallisia palveluja. 7