Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009
Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun Päijät- Hämeessä 3. Maakunnan kokoisen kunnan perusteet 4. Maakunnan kokoisen kunnan toimintapoja 5. Ainutlaatuisen avauksen paikka 6. Jatkotoimet
1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet Suomen ikärakennemuutos edellyttää uudenlaisia palvelurakenteita, jotta palvelut voidaan turvata Paras-laki: tavoitteena elinvoimaiset kunnat, jotka muodostuvat työssäkäyntialueista Työssäkäyntialueen sisällä kulkevat palvelutuotantorajat ovat ongelma palvelutuotannolle ja erityisesti asukkaille Elinvoima- ja elinkeinopolitiikka vaatii työssäkäyntialueen yhteistä toimintaa Kehitys menee suuntaan, jossa nykyisessä kuntarakenteessa palvelutuotantoa ja toimintaa vaaditaan siirrettäväksi ylikunnallisiin puitteisiin samalla, kun ylikunnallisten palveluiden alueet laajenevat (aluekehittäminen, erikoissairaanhoito, sote-alueet, amk) Ei ole realistista odottaa, että ainakaan Lahden kaupunki siirtäisi keskeisiä toimintojaan ylikunnallisiin organisaatioihin
2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun Päijät-Hämeessa Työssäkäyntialueen ytimen pirstovat palvelutuotantorajat ovat asukkaiden kannalta hankalia ja palvelutuotannon kannalta epätarkoituksenmukaisia samalla rahalla voi saada enemmän palveluita, kun toiminnat ovat kokonaisuutena Alueen kilpailuasetelma metropolialueella ja naapureiden suuntaan antaa menestyksen mahdollisuudet, mutta voimien kokoaminen yhdeksi kunnaksi parantaisi onnistumisen edellytyksiä Alueen markkinointi ja elinkeinopolitiikka kärsivät nyt alueen sisäisestä kissanhännänvedosta voimia kokoamalla lisätään tuloja Kuntien ikä- ja asukasrakenteet vääristyvät ja verotulojen/kulujen suhde vinoutuu sisäisen muuttoliikkeen takia Nykytilanteen jatkuminen ei ole muutoinkaan mahdollinen vaihtoehto: kuntiin kohdistuu moninainen paine ja pakko yhdistää palvelutuotantoaan ja toimintaansa naapurien kanssa ja siirtää toimintaa ylikunnallisiin organisaatioihin
3. Maakunnan kokoisen kunnan perusteet Nykyisen 200 000 asukkaan maakunnan yhteistyörakenteet eivät kestä nykyisellään vaan asioita (esh, aluekehitys, amk, ) siirtyy laajempiin puitteisiin Merkittäviin toiminnallisiin uudelleenjärjestelyihin ja päällekkäisyyksien purkuihin ja päästään, jos yhtymärakenteet voidaan järjestää uudelleen yhtymien hyvät toiminnalliset ja hallinnolliset kokemukset pitää saada laajemmin hyödyksi maakunnan kuntatoiminnassa Viisaat Uuden Kunnan päättäjät voivat ottaa alueen eri osien palvelutarpeet paremmin ja tasapainoisemmin huomioon kuin nykyinen hajanainen järjestelmä (kirjastot, vanhustenhuolto, päivystykset, koulut, ) Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan arvioida prosessit ja työnjaot kokonaan uudelleen Maakunnan kokoinen kunta voisi ottaa vastuulleen sairaanhoitopiirin ja maakuntaliiton tehtäviä Uusi Kunta olisi vahvassa asemassa siinä vaiheessa, kun toimintojen uusia valtakunnallisia uudelleenjärjestelyjä mm. terveydenhuollossa (sote-alueet?) ja aluehallinnossa viedään eteenpäin
4. Maakunnan kokoisen kunnan sisältöä Maakuntakunta tarjoaisi maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ainutlaatuisen selkeät edellytykset Tarvittavat järjestelyt asukasvaikuttamisen ja elinvoiman turvaamiseksi alueen eri osissa voisivat olla paljon joustavampia ja edullisempia kuin nykyisten erillisten kuntien rakenne Uuden Kunnan asukkaiden suoraan valitsema valtuusto olisi selkeästi strategisessa kokonaisvastuussa sekä alueen kehityksestä että palveluista Yhteinen kehittämis-, elinkeino- ja osaamispolitiikka antaisi aivan uutta iskukykyä alueelle Tavoitteena on parempi hyvinvointi koko Päijät-Hämeen alueella.
5. Ainutlaatuisen avauksen paikka Maassa tarvitaan uudenlaisia avauksia (Kuntaliiton UusiKunta2017, sote-alueet ym.) Päijät-Hämeen UusiKunta voisi saada erityisen aseman suhteessa valtionhallintoon (vrt. Kainuu) Kestävä ratkaisu pitkälle tulevaisuuteen Kunnan, taajamien ja pitäjien uusi suhde, sisäinen aluehallinto, alueellinen vaikuttaminen ja elinvoima Maakunnallisten kuntayhtymien hyvien kokemusten (toiminta, hallinto) hyödyntäminen laajemmin maakunnan kuntatoiminnassa UusiKunta-idean täsmentyminen (mm. kuntayhtymien toimintatapa, kun valtaosa asukkaista on keskuskunnassa, sisäinen aluehallinto) saattaa antaa toistaiseksi kielteisesti suhtautuneille kunnille perusteet arvioida kantaansa uudelleen Juuri nyt valtion linjaukset ovat poikkeuksellisella tavalla auki, ja Päijät-Hämeessä on edellytykset toteuttaa oma, juuri tänne sopiva malli, jos vain on uskallusta ja yksituumaisuutta.
6. Jatkotoimet 9 kuntaa esittänyt valtion selvitystä, selvittäjät Soininvaara ja Lehto, VM:n päätöstä odotetaan UusiKunta-johtoryhmä aloittanut työnsä 6 teematoimikuntaa, sihteeristö Kokouksia Kunnanhallitusten kokous 19.10. Johtoryhmä 26.10. Valtuustoryhmien puheenjohtajien kokous 27.10. Valtuustojen yhteiskokous 3.11. Toimikuntien kokoukset alkavat marraskuussa jne.