PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1

SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Kyrön taajamaan suunnitellun rautatien alikulun vuoksi viereisten korttelien rakennetta ja kulkuyhteyksiä tulee uusien liikennejärjestelyiden vuoksi muuttaa. Käyttötarkoitusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon korttelien vanhan rakennuskannan kulttuurihistorialliset arvot sekä läheisen Kyrön rautatieaseman miljöö, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Jotta välttämättömän asemakaavan muutoksen vaikutuksia voidaan arvioida kattavammin, on tehtävä myös rautatieaseman liikenteen reittivaihtoehtojen arviointia. Tämä tarkastelu tehtiin kahdesta vaihtoehdosta, joiden kulkuyhteydet pohjautuvat osin nykyiseen asemakaavaan. Historiallinen tausta Kyrön rautatieaseman rakennusryhmä on peräisin Turun-Toijalan rautatien rakentamisen ajalta, eli 1870-luvulta. Suurin osa vanhoista rakennuksista on säilynyt nykypäiviin, ja asemamiljöö on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kyrön asemarakennus on pystytetty noin kolmesataa metriä länteen Kyröntiestä, ja myös muut rautatiealueen rakennukset ovat kapean kiinteistön kautta kulkevan tien varrella. Rautatieasemalle johtava Asemapolku oli pitkään lähistön ainoa länteen johtava pistotie Kyrön raitilta. 1920-luvulla laaditussa Kyrön taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavasuunnitelmassa esitetään ajatus poikittaisyhteyden luomisesta asemalle ruutukaavaalueelta. Eteläinen puoli oli kuitenkin vielä vuosikymmeniä peltona. Poikittaisyhteys on voimassa olevassa vuoden 1979 asemakaavassakin, jossa se on nimetty Asematieksi. Yhteyttä ei ole rakennettu kaduksi, luultavimmin vanhan rautatien suuntaisen Asemapolun aktiivisen käytön vuoksi. Kehityksentien rakentamisen jälkeen Asematielle ilmeisesti 1980-luvulla muodostunutta kulkureittiä käytettiin silti jonkin verran, mutta viime vuodet se on ollut liikennemerkein suljettu liikenteeltä. ote asemakaavasta vuodelta 1926, arkkitehdit Yrjö Sadeniemi ja Yrjö Waskinen selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 2

ote vuoden 1970 asemakaavasta ote asemakaavayhdistelmästä 1:4000 selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 3

Asematie Asemapolun suunnasta Asematie Kehityksentien suunnasta selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 4

Asemakuja Asemapolun suunnasta Asemakuja Kehityksentien suunnasta selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 5

VAIHTOEHTO 1, YHTEYS ASEMATIEN JA ASEMAKUJAN KAUTTA mittakaava 1:2000, uudet katulinjat punaisella, korttelijako mustalla Rautatien vierellä kulkevan Asemapolun Kyröntielle tuleva liittymä poistetaan. Korvaavat yhteydet rakennetaan Asemakujan ja Asematien kautta. Asemakuja rakennetaan pihakatu-tyyppisenä katuna, jonka leveys kapeimmalta kohdaltaan on 3,5 metriä. Kadun Kehityksentien puoleisen osuuden leveys on 5,5 metriä. Rakennettavan Asematien leveys on 4,5 metriä ja sitä reunustavan jalkakäytävän varaus 2,5 metriä. Jalkakäytävän rakentaminen ei ole tarpeen nykyisillä liikennemäärillä. Asemakaavassa toteutus edellyttää Asemakujan vähäistä leventämistä korttelin 137 puolelle. Asematien nykyiselle rautatiealueelle tulevan katuosuuden leveys on 10 metriä. Rautatiealueella oleva Asemapolun osuus muutetaan kaduksi. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelin 136 pohjoispuolelle merkitty kevyen liikenteen katuvaraus poistetaan tarpeettomana. Ratkaisumalli toteuttaa hyvin Kyrön taajamaan laadittujen asemakaavojen liikenteellisiä tavoitteita, myös taajamarakenteen kannalta ratkaisu on varsin toimiva. Mahdollisuus kanavoida jalankulku- ja ajoneuvoliikennettä Asematien ja Asemakujan välillä vähentää yhteen kohtaan kohdistuvien häiriöiden määrää. Korttelien 136 ja 137 välistä kulkuväylää on kuitenkin levennettävä nykyisestä sille tulevan ajoneuvoliikenteen vuoksi. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kyrön asemamiljöön kannalta Asematien rakentamista voidaan pitää melko vähäisenä muutoksena. Katu kulkee puistoalueen reunalla, eikä vaadi merkittäviä muutoksia aseman toiminta-alueisiin. Mahdollisen paikallisjunaliikenteen pysäkin käytöstä aiheutuva ajoneuvoliikenne suositellaan ohjattavan Asematien kautta. selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 6

VAIHTOEHTO 2, YHTEYS ASEMAKUJAN KAUTTA mittakaava 1:2000, uudet katulinjat punaisella, korttelijako mustalla Rautatietä reunustavan Asemapolun Kyröntielle tuleva liittymä poistetaan. Korvaava yhteys rakennetaan Asemakujan kautta. Asemakuja rakennetaan 4,5 metriä leveänä katuna, jonka vierellä kulkee 2,5 metrin levyinen korotettu jalkakäytävä. Avo-ojia ei rakenneta, vaan hulevedet johdetaan salaojaverkoston kautta. Asemapolku voi toimia edelleen kulkuyhteytenä kortteleille 136 ja 137 sekä rautatieasemalle. Asematietä ei rakenneta. Asemakaavassa toteutus edellyttää korttelien 136 ja 137 välisen kadun leventämistä. Katualueen leveydeksi arvioidaan 9 metriä. Asematien varaus voidaan tarpeettomana poistaa. Rautatiealueella oleva Asemapolun osuus muutetaan kaduksi. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelin 136 pohjoispuolelle merkitty kevyen liikenteen katuvaraus poistetaan tarpeettomana. Ratkaisumalli antaa mahdollisuuden säilyttää Kyrön rautatieaseman miljöö kokonaan entisellään, mikä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön kannalta kannatettavaa. Taajamarakenteessa asemasta tulee kuitenkin aiempaa syrjäisempi, koska sille ei enää ole suoraa yhteyttä pääkaduilta. Liikenteen kulun keskittäminen korttelien 136 ja 137 väliin aiheuttaa häiriötä, joihin asuntoalueella ei aiemmin ole voitu varautua, ja joilta suojautuminen on hankalaa. Mahdollisen paikallisjunaliikenteen pysäkin käytöstä aiheutuva ajoneuvoliikenne ohjataan Asemakujan kautta. 13.4.2011 aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 7

PÖYTYÄN KUNTA Kyrön rautatieaseman alueen rakennustapaohjeet Kortteli 136, tontti 8 Suojelumerkinnällä sr-6 varustettuja rakennuksia ei saa purkaa, eikä rakennuksiin saa tehdä niiden rakennushistoriallista tai kulttuurihistoriallista arvoa turmelevia julkisivumuutoksia. Laajennukset eivät ole mahdollisia. Suojelumerkinnällä sr- 7 varustettua rakennusta (sauna) ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Kaikkien rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on peittomaalattu puu. Katteen tulee olla huopaa (kolmiorimakate), savitiiltä tai saumattua peltiä. Uudessa talousrakennuksessa käytettävän harjakaton kaltevuus on 1:2. Runkoleveys saa olla enintään 9 metriä. Sokkelin enimmäiskorkeus ylimmästä maanpinnan tasosta on 1 metri. Julkisivujen pääväri on punamullan punainen ja listoitusten värinä sävytetty valkoinen. Vesikatteen väri on punainen, tumma harmaa tai musta. Mikäli käytetään tiilikatetta, se on väriltään punainen. Kirjurien talon julkisivujen pääväri on vaalean ruskea, keltainen tai harmaa. Listoitusten väri on seinäpintoja tummempi. Ikkunapuitteiden väriksi suositellaan sävytettyä valkoista. Vesikatteen väri on punainen, tumma harmaa tai musta. Vanhat piharakennukset ovat punamullan punaisia (keittomaali). Listoitusten väriksi suositellaan sävytettyä valkoista. Vesikatteen väri on punainen, tumma harmaa tai musta. Mikäli käytetään tiilikatetta, se on väriltään punainen. Rakennuksissa aiemmin käytetyt värisävyt sekä Museoviraston julkaiseman rautatierakennusten korjausoppaan 6 mukainen väritys ovat myös sallittuja. esimerkkivärejä piharakennuksiin seinäväri listoitusten väri ovien väri (Tikkurila M408) (Tikkurila G497) (Tikkurila 300X) esimerkkivärejä Kirjurien taloon seinäväri listoitusten väri ovien väri katon väri (Tikkurila 323X) (Tikkurila 321X) (Tikkurila 310X) (Tikkurila 0384) 3.8.2012 aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu sivu 1

PÖYTYÄN KUNTA Kyrön rautatieaseman alueen rakennustapaohjeet Kortteli 136, tontti 9 Suojelumerkinnällä sr-6 varustettuja rakennuksia ei saa purkaa, eikä rakennuksiin saa tehdä niiden rakennushistoriallista tai kulttuurihistoriallista arvoa turmelevia julkisivumuutoksia. Laajennukset eivät ole mahdollisia. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on peittomaalattu puu. Asemarakennuksen katteen tulee olla saumattua peltiä. Makasiinin katteen tulee olla huopaa (kolmiorimakate), savitiiltä tai saumattua peltiä. Asemarakennuksen julkisivujen pääväri on keskitumma keltainen. Listoitusten väri on seinäpintoja tummempi. Ikkunapuitteet ovat sävytettyä valkoista. Vesikatteen väri on punainen, tumma harmaa tai musta. Makasiinirakennus on julkisivuiltaan punamullan punainen. Listoitusten väriksi suositellaan sävytettyä valkoista. Vesikatteen väri on punainen, tumma harmaa tai musta. Mikäli käytetään tiilikatetta, se on väriltään punainen. Rakennuksissa aiemmin käytetyt värisävyt sekä Museoviraston julkaiseman rautatierakennusten korjausoppaan 6 mukainen väritys ovat myös sallittuja. esimerkkivärejä asemarakennukseen seinäväri listoitusten väri ovien väri katon väri (Tikkurila 301X) (Tikkurila 300X) (Tikkurila 310X) (Tikkurila 0384) esimerkkivärejä makasiinirakennukseen seinäväri listoitusten väri ovien väri (Tikkurila M408) (Tikkurila G497) (Tikkurila 300X) 3.8.2012 aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu sivu 2

PÖYTYÄN KUNTA Kyrön rautatieaseman alueen rakennustapaohjeet Kortteli 136, tontti 10 Suojelumerkinnällä sr-6 varustettuja rakennuksia ei saa purkaa, eikä rakennuksiin saa tehdä niiden rakennushistoriallista tai kulttuurihistoriallista arvoa turmelevia julkisivumuutoksia. Laajennukset eivät ole mahdollisia. Suojelumerkinnällä sr- 7 varustettuja rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on peittomaalattu puu. Katteen tulee olla huopaa (kolmiorimakate), savitiiltä tai saumattua peltiä. Ratamestarin rakennuksen julkisivujen pääväri on keskitumma keltainen. Listoitusten väri on seinäpintoja tummempi. Ikkunapuitteiden väriksi suositellaan sävytettyä valkoista. Vesikatteen väri on punainen, tumma harmaa tai musta. Mikäli käytetään tiilikatetta, se on väriltään punainen. Ulkorakennus on julkisivuiltaan punamullan punainen ja listoitukseltaan sävytetty valkoinen. Vesikatteen väri on punainen, tumma harmaa tai musta. Tiilikate on väriltään punainen. Uudelleen tehdyn ulkorakennuksen katon kaltevuus on 1:2. Kellari on julkisivuiltaan puhtaaksimuurattua tiiltä ja laudoitetuilta osiltaan punamullan punainen. Listoitusten värinä on sävytetty valkoinen. Vesikatteen väri on punainen, tumma harmaa tai musta. Tiilikate on väriltään punainen. Mikäli rakennus puretaan, paikalle ei saa enää rakentaa. Rakennuksissa aiemmin käytetyt värisävyt sekä Museoviraston julkaiseman rautatierakennusten korjausoppaan 6 mukainen väritys ovat myös sallittuja. esimerkkivärejä ratamestarin rakennukseen seinäväri listoitusten väri ovien väri katon väri (Tikkurila 300X) (Tikkurila 300X) (Tikkurila 310X (Tikkurila 0384) esimerkkivärejä ulkorakennukseen seinäväri listoitusten väri ovien väri (Tikkurila M408) (Tikkurila G497) (Tikkurila 300X) 3.8.2012 aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu sivu 3