Rakentamistapaohje Vuokatin Itärinteet SOTKAMO VUOKATTI 11.4.2012
Tilaaja: Sotkamon kunta Juha Kaaresvirta Laatija: WSP Finland Oy Anri Linden, Björn Silfverberg, Jussi Viinikka 2
SISÄLTÖ: 1. RAKENTAMISTAPAOHJEEN TARKOITUS 3 2. TAVOITTEET KAAVA-ALUEELLA 4 2.1 Identiteetti, rakeisuus ja maamerkkirakennukset 4 2.2 Korttelirakenne ja katutilat 4 2.3 Osa-aluejako 4 3. KESKUSAUKION YMPÄRISTÖ 6 3.1 Kaupunkikuva ja massoittelu 6 3.2 Liittyminen perustasoihin pohjakerroksissa 6 3.3 Julkisivumateriaalit ja värit 6 3.4 Katot 6 3.5 Pysäköinti 6 4. DESIGN HOTELLI 7 4.1 Kaupunkikuva ja massoittelu 7 4.2 Julkisivumateriaalit ja värit 7 4.3 Katot 7 4.4 Pysäköinti 7 5. KIDEKORTTELIT 8 5.1 Kaupunkikuva ja massoittelu 8 5.2 Liittyminen perustasoihin pohjakerroksissa 8 5.3 Sisäänkäynnit 9 5.4 Huoltorakennukset 9 5.5 Julkisivumateriaalit ja värit 9 5.6 Katot 11 6. PIHAT 12 6.1 Pinnat ja rakenteet 12 6.2 Kasvillisuus ja istutukset 12 6.3 Hulevesien käsittely 12 6.4 Valaistus 12 7. KATUALUEET JA AUKIOT 13 7.1 Poikkileikkaukset 13 7.2 Pysäköintipaikat 14 7.3 Pintamateriaalit 14 7.6 Aukiot 14 3
1. RAKENTAMISTAPAOHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohje täydentää asemakaavaa ja ohjaa toteutuksen laatutasoa. Toteutussuunnittelijat ja rakennusvalvontaviranomaiset voivat käyttää rakentamistapaohjetta apuna rakennusluvan valmistelun yhteydessä. Alueella pyritään luomaan houkuttelevaa, toimivaa ja laadukasta, ympäristöä. Ohjeella pyritään varmistamaan myös lähiympäristön rakentamisen huomioon ottavan ympäristön toteutuminen. Rakentamistapaohje osoittaa esimerkkien tavoin laatutason, johon toteutussuunnitelmassa tulee pyrkiä. Ohje ei ole este paremman laatutason tavoittelemiselle. Asemakaavan merkinnät ja määräykset antavat puitteet rakennussuunnittelulle; kaavassa on sitovia määräyksiä esimerkiksi rakennusten sijoittelulle ja massoittelulle. Rakennustapaohje keskittyy rakennusten ja pihojen ulkoiseen ilmeeseen. Esitetyt rakennustapaohjeet mm. massoittelusta, julkisivumateriaaleista ja värityksestä tukevat osaalueiden rakennetun identiteetin muodostumista. Rakennustapaohjeen tausta-aineistona on Mikko Kannisen Diplomityö: Maankäyttösuunnitelma Vuokatin Itärinteeseen. Kuva-aineiston ovat laatineet: WSP Finland Oy sekä Mikko Kanninen. 4
2. TAVOITTEET KAAVA-ALUEELLA 2.1 Identiteetti, rakeisuus ja maamerkkirakennukset Itärinteen alueesta on pyritty luomaan selkeä uusi alueellinen keskus, jota ympäröivä monipuolinen ja tiivis miljööseen sopiva kaupunkirakenne mahdollistaa erilaisten asuntotyyppien luontevan jakaantumisen alueella. Alueen rakenteesta on luotu vyöhykemäinen, jossa syntyy selkeä tapahtuma-keskus sekä sen ympärille kylämäisiä pienkortteleita. Eheän arkkitehtonisen kokonaisuuden alueesta tekee kattomaailman lisäksi rakennusmassojen ja julkisivujen yhtenäinen logiikka. Rakennusketjujen suurmuotoja leikataan läpivienneillä ja parvekesyvennyksillä, jotka käsitellään muusta julkisivusta poiketen. Syvennykset rakennusmassoissa toimivat parvekkeina, sisäänkäynteinä, terasseina, sivukäytävinä ja erilaisina katoksina. 2.3 Osa-aluejako Alue jakautuu kolmeen erityyppiseen vyöhykkeeseen jotka ovat: 1. Designhotelli, 2. Keskusaukion alue ja 3. kidekorttelit 2.2 Korttelirakenne ja katutilat Alueen perusidea on yksinkertainen: lumihiutale. Sommitelmassa on selkeä keskus, kuten lumihiutaleessa, jonka ympärille kidemäistä rakennetta muodostuu. Aluerakenne kasvaa tiiviimmästä ja urbaanista keskustasta kohti harvempia ja yksityisempiä laita-alueita. Näiden alueiden välissä polveilee koko alueen mittainen kokoojakatu, jonka varrelle syntyy erilaisia julkisia aukiotiloja. Keskustan ja laita-alueiden välinen tonttitehokkuuden vaihtelu saa aikaan alueen rakenteellista variaatiota ja tilallista rytmiä, mikä parantaa myös orientoitumista alueella. 5
Itärinteiden päävärityskaavio 6
3. KESKUSAUKION YMPÄRISTÖ 4.1 Kaupunkikuva ja massoittelu Keskusaukio on keskustavyöhykkeen selkeä tapahtumakeskus, joka sijaitsee luontevasti maaston painanteessa aivan itärinteen vieressä. Painannetta ympäröivät itä- ja eteläpuolelta nousevat harjut sekä länsipuolelta nousevat laskettelurinteet. Kävelykadun pohjoispäässä on varaus päivittäistavarakaupalle ja sen pysäköinnille. Hotellin aukiotason kerrokseen voidaan myös sijoittaa hotellin toimintaa tukevia liiketiloja. Asemakaavan KL-1 alueen rakennuksissa tulee olla kadunsuuntaisia harjakattoja, joiden pintamateriaali on musta konesaumattu pelti. Kattokulman tulee olla 30 astetta. Kattojen räystäiden tulee olla rakennuksen pitkillä sivuilla lyhyitä, enintään 30cm levyisiä ja lyhyiltä sivuiltaan pitkiä, vähintään 50cm. Räystään tulee olla kadun puolelta yhtenäinen ja siro avoräystäs. 4.2 Liittyminen perustasoihin pohjakerroksissa Aukion kaikilla laitamilla ensimmäisen kerroksen tilat on varattu liiketoiminnalle. Rakennusten alimmat kerrokset ovat luonteeltaan keveitä ja lasisia. Aukiota reunustavissa julkisivuissa tulee alimman kerroksen olla sisäänvedetty. 4.2 Julkisivumateriaalit ja värit Aukion laitamien liiketilojen julkisivut ovat luonteeltaan lasisia ja kevyitä. Niiden päälle nousevat massiivisemmat rakennusmassat kannatetaan kivi- ja puurakenteilla, jotka luovat aukion laitamille myös rakenteellisen aiheen. Materiaaleina käytetään puuta tai luonnonkiveä. Julkisivujen päävärit ovat kuultomaalattu harmaa, kuultomaalattu tumman ruskea tai kuultomaalattu tai öljytty vaalean ruskea. Erillinen päävärityskaavio on sivulla 6. 4.5 Katot Esimerkki puun luontevasta käytöstä julkisivumateriaalina. 4.6 Pysäköinti Keskusaukion pysäköinti on järjestetty maanalaisesti. Kortteleiden sisäpihat muodostuvat pääosin näiden pysäköintikellareiden kansirakenteiden päälle. Maanpäällistä pysäköintiä on keskusaukiolle saavuttaessa. Pysäköintialueen luonteen tulee olla katumainen ja istutuksin jäsennelty. Asemakaavan KL-2 alueen rakennuksissa suositaan lapekattoja. Lappeita, massoittelua ja julkisivurintamia voivat kuitenkin rytmittää tasakattoiset rakennuksen osat. Pääasiallisena kattomateriaalina tulee olla musta konesaumattu pelti. 7
4. DESIGN HOTELLI 4.1 Kaupunkikuva ja massoittelu Designhotellin on tarkoitus olla Vuokatin itärinteiden maamerkkirakennus, joka erottuu muusta rakentamisesta massoittelultaan ja materiaaleiltaan. 4.2 Julkisivumateriaalit ja värit Julkisivumateriaalien tulee erottua alueen muusta rakentamisesta. Julkisivujen pääasiallinen materiaali tulee olla rapattu tai luonnonkivi. Julkisivujen päävärityksen tulee olla harmaa. Tehostevärejä voidaan käyttää esimerkiksi sisäänkäyntien korostamiseen. 4.3 Katot Designhotellin katon tulee olla maaston muotoja mukaileva kalteva katto. Pääasiallisena kattomateriaalina tulee olla musta konesaumattu pelti. 4.4 Pysäköinti Esimerkki maamerkkirakennuksesta, joka muotoilultaan ja materiaaleiltaan poikkeaa alueen muusta rakennuskannasta. Hotellin pysäköinti tulee sijoittaa kalliopysäköintinä maan alle. Sisäänkäynti pysäköintilaitokseen tulee olla laadukkaasti toteutettu ja sen värimaailman ja julkisivumateriaalien tulee sopeutua hotellin muuhun väritykseen. Pysäköintilaitoksen sisäänkäynnin tulee olla kiinni hotellissa tai sen tulee olla osa sitä. 8
5. KIDEKORTTELIT 3.1 Kaupunkikuva ja massoittelu Kidekortteleiden majoitusrakennukset kulkevat maastossa muodostaen tiiviitä ketjumaisia rakennusten sarjoja jotka ovat kiinni kadussa. Rakennuksista ei saa tulla ulos ulokkeita eikä katoksia. Talomassoja leikataan parvekesyvennyksin ja sisäänkäyntien syvennyksin rikkomaan muurimaista vaikutelmaa. Talomassoihin leikkaantuvat parvekkeet lasitetaan ja varustetaan lämpölampuilla. Ketjumaisten rakennussarjojen päätteitä korostetaan rakennusten jatketun profiilin kehystämillä terasseilla ja parvekkeilla. 3.2 Liittyminen perustasoihin pohjakerroksissa Rakennukset liittyvät suoraan katuun. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen lattiapinta saa olla enintään 70cm korkeudella katutilan reunan korosta. Kivijalan tulee olla vähintään 30cm korkuinen. Rakennukset tulee porrastaa katua myötäilevästi. Sisäänkäyntien sisäänvetoja voidaan käyttää porrastamisen apuna. Sisäpihojen puolella julkisivuissa kiinnitetään erityistä huomiota vaivattomaan siirtymään sisä- ja ulkotilan välillä ja rakennusten tulee myötäillä maaston muotoja. Rakennukset liittyvät suoraan katuun. Näkymä majoitusrakennusten korttelipihalle (kuva: Mikko Kanninen). 9
3.3 Sisäänkäynnit Rakennusten sisäänkäynnit toteutetaan sisäänvedettyinä. Sisäänkäynnin sisäänvedetyssä osassa voidaan käyttää tehostevärejä. 3.4 Huoltorakennukset Huolto- ja pysäköintirakennukset sijoitetaan rakennusmassojen väleihin. Huoltorakennukset linjataan sisäpihan puolelta päärakennusten kanssa samaan linjaan. Kadun puolella aputilojen eteen jätetään vähintään 1,5 metriä vapaata tilaa luiskaamista varten. Invasisäänkäynti erillistaloihin voidaan järjestää joko käyttämällä kaidehissiä kadun puolella tai käyttämällä kevytrakenteista invaluiskaa sisäpihan puolella. 3.4 Julkisivumateriaalit ja värit Julkisivujen värimaailman periaate on kolmen pääsävyn käyttö alueella. Pääsävyjä ovat kuultomaalatut harmaa, tummanruskea ja vaaleanruskea. Läpivienneissä ja syvennyksissä käytetään tästä pääväristä poikkeavia maanläheisiä kuultosävyjä. Rakennusten ulkoseinillä on kuultomaalattu leveä vaakaverhous, mutta katetut rakennusmassojen välit ja loveamiset artikuloidaan kapeammalla, julkisivun pääväristä poikkeavalla, kuultomaalatulla vaakalaudoituksella. Huoltorakennusten julkisivut ovat tervamaalattua mustaa vaakalaudoitusta. Näkymä korttelikadulle (kuva: Mikko Kanninen) 10
Esimerkki julkisivujen käsittelystä Kidekorttelelissa. (kuva: Mikko Kanninen). 11
3.5 Katot Rakennusten katot ovat kadunsuuntaisia harjakattoja, kattokulman ollessa 30 astetta. joiden pintamateriaali on musta konesaumattu pelti. Kattojen räystäiden tulee olla rakennuksen pitkillä sivuilla lyhyitä, enintään 30cm levyisiä ja lyhyiltä sivuiltaan pitkiä, vähintään 50cm. Räystään tulee olla kadun puolelta yhtenäinen ja siro avoräystäs. Huoltorakennusten sisäpihalle laskevat lapekatot toteutetaan turvepäällysteisinä. 12
6. PIHAT 6.1 Pinnat ja rakenteet Keskuskortteleihin muodostuu rakennusten rajaama yhtenäinen suurpiha. Pihan pysäköintikannen päälliset osat tulee suunnitella ja toteuttaa korttelipihana, jossa leikki- ja oleskelutoiminnot sijaitsevat keskitetysti ja ovat korttelin yhteiskäytössä. Sisäänkäyntien edustalla sekä muissa toiminnallisesti tärkeissä ja kulutukselle altistuvilla alueilla käytetään pinnoitetta, esim. kiveystä tai laattaa. Sisäänkäyntejä korostetaan reiteistä erottuvalla materiaalilla. Leikkialueilla tulee olla asianmukaiset turva-alustat. Pihojen rakenteissa käytetään ympäristöön ja julkisivumateriaaleihin yhteensopivia materiaaleja. 6.2 Kasvillisuus ja istutukset Kidekortteleiden pihoja kehitetään metsäisenä reunavyöhykkeenä säilyttämällä nykyistä kasvillisuutta mahdollisuuksien mukaan ja täydentämällä aluetta metsän kasvupaikkaan sopivilla istutuksilla. Keskuskortteleissa Puu-, pensas- ja koristeistutuksia sijoitetaan etenkin sisäänkäyntien sekä leikki- ja oleskelupaikkojen yhteyteen. 6.3 Hulevesien käsittely Hulevedet tulee käsitellä alueelle tehdyn hulevesien valunta- ja hallintasuunnitelman mukaan. Ote keskusalueen majoituskortteleiden korttelisuunnitelmasta, jossa näkyy pihaalueiden suunnittelueriaatteet ja pintamateriaalit (kuva: Mikko Kanninen). 13
7. KATUALUEET JA AUKIOT 7.1 Poikkileikkaukset Kidekortteleiden erilaisia poikkileikkaustyyppejä, sekä rakennusten liittyminen katuun: 14
7.2 Pysäköintipaikat Kadunvarsipysäköintiä varataan yleistä pysäköintiä varten Kidekortteleihin sellaisiin paikkoihin, jossa kadun kaltevuus ja sisäänkäyntien paikat sen sallivat. Pysäköintilaitoksen julkisivut käsitellään tai verhotaan viereisen rakennuksen julkisivuun tai ympäristörakenteisiin sopivaksi. Kellaripysäköintiin johtavat sisäänkäyntirampit tulee suunnitella rakennuksen muuhun julkisivumaailmaan yhteensopivaksi. 7.3 Pintamateriaalit Kidekortteleiden ja keskusaukion ympäristön rakennussarjojen ketjumaista suurmuotoa korostetaan ja yhtenäistetään rakennusten välisen maanpinnan luonnonkivikäsittelyllä. Pintamateriaaleina käytetään ruohokiveystä, betonilaatoitusta, luonnonkiveä sekä noppakiveä oheisen viitesuunnitelman mukaisesti. Katujen ajoradat voidaan asvaltoida. Keskusaukion toteutuksessa tulee käyttää laadukkaita materiaaleja, kuten ruohokiveystä, betonilaatoitusta, luonnonkiveä sekä noppakiveä. Keskusaukio yövalaistuksessa. (kuva: Mikko Kanninen). 7.4 Lumen kasaus Korttelikatujen päihin varataan tilaa lumen kasausta varten. Kokoojakadun lumet kasataan pääosin kadun varsille ja kadunvarsiaukioiden yhteyteen, mutta myös keskustakortteleiden sisäpihoja voidaan hyödyntää tähän tarkoitukseen. 7.6 Aukiot Alueen keskusaukion rooli kaupunkikuvassa on tärkeä ja sen suunnittelussa tulee korostaa aukion keskeistä roolia alueella sekä koko alueen muotokielen tematiikkaa lumihiutaletta tai kidettä. Esimerkki Tukholmasta, jossa keskeisellä aukiolla on kantava teema, joka toistuu aukion muotoilussa ja pinnan suunnittelussa. 15
Ote Kidekortteleiden korttelisuunnitelma, jossa näkyy katualueiden suunnittelueriaatteet ja pintamateriaalit (kuva: Mikko Kanninen). 16