PÖLLITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PÖLLITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 3.2.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT: XX.XX.2016

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 3. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan kortteleita 714, 731 (osa), 750 (osa) ja katualuetta sekä 16. kaupunginosan kortteleita 430 (osa) ja 435 sekä puistoja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelit 714, 731 (osa), 750 (osa) ja katualuetta sekä 16. kaupunginosan korttelit 430 (osa) ja 435 sekä katualuetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Römmi-Likolahden ja Karhunlähteen kaupunginosassa noin kahden kilometrin päässä Äänekosken keskustasta luoteeseen. Kaavamuutoksen kohteena on Pöllitien ja Römminkadun risteyksessä sijaitsevat rakentamattomat tontit (osa kortteleista 731 ja 750) sekä Kelhostenkujan varrella olevat tontit (kortteli 714 sekä osa korttelista 430 ja kortteli 435). Alueiden pinta-ala on n. 3,33 ha. Kaavan nimi Pöllitien asemakaavan muutos Kaavan päiväys 3.2.2017 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Suunnitteluavustaja Paula Junikka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 29.3.2016, 14.11.2016 Ilmoitus vireilletulosta 8.4.2016 (Sisä-Suomen lehti) ja 7.4.2016 (ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos 22.11. - 23.12.2016 (MRA 30 ) Kaavaehdotus.. -..2016 (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto..2017

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Asemakaavan tavoitteet... 4 3.2 Alueen yleiskuvaus... 4 3.3 Yhdyskuntarakenne... 5 3.4 Rakennettu ympäristö... 5 3.5 Maanomistus... 5 3.6 Maakuntakaava... 6 3.7 Yleiskaava... 7 3.8 Asemakaava... 7 3.9 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3 Luonnosvaihe... 9 4.4 Ehdotusvaihe... 10 4.5 Hyväksyminen... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 13 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 13 6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 6.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 13 6.4 Taloudelliset vaikutukset... 13 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake

4 2 TIIVISTELMÄ Suunnittelualueeseen kuuluu kaksi erillistä kaavamuutosaluetta. Tarkastelun kohteena ovat asemakaavan rakentamattomat kerros- ja rivitaloalueet Pöllitien varrella (osat korttelista 731 ja 750) sekä Römminkadun ja Kelhostenkujan varrella (kortteli 714). Kelhostenkujalle on rakennettu kaksi rivitaloa ja muilta osin kortteli on rakentamatonta rivi- ja kerrostaloaluetta. Muutoskohteena on myös Römminkadun varrella oleva entisen kaupunginvarikon tontin pohjoisosa (osa korttelista 430), joka on voimassa olevassa kaavassa varastorakennusten korttelialuetta. Koska tontit eivät ole toteutuneet voimassaolevan kaavan mukaisina, halutaan alueelle mahdollistaa omakotitalojen tai rivitalojen rakentaminen. Lisäksi suunnittelun kohteena on Kelhostenkujan päässä oleva rakentamaton opetustoimintaa palvelevien rakennusten kortteli 435, jossa kaavamääräystä tarkistetaan yleisten alueiden korttelialueeksi: muutos mahdollistaisi maankäytön alueella monipuolisemmaksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen päätavoitteena on tutkia rakentamatta jääneiden kortteleiden osien käyttöä pientalovaltaiseen rakentamiseen Pöllitien ja Römminkadun varrella sekä tarkistaa kaavan käyttötarkoituksia Kelhostenkujan varrella. Pöllitien alueelle laaditun maankäytön idealuonnoksen mukaan kortteleihin olisi mahdollista muodostaa kymmenkunta uutta omakotitalotonttia tasamaa-alueelle. Lisäksi kaavamuutoksessa tutkitaan pienen lähivirkistysalueen mahdollista muodostamista Pöllitien ja Römminkadun kulmaukseen. Pöllitien ja Römminkadun suunnittelualueet soveltuu hyvin pientalorakentamiseen liikenteellisesti edullisen sijaintinsa vuoksi. Alueella on myös jo valmiiksi rakennettu kunnallistekniikka ja sen toteuttaminen on kaavataloudellisesti edullista. Tavoite tukee Äänekosken kaupungin strategiaa, jonka mukaan pyritään etsimään uusia vaihtoehtoisia rakennuspaikkoja omakotitaloille. Römminkadun ja Kelhostenkujan varrella olevan korttelin 714 osalta asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia rakentamattomien asuinkerros- ja rivitalotonttien käyttötarkoituksen muuttamista pientalovaltaiseen asumiseen (AP). Lisäksi kortteliin 714 muodostettaisiin yksi pientalotontti (AO) korttelin lounaiskulmaan ja pieni lähivirkistysalue korttelin koilliskulmaan. Tarkastelun kohteena oleva korttelin 430 tontti Römminkadun ja Kelhostenkujan kulmassa on voimassa oleva kaavassa varastorakennusten korttelialuetta. Alue on osa nykyisen kaupungin varikon tonttia. Korttelinosa on rakentamatonta ja soveltuisi hyvin myös pientalorakentamiseen. Korttelin 435 osalta asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia nykyisen kaavamerkinnän YO (opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue) muuttamista yleisten rakennusten (Y) korttelialueeksi. Kaavamerkinnän muutos mahdollistaisi voimassa olevaa kaavamääräystä monipuolisemman maankäytön alueella, esimerkiksi yksityisen päiväkodin tai muun yksityisen palvelun sijoittumisen alueelle. 3.2 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Römmi-Likolahden ja Karhunlähteen kaupunginosassa keskellä rakennettua kaupunkiympäristöä erittäin hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä. Suunnittelun kohteena on kaksi rakentamatonta korttelialuetta Römmin asuinalueella (kortteleista 731 ja 750). Kaavamuutosalueen halki johtaa Pöllitie. Suunnittelun kohteena oleva alue rajautuu etelässä Römminkatuun ja muulta osin Römmi-Likolahden pientalovaltaiseen asuinalueeseen ja pienkerrostaloihin. Alueen pinta-ala on noin hehtaarin laajuinen. Itäinen suunnittelualue sijaitsee Römminkadun ja Kelhostenkujan varrella. Kortteliin 714 osoitteeseen Kelhostenkuja 7 on rakennettu vuosina 2010-2011 kaksi rivitaloa, muulta osin

kortteli on rakentamaton. Kortteli rajautuu viheralueeseen ja katuun ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee 1-kerroksista pientalo- ja rivitalovaltaista asuinaluetta. Korttelissa 430 sijaitsee kaupungin varikko. Varikon tiloja on vuokrattu muun muassa Äänekosken kiinteistönhoito Oy:lle. Suunnittelun kohteena oleva rakentamaton alue sijaitsee varikon länsikulmassa. Römminkadun-Kelhostenkujan suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,8 ha. Alueella kasvaa mänty- ja kuusivaltaista sekametsää. Suunnittelun kohteena on myös kortteli 435, joka on merkitty voimassa olevassa kaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Alue on rakentamaton ja se sijaitsee Karhunlähteen päiväkodin vieressä. Kortteli 435 rajautuu viheralueeseen ja se liittyy katuverkoston Kelhostenkujan kautta. Korttelin pinta-ala on n. 0,5 hehtaaria. 3.3 Yhdyskuntarakenne Alueet sijoittuvat olemassa olevan katu- ja vesihuoltoverkoston sekä kaukolämmön piiriin. Pääkokoojakatu Römminkatu, jonka varrelle on rakennettu kevyen liikenteen väylä, liittää alueet kaupungin muuhun katuverkostoon. Itäosan suunnittelualue rajautuu kerrostalovaltaiseen Karhunlähteen kaupunginosaan, jossa sijaitsee mm. päiväkoti ja päivittäistavarakauppa. Suunnittelualueella ei ole kunnallista hulevesiverkostoa, jonne kiinteistöjen hulevedet voitaisiin johtaa. 3.4 Rakennettu ympäristö Länsiosan suunnittelualueella rakentamattomat korttelit rajautuvat eteläosassa Römminkatuun, jonka pohjoispuolella on pääosin 1970-luvun lopulla rakennettuja omakotitaloja. Länsi- ja itäreunalla alue rajoittuu 1990-luvulla rakennettuihin kaksikerroksisiin luhtitaloihin. Itäosan ja Kelhostenkujan alue rajautuu Karhunlähteen kerrostalovaltaiseen asuinalueeseen. Kortteliin 714 on rakennettu vuosina 2010-11 kaksi rivitaloa, muulta osin kortteli on rakentamaton. Alueen länsireunan välittömässä läheisyydessä sijaitsee 1-kerroksista pientalo- ja rivitalovaltaista asuinaluetta 1980-luvun lopulta. Korttelissa 430 sijaitsee kaupungin varikko. Varikon tiloja on vuokrattu muun muassa Äänekosken Kiinteistönhoito Oy:lle. Suunnittelun kohteena oleva alue sijaitsee varikon länsikulmassa, rakentamattomalla alueella. Kelhostenkujan päässä oleva kortteli 435 on rakentamaton ja se sijaitsee Karhunlähteen päiväkodin vieressä, Kortteli 435 rajautuu viheralueeseen pohjoisnurkkaa lukuun ottamatta, joka rajautuu Kelhostenkujan katualueen päähän. 3.5 Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 3,34 ha. Korttelin 714 rakennetut rivitalotontit kaupunki on vuokrannut asunto-osakeyhtiöille. 5

3.6 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava (Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama). Suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (vaaleanruskea alue, A) ja se sijaitsee kaupunkikehittämisen kohdealueen (kk2, Äänekosken kaupunki-alue) sisällä. 6 KUVA 1, Ote Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella nuolella. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen, jonka valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä 3.6. - 16.9.2016. Maakuntakaavan tarkistuksessa suunnittelualue on seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama -aluetta (ruskea ruuturasteri) ja kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta (ruskea vinoviivoitus). KUVA 2, Ote Maakuntakaavan tarkistus, alustava ehdotus 12.1.2017. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella nuolella.

3.7 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2030 osayleiskaavan laatiminen, joka on ehdotuksena nähtävillä 27.1. 27.2.2017. Suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) Alueen halki kulkee kokoojakatu sekä pyöräilyn pääväylä. 7 KUVA 3. Ote Äänekoski 2030 osayleiskaavaehdotuksesta, suunnittelualue rajattu punertavalla värillä. 3.8 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 10.3.1981 ja 18.4.1991 vahvistetut asemakaavat. Pöllitien suunnittelualue on voimassa olevassa kaavassa asuinkerros- ja rivitalojen korttelialuetta (AKR-1, AKR-2). Korttelin 731 rakentamistehokkuus on 0,4 ja kerrosluku II. Korttelin 750 rakentamistehokkuus on 0,35 ja kerrosluku II. Korttelissa 750 saa lisäksi osan kerrosalasta käyttää liike- ja toimistotiloiksi. Römminkadun-Kelhostenkujan suunnittelualueen kortteli 714 on asuinkerros- ja rivitalojen korttelialuetta (AKR-1). Korttelin 714 rakentamistehokkuus on 0,4 ja kerrosluku II. Kortteli 430 on merkitty kaavaan varastorakennusten korttelialueeksi (TV) ja sen rakentamistehokkuus on 0,3 ja kerrosluku II. Kortteli 435 on kaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Kortteliin on merkitty rakennusoikeutta 1600 kerrosalaneliömetriä ja kerrosluku on II. Kortteliin on merkitty myös yleiselle jalankululle varattu alueen osa, joka kulkee korttelin läpi Kelhostenkujan päästä Karhunlähteen päiväkodin suuntaan.

8 KUVA 4, Ote voimassa olevasta asemakaavasta, suunnittelualue rajattu punaisella. 3.9 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Kaavamuutos pohjautuu Pöllitien alueelle laadittuun idealuonnokseen (Arkitupa Oy 2015). Kaavamuutoksen yhteydessä ei laadita muita erityisiä selvityksiä. Laadituista selvityksistä huomioonotettavia ovat: - Arkitupa Oy:n idealuonnos (2015) - Äänekoski 2030 osayleiskaava-aineisto KUVA 5, Ote idealuonnoksesta; Arkitupa Oy 2015

9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on käynnistynyt Äänekosken kaupungin aloitteesta. Asemakaavamuutoksen päätavoitteena on tutkia rakentamatta jääneiden kortteleidenosien käyttöä pientalovaltaiseen rakentamiseen ja tarkistaa käyttötarkoituksia muilla alueilla. Tavoite tukee Äänekosken kaupungin strategiaa, jonka mukaan pyritään etsimään uusia vaihtoehtoisia rakennuspaikkoja omakotitaloille. Alue soveltuu hyvin pientalorakentamiseen liikenteellisesti edullisen sijaintinsa vuoksi. Alueella on myös jo valmiiksi rakennettu kunnallistekniikka. Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 29.3.2016 71 ja siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä 8.4.2016 ja Äänekosken Kaupunkisanomissa 7.4.2016 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset Äänekosken Energia Oy Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävillä olovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Kaavan nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 17.3.2016 ja sitä on tarkistettu 6.4.2016 ja 10.8.2016 ja se on ollut nähtävillä 8.4. 9.5.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot). Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti neuvottelua Keski-Suomen ELY-keskukselle (os. Keski-Suomen ELY-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 Jyväskylä) OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 4.3 Luonnosvaihe Luonnosvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 22.11. 23.12.2016 kaupungin ilmoitustaululle, kaavoitusosastolle (III kerros) ja kotisivuille. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Äänekosken Energia Oy:ltä sekä tekniseltä- ja ympäristölautakunnalta. Kaavasta saatiin pyydetyt lausunnot. Mielipiteitä ei kaavaluonnoksesta jätetty. Äänekosken Energia Oy:n lausunto: Kaukolämpö: Korttelin 714 kohdalla Römminkadun suuntaan kulkee kaukolämmön runkolinja, josta haarautuu Kelhostenkujan suuntaan toinen runkolinja. Korttelin alueella kaukolämpöputket on merkittävä rasitteeksi. Jos putkilinjoissa joudutaan tekemään muutoksia, niin siirtokustannukset tulee osoittaa siirron tarpeen esittäneelle taholle. Putkien päälle tai alle kahden metrin etäisyydelle ei voi rakentaa. Korttelin 714, 430 ja 435 mahdollisesti rakentuvat kiinteistöt ovat hyvin liitettävissä kaukolämpöverkkoon.

Korttelin 435 ja 430 alueella ei ole kaukolämpöputkia, mutta putki menee ihan rajan tuntumassa. Korttelin 731 poikki kulkee Römminkatu 10:n kiinteistöille kaukolämpöputki. Römminkadun suuntaisesti kulkee runkolinja Likolahden suuntaan korttelin 731 rajalla ja rajan läheisyydessä, putket on merkittävä rasitteeksi. Siirtokustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaan. Korttelin 750 alueella ei ole kaukolämpöputkia, mutta mahdolliset rakentuvat kiinteistöt on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Vesi: Korttelialueilla 430, 714, 731 ja 750 kulkee vesihuoltolinjoja, jotka tulee merkitä rasitteeksi. Nykyisen jo rakennetun vesi-, viemäri- ja hulevesiverkoston toiminnallinen tarkastelu on huomioitava uutta aluetta suunniteltaessa. Äänekosken Energia Oy:n omistamien johtolinjojen päälle ei saa sijoittaa kiinteää rakennusta vaan linjojen mahdolliset siirrot on huomioitava alueen toteutussuunnittelussa aiheuttamisperiaatteen mukaan. Ympäristölautakunta esittää lausunnossaan korttelin 714 osalta, että Kelhostenkujan varteen suunnitellun yksittäiseksi jäävän omakotitontin tarpeellisuutta on syytä vielä miettiä. Tontin sijainti heti rivitalon jatkeena voi aiheuttaa vastustusta rivitalon nykyisissä asukkaissa ja tontin sijainti Kelhostenkujan nykyisen kääntöpaikan vieressä ei tule olemaan asumisen kannalta edullinen. Korttelin 714 ajoneuvoliittymien paikat (varsinkin Römminkadun puolelta) tulisi merkitä kaavakarttaan selkeästi. Römminkadun puoleisen rakentamisen osalta tulevien pien- tai rivitalojen katot tulevat olemaan jo rakennuttujen rivitalojen alapuolella ja suoraan niiden näkökentässä, kaavan yleismääräyksiin voisi laittaa myös tarkennuksen korkeakasvuisten puiden säilyttämisestä ja istuttamisesta tonttien lounaan puoleisille rajoille. Teknisellä lautakunnalla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Kaavakarttaan tehdyt tarkistukset: - kaukolämpöputkien rasitevarauksia on tarkistettu Äänekosken Energia Oy:n lausunnon mukaisesti korttelissa 750 Pöllitien ja Römminkadun rajan läheisyydessä, korttelissa 731 Römminkadun puoleisella rajalla ja korttelin 714 tonteilla 1-7 - säilytettävä/istutettava puurivi lisätty korttelin 714 tonteille 6-10 - kortteliin 731 ja 750 lisätty ohjeellinen talousrakennuksen rakennusala - korttelista 750 poistettu nuolet, jotka osoittavat rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni - korttelin 731 AO merkintä muutettu AP alueeksi, joka antaa mahdollisuuden myös rivitalon rakentamiseen - kortteleihin 714, 731 ja 750 on lisätty nuolet ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti havainnollistamaan tonttien yhteiset liittymien paikat. - korttelin 714 tonttien1 ja 2 väliselle rajalle lisätty 5 m leveä ajoyhteys. Lisäksi on täsmennetty mm. rakennustapaan ja hulevesien järjestämiseen liittyviä kaavan yleismääräyksiä. 10 4.4 Ehdotusvaihe Kaavaehdotusaineisto asetetaan nähtäville kaupungin ilmoitustaululle, kaavoitusosastolle (III kerros) ja kaupungin kotisivuille....2017 väliseksi ajaksi (MRA 27 ). 4.5 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan..20.

11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaehdotuksessa Pöllitien muutosalueelle esitetään yhdeksän omakotitontin muodostamista: kuusi tonttia kortteliin 750 ja kolme tonttia kortteliin 731. Rakennukset sijoittuvat Pöllitien länsipuolella (kortteli 750) porrastetusti samaan koordinaatistoon aluetta ympäröivien kortteleiden rakennusten kanssa. Tonttikoot ovat yhtä suurempaa tonttia lukuunottamatta noin 820-1000 m2. Alue soveltuu erityisen hyvin ryhmämuotoiseen rakentamiseen, jolloin samalla talotyypillä voidaan muodostaa yhtenäinen taloryhmä. Kulkuyhteys tonteille esitetään järjestettäväksi ajoyhteytenä Pöllitien kautta. Pöllitien itäpuolella (kortteli 731) AP-tonttien koot ovat noin 1050-1150 m2. Ajoyhteys on suunniteltu tonttien pohjoisreunaa pitkin Pöllitieltä. Molemmissa kortteleissa kerrosluku on I ja tonttitehokkuusluku e=0,25. Kaavamuutosaluetta on laajennettu vireilletulon jälkeen käsittämään Kelhostenkujan ympäristössä sijaitsevat korttelit 435 ja 714 sekä osan korttelista 430: alueiden asemakaavat ovat jääneet pääosiltaan toteutumatta. Korttelista 714 esitetään poistettavaksi asuinkerrostalojen rakentamismahdollisuus: alueen kaavamerkinnäksi tulisi AP (asuinpientalojen korttelialue), jolloin alueelle on mahdollista rakentaa sekä omakotitaloja että rivitaloja. Kaavaehdotuksessa on esitetty omakotitalopainotteinen toteutus, jolloin olemassa olevan kahden rivitalon lisäksi alueelle on mahdollista rakentaa kuusi omakotitaloa. Tonttikoko Römminkatuun rajoittuvilla tonteilla on noin 1250-1450 m2 Kelhostenkujan tonttien soveltuessa pienempää tonttikokoa arvostavalle. Kulkuyhteys kahdelle tontille järjestyisi Kelhostenkujan kautta, neljälle tontille on suunniteltu yhteiset kaksi liittymää Römminkadulta. Kerrosluku on I ja tonttitehokkuusluku e=0,25. Kelhostenkujan alueella korttelin 435 kaavamerkintää esitetään väljennettäväksi: koulun asemesta tontille voisi rakentaa muutakin julkisten palvelujen tyyppistä rakentamista. Y- tontin kerrosluku on voimassa olevan asemakaavan mukaisesti II ja tonttitehokkuusluvuksi esitetään e=0,3. Kelhostenkujan ja Römminkadun risteykseen ulottuvaa rakentamatonta osaa kaupungin varikon korttelista 430 esitetään muutettavaksi asuinpientalojen korttelialueeksi. AP-tontin kerrosluku olisi II ja tonttitehokkuusluku e=0,3. Kulkuyhteys tontille järjestettäisiin Kelhostenkujan kautta. Alueen mahdollinen käyttöönotto asuntorakentamistarkoituksiin edellyttää laajempaa maankäytöllistä tarkastelua koko varikkoalueen osalta. AO Erillispientalojen korttelialue Kaavassa on osoitettu yhdeksän omakotitonttia Pöllitien muutosalueelle kortteliin 750. Tonttien rakennusalan sijainti on merkitty ohjeellisena, mutta harjansuunta on osoitettu sitovana. Kulkuyhteydet tonteille on suunniteltu tonteille rasitteina sijoittuvana ajoyhteyksinä Pöllitieltä tonttiryhmän keskeltä. Kerrosluku on I ja tonttitehokkuus e= 0,25. AP Asuinpientalojen korttelialue Alueelle voidaan sijoittaa pientaloja asuintarkoituksiin. Kaavamerkintä mahdollistaa mm. rivi-, pari- ja omakotitalojen rakentamisen. Kaavassa on osoitettu korttelin 714 rakentamattomalle osalle omakotitalovaihtoehdon mukainen toteutus (6 omakotitonttia). Korttelin 714 rakennuspaikat ovat ohjeellisia, mutta harjansuunta on osoitettu sitovana. Pääkokoojakatuun rajoittuville neljälle tontille on osoitettu kaksi yhteistä liittymää Römminkadulta ja kulkuyhteys muille korttelin tonteille järjestyisi Kelhostenkujan kautta.

Korttelin 731 rakennusalat ovat ohjeellisia, mutta harjansuunta ja sijoittumislinja on osoitettu sitovana. Kulkuyhteydet tonteille on suunniteltu tonteille rasitteina sijoittuvana ajoyhteyksinä Pöllitieltä tonttien pohjoisreunaa pitkin. Kerrosluku on I ja tonttitehokkuus e=0,25. Korttelin 430 kerrosluku on II ja tonttitehokkuusluku e=0,3 12 Y Yleisten rakennusten korttelialue Korttelin 435 kaavamerkintää väljennetään, jolloin se mahdollistaa monipuolisemman maankäytön. Kerrosluku on II ja tonttitehokkuusluku e=0,30 VL Lähivirkistysalue Molemmilla kaavamuutosalueilla Römminkadun kulmauksiin on kaavoitettu pienet lähivirkistysalueet. YLEISMÄÄRÄYKSET: Rakennustapa: Rakennukset tulee rakentaa rakennusryhmittäin yhdenmukaisella ja toisiinsa sopeutuvalla tavalla (sijoittuminen, mittasuhteet, kattokaltevuus, väritys). Katon väri tumman harmaa tai musta. Kattomuotoina sallitaan kaikki useampilappeiset ja räystäälliset muodot, ei kuitenkaan auma- ja mansardikattoja. Autosuojat ja talousrakennukset voivat olla yksilappeisia. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 1:2,5 1:3. Jos rakennus sijoitetaan 4 m lähemmäksi toisen tontin rajaa, ei rakennuksen tälle sivulle saa sijoittaa asuinhuoneen pääikkunoita. Talousrakennus voidaan rakentaa 2 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Rakennettaessa viemäröityjä tiloja padotuskorkeuden alapuolelle tulee jäteveden pumppaus järjestää kiinteistökohtaisesti. Hulevedet: Hulevedet tulee imeyttää tontilla tai muulla viranomaisen hyväksymällä alueella. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on istutettava ja hoidettava tai pidettävä luonnontilaisena. Tontin piha- ja hulevesisuunnitelma on esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Autopaikat: Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: - pari- ja omakotitalot 2 ap /asunto - rivitalot 1,3 ap /asunto - julkinen rakentaminen 1 ap /200 k-m² Tontilla olevat autopaikat on erotettava muusta piha-alueesta ja katualueesta istutuksilla. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkostoon, johon suunnittelualue rajoittuu.

13 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksen sosiaaliset vaikutukset arvioidaan positiivisiksi: kerrostalovaltaisen Karhunlähteen kaupunginosan osittain vuokrataloasumisen leimaamaa imagoa voidaan osaltaan muuttaa lisäämällä pientalorakentamisen määrää. 6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella täydennetään olemassa olevaa pientalovaltaista asutusrakennetta siten, että Römmin alue liittyy entistä hienovaraisemmin Karhunlähteen kerrostaloalueeseen. Kaavamääräys edellyttää, että alue toteutetaan yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. 6.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alueella ei ole erityisiä luonto- ja maisema-arvoja. Kaavan mukainen rakentaminen mm. pihajärjestelyjä ja istutuksia koskevine määräyksineen on johtamassa siistiin rakennettuun pientaloympäristöön. 6.4 Taloudelliset vaikutukset Kaava on taloudellisilta vaikutuksiltaan edullinen toteuttaa. Katuverkosto on rakennettu ja myös valaistu kevyen liikenteen väylä Römminkadun varteen, jolloin alueesta ei aiheudu kaupungille merkittäviä käyttöönottokustannuksia. Myös vesihuolto- ja kaukolämpöverkostot ulottuvat suunnittelualueelle. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella 3.2.2017 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Suunnitteluavustaja Paula Junikka