VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA

Samankaltaiset tiedostot
VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

KOHINA KULMAMODULAATIOISSA

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA


LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Luento 9. Epälineaarisuus

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet

Luento 9. Epälineaarisuus

Lähettimet ja vastaanottimet

Luento 4. Fourier-muunnos

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

MAT Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I A

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

Ilpo Halonen Luonnehdintoja logiikasta 4. Luonnehdintoja logiikasta 4. Tautologioita 1. Tautologioita 3. Tautologioita 2. Johdatus logiikkaan

521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I

Lukittuminen. Suljettu silmukka

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

LUKU 6 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi

EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM)

YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16)

YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

12. Luento. Modulaatio

X(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X ,

N p Katseluavaruudessa tehtävät operaatiot. Karsinta eli takasivueliminointi. Katselutilavuus

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 12

Matematiikan tukikurssi

Tietoliikennesignaalit

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 23 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

>LTI-järjestelmä. >vaihespektri. >ryhmäviive

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto


Nosto- ja Kiinnitysosat

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Ilmavirransäädin. Mitat

Signaalien suodatus. Jyrki Laitinen TL5231 Signaaliteoria S2004 1

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

Luento 11. Stationaariset prosessit

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

Tartuntakierteet ovat sisäkierteisiä ankkureita, joita käytetään betonirakenteissa lähes kaikenlaisiin kiinnityksiin

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri

Variations on the Black-Scholes Model

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

REIKIEN JA LOVIEN MITOITUS

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Empiiriset sovellukset

12. Luento. Modulaatio

Koska yhteys tavalliseen eksponenttifunktion sarjakehitelmään on selvä, asetetaan seuraava määritelmä.

Radioamatöörikurssi 2017

KANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT

FDPa. Rei itetty seinään asennettava poistoilmalaite

Pekka Pussinen OH8HBG - oulu.fi

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

Luento 2. Järjestelmät aika-alueessa Konvoluutio-integraali. tietoverkkotekniikan laitos

BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 5 Kevät 2013

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 13: Avaruuskehän palkkielementti.

F E . 1. a!? # % b $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

Kapeakaistainen signaali

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

7. Luento. Luento 7 Modulaatio Oppenheim luku 8 soveltuvin Koherentti ja epäkoherentti analoginen modulaatio

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 09: Yhden vapausasteen vaimeneva ominaisvärähtely

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E Tampere

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

6 Hypertekstin rakenne ja navigointi

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 2. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 3

Transkriptio:

VIHELUOTENII J TISINYTETYT DEMODULTTORIT ULMMODULTION ILMISUSS Vaihohoinn ilmaisumnlmä kulmamoulaaioill? 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05

VIHELUO PLL FM & PM -ILMISINPIIRINÄ Ellä on arkaslu iskriminaaoria kulmamoulaaion ilmaisimna: FM M-konrsio riaaorilla ja VI:llä. Parmpi SNR-suoriuskyky kuinkin saauaan aihlukiulla silmukalla PLL, phas-lok loop. Diskriminaaori siliin llä lähinnä pagogisn mrkiyksnsä uoksi, koska sn oiminnan prusia FM M-konrsio oli hlposi pääläissä pruskaaoisa. PLL on kuinkin käyyin FM & PM-ilmaisumnlmä. 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05

VIHELUO PLL FM & PM -ILMISINPIIRINÄ 3 Tilasollisn iolliknnorian prusoria: Ilmaisuoria Esimoinioria Informaaiooria ooausoria Ny kys on paramrin simoinnisa, li aihn ja aajuun simoinnisa. Vaihlukolla oiaan myös ouaa kohrnin ilmaisukanoaallon gnroini siä aaiissa ilmairaknissa DSB, SSB, VSB skä rilais aajuuskroja ja -jakaja, joia ariaan ioliiknssä. PLL:n simoinioria nojaa riyissi ylisn akaikykyjn sääöjärjslmin oriaan sim. akaikyky ahisim, prosssiollisuun sääöonglma, sääö- ja sysmikniikka PLL-kniikkaa: hp://www..oulu.fi/~kk/asp/uoriaali/sikainn.pf 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05

VIHELUON RENNE & TOIMINT 4 Osa: aihilmai, silmukkasuoain, silmukkaahi ja jänniohjau oskillaaori VCO. Gnroiaan signaali, jolla approksimoiaan asaaoua signaalia. Erosignaalilla ohjaaan silmukkaa pakoamaan suranairh mahollisimman pinksi, li silmukka lukkiinuu ulosignaalin aihsn ja aajuun. FM:llä aajuus muuuu koko ajan, jolloin ohjaa VCO:n aajuua ynaamissi suraamaan uloaajuun ja aihn muuosa. Vasaaia akaikyknöjä siinyy mm. symbolisynkronoinnissa, hajouskooin kooisurannassa, jn.. 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05

VIHELUON NLYYSI Vaihilmaisimn olamm koosuan krolaskupiirisä ja alipääsösuoaimsa poisamaan oisn harmoonisn, skä inrrisä kulma-aron mrkin käänämisksi. VCO-akio, silmukkaahisus. ul aihilmisimn krojasa i ol iskr. D!. VCO on käyännössä aajuusmoulaaori, jonka lähön aajuusiaaio / on rrannollinn ohjaussignaaliin. ä 05 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn 5 [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] { } [ ] inrri LPF r s ra u u u x, /, os, os 0 ψ ψ

VIHELUON NLYYSI 6 oska aihilmisimn lähö määräyyy PLL:n ulon ja VCO:n lähön aihiaaioin pruslla, oiaan oiminaa arkaslla ilman kanoaajuua. Mallia kusuaan pälinaarisksi malliksi aihilmaisimn pälinaarissa i-funkiosa johun. Lukossa on hyä simaai ulon iaaiosa. Eron ollssa pini approksimoiaan [ ] ψ, jolloin mallisa ul linaarinn. 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05

VIHELUON NLYYSI 7 x r ja o korauua suurilla ja ja kanoaaloaajuus häiää ynamiikkayhälöisä. Silmukan ulossa FM-signaalin aajuusiaaio on rrannollinn m-signaaliin, ja koska PLL suraa uloaajuun/aihn muuosa, VCO:n ohjaussignaali on mouloiu sanomasignaali m. PM-moulaaion apauksssa VCO:n ohjaussignaali on ilä ingroiaa sanoman m palauamisksi. 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05

TJUUSERTOJ S 8 Vaihlukolla oiaan ouaa aajuuskrojia ja -jakajia, joia ariaan ioliiknnkniikassa. Rajoiimlla gnroiaan sakaraaallon pariomia harmonisia, joisa johonkin VCO lukiaan kuassa 5. harm. apahuu aihkohrni aajuun krominn. 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05

9 TJUUSOMPRESSIIVINEN TISINYTENTÄ S Muia FM & PM ilmaipriaaia? 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05

TJUUSOMPRESSIIVINEN TISINYTENTÄ S Raknn muisuaa PLL, mua roaa BPF:n, iskriminaaorin ja VCO:n offskskiaajuun 0 osala silmukan uloaajuus. Viiminn kaaa kuaa aihiaaioa iskriminaaorin ulossa. ä 05 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn 0 [ ] [ ] [ ] [ ] ulonaihiaaio iskr x r. os 0 0 0 0

TJUUSOMPRESSIIVINEN TISINYTENTÄ S :n pruslla släsi FM-ilmai. Eu on slimmin nähäissä kirjoiamalla näkyiin iskriminaaorin ulosignaali x. Taajuus 0 on VCO:n offs-aajuus ja iskriminaaorin kskiaajuus. Tkmällä ulo D suurksi, saaaan aihiaaio pinksi, mikä pinnää iskriminaaorin ulossa ilmnää kaisanlyä. Läkaisainn FM oiaan komprssoia kapakaisaisksi FM:ksi. Raknn una on hyä kohinansio sisään ähmmän kohinaa. ä 05 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn m f D D D D D π π π π / 0 x D π

COSTSIN VIHELUITTU SILMU 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05

COSTSIN VIHELUITTU SILMU 3 PLL-piirillä oiaan kulmamoulaaioin lisäksi uoaa aihkohrni ilmaisukanoaalo DSB & SSB & VSB -ilmaisuun. Cosas-silmukka on kuinkin ilä parmpi raknn uoaa kohrni ilmaisukanoaalo ilmaisimn kuin plkkä PLL:n käyö. I & Q-kanain LPF: poisaa oisn harmoonisn. un silmukka on lukossa, VCO:n ohjausjänni 0. DSB-ilmaisu 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05