TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO
|
|
- Jarno Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin vastaanotossa?
2 SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE 2 Kantataajuussignaali (baseband) = signaali ilman modulaatiota Kaistanpäästösignaali (bandbass) = sinikantoaaltoon moduloitu Baseband spectrum Bandpass spectrum f -f C f C f Vastaanottimessa on tarve siirtää sekoituksella kaistanpäästösignaali uudelle pienemmälle keskitaajuudelle (esim. GHz-alueelta MHz-alueelle) ennen ilmaisua suodatusten ja vahvistusten suorittamiseksi laadukkaammin.
3 SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE 3 DSB-moduloitu signaali m(t)cos(ω 1 t) taajuudella ω 1, joka siirretään uudelle taajuudelle ω 2 kertomalla signaalilla 2cos(ω 1 ±ω 2 )t. Trigonometrian vuoksi signaali siirtyy myös taajuksille, joita ei haluta päästää järjestelmään. Siksi ne komponentit KPsuodatetaan pois e(t)-signaalista. Suodattimen kaistanleveyden on lisäksi päästettävä moduloitu signaali esteettä läpi: DSB:n tapauksessa tarvitaan kaistanleveys 2W SSB: W VSB: W+ FM & PM: 2(D+1)W e( t) = m( t)cosω 2t + m( t)cos(2ω1 ± ω2)
4 SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE 4 e( t) = m( t)cosω 2t + m( t)cos(2ω1 ± ω2)
5 SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE 5 Haittana on, että taajuudella ω 1 ±2ω 2 esiintyvä muu radiokanava k(t) siirtyy myös taajuudelle ω 2. Sitä kutsutaan peilitaajuusongelmaksi (image freguency). 2k( t)cos k( t)cosω [( ω ] [ ] 1 ± 2ω2 ) t cos ( ω1 ± ω2) t t + k( t)cos[ (2ω ± 3ω ) t] =
6 SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE 6 Sekoitusperiaatetta käytetään superheterodynevastaanottimessa (keksittiin 1918). Se on tähän saakka ollut yleensä käytössä vastaanottimien RFetupäässä. Uutta taajuutta ω 2 kutsutaan välitaajuudeksi ω IF ja tulotaajuutta ω 1 radiotaajuudeksi ω RF, koska se on moduloidun radiosignaalin kantoaaltotaajuus. Oskillaattorin mahdolliset viritystaajuudet ω LO : Yläpuolinen viritys ω c + ω IF Alapuolinen viritys ω c ω IF
7 SUPERHETERODYNEVASTAANOTIN 7 Etuja: hyvä herkkyys (pystytään ilmaisemaan heikkoja signaaleja) hyvä selektiivisyys (pystytään ilmaisemaan lähellä toisiaan olevia signaaleja), koska kiinteätaajuinen KP-suodatin ja vahvistin Hyvälaatuinen välitaajuussuodatin on ns. esi-ilmaisusuodatin, joka rajaa kohinan signaalin kaistanleveydelle (tark. luku 7).
8 SUPERHETERODYNEVASTAANOTIN 8 Analoginen vahvistus ja suodatus voidaan siis suorittaa viritettävän taajuuden sijasta kiinteällä keskitaajuudella, mikä parantaa suodatuksen laatua ja siten vastaanottimen suorituskykyä. Tyypillisiä välitaajuuksia: AM-IF = 455 khz ULA-FM-IF = 10,7 MHz GSM-IF = 71 MHz
9 SUPERHETERODYNEVASTAANOTIN 9 Huomaa peilitaajuusuodatin peilitaajuussignaalin poistamiseksi. Esivalintasuodatin (pre-select/band-select filter) Band select filter Mirror frequency rejection filter Kanavanvalintasuodatin Channel select filter Kantataajuusosat (I/Q-DSP) "I" LO RF LNA IF LO "Q" LNA = low noise amplifier LO Band select filter Channel select filter Valitsee taajuusalueen f f IF Valitsee kanavan f
10 ULA-FM-VASTAANOTIN 10 IF-asteen jälkeen seuraa normaali analogisesti tai digitaalisesti moduloidun signaalin ilmaisu. Alla FM-ilmaisu diskriminaattoria käyttäen.
11 SEKOITUSTAAJUUDEN VALINTA 11 SH-oskillaattorin taajuus voi olla saapuvan radiotaajuuden joko ala- tai yläpuolella. Puhutaan ala- ja yläpuolisesta virityksestä/sekoituksesta. Kumpi valitaan, riippuu siitä, kummalla saavutetaan pienempi oskillaattorin suhteellinen viritysalue. Alla yläpuolinen viritys tuottaa suhteen 2.07:1 ja alapuolinen 13.46:1. Siksi tässä kannatta valita yläpuolinen viritysalue.
12 PEILITAAJUUSONGELMA 12 Peilitaajuus on aina kahden välitaajuuden f IF päässä RFtulotaajuudesta f C.
13 PEILITAAJUUSONGELMA 13 Muu lähete siirtyy IF-kaistalle, jolloin signaaleja ei voi erottaa. Vieras lähete voi olla kaukanakin käytetystä RF-taajuudesta (riippuu perustaajuuksien valinnasta).
14 USEITA VÄLITAAJUUSASTEITA 14 Välitaajuusasteita voi olla useita peräkkäin (2 tai 3), eli tulosignaali sekoitetaan välitaajuudelle pienemmissä erissä. LNA = low noise amplifier
15 PEILITAAJUUSONGELMA 15 Peilitaajuusongelmalta pyritään välttymään sijoittamalla sopivia suodatinasteita RF-etupäähän. Radiotekniikkaan liittyvää materiaalia:
16 16 MUITA VASTAANOTINPERIAATTEITA Uusia ja vanhoja ratkaisuja?
17 SUORAMUUNNOSVASTAANOTIN 17 Jos RF-signaali sekoitetaan suoraan alas kantataajuudelle (nollavälitaajuudelle) sanotaan periaatetta homodynevastaanottimeksi tai suoramuunnosvastaanottimeksi (direct conversion receiver). Nykyiset kännykät käyttävät tätä periaatetta! Band select filter Low-pass filter I LNA Band select filter LO LO Low-pass filter DC Q Low-pass Filter f f
18 SUORAMUUNNOSVASTAANOTIN 18 Suoramuunnosvastaanotin on nykyään yksi yleisimmistä radioarkkitehtuureista, koska esivalintasuodatinta lukuunottamatta kaikki sen osat voidaan integroida yhdelle piirille. Soveltuu hyvin kännyköiden monijärjestelmä (eri taajuusalueilla 800 MHz Mhz olevat GSM, EDGE, GPRS,UMTS, LTE-A,...) tai ohjelmistopohjaisiin radioihin sekä laajakaistaisten kognitiivisten radioiden (cognitive radio) spektrisensoriin. Hyvän integroitavuuden lisäksi pieni tehonkulutus, koska erillisiä tehoa kuluttavia puskureita ei tarvita ajamaan ulkoisia komponentteja. Lisäksi vältytään peilitaajuusongelmalta, koska RF-signaali sekoitetaan suoraan nollakeskitaajuudelle (kutsutaan zero-ifvastaanottimeksi).
19 SUORAMUUNNOSVASTAANOTIN (S) 19 Suurin haaste LO:n vuotaminen ja 2. kl epälineaarisuus. Vuotamisesta aiheutuva DC-virhe aiheuttaa sekoittimen jälkeisten piiriosien saturoitumisen ja saattaa estää vastaanottimen toiminnan. Herkkä 1/f-kohinalle, joka signaalin kanssa samalla kaistalla nollataajuden lähellä. Lisäksi tulon taajuuskaistan laajentaminen tiukentaa eri lohkojen suorituskykyvaatimuksia. Esimerkiksi RF-osan toteuttaminen haastavaa, koska sen tulee samanaikaisesti saavuttaa tarvittava lineaarisuus ja alhainen kohinaluku kohtuullisella tehonkulutuksella.
20 SH VS. TUNED RADIO FREQUENCY (S) 20 Tuned radio frequency (TRF) on SH:ta vanhempi periaate. Siinä kukin taajuusalue valitaan RF-etupäässä erikseen, mistä seuraa moninkertaiset RF-osat.
21 GSM SUPERHETERODYNE (S) 21 Kahden välitaajuuden SH. Duplex-suodatin (kytkin) erottaa Rx/Tx-suunnat RF-etupäässä, jottei lähetin tuki vastaanottimen piensignaalivahvistimia.
TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO
TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO 1 (17) Sekoitus uudelle keskitaajuudelle Kantataajuussignaali (baseband) = signaali ilman modulaatiota Kaistanpäästösignaali
Lähettimet ja vastaanottimet
Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama
Radioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Radioiden toimintaperiaatteet ja lohkokaaviot 20.11.2018 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 13 Sisältö Lähettimien ja vastaanottimien rakenne eri modulaatiolla Superheterodyne-periaate Välitaajuus
nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien
2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät
Radioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
Radioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
Radioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
Kapeakaistainen signaali
Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi
Radioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
Lähettimet ja vastaanottimet
Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä
Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi
Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Aiheitamme tänään Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä
Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi
Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Värähtelijä Värähtelee eli oskilloi tietyllä taajuudella Kiinteätaajuuksisia sekä säädettäviä (esim VCO) Invertteri värähtelijänä: (hallitsematon)
Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2
1 SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2 Miten spektri lasketaan moduloiduille ja näytteistetyille tietoliikennesignaaleille? KONVOLUUTIO JA KERTOLASKU 2 Kantataajuussignaali (baseband) = sanomasignaali ilman
LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 51357A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 015 Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /(N 0 W) käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16)
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM Tietoliikennetekniikka I 521357A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16) Multipleksointimenetelmät Usein on tarve yhdistää eri lähteistä tulevia toisistaan riippumattomia
ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.
ULA - vastaanotin + sähkökomponenttien juottaminen 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 1 Radion ulkonäön suunnittelu 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 2 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.
Spektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 1 (8) Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /N 0 W käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita keskenään. Analyysissä oletettiin AWGN-kanava,
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM 1 (17) Multipleksointimenetelmät Usein on tarve yhdistää riippumattomista eri lähteistä tulevia signaaleja multipleksoinnin keinoin, jotta ne voidaan lähettää
Radioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Radiotekniikan komponentit 9.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 30 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
Ohjelmistoradio. Mikä se on:
1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,
Radioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen
1 db Compression point
Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen
Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)
Lähetelajit Modulaatio Modulaatio: siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon Kantoaalto: se radiotaajuinen signaali, jota pientaajuinen signaali moduloi Kaksi pääluokkaa moduloinnille: P amplitudimodulaatio
521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I
1 521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I KURSSI ANALOGISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439 kk@ee.oulu.fi, puh: 029 448 2848, http://www.ee.oulu.fi/~kk/ https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/521357a/etusivu
Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen
Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan
Radioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Elektroniikan kytkentöjä 7.11.2017 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 20 Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin
Radioamatöörikurssi 2012
Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.
TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I A
TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I 521359A KURSSI ANALOGISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA Dos. Kari Kärkkäinen Tietoliikennelaboratorio, huone TS439, 4. krs. kk@ee.oulu.fi, http://www.telecomlab.oulu.fi/~kk/ puh: 08
IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus
IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus Päivitetty IARU Region 1 -konferenssissa Varnassa 2014. 50 MHz 50.000 50.100 500 Hz Vain CW (paitsi majakat) 50.000 50.010 Region-1 * 50.010 50.020 Region-2 * 50.020
Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa
MATNE Tutkimusseminaari 17.11.2011 Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa Markku Jokinen 2 Sisällys Johdanto WARP ohjelmistoradioalusta HF-toteutus lmenneet rajoitukset ohjelmistoradioalustalla
83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset
TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä
TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT
Viestintävirasto LIITE () TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti taajuusmaksun laskenta ja verrataan sitä nykyiseen lupa- tai taajuusmaksuun. Matkaviestinverkkojen
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE Käyttöohje Finnsat Oy Yrittäjäntie 15 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 4 4. Vahvistimen
Ohjelmistoradio tehtävät 4. P1: Ekvalisointi ja demodulaatio. OFDM-symbolien generoiminen
Ohjelmistoradio tehtävät 4 P: Ekvalisointi ja demodulaatio Tässä tehtävässä dekoodata OFDM data joka on sijotetty synknonontisignaalin lälkeen. Synkronointisignaali on sama kuin edellisessä laskutehtävässä.
Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi
VAIHEKOHINA RADIOJÄRJESTELMISSÄ Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi Radiotiedonsiirtojärjestelmissä ilmenevät tekniset ongelmat ovat mitä moninaisimpia. Varsinkin vastaanottimen käyttäytymisessä
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 2 M-tilaisilla yhdellä symbolilla siirtyy k = log 2 M bittiä. Symbolivirhetn. sasketaan ensin ja sitten kuvaussäännöstä riippuvalla muunnoskaavalla
Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX
Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX I. Käyttötarkoitus Päävahvistin on valmistettu kansainvälisten laatustandardien mukaisesti ja se täyttää
Laajakaistaisen RF-etupään suunnittelu kognitiiviseen radiovastaanottimeen
AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Jussi Ollikainen Laajakaistaisen RF-etupään suunnittelu kognitiiviseen radiovastaanottimeen Diplomityö
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI Modulaatiot, modulaattorit ja ilmaisimet Radioarkkitehtuurit Impedanssi Kohina 6.11.2014 Jouni Salmi, OH2BZP Illan puhuja Jouni Salmi OH2BZP (1983
LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI
LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI Päivitetty: 25/02/2004 MV 2-1 2. SPEKTRIANALYSAATTORI Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua spektrianalysaattorin käyttöön, sekä oppia tuntemaan erilaisten
Lasse Latva OH3HZB 1.3.2005. PRK:n radioamatöörikurssi 2005. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. Johdanto. Perusteet.
1.3. Tämä oppimateriaali on kirjoitettu Polyteknikkojen Radiokerhon (PRK, OH2TI) a varten ja kattaa hieman luennolla käsiteltäviä asioita laajemman kokonaisuuden radiotekniikan perusteita. Toisaalta monia
MONIKANAVAISET OHJELMOITAVAT VAHVISTIMET
DIGITAALIAJAN RATKAISUT DVB-T - Tuotteet PROFILER-SARJA MONIKANAVAISET OHJELMOITAVAT VAHVISTIMET Selektiivisesti vahvistetut kanavaniput digitaalisille ja analogisille signaaleille. Helposti ohjelmointipyörällä
Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä
Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:
Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 23 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS Modulaatiossa kantoaallon jotain parametria (amplitudi, vaihe ja taajuus) muutetaan yksi-yhteen periaatteella sanoman m(t) ohjaamana. Modulointia käytetään tiedonsiirtoon,
Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset
Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:
RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM)
RF-tekniikan perusteet BL50A0301 6. Luento 12.10.2015 Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM) Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Sekoittimet Kolmiporttinen komponentti, toiselta
LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
Radioastronomian käsitteitä
Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä
A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)
ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät Syksy 5 Tehtävä 3. a) Suoran tapauksessa ratkaistaan kaksi tuntematonta termiä, A ja B, joten tarvitaan kaksi pistettä, jotka ovat pisteet t = ja t =.. Saadaan yhtälöpari
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951. Anvia TV Oy Rengastie Seinäjoki
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951 Käyttöohje Anvia TV Oy Rengastie 10 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 3 3. Painikkeet...
Satelliittipaikannus
Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11
TLT-5200 Tietoliikenneteoria Tehtäväkokoelma 1 (6)
Tehtäväkokoelma 1 (6) Tässä kurssin sisältöä kuvaava kokoelma lyhyitä esimerkkitehtäviä. Huom! Osa tehtävistä saattaa olla käsitelty jo myös laskuharkoissa. MV / 20.11.2008 1. Piirrä signaalin wt ( ) =
PRK:n radioamatöörikurssi 2005. Johdanto. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. PRK:n. Perusteet. 2005 Radiotekniikan lyhyt
1.5 1 0.5 0 0.5 1 AM moduloitu aalto moduloitu lähete moduloiva signaali 1.5 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 aika, s Johdanto 1.3. Tämä oppimateriaali on kirjoitettu olyteknikkojen Radiokerhon (RK,
1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori
Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Spektrianalysaattori Spektrianalyysi Jean Baptiste Fourier (1768-1830): Signaali voidaan esittää taajuudeltaan ja amplitudiltaan (sekä vaiheeltaan) erilaisten sinien
Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen
Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen Tärkeimmät toimittajamme: Sisäpeitto antennit: kaapelit: bedea Passion in high frequency Ongelma: GSM-signaali ei kanna rakennuksen sisään heikko kentänvoimakkuus
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus
C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin
Tuotetiedot Vastaanotin Hiiri Näppäimistö A: Ilmaisin B: Yhteyspainike Asennus C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin H: Paristotila I:
Pinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC
MH-SARJA MH60-virtapihti on suunniteltu mittaamaan DC ja AC-virtoja jopa 1 MHz:n kaistanleveydellä, käyttäen kaksoislineaarista Hall-ilmiötä/ Muuntajateknologiaa. Pihti sisältää ladattavan NiMh-akun, jonka
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä
Tietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin
1 1 Vastaa lyhyesti seuraaviin a) Miksi signaaleja ylinäytteistetään AD- ja DA-muunnosten yhteydessä? b) Esittele lohkokaaviona adaptiiviseen suodatukseen perustuva tuntemattoman järjestelmän mallinnus.
Ohjelmoitava yhteisantennijärjestelmien antennivahvistin WWK-9NG. AnviaTV Oy Yrittäjäntie 15, 6010 Seinäjoki,
Ohjelmoitava yhteisantennijärjestelmien antennivahvistin WWK-9NG KÄYTTÖ -JA ASENNUSOHJE Sisällysluettelo 1. Tärkeää tietoa... 2 1.1. Käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaiteiden hävittäminen
8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO
Tuotetiedot LÄHETIN (T) VASTAANOTIN (R). Antenni 2. VGA-LÄHTÖ 3. VGA-TULO 4. AUDIO-TULO 5. S-VIDEO 6. Virtalähde 7. Ohjauspainikkeet TOIMINTOPAINIKKEET 8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 0. POWER-merkkivalo.
Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa
Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä
VID-TRANS150KN SUOMI. 2.4GHz LANGATON AUDIO/VIDEO LÄHETINJÄRJESTELMÄ KÄYTTÖOHJE PATENTTI. www.konigelectronic.info
VID-TRANS150KN 2.4GHz LANGATON AUDIO/VIDEO LÄHETINJÄRJESTELMÄ KÄYTTÖOHJE PATENTTI www.konigelectronic.info SUOMI 0336 1 Tärkeitä turvaohjeita A. Pakkauksen sisältö: Tämä laite tuottaa ja käyttää energiaa
Laajakaistainen taktinen kognitiiviradio ja RF-tekniikka. Vision Aug 20 th 2013 Ari Hulkkonen
Laajakaistainen taktinen kognitiiviradio ja RF-tekniikka Vision Aug 20 th 2013 Ari Hulkkonen Radio- ja tietoliikennetekniikka murroksessa: Perinteinen matkapuhelinteknologia, jolla suomalainen tietoliikenneteollisuus
Radiolinkkiluvan hakuohjeet ja tekniset vaatimukset
Radiolinkkiluvan hakuohjeet ja tekniset vaatimukset Sisältö 1 Radiolinkkilähettimen radiolupahakemuksen täyttöohje... 4 2 Asiakkaan tiedot... 4 3 Radiolähetintä koskevat tiedot... 4 4 Antennien sijaintia
Sangean PR-D4 Käyttöohjeet
Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Kytkimet 1. Taajuuden valintanäppäimet 2. Radioasemien selailun ja kellonajan asetus 3. Muistipaikan valintanäppäimet 4. Äänenvoimakkuuden säätö 5. LCD-näyttö 6. Herätyksen asetus
Mika Huotari LF-VASTAANOTIN
Mika Huotari LF-VASTAANOTIN Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikan ja liikenteen ala Tietotekniikka Kevät 2007 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Koulutusohjelma
Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)
Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT) Mikä se on? Transvertteri on yksikkö, joka voidaan kytkeä transceiveriin jotta sen taajuusalue laajenee. Koska transceiveri sisältää sekä vastaanotinosan
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 1 (26) Fourier-muunnos ja jatkuva spektri Spektri taajuuden funktiona on kompleksiarvoinen funktio, jonka esittäminen graafisesti edellyttää 3D-kuvaajan piirtämisen. Yleensä
Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio
Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin
Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita
Flash AD-muunnin Flash AD-muunnin koostuu monesta peräkkäisestä komparaattorista, joista jokainen vertaa muunnettavaa signaalia omaan referenssijännitteeseensä. Referenssijännite aikaansaadaan jännitteenjaolla:
ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
Mittausraportti OH3NJC Hertsien Herruus taajuusmittauskilpailu
Mittausraportti OH3NJC Hertsien Herruus taajuusmittauskilpailu 27.9.2008 Mitattu taajuus: 3665.137330 khz Mittausaika: Kilpailuluokka: alkaen 13:44 SA, kesto 6120 / 5669 s (menetelmästä riippuen) Kalibroijat
Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko
Television ja radion tulevaisuus Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus - uudet teknologiat Joukkoviestinnän linjaukset ja suunnat» Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma (VNS 4/2012 vp
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
Radioteleskooppi. Alt atsimutaalinen pystytys. Apupeilin kiinnitys. Peilin tukirakenne. Apupeilin kannattajat. Elevaatio enkooderi.
Radioteleskooppi Apupeilin kiinnitys Peilin tukirakenne Apupeilin kannattajat Elevaatio enkooderi Jalusta Kiskot Perusta Atsimuuttienkooderi Alt atsimutaalinen pystytys Antennin pystytys + Keila ei kierry
Häiriöt ja mittaaminen. Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009
Häiriöt ja mittaaminen Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009 Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset puutteelliset suodatukset
DT-120 Käyttöohje (FI)
SÄÄTIMET 1. VIRTA/AALTOALUE-painike 2. LCD-näyttö 3. DBB/ STEP-painike 4. Mono/Stereo-painike 5. Äänenvoimakkuuspainikkeet 6. Virityssäädin/Ajanasetuspainike 7. Lukituskytkin 8. Paristolokero 9. Kantohihnan
ELEKTRONISET TOIMINNOT
LUENTO 2 ALUKSI OLI... EHKÄ MIELENKIINTOISIN SUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄ ON TOTEUTTAA LAITE (JA EHKÄ MENETELMÄKIN) JONKIN ONGELMAN RATKAISEMISEEN PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ EI (AINAKAAN SAMALLA PERIAATTEELLA) VALMIITA
Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto
Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto Antennialan tekniikkapäivä 8.11.2012 Kari Kangas Taajuuksien käyttö tehostuu Radioympäristö muuttuu Taajuuksien käyttö tehostuu - tv vastaanotolle uusia
Virheen kasautumislaki
Virheen kasautumislaki Yleensä tutkittava suure f saadaan välillisesti mitattavista parametreistä. Tällöin kokonaisvirhe f määräytyy mitattujen parametrien virheiden perusteella virheen kasautumislain
2 Käynnistä tietokone. MI-4550Xp WIRELESS OPTICAL MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C
Tuotetiedot J A B C E F H K D Hiiri A: Vierityskiekko ja kolmas painike (automaattinen vieritys painamalla) Vierityskiekon alapuolella: Pariston virta vähissä -valo (vilkkuu) B: Kakkospainike C: Ykköspainike
4. kierros. 1. Lähipäivä
4. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe Taajuuskompensointi, operaatiovahvistin ja sen kytkennät Taajuuskompensaattorit Mitoitus Kontaktiopetusta: 8 h Kotitehtäviä: 4 h + 0 h Tavoitteet: tietää Operaatiovahvistimen
Radiolinkkiluvan hakuohjeet ja tekniset vaatimukset
Radiolinkkiluvan hakuohjeet ja tekniset vaatimukset Sisältö 1 Radiolinkkilähettimen radiolupahakemuksen täyttöohje... 4 2 Asiakkaan tiedot... 4 3 Radiolähetintä koskevat tiedot... 4 4 Antennien sijaintia
VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET
1 VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET Millaiset aaltomuodot s 1 (t) ja s (t) valitaan erilaisten kantoaatomodulaatioiden toteuttamiseksi? SYMBOLIAALTOMUODOT
Jukka Vainio OHJELMISTORADIO
Jukka Vainio OHJELMISTORADIO Tietoliikenteen koulutusohjelma 2013 OHJELMISTORADIO Vainio, Jukka Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2013 Ohjaaja: Aromaa, Juha DI Sivumäärä:
Amplitudimodulaatio (AM) Esitys aikatasossa
Modulaatio Signaalia (analogista tai digitaalista) siirrettäessä siirtotiellä (kaapeli, puhelinlinja, radioyhteys, satelliittilinkki) esiintyy yleensä tarve muuttaa signaalin taajuusalue siirtoon sopivaksi
LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT A Tietoliikennetekniikka I Osa 8 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT LUVUN 3 SISÄLTÖ Modulaatiomenetelmien jaottelu Lineaariset modulaatiot Kaksisivukaistamodulaatio (DSB) Amplitudimodulaatio (AM) Yksisivukaistamodulaatio
IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.
TL536DSK-algoritmit (J. Laitinen)..5 Välikoe, ratkaisut Millaisia ongelmia kvantisointi aiheuttaa signaalinkäsittelyssä? Miksi ongelmat korostuvat IIR-suodatinten tapauksessa? Tarkastellaan Hz taajuista
Suodatus ja näytteistys, kertaus
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Luento 6: Kantataajuusvastaanotin AWGN-kanavassa II: Signaaliavaruuden vastaanotin a Olav Tirkkonen Aalto, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos a [10.6.3-10.6.6;
K I F D G E L H C J. Asennus FI Aseta paristot. Liiketunnistin (G) syttyy
MI-4500X Wireless Optical Mouse Tuotetiedot A B K I F D G E L H C J Hiiri A: Vieritysrulla ja kolmospainike Akun virta vähissä -valo (vilkkuu) B: Kakkospainike C: Ykköspainike D: Selaimen edellinen-painike
Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä