6 Hypertekstin rakenne ja navigointi
|
|
- Lotta Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 6 Hyprtkstin raknn ja navigointi Hyprtkstin prusraknn on vrkko li graafi Laajnntaan näkökulmaa WWW:stä ylisn hyprtkstin suuntaan. Hyprmiasta ja hyprtkstistä puhuttassa on hyvä huomata, ttä samoja trmjä käyttään ritasoisista asioista puhuttassa - tksti, hyprtksti, hyprmia, hyprmiaohjlma, hyprmiasovllus, Hyprtkstin ja -mian prusia on vrkkomuotoisn tion sittäminn titokonlla - prusraknn: solmut ja linkit (pistt ja viivat [nuolt]) - huomaa, ttä linkit voivat olla aiosti yhn-, kahn- tai monnsuuntaisia! - lukutapa: navigointi (linkin suraaminn ja pruuttaminn) Yksinkrtaisn hyprtkstin linkit ovat assosiatiivisia, ts. yhistlvät asioita (kirjoittajan) millyhtymin kautta - hyvä (monimutkainn) hyprtksti jäsnntään käytännössä kuitnkin aina tätä monipuolismpin solmujn ja linkkin luokittlun avulla Käsittllissti hyprtkstin vastaa its asiassa suunnattua vrkkoa Graafi on pistin ja niitä yhistävin viivojn muoostama kokonaisuus Graafin piirtäminn, Suunnattu graafi li igraafi (viivoill määritllään suunta nuolt), Graafin pruskäsittt, Graafin mrkitsminn & tion mallintaminn, Graafit & smanttist vrkot Graafia voiaan pitää kartan abstraktiona: jos pistt ja viivat tulkitaan kaupunkin ja tin abstraktioiksi, igraafi krtoo mistä kaupungista pääs mihinkin ottamatta kantaa kaupunkin maantitllisiin sijaintihin yms. ominaisuuksiin Hyprtkstin ja vrkkotorian välillä on slvä yhtys; käytännössä painopist on ylnsä kuitnkin vain trmin, käsittistön (kilnkäyttö) ja prustulostn käytöllä ikä abstraktin graafitorian khittämisllä Mrkattujn graafin kskist sovllukst: 1) hyprtkstin suunnittlu käsitkarttojn avulla & 2) suurtn hyprokumnttin analysointi (thään poikkukstta abstrahoimalla hyprtksti graafiksi) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 148 Graafin pruskäsittitä Graafi G = (V,E), V={a,b,c,,} pistin tai solmujn joukko, E = { (a,b), (b,a), (c,), (c,) } viivojn tai kaarin multijoukko, sim. päyhtnäinn graafi G: G: a b c G 1 G 2 G:n aligraafja ovat sn (pistin) osajoukkojn muoostamat graafit (kaikilla E:n viivoilla) G:llä kaksi komponnttia: G 1 ja G 2 Kulku on jokin pistin ja viivojn jono piststä toisn Polku on jokin pistin ja viivojn jono piststä toisn (pistt ivät toistu, paitsi päätpistt piirissä) Suunnattu graafi (igraafi) D=(V,E), V={a,b,c,,} pistin joukko, E = { (a,b), (b,a), (c,), (c,) } suunnattujn viivojn tai nuolin multijoukko, sim. D: a b c Tärkä graafin rikoistapaus: juurllinn puu Puu on piiritön graafi. Juurllisssa puussa jokin pist on valittu juuripistksi (tai juurisolmuksi) (joskus juurllist puut sittään suunnattuina). Esim. b a i c f g h j Puun rivimuotoinn sitystapa on rityisn kätvä titokonin yhtyssä (lutaan ylhäältä alas ja vasmmalta oikall): a on T:n juuri. T:n lht ovat,, i, j, h T.n sisäpistt ovat b,c,f,g f,g,h ovat c:n lapsia, c on näin vanhmpi f,g,h,i,j ovat c:n jälkläisiä, j:n ltäjiä ovat g,c,a f, g, h ovat sisaruksia, f on g:n ltävä sisar ja h on g:n suraava sisar T:llä on viisi haaraa, polut a-, a-, a-i, a-j ja a-h T:n syvyys on 4 ja sn lvys on 5 a b c f HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 150
2 Smanttist vrkot ja käsitkartat Mrkittyjn graafin kskinn sovllus hyprmiassa (suunnittlu) ovat rilaist käsitkartat Käsitkartalla tarkoittaan graafista tion sittämisn tkniikkaa, jonka avulla objktista, ilmiöstä tai prosssista poimitaan tarkastltavaksi osia ja suhtita Muita vastaavantyyppisiä trmjä: minmap, mill(yhtymä)kartta, Käsitkarttojn piirtämistapoja on lukuisia rilaisia. Tyypillisiä piirtitä: - pistt kuvaavat objktja tai ominaisuuksia, viivat näin välisiä suhtita - pyrkimyksnä on täsmällisyyn sijaan sityksn havainnollisuus - kartta on aina vain räs tion jäsnnys (voiaan thä prustllusti ri tavalla usista lähtökohista käsin) Erilaisia käsitkarttoja käyttään muistin ja oppimisn tukna, suunnittlu- ja iointimntlmänä, päätöksnton tukna ja intifioinnissa Smanttisn vrkon tai käsitkartan ia voiaan systmatisoia osaksi kokonaista suunnittlumntlmää (sim. OMT, UML) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 151 Tyypillisiä käsitkarttoja ERIKOISKARTAT: tarkkaan sovitun notaation käyttö rikoissovlluksssa, sim. ERiagrammit (rlaatiotitokant. suunn.) nimi näyttlijät nimi stuiot osoit osoit tähtnä omistaa lokuvat YLEISKARTAT: käsikartan käyttö sim. titämyksn havainnollistamisssa nimi tyyppi ominaisuus tuoksu ohjaaja vuosi HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 152 kukka maljakko pöytä sisällä matto lattia osa jalka tuoli slkänoja osa Graafit & hyprtksti Hyprtkstiin liittyy oltuksna kartta- tai paikkamtafora; lukijan voiaan ajatlla sijaitsvan lukmassaan solmussa; navigoinnissa käyttäjä siirtyy solmusta toisn linkkjä suraamalla Hyprtkstin prusominaisuuksia: - yksinkrtainn assosiatiivinn raknn voiaan suoraan samaistaa suunnatun vrkon kanssa - hyprtkstin solmujn lukujärjstys i (kntis alkusolmua lukuun ottamatta) ol nnalta määrätty (jos vastaava vrkko i ol linaarinn) - hyprtkstiä lutaan rilaislla tkniikalla kuin sim. kirjaa (lukutapaa voisi kärjisttysti vrrata sim. nsyklopian, käsikirjan yms. hakutoksn lukmisn) - lukmisn sopivan loppukohan löytäminn saattaa olla hankalaa - lukminn vaatii suurmpaa kskittymistä kuin printisn tkstin - okumnttin rajat saattavat olla pämääräisiä (rityissti titovrkoissa) - lukijalla olmassa slkä ksymisn mahollisuus HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) navigoinnin tuksi tarvitaan apuvälinitä (sim. karttoja ja kirjanmrkkjä) - hyprmiaan on liittty printissti myös vahva toistn käyttäjin rooli, ts. myös toist lukvat hyprokumnttia - ja saattavat thä siihn omia (julkisia) mrkintöjään Mornin hyprtkstin tyypillinn lukustratgia on ylnsä yhistlmä (titokantatyyppisiä asiasana)hakuja ja navigointia: - 1) navigoinnin alkukohan tsiminn hakukonn avulla (sim. Googl) 2) navigointi linkkjä suraamalla ("mitäköhän tuolta löytyy") ja 3) paluu kirjanmrkin avulla takaisin hakukonsn ("uusi yritys")? "nt - www" hakukon HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 154 haun tulos uun navigoinnin alkuna
3 Hyprlinkkin tyypit Hyprlinkit voiaan jakaa niin tyypin prustlla rakntllisiin, assosiatiivisiin ja viittaaviin linkkihin Sovlluksn raknn suunnitllaan käyttäjäll sopivaksi ja sittään rakntllisina linkkinä: - navigointi tapahtuu pääasiassa rakntllistn linkkin avulla - käyttäjä voi rakntllistn linkkin avulla arvioia sovlluksn laajuutta ja omaa sijaintiaan sovlluksssa Assosiatiivist linkit muoostavat mrkityksn prustuvia yhtyksiä hyprtkstin solmujn välill: - tarjoavat käyttäjäll vaihtohtoisn navigointitavan - assosiatiivist linkit vastaavat ihmisn tapaa jäsntää asioita (Vannvar Bush) Viittaavat linkit ovat assosiatiivistn linkkin rikoistapauksia - viittaavat simrkiksi lisätitoon tai tarkmpaan kuvauksn Esimrkki rityyppisistä linkistä: rakntllist (Nxt- ja Prv, murupolku), assosiatiivist ( Muita tsivä- ja poliisisarjoja ) ja viittaavat (Matsin ja Rauskin roolikuvaukst) linkit: <!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01//EN" " <HTML><HEAD> <TITLE>Z-Salamapartio</TITLE> <LINK rl="inx" hrf="sarjat.html"> <LINK rl="nxt" hrf="muksuluuri.html"> <LINK rl="prv" hrf="pimyn-tyyny.html"> </HEAD> <BODY> <DIV class="navi"> <A hrf="sarjat.html">sarjat</a>: Z-Salamapartio</DIV> <H1>Z-Salamapartio</H1> <P>Etsivät <A hrf="roolikuvaus-mats.html">mats</a> ja <A hrf="roolikuvaus-rauski.html">rauski</a> sikkailvan 70-luvun Hlsingissä.</P> <DIV class="katsomyos">muita tsivä- ja poliisisarjoja: <A hrf="ratkaisijat.html">di Küh - Ratkaisijat</A> ja <A hrf="pimyn-tyyny.html">pimyn tyyny</a> </DIV> </BODY> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 156 Hyprtkstin rakntsta Prusrakntt Yksinkrtaisimmassa muoossaan hyprtksti on siis assosiatiivinn vrkko, jossa linkit yhistävät vrkon solmut toisiinsa (huomaa, ttä linkkin suunnat ovat mrkitsviä) puuraknn präkkäisraknn präkkäisraknn vaihtohoilla (räs raknn) Hyprtkstirakntita voiaan kuitnkin luokitlla, sim. suraavin ääripäin avulla: - puuraknn - präkkäisraknn (linaarinn raknn) - präkkäisraknn vaihtohoilla - präkkäisraknn sivupoluilla yhisttty raknn (sim. puu vaihtoholla) hila präkkäisraknn sivupoluilla - hila - yhisttty raknn vrkko ("ylinn raknn") - vrkko (kaikki llist ovat siis tämän rikoistapauksia) Ilmisstikin sama sisältö voiaan jäsntää ri tavoin, näkökulmasta riippun HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 158
4 Huomautuksia On syytä huomata, ttä käytännössä hyprtksti muoostaa m. ääripäitä huomattavasti monimutkaismman rakntn Monimutkainn linkitys johtaa hlposti varsin sotkuisn näköisn graafiin Hyprtkstin raknntta suunnitltassa (ja sitttässä) on kuitnkin hyvä pyrkiä sityksn havainnollisuutn Havainnollisn sityksn prusia on sivntää käytttyjä mrkintöjä sityksn asiasisällön pysyssä samana Kaksi suoraviivaista lähstymistapaa joilla sityksn piirrttävin linkkin määrää voiaan supistaa ovat - linkin printä ja - linkkin yhistäminn Tällöin hyprtkstin tiivisttty sitystapa on suraava: - linkin prinnässä n solmut {A 1,A 2,,A N }, joista pääs (mah. muin solmujn kautta) linkkjä suraamalla tittyyn solmuun B, ympäröiään suorakaitlla (solmuryhmä), ikä linkkjä (A k,b), k=1,..,n mrkitä kuvioon näkyviin. Sn sijaan ko. suorakai yhisttään nuollla solmuun B - linkkin yhistämisssä n solmut {A 1,A 2,,A N }, joista suoraan johtaa linkki tittyyn solmuun B, ympäröiään ovaalilla (solmuryhmä), ikä linkkjä (A k,b), k=1,..,n mrkitä kuvioon näkyviin. Sn sijaan ko. ovaali yhisttään nuollla solmuun B Ellä viittaus voiaan siis yksittäisn solmun B sijasta thä myös toisn solmuryhmään ja päinvastoin Skä linkin prinnässä ttä ylitilojn mrkitsmisssä hyprtkstirakntn sityksn luttavuus paran kun solmuja ryhmitllään ja tarpttomat nuolt jättään piirtämättä ~ ~ HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 160 On titnkin myös mahollista, ttä hyprtkstin rakntn titään nouattavan jotain ylisiä sääntöjä, mikä tarjoaa mahollisuun tapauskohtaistn sivnnystapojn käyttöön Jos linkkin titään sim. nouattavan järjstysrlaatiota, voiaan hyprtksti sittää kompaktissa muoossa ns. viivaiagrammin avulla (Hass-iagrammi) Tyypillisssä hyprtkstissä rilaist hyprtkstirakntt siintyvät päällkkäin, sim. - määritlmin assosiatiivinn vrkko - johanto-osan slkä präkkäisraknn - yksityiskohtin ja huomautustn linaarist sivupolut - jn. Näin rityyppistn rakntin rottaminn toisistaan hlpottaa lukijan työtä suursti Suoraviivaisin apu lukijall on rityyppistn solmujn ja linkkin (kuvallinn) kooaus joka hyöyntää jotain hlposti hahmotttavaa prusraknntta WWW-hyprtksti Prusraknn on okumntti- ja lmnttirakntin varaan rakntuva (sim. assosiatiivinn) linkitysraknn jonka ytimnä ovat WWW-rsurssit Linkkin kohtina ovat WWW-rsurssit (okumntit tai okumnttin osat) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 162
5 Suraavassa hyprtkstin prusominaisuuksia pilataan suraavassa kolmn rilaisn hyprtkstijärjstlmän näkökulmasta: HTML:n, Dxtrin ja XLinkin. Vain HTML-linkitys käsitllään kurssilla täsmällissti - on kuitnkin hyvä titää muustakin. Kiinnostunill löytyy vrkosta lisätitoa, ks. - HTML (ks. ) - Dxtr Hyprtxt Rfrnc Mol (ks. ) - XLink (ks. ) Hyprtkstin vrkkomainn raknn totuttaan hyprlinkkin avulla - yksisuuntaist linkit (sim. HTML A-lmntti) - kaksisuuntaist linkit (Dxtr & XLink) - monnsuuntaist linkit (Dxtr & XLink) Linkin alkupistttä kutsutaan linkin lähankkuriksi ja loppupistttä linkin kohankkuriksi (joskus molmpia kutsutaan lyhysti vain ankkuriksi tai lähtiksi ja kohtiksi, vastaavasti) Hyprlinkkin mkanismista Totutukssta riippun hyprtkstin linkit sittään ri tavoin - Dxtr mallintaa linkit omina komponnttinaan, joihin viittaukst kooataan lähja kohokumnttihin (monnsuuntaisia linkkjä) - HTML-kooaa linkit kiintästi lähokumnttiin (vain yhnsuuntaisia linkkjä) - XML-stanariprhn linkitys tarjoaa m. mahollisuut, skä lisäksi mahollisuun assosioia okumnttiin linkkjä (skä läh- ttä kohankkurita) ilman ttä linkit näkyvät ko. okumnttin kooauksssa millään tavalla (!) Hyprlinkin avulla voiaan (rakntisssa okumntissa) priaattssa viitata - okumnttiin kokonaisuussaan, - okumntissa löytyvään lmnttiin - okumntista löytyvään pistmäisn tunnistsn (sim. nimttyyn ankkuriin tai tkstisolmuun) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 164 Viittaaminn lmnttiin voiaan suorittaa - lmntin nimn prustlla - lmntin sijainnin prustlla (asma okumntin jäsnnyspuussa) - lmntin attribuuttin prustlla - lmntin sisältämän mrkkiatan (tkstin) prustlla - lmntin muun sisällön prustlla (sim. lapsilmnttin) Hyprlinkkiviittaustn kskisiä onglmia ovat: - rsurssin löytyminn ja saatavuus (mitn kohsolmut nimtään & mitn saaaan tito näin olmassaolosta) - viittaamiskäytännön raskaus (sim. viittaukst tkstisisällön prustlla saattavat olla lasknnallissti raskaita) - linkkin ylläpito (rikkoutuvatko linkit jos rsurssja liikutllaan tai uullnjärjstllään?) Linkkin saatavuutn liittyvin pulmin ratkaisumntlmä vaihtl vastaavasti: - HTML- ja XML-linkkin kohankkurit pitää jostain vain titää (sim. arvata & kokilla) - Dxtr-sovlluksn kaikki mahollist linkit voiaan täsmällissti tsiä & luttloia univrsaalin hakufunktion avulla (koska linkit ovat komponnttja) Linkkiviittaustn raskautn liittyviä ratkaisuja: - HTML-linkit ivät sisällä hakumahollisuutta, jotn HTML-linkit ovat tknissti kvyt totuttaa (hakujn tknisiä totutusmahollisuuksia käsitllään tuonnmpana formaalin kiltn sittlyn yhtyssä) - Dxtr-linkit voivat sisältää koko hypravaruun kaikkin komponnttin sisäisiä hakuja, mikä saattaa tarkoittaa rittäin raskasta prosssointia linkin kohtn slvittämisksi - XML-linkit sisältävät hakumahollisuun, mutta vain yhn (XML-) rsurssin sisällä; linkin kohtn slvittämisn raskaus riippuu okumnttin koosta HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 166
6 Linkkin hytn liittyviin onglmiin ri järjstlmät ottavat kantaa ri tavoin: - HTML-linkit voivat mnnä rilusti rikki, kun taas Dxtr-linkit ovat aina hjiä - XML-linkit voivat mnnä rikki (samaan tapaan kuin HTML-linkitkin), mutta linkkin hyn ylläpitoa voiaan hlpottaa ns. ulkoistn linkkin ylläpion suunnittlulla (näin toimivat rityissti ns. linkkikannat ([linkbas])) - WWW:hn tosin puuhataan mkanismia, joka nimäisi linkkjä (vähän Dxtrin tapaan, ks. URN / WWW-hyprtkstissä on hyvä huomata sim. linkkin hytn liittyvä suhtllisuus WWW:n mkanismin ja yksittäistn slainohjlmin toiminnan välillä; voitaisiinhan hyvin sim. määritllä (!), ttä kaikki A-lmntillä mrkatut WWW-linkit ovat aina hjiä ja ttä slaintn toimintaan kuulu olla näyttämättä rikkoutunita linkkjä (tällöin slaimn sim. valioisi kaikki okumntin linkit juuri nnn niin näyttämistä - tavallaan kuvat käsitllään juuri näin!) Oltuksn mukaissti hyprtkstin linkit ovat assosiatiivisia. Linkkjä voiaan kuitnkin tarkastlla ylisinä (muinakin kuin binäärisinä) rlaatioina ja tarkastlla sn mukaissti (tällöin onglman saattaa muoostaa sopivan käyttöliittymämtaforan suunnittlu & totuttaminn) - sitito, osa-, ryhmä-, jn. rlaatiot Hyprlinkkin toiminnallisuus On syytä huomata, ttä hyprlinkill voiaan priaattssa asttaa myös toiminnallisn smantiikkaan liittyviä pästanarja määrityksiä Esimrkki: XLink-spsifikaation hyprlinkiltä löytyy attribuutti actuat, arvot: - onloa (linkki laataan välittömästi - toiminnan järkvyys slviää kohta) - onrqust (printinn oottaan kunns käyttäjä klikkaa, tms.) - othr (slain päättää käyttäytymisn) Linkin suraamistapahtuma voiaan priaattssa valita milivaltaissti Esimrkki: XLink-spsifikaation määrittlmillä hyprlinkillä voi olla attribuutti show, joka voi saaa arvot - nw (linkin koh-lmntti(!) avataan uussa käyttöliittymätason ikkunassa) - rplac (slain korvaa koko nykyisn okumntin linkin osoittamalla kohlmntillä) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) mb (s lmntti, johon linkki viittaa, upottaan linkkiviittauksn kohtaan sitn, ttä s lmntti, joka toimii linkkinä(!), korvataan linkin koh-lmntillä) - othr (slain päättää käyttäytymisn) Huomaa, ttä osa llisistä voiaan osin totuttaa HTML-linkkin avulla (ainakin skriptikilllä trästttynä). Elln on syytä huomata, ttä slain voisi priaattssa thä mitä tahansa muutakin (tosin mikä tahansa i käyttäjän ootuksin näkökulmasta ol sovlluksissa järkvää) Vastaavasti voiaan luokitlla myös solmuja (luokittlusta voi lln surata sim. prittävyytn liittyviä piirtitä hyprtkstin tulkintaan, vrt. hyprtkstin visualisointia käsittlvä prujun osa) Rakntisiin okumnttihin liittyväll (mornill) hyprtkstill voiaan siis sittää (jo llä sitlty) luonnhinta - rakntisn hyprmian prustan muoostaa nimtyistä okumntista koostuva hypravaruus; jokaisn hypravaruun okumntin sisäinn raknn on hirarkkinn, mikä tarjoaa prustan lmnttihin viittaamisn - hyprlinkit ovat tämän okumnttiprhn ja okumnttin lmnttinvälisiä rlaatioita (tknissti itskin okumnttja tai näin lmnttjä) Navigoinnin apuvälinitä Kun hyprmian lukmisn pulmat tiosttaan, löytään joihinkin niistä lääkkitä, paitsi hyvän suunnittlun, myös rilaistn navigoinnin apuvälinin avulla Tyypillistn navigoinnin apuvälinin pruspriaat on vähntää muistin kuormitusta (vrt. HCI: rcall rcognition) Kartta Historialista, kirjanmrkki ja jälki Maamrkki Visuaalinn polku Kalansilmänäyttö Hämähäkki Mntlmin yhtiskäyttö on usin toimivin ratkaisu (vrt. WWW-slaimt) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 170
7 Kartta (map, ovrviw iagram) Kutn trmi navigointi jo itsssään vihjaa, navigointia hlpottaa kartta Piirtitä (abstraktja tai konkrttisia, tapaukssta riippun) - kartta on tollisuun plkisttty (ja supistttu!) sitystapa - yliskartta auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja luo milikuvan siitä kuinka laaja hyprtksti kokonaisuussaan on - (lähi)alukartta krtoo kontkstin ja sittää mitä milnkiintoista lähiympäristöstä löytyy Tyypillinn käyttötapa: roam & zoom (yliskartassa tsitään mistä karkasti ottan ollaan kiinnostunita ja sittn zoomataan tästä lähialukarttaan, sittn takaisin ylätasoll jn.) Kartta on yliskäsit; ynaaminn kartan voi käytännössä toimia sim. kalansilmänäytön tkniikalla Slkästi jäsnntty hyprtkstin pääkohat sittävä linkkisivu (tknissti plkkää tkstiä) voi hyvin toimia myös karttana Kartan trmistä Maamrkki on navigoinnin osa (sim. linkki) joka auttaa jäsntämään missä hyprtkstissä ollaan. Maamrkki voi sim. tarjota oikopolun tutull pääsivull, josta käsin tutkimusmatkailu voiaan taas aloittaa Etusivu, jonn pääs kaikilta muilta sivuilta (maamrkki) Navigointihistorian jälki (hnkilökohtainn) Muistiinpano Tässä kohtaa on virh! Historialista krtoo missä kaikkialla hyprtkstissä on virailtu, jälki on historialistan rikoistapaus joka krtoo mitä viim aikoina on thty. Eräs tapa jälkin jättämisn ovat muistiinpanojn tkminn ja milnkiintoistn solmujn myöhmpää lukmista vartn mrkkaaminn kirjanmrkillä HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 172 Kalansilmä ja hämähäkki Kalansilmänäyttö on (ynaaminn) karttanäkymä joka korostaa kartan lähialuita sim. krtomalla näistä nmmän; vrt. kalansilmälinssi valokuvaamisssa (myös kalansilmänäyttö voi olla täysin tkstipohjainn) Hämähäkiksi kutsutaan näyttöä joka sittää valitun hyprtkstisolmun linkitysraknntta suhtssa lähialun muihin solmuihin Esipuh Johanto Hyprtksti pruskäsittt navigointi linkin suraaminn pruuttaminn navigoinnin apuvälint ynaaminn kontrolli ylikuormitus sovlluksia Multimia Viittaukst Valitusta lähialusta "nmmän" krtova kalansilmänäyttö Lähialun linkistä krtova hämähäkki HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 173 Tkstisisällön osana kalansilmänäyttöä kutsutaan toisinaan nimllä strtch-txt Navigoinnin apuvälinin luokittlukritrjä: - linkin valitsmista hlpottavat toiminnot - rakntin hahmottamista hlpottavat toiminnot - työhistorian tai okumntin sisällön hahmottamista hlpottavat toiminnot Lisää mntlmin luokittluprustita: - tksti- tai grafiikkapohjaist mntlmät - ynaamist tai staattist mntlmiin - käsitavaruun raknntta vääristävät tai sn säilyttävät mntlmät Navigoinnin apuvälint prustuvat sitttävän informaation tarkoituksnmukaisn vähntämisn tai plkistämisn Vaikka tknissti i välttämättä olisikaan vaikaa sittää koko hypravaruun raknntta pikkuruisn kartan avulla, i tästä välttämättä ol sisällöllissti mitään hyötyä! Prusia on auttaa käyttäjää sittämällä suursta titomäärästä juuri s olnnainn HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 174
5 Hypertekstin rakenne ja navigointi
5 Hypertekstin rakenne ja navigointi Laajennetaan näkökulmaa WWW:stä yleisen hypertekstin suuntaan. Hypermediasta ja hypertekstistä puhuttaessa on hyvä huomata, että samoja termejä käytetään eritasoisista
Lisätiedot6 Hypertekstin rakenne ja navigointi
6 Hypertekstin rakenne ja navigointi 6 Hypertekstin rakenne ja navigointi Laajennetaan näkökulmaa WWW:stä yleisen hypertekstin suuntaan. Hypermediasta ja hypertekstistä puhuttaessa on hyvä huomata, että
Lisätiedot2 Hypertekstin perusteet
2 Hypertekstin perusteet Lähdetään liikkeelle asian asteittaisen tarkentamisen kautta: esitetään aluksi perusperiaatteet ja pohditaan näitä sitten tarkemmin kun yleiskuva on selvillä Hypermediasta ja hypertekstistä
LisätiedotLIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ
LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan
LisätiedotYhteysopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Mitä paikallinen tulostaminen on? Ohjelmiston asentaminen CD-levyltä
Yhtysopas Sivu 1/6 Yhtysopas Winows-ohjt paikallissti liitttyä tulostinta vartn Huomautus: Kun asnnat paikallissti liitttyä tulostinta, ja Ohjlmisto ja käyttöoppaat -CD-lvy i tu käyttöjärjstlmää, käytä
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen
Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa
LisätiedotKytkentäopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Mitä paikallinen tulostaminen on? Ohjelmiston asentaminen CD-levyltä
Sivu 1/6 Kytkntäopas Winows-ohjt paikallissti liitttyä tulostinta vartn Huomautus: Kun asnnat paikallissti liitttyä tulostinta ikä Ohjlmisto ja käyttöoppaat -CD-lvy i tu käyttöjärjstlmää, käytä ohjattua
Lisätiedot1 0/.-,+ 1 Johdanto Problem-solving Realization Conceptualisation Solution Problem Analysis Design Implement. Validation Deployment Req. Development C
& % $! ) ( % & % & & * 1 Johdanto $ ' Isojen sovellusten osalta poikkeuksetta ryhmätyötä, joka edellyttää ja ( # " " # ( " Koska hypermedian tekeminen vaatii usean erityyppisen asian osaamista, hypermediatiimissä
LisätiedotLäpivientien suunnittelu- ja asennusohje
Läpivintin suunnittlu- ja asnnusohj G-khyksn pulttaus sinärakntsn Lvystolranssi G-khys voiaan kiinnittää pulttaamalla. Kiinnitystapa on tällöin valittava sinärakntn mukaan. Lisäksi on huolhittava siitä,
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 7 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 7 Ti 31.1.2017 Timo Männikkö Luento 7 Järjestetty binääripuu Binääripuiden termejä Binääripuiden operaatiot Solmun haku, lisäys, poisto Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 7 Ti 31.1.2017
LisätiedotLuku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä
Luku 7 Verkkoalgoritmit Verkot soveltuvat monenlaisten ohjelmointiongelmien mallintamiseen. Tyypillinen esimerkki verkosta on tieverkosto, jonka rakenne muistuttaa luonnostaan verkkoa. Joskus taas verkko
LisätiedotJohdatus graafiteoriaan
Johdatus graafitoriaan Syksy 2017 Lauri Hlla Tamprn yliopisto Luonnontitidn tidkunta 2 Luku 1 Pruskäsittitä 1.1 Määritlmiä 1.2 Esimrkkjä 1.3 Trminologiaa 1.4 Joitakin rikoisia yksinkrtaisia graafja 1.5
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotAx 0 mm Bx mm Cx 1800 Ay 0 mm By mm Cy 0
Tamprn tknillinn yliopisto Tknisn suunnittlun laitos EDE-00 Elmnttimntlmän prustt. Harjoitus 6 Syksy 0. F 00 OpNro 859 L 800 mm M T 85 K K 9 E 05000 MPa Kulmat ja pituudn lämpölaajnmiskrroin α 0.60865
LisätiedotVariations on the Black-Scholes Model
Variations on th Black-Schols Mol Sovlltun matmatiikan jatko-opintosminaari 6.9 Koh-tuus maksaa osinkoja avoittna on tarkastlla tilantita, joissa B&S yhtälö i ol riittävä sllaisnaan (sim. option koh-tuus
LisätiedotRakenteellinen tasapaino ja transitiivisyys
1 Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 Rakenteellinen tasapaino ja transitiivisyys 20.2.2009 Seppo Pohjolainen 2 Rakenteellinen tasapaino Käsitteitä: Arvotettu graafi (signed graph) (+ tai - ) Suuntaamaton
LisätiedotKnauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus.
Knuf Sfor Sätilysuojlvy 03/2009 Knuf Sfor Sätilysuojlvy 0% lyijyä. 100% turvllisuus. Knuf Sfor Knuf Sfor Suoj röntgnsätiltä Lyijytön Suoj plolt Hlppo snt Hyvä äännristävyys Ympäristöystävällinn hävittää
LisätiedotJHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 2 Asemakaavan pohjakartan kohdemalli
JUHTA - Julkisn hallinnon titohallinnon nuvottlukunta JHS 185 Asmakaavan pohjakartan laatiminn Liit 2 Asmakaavan pohjakartan kohdmalli Vrsio: 1.0 / 20.3.2013 Julkaistu: 2.5.2014 Voimassaoloaika: toistaisksi
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 8 Ke 1.2.2017 Timo Männikkö Luento 8 Järjestetty binääripuu Solmujen läpikäynti Binääripuun korkeus Binääripuun tasapainottaminen Graafit ja verkot Verkon lyhimmät polut Fordin ja Fulkersonin
LisätiedotEnsimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)
.5 Linaarist diffrntiaaliyhtälöt 10 Ensimmäisn krtaluvun diffrntiaaliyhtälö on linaarinn, jos s voidaan kirjoittaa muotoon + p(x)y = r(x) (8) Yhtälö on linaarinn y:n ja y:n suhtn, p ja r voivat olla mitä
Lisätiedot5 CSS1-ominaisuudet. 5 CSS1-ominaisuudet
5 CSS1-ominaisuudet 5 CSS1-ominaisuudet CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background
Lisätiedot5 CSS1-ominaisuudet. 5 CSS1-ominaisuudet
5 CSS1-ominaisuudet 5 CSS1-ominaisuudet CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background
LisätiedotKysymys: Voidaanko graafi piirtää tasoon niin, että sen viivat eivät risteä muualla kuin pisteiden kohdalla?
7.7. Tasograafit Graafi voidaan piirtää mielivaltaisen monella tavalla. Graafin ominaisuudet voivat näkyä selkeästi jossain piirtämistavoissa, mutta ei toisessa. Eräs tärkeä graafiryhmä, pintagraafit,
LisätiedotVisualisointi käyttöliittymäsuunnittelussa (syksy 2012), muistiinpanot esityksestä Jussi Kurki: Suurten verkkojen visualisointi.
Visualisointi käyttöliittymäsuunnittelussa (syksy 2012), muistiinpanot esityksestä Jussi Kurki: Suurten verkkojen visualisointi Tuomas Husu Jussi Kurki kävi keskiviikon 3.10.2012 seminaariesityksessään
Lisätiedot4. Putkivirtaus 4. PUTKIVIRTAUS. 4.1 Virtauslajit ja Reynoldsin luku. 4.2 Putkivirtauksen häviöt
4. Putkivirtaus 4. PUTKIVIRTAUS Brnoullin yhtälön yhtydssä todttiin todllisssa virtauksssa syntyvän aina häviöitä, jotka muuttuvat lämmöksi. Putkivirtauksssa nämä häviät näkyvät painn laskuna virtaussuunnassa
Lisätiedot5 CSS1-ominaisuudet. Arvot
5 CSS1-ominaisuudet Arvot CSS1 luokittelee elementeille asetettavat ominaisuudet viiteen luokkaan: 1. Kirjasinominaisuudet (Font properties) 2. Väri- ja taustaominaisuudet (Color and background properties)
LisätiedotS Laskennallinen systeemibiologia
S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.
LisätiedotGraafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria
Graafit ja verkot Suuntamaton graafi: eli haaroja Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja Suunnattu graafi: Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Haaran päätesolmut:
LisätiedotSÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje
04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria
LisätiedotKönigsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )
Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 6 Ke Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 6 Ke 29.3.2017 Timo Männikkö Luento 6 B-puun operaatiot B-puun muunnelmia Nelipuu Trie-rakenteet Standarditrie Pakattu trie Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 6 Ke 29.3.2017 2/31 B-puu
LisätiedotTUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS
TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. Sovltamisala Maankäyttö ja raknnuslaissa ja astuksssa olvin skä muidn maan käyttämistä ja rakntamista koskvin säännöstn ja määräystn
Lisätiedot5. Omat rahat, yrityksen rahat
5. Omat rahat, yrityksn rahat Matmaattist aint Intgraatio: yhtiskuntaoppi Tässä jaksossa Palkka, palkkakustannukst Budjtti, budjtointi Kannattavuus, tulos Hinnoittlu, hinta Osio 5/1 Matmaattist aint 5.
Lisätiedotexp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y
4 Alkisfunktioita 41 Eksponnttifunktio Eksponnttifunktio xp : R R on määritlty khitlmällä xp(x) = x x n = n! Pyrimm laajntamaan määritlmän koko tasoon C sitn, ttä 1 xp : C C on analyyttinn ja xp(x) = x,
LisätiedotJäsennysaiheesta lisää Täydentäviä muistiinpanoja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016
Jäsennysaiheesta lisää Täydentäviä muistiinpanoja TIA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 4. lokakuuta 2016 1 simerkki arleyn algoritmin soveltamisesta Tämä esimerkki on laadittu
LisätiedotELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa.
/ ELEMENIMENEELMÄN PERUSEE SESSIO : Gaussin intgrointi mojanan alussa. JOHDANO Ylisssä lujuusopin lmnttimntlmässä lmntin jäykkyysmatriisi [ k ] ja kvivalnttinn solmukuormitusvktori { r } lasktaan määrätyistä
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörin ja arkkithtin yhtisalinta - dia-alinta 2010 Alla on lutltu kuusi suurtta skä annttu taulukoissa kahdksan lukuaroa ja kahdksan SI-yksikön symbolia. Yhdistä suurt oikan suuruusluokan
Lisätiedotkäyttäjän tai tietoa käsittelevät ohjelmiston näkökulmasta Jokaiseen dokumenttiin liittyy
7LHGRVWRWGRNXPHQWLWWLHWR KPHGLD Tietokoneet käsittelevät tietoa WLHGRVWRMHQmuodossa Tietokoneiden yhteydessä GRNXPHQWLOODWDUNRLWHWDDQWLHGRVWRMHQDYXOOD HVLWHWWlYllDVLDNRNRQDLVXXWWD, joka jäsennetään kokonaisuudeksi
LisätiedotGoogle Sites: sivun muokkaaminen (esim. tekstin, kuvien, linkkien, tiedostojen, videoiden ym. lisääminen)
Google Sites: sivun muokkaaminen (esim. tekstin, kuvien, linkkien, tiedostojen, videoiden ym. lisääminen) 1. Valitse sivu, jolle haluat lisätä sisältöä tai jota haluat muutoin muokata, ja klikkaa sitä.
LisätiedotArvioita karakterisummille: Pólya-Vinogradovin epäyhtälö ja sen parannuksia
Solmu 2/2015 1 Arvioita karaktrisummill: Pólya-Vinogradovin päyhtälö ja sn parannuksia Jss Jääsaari Matmatiikan ja tilastotitn laitos, Hlsingin yliopisto Johdanto Alkuluvut ovat analyyttisn lukutorian
LisätiedotA274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT VERKOT ELI GRAAFIT Lähteet: Timo Harju, Opintomoniste Keijo Ruohonen, Graafiteoria (math.tut.fi/~ruohonen/gt.pdf) HISTORIAA Verkko- eli graafiteorian historia on saanut
LisätiedotTik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001
LisätiedotDiskreetit rakenteet
Diskreetit rakenteet 811120P 5 op 7. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1 Mikä on verkko? verkko (eli graafi) koostuu solmuista ja väleistä, jotka yhdistävät solmuja
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotRatkaisu. Tulkitaan de Bruijnin jonon etsimiseksi aakkostossa S := {0, 1} sanapituudelle n = 4. Neljän pituisia sanoja on N = 2 n = 16 kpl.
iskreetti matematiikka, syksy 00 arjoitus, ratkaisuista. seta 8 nollaa ja 8 ykköstä renkaaksi niin, että jokainen yhdistelmä 0000, 000,..., esiintyy täsmälleen kerran. Vihje: Tulkitse de ruijnin jonon
LisätiedotDatatähti 2019 loppu
Datatähti 2019 loppu task type time limit memory limit A Summa standard 1.00 s 512 MB B Bittijono standard 1.00 s 512 MB C Auringonlasku standard 1.00 s 512 MB D Binääripuu standard 1.00 s 512 MB E Funktio
Lisätiedot2. M : T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 11 Ratkaisut 1. M :
T-79.5101 kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 11 Ratkaisut 2. M : a 1. M : a c b, e b f,r c e a) M,a = A(U), sillä (esim.) (a,b,,,,...) on tilasta a alkava täysi polku, joka ei
LisätiedotSilmukkaoptimoinnista
sta TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 8. joulukuuta 2009 Sisällys Sisällys Seuraava deadline Vaihe F maanantai 14.12. klo 12 rekisteriallokaatio Arvostelukappale
LisätiedotAvaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto
Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena
LisätiedotJohdatus verkkoteoriaan luento Netspace
Johdatus verkkoteoriaan luento 20.3.18 Netspace Kurssin sijainti muussa suunnitellussa kokonaisuudessa Verkko eli graafi, tasoverkko, solmut, välit, alueet, suunnatut verkot, isomorfiset verkot, verkon
LisätiedotLämmönsiirto (ei tenttialuetta)
ämmönsiirto um 4..3 ämmönsiirto (i tnttialutta) rminologiaa ämpötila on suur, joka kuvaa, mitn kuuma jokin sin tai ain on. ämpötilaa (lat. tmpratura) mitataan SI-järjstlmässä klvinillä (K) tai clsiusastilla
LisätiedotTaulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat
Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat MS Excel ja LO Calc H6: Lomakkeen solujen visuaalisten ja sisältöominaisuuksien käsittely ja soluviittausten perusteet Taulukkolaskennan perusteita
LisätiedotLuku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko
Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa
LisätiedotUlvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
Ulvilan kaupunki Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmän ja Faporin pohjoispuoln liito-oravaslvitys 204 AHLN GROUP OY RAPORTTEJA 3/204 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raporsta... 3 Slvitysaluidn yliskuvaukst...
Lisätiedot4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT
KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Krtalukua n olvassa diffrntiaalihtälössä F(,,,, (n) ) = siint n:nnn krtaluvun drivaatta (n) = d n /d n ja mahdollissti almpia drivaattoja, :tä ja :ää.
LisätiedotMatematiikkalehti 2/2001. http://solmu.math.helsinki.fi/
Matmatiikkalhti 2/2001 http://solmu.math.hlsinki.fi/ 2 Solmu Solmu 2/2001 Matmatiikan laitos PL 4 (Yliopistonkatu 5) 00014 Hlsingin yliopisto http://solmu.math.hlsinki.fi/ Päätoimittaja Pkka Alstalo Toimitussihtrit
LisätiedotSuvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014
Wiki Wiki-työkalu mahdollistaa dokumenttien työstämisen kurssilla yhteisesti siten, että opettaja ja opiskelija/opiskelijat voivat muokata samaa dokumenttia. Opettaja voi luoda Jokaiselle opiskelijalle
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotMapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1. Derivoidaan molemmat puolet, aloitetaan vasemmasta puolesta. Muistetaan että:
Mapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1 1. Eräs trigonometrinen ientiteetti on sin2x = 2sinxcosx Derivoimalla yhtälön molemmat puolet x:n suhteen, joha lauseke cos 2x:lle. Ratkaisu: Derivoiaan molemmat puolet,
LisätiedotTampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS
Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto Ratahallintokskus Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto () ESIPUHE Tämä työ on thty Sito Oy:ssä Ratahallintokskuksn toimksiannosta. Työn tarkoituksna oli tutkia mluslvityksn
LisätiedotXHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:
XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),
LisätiedotTäydentäviä muistiinpanoja kontekstittomien kielioppien jäsentämisestä
Täydentäviä muistiinpanoja kontekstittomien kielioppien jäsentämisestä Antti-Juhani Kaijanaho 30. marraskuuta 2015 1 Yksiselitteiset operaattorikieliopit 1.1 Aritmeettiset lausekkeet Tällä kurssilla on
Lisätiedot3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA
S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas
LisätiedotPuzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku
Puzzle SM 005 5. 5.7.005 Pistelasku Jokaisesta oikein ratkotusta tehtävästä saa yhden () pisteen, minkä lisäksi saa yhden () bonuspisteen jokaisesta muusta ratkojasta, joka ei ole osannut ratkoa tehtävää.
LisätiedotMalliratkaisut Demot
Malliratkaisut Demot 4 3.4.017 Tehtävä 1 Tarkastellaan harjoituksen 1 nopeimman reitin ongelmaa ja etsitään sille lyhin virittävä puu käyttämällä kahta eri algoritmia. a) (Primin algoritmi) Lähtemällä
LisätiedotOngelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?
Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Milloin ongelmat muuttuvat oikeasti hankaliksi? 2013-2014 Lasse Lensu 3 Ongelma 3: Miten hankalia ongelmia
LisätiedotPuolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla
OY/PJKOMP R1 17 Puolijohkoonnttin rustt 5171A Rtkisut 1, Kvät 17 1. ( Trvittv kstoriouus tyyin krroksn sn kvll kbt ln Ł ni ni Ł kbt 1 ( 1 c,85 V 17» 1,8 1 c. 17 1 c Ł,59V Mtrilivkiot on otttu luntoonistn
Lisätiedotkeskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 1 b 3 a 5
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 6, 21.10.2015 1. Ovatko verkot keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 2 b 4 a
LisätiedotOhje internetkarttapalveluun
Ohje internetkarttapalveluun Kartalla liikkuminen Liiku kartalla käyttäen hiirtä, karttaikkunan zoomauspainikkeita tai pikavalikkotoimintoja. 1. Näkymän liikuttaminen: Liikuta karttaa hiirellä raahaamalla.
LisätiedotTaidehalli (355 m 2 ) - avoinnaolopäivä 43,95 10,55 54,50 - viikko 203,23 48,77 252,00 - kuukausi 724,19 173,81 898,00
JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2015 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuist Opisklijat (muut kuin taid- ja musoainidn) Jyväskylän kaupungin työntkijät Ryhmät, yli 10 hnkä Lapst (all 18 v.) 6,00
LisätiedotLAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Hyväristönmäen uusi jätevedenpuhdistamo ja siirtolinja Yleissuunnittelun esittely ja tilanne
LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Hyväristönmän uusi jätvdnpuhdistamo ja siirtolinja Ylissuunnittlun sittly ja tilann Kristian Sahlstdt Suunnittlupäällikkö, Pöyry inland Oy 26.5.2016 YLEISSUUNNITTELUN TARKOITUS
LisätiedotLähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki
Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,
Lisätiedotv 8 v 9 v 5 C v 3 v 4
Verkot Verkko on (äärellinen) matemaattinen malli, joka koostuu pisteistä ja pisteitä toisiinsa yhdistävistä viivoista. Jokainen viiva yhdistää kaksi pistettä, jotka ovat viivan päätepisteitä. Esimerkiksi
LisätiedotELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 13: Avaruuskehän palkkielementti.
/ EEMENIMENEEMÄN PERUSEE SESSIO : Aarskhän palkkilmntti. AARUUSKEHÄN EEMENIERKKO solm solm Ka. Aarskhän lmnttirkko ja sn lmntti. Jos khä sisältää ain tasapaksja ja soria osia, sn tarkka ratkais saaaan
LisätiedotTaulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat
Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat MS Excel ja LO Calc H6: Lomakkeen solujen visuaalisten ja sisältöominaisuuksien käsittely ja soluviittausten perusteet Taulukkolaskennan perusteita
LisätiedotLuento 7 Järjestelmien ylläpito
Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 6 To Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 6 To 28.3.2019 Timo Männikkö Luento 6 B-puun operaatiot Nelipuu Trie-rakenteet Standarditrie Pakattu trie Algoritmit 2 Kevät 2019 Luento 6 To 28.3.2019 2/30 B-puu 40 60 80 130 90 100
LisätiedotOlkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko,
Tehtävä 1 : 1 a) Olkoon G heikosti yhtenäinen suunnattu verkko, jossa on yhteensä n solmua. Määritelmän nojalla verkko G S on yhtenäinen, jolloin verkoksi T voidaan valita jokin verkon G S virittävä alipuu.
LisätiedotMat-2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyö. Osakeindeksisidonnaisten joukkovelkakirjojen hinnoittelumallit
Mat-.8 ovlltun matmatiikan rikoistyö Osakindksisidonnaistn joukkovlkakirjojn hinnoittlumallit mu Nyholm (45757F) 3..4 ERIKOIYÖ (5) EKNILLINEN KORKEAKOULU mu Nyholm isällysluttlo JOHDANO... 3 HINNOIELUMALLI...
LisätiedotSY-KESKUSTELUALOITTEITA
SY-KESKUSTELUALOITTEITA YRITTÄJÄKSI RYHTYMISEN TALOUDELLISET KANNUSTIMET Pasi Holm* *Kiitän Risto Suomista tutkimusidasta skä häntä, Anna Lundnia ja Sppo Toivosta kommntista. Tutkimuksssa sittyt väittämät
Lisätiedot9 Hypermediajärjestelmistä
9 Hypermediajärjestelmistä Lyhyt vilkaisu järjestelmätason hypermediaan. Hypermediasovellukseen liittyy aina kaksi näkökulmaa: lukijan ja laatijan näkökulma Hypertekstijärjestelmä (hypermediajärjestelmä)
LisätiedotLOHJAN KAUPUNGIN KARTTAPALVELUN KÄYTTÖOHJEET
LOHJAN KAUPUNGIN KARTTAPALVELUN KÄYTTÖOHJEET 17.11.2017 Tuki ja palaute: karttatuki@lohja.fi / 044-374 4462 0 SISÄLLYSLUETTELO 1. Aineistojen laittaminen päälle ja pois päältä 2 2. Aineiston läpinäkyvyyden
Lisätiedot12. Liikenteenhallinta verkkotasolla
2. Liikntnhllint vrkkotsoll 2. Liikntnhllint vrkkotsoll Vrkon topologi Liiknnmtriisi Liikntnhllint vrkkotsoll Kuormntsus lunto2.ppt S-38. Liiknntorin prustt Kvät 200 2 2. Liikntnhllint vrkkotsoll 2. Liikntnhllint
LisätiedotT Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )
T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotSisältö. Ajoittaminen. Dynaaminen vai staattinen ajoitus. Staattisen ajoituksen rajoitukset: Ylikuormitus
8 Tosiaikajärjstlmät (3ov) Lunto Ajoittaminn: RM & EDF Tiina Niklanr Sisältö Johanto ja trmistöä Dynaaminn, staattinn, ylikuormitus Ajoituksn prusmntlmiä Kllo-ohjattu Esim. staattinn taulukkopohjainn,
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1
Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä
LisätiedotPalkkielementti hum 3.10.13
Palilmntti hum.0. Palilmnttjä Tarastllaan tässä sitysssä vain Eulr-Brnoullin palitoriaan prustuvia palilmnttjä. Tässä palitoriassa olttaan, ttä palin poiiliaus säilyy taivutttunain tasona, joa on ohtisuorassa
LisätiedotTiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)
Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/
LisätiedotABSORBOIVIEN MATERIAALIEN JA REIKÄLEVYJEN SKAALAUS 1 JOHDANTO 2 PERUSSKAALAUS Z A =, (1) A KANAVAÄÄNENVAIMENTIMIEN PIENOISMALLEIHIN
BSORBOIVIEN MTERILIEN J REIKÄLEVYJEN SKLUS KNVÄÄNENVIMENTIMIEN PIENOISMLLEIHIN So Uosukainn 1), Hikki Isomoisio 1), Jukka Tanttari 1), Esa Nousiainn 2) 1) VTT PL 1, 244 VTT tunimi.sukunimi@vtt.fi 2) Wärtsilä
LisätiedotJoskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita.
Moniperintä 2 Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Oliomallinnus TITE.2040 Hannu K. Niinimäki 1 Delegointi 1 Moniperinnän toteuttaminen
LisätiedotSQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
Lisätiedot10. Painotetut graafit
10. Painotetut graafit Esiintyy monesti sovelluksia, joita on kätevä esittää graafeina. Tällaisia ovat esim. tietoverkko tai maantieverkko. Näihin liittyy erinäisiä tekijöitä. Tietoverkkoja käytettäessä
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 5 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 5 Ti 28.3.2017 Timo Männikkö Luento 5 Puurakenteet B-puu B-puun korkeus B-puun operaatiot Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 5 Ti 28.3.2017 2/29 B-puu Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 5 Ti
LisätiedotOngelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?
Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Milloin ongelmat muuttuvat oikeasti hankaliksi? 2012-2013 Lasse Lensu 3 Ongelma 3: Miten hankalia ongelmia
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015. Antti-Juhani Kaijanaho. 3. joulukuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. joulukuuta 2015 Sisällys Formaalisti Määritelmä Nelikko G = (V, Σ, P, S) on kontekstiton kielioppi (engl. context-free
LisätiedotGraafin virittävä puu 1 / 20
Graafin virittävä puu 1 / 20 Graafin virittävä puu PuuT on graafingvirittävä puu (spanning tree), jos se sisältää kaikkig:n pisteet. Virittäviä puita: 2 / 20 Yhdistämisongelma Yhdistämisongelma:(Connector
LisätiedotSuunnatut, etumerkilliset ja arvotetut graafit Sosiaalisten verkostojen analysoinnin näkökulmalla
Suunnatut, etumerkilliset ja arvotetut graafit Sosiaalisten verkostojen analysoinnin näkökulmalla Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 12.12.2008 Jaakko Salonen jaakko.salonen@tut.fi TTY / Hypermedialaboratorio
Lisätiedot1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.
MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi II Harjoitus Ratkaisuhdotuksia Aapo Tvanlinna. Lask sivun 4 simrkin tapaan sllainn likiarvo luvull, ttä virhn itsisarvo on pinmpi kuin 5. Huomataan nsin,
Lisätiedot