VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA
|
|
- Päivi Palo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIHELUOTENII J TISINYTETYT DEMODULTTORIT ULMMODULTION ILMISUSS Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 4
2 Vaihlukko PLL FM- ja PM-ilmaiinpiirinä Ellä on arkalu plkäään ikriminaaoria kulmamoulaaion ilmaiimna ii FMM-konrio riaaoria ja VI:ä käyän. Parmpi SNR-uoriukyky kuinkin aauaan aihlukiulla ilmukalla pha-lok loop. Dikriminaaori iliin llä nimmäiki lähinnä pagogin mrkiyknä uoki, koka n oiminnan pruia FMMkonrio oli hlpoi pääläiä prukaaoia. PLL on käyyin FM/PM-ilmaiumnlmä. Sillä oiaan myö ouaa kohrnin ilmaiukanoaallon gnroini iä aaiia ilmaiinraknia DSB, SSB, VSB kä rilai aajuukroja ja -jakaja, joia ariaan ioliiknä. PLL:n oria pruuu ylimpään akaiinkykyjn ääöjärjlmin oriaan im. akaiinkyky ahiim, proiolliuu, onko ääö- ja ymikniikka hankaa? PLL-kniikkaa: hp:// all ikainn Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 4
3 Vaihlukon raknn Oa: aihilmaiin, ilmukkauoain, ilmukkaahiin ja jänniohjau okillaaori VCO Pruiana on gnroia ilmukalla ignaali, jolla pyriään approkimoimaan aaaoua ignaalia. Saapuan ja paikallii gnroiun ignaalin roignaalilla, joka aaaan aihrailijala, ohjaaan ilmukkaa pakoamaan uranairh maholliimman pinki., ilmukka lukkiinuu uloignaalin aihn. Eim. FM:llä uloaajuu muuuu koko ajan. Erojänni ohjaa VCO:n aajuua ynaamii uraamaan uloaajuun/aihn muuoa. Vaaaia pruraknia iinyy mm. ymboliynkronoinnia, hajoukooin kooiurannaa, ääöjärjlmiä, jn.. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 3 4
4 4 4 Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 Vaihlukon analyyi Vaihilmaiimia on monnlaiia. Tää olamm n koouan krolakupiiriä ja alipääöuoaima poiamaan oin harmoonin, kä inrriä kulma-aron mrkin käänämiki. on VCO-akio. -akio ul aihilmiimn krojaa i ol ikr. D!. VCO on käyännöä aajuumoulaaori, jonka lähön aajuuiaaio / on rrannollinn ohjauignaaliin. [ ] [ ] [ ] [ ] α α ra x u u u r / in in o in in o in 0
5 Vaihlukon analyyi oka aihilmiimn lähö määräyyy PLL:n ulon ja VCO:n lähön aihiaaioin prulla, oiaan PLL:n oiminaa arkalla ilman kanoaajuua. Mallia kuuaan pälinaariki malliki aihilmaiimn pälinaaria ini-funkioa johun. un PLL on lukoa, on hyä imaai ulon iaaioa. Eron olla pini oiaan approkimoia in[ ], jolloin mallia ul linaarinn. x r ja o korauua ii uurilla ja ja kanoaaloaajuu häiää ynamiikkayhälöiä. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 5 4
6 6 4 Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 Vaihlukon analyyi on ilmukkaahiu, johon PLL:n ri ahiuk on käky. [ ] [ ] [ ] in, in in µ α α α µ
7 Vaihlukon analyyi Silmukan uloa FM-ignaalin aajuuiaaio on rrannollinn m-ignaaliin, ja koka PLL uraa uloaajuun/aihn muuoa, VCO:n ohjauignaali on in ama kuin mouloiu anomaignaali m. PM-moulaaion apauka VCO:n ohjauignaali on ilä ingroiaa anoman m palauamiki. Diffrniaaliyhälö kuaaa PLL:n ynaamin oiminnan. Vaihohoinn apa on käyää Lapla-aon iyä r. piirianalyyiä iffrniaaliyhälö ja -aoiyk arkala amaa aiaa uaalii ri näkökulmaa,. aika-aajuumaailma PLL:n ynamiikkaa haainnolliaan uin iffrniaaliyhälöä aaaalla aihaokuaajalla. Eimrkiki kulmaaajuuaklll aaaan iy rou ψ : ψ ψ inψ ψ Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 inψ, 0 7 4
8 Vaihlukon oiminakäyrä aihaokuaaja Lukon abiili ay-a oiminapi Taajuuakln ilmaanua ynyy aajuuirh. Siä aaa pi B kuaa. Haaiaan, ä koka aikainkrmni > 0 aina, ja myö ψ > 0, jo ψ/ > 0. Eli oiminapi iiryy aina ammala oikall ylmmää puoliaoa. Sama aalla pi iiryy oikala ammall almmaa puoliaoa. Näin olln oiminapi pyrkii ay-a ilaan kohi abiilia oiminapiä, poikkuiinpa aiha ψ kumpaan uunaan ahana. Say-a aihirh ψ ja aajuuirh oa ää ap. nollia. PLL on lukoa ain, jo oiminakäyrä ja ψ-akli ψ/0 kuaa 3.48 likkaaa. Lukoa olaa <. Siki määrää kuan 3.49 mukain. kraluun lukon lukkiinumialun uuruun. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 8 4
9 Vaihlukon uranakyky Lukon ynamiikan määrää ilmukan komponni mm. LPF ja muu paramrin aro. N määräää kuinka nopia muuokia oiaan uraa ja jääkö aihn ja aajuun jäöirhä aya ilaa. Puhuaan.,., jn. kraluun ilmukoia. Paramri aikuaa myö ilmukan kohinaioiuun SNR.. kl ilmukka. Silmukkaahiu π50. Taajuuakl f, 4, 48 ja 55 Hz. 55 Hz:llä i nää lukkiinnu, koka käyrä i likkaa ψ- aklia. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 9 4
10 Vaihlukon uranakyky S Tuloaajuun muuokia aihuua ay-a aihirh oiaan minimoia liäämällä ilmukkaahiua. un >>, aihirh on pini ja oiaan käyää linaaria mallia. H h Θ Φ [ α α ] u δ Toiiin, ä uurll ilmukkaahiukll. Suuri johaa uurn kaianlyn, mikä aihuaa ouuonglmia. Lukkoa oiaan käyää myö PM-ignaalin ilmaiuun. oka VCO:n uloignaali on rrannollinn PLL:n uloignaalin aajuupoikkamaan, VCO:n ohjauignaalin ingraali on in rrannollinn lukon uloignaalin aihiaaioon k p m. α Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 0 4
11 Eimrkki -aoanalyyiä S on :n funkio, jon PLL on mioiaa iyll ignaaliaoll. Rajoiin uloa poiaa onglman r. ikrim. kaianpääöraj.. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 4
12 Eimrkki -aoanalyyiä S Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 4
13 VIHELUON SEURNTYY. ERTLUVUN SILMUOILL S Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 3 4
14 4 4 Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6. kraluun aihlukko S. kl lukkojn oiminaa rajoiaa rajoiu lukkiuumialu ja aya jäöaihirh :ll. Onglma oiaan rakaia. kl lukolla. Silmukkauoaimn F paranaminn k PLL:a. kl lukon. F oiaan ouaa ingraaorilla. Olaan linaarinn malli. PLL:n luonnollinn aajuu n ja aimnnukijä ξ äyyy määriää ilmukan fyyin paramrin ja a aulla. [ ] n n n yypillinn n n n f f a a a a a F a a F F H F a a F πξ ξ π ξ ξ ξ ξ 4, 0.707,,, Φ Ψ Φ Θ Θ Φ Θ
15 . kraluun aihlukko S oka aih on aajuun ingraali, ja ingroini aaa jakamia :llä, ulon aajuuakla aaaa ulon aih Φ /. Ψ, ξ < ξ ψ n n ξ in ξ Nähään, ä ay-a aihirhkulma ψ 0, kun. ξ uaa ξ0.707, f n 0 Hz, 88.9, a44.4. un f0 Hz, aih- ja aajuuro mnä nollaan. un f35 Hz, jää π:n aihirh aaj. irh0. un f40 ja 45 Hz, ynyy 3 ja 4 jakon hyppäyä yllipping. n n n Jakon hyppäy i kuinkaan jää pyyää aajuuirhä Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 5 4
16 . kraluun aihlukko S Vaaaia VCO:n hkllin aajuun kuaajia oiaan hlpoi nähä jakon aihn π -krrannain hyppäyk. Taajuuirhä i jää miään apauka, aan n ay-a - aro on nolla. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 6 4
17 TJUUSERTOJT J TJUUSJJT S Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 7 4
18 Taajuukroja S Vaihlukolla oiaan ouaa aajuukrojia ja -jakajia, joia ariaan ioliiknnkniikaa. Epälinaarilla rajoiimlla gnroiaan pariomia harmoniia, joia johonkin VCO lukkiuuu kuaa 5. harm., li apahuu aihkohrni aajuun krominn. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 8 4
19 Taajuujakaja S Iana on gnroia harmooniia VCO:n lähöön ja lukia niiä yki PLL:n uloon. Vaihkohrni aajuujau lähö roaan hyin kapalla BPF:lla. Silmukan lpoaajuu quin frq. on f 0 /. Tällä aalla oiaan ouaa kä aajuujakajia ä krojia im. ijoiaan BPF kkiaajuull 5f 0 iillä kromiki. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 9 4
20 TJUUSOMPRESSIIVINEN TISINYTENTÄ Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 0 4
21 4 Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 Taajuukompriiinn akaiinkyknä Raknn muiuaa PLL, mua roaa BPF:n, ikriminaaorin ja VCO:n offkkiaajuun 0 oala ilmukan uloaajuu. Viiminn kaaa kuaa aihiaaioa ikriminaaorin uloa. [ ] [ ] [ ] [ ] inp aihiaaio ikr x r.. in in in o α α α α
22 4 Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 Taajuukompriiinn akaiinkyknä Lai on :n prulla läi FM-ilmaiin. Eu on limmin nähäiä kirjoiamalla näkyiin ikriminaaorin uloignaali x. Taajuu 0 on VCO:n offaajuu ja ikriminaaorin kkiaajuu. Nähään, ä kmällä ulo D uurki, aaaan aihiaaio pinki, mikä pinnää ikriminaaorin uloa ilmnää kaianlyä. Läkaiainn FM oiaan komproia kapakaiaiki FM:ki. Raknn una on hyä kohinanio. m f D D D D D π π π α α π / in 0 x D π
23 COSTSIN VIHELUITTU SILMU Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 3 4
24 Coain aihlukiu ilmukka Takaiinkykyillä raknilla oiaan kulmamoulaaioin liäki ilmaia myö DSB. Toinn apa olii inkin gnroia PLL:llä kohrni ilmaiukanoaalo aallin DSB-ilmaiimn. Coa on parmpi raknn. I/Q-kanain LPF poiaa oin harmoonin. un ilmukka on lukoa, VCO:n ohjaujänni on nolla. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 4 4
VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA
VIHELUOTENII J TISINYTETYT DEMODULTTORIT ULMMODULTION ILMISUSS Vaihohoinn ilmaisumnlmä kulmamoulaaioill? 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05 VIHELUO PLL FM & PM -ILMISINPIIRINÄ Ellä on arkaslu
Lisätiedot12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
Lisätiedotẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.
Diffrniaaliyhälö II, harjoius 3, 8 228, rakaisu JL, kuusi sivua a On muunnava linaarinn oisn kraluvun diffrniaaliyhälö ẍ qx f yhäpiäväksi nsimmäisn kraluvun linaarisksi kahdn skalaariyhälön sysmiksi Rak
LisätiedotKYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN
YYSILMIÖ J SILÄ VÄLYMIE YYSE SIIRO LJEUS HYVÄSI ÄYÄE ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4 MILLOI? Milloin ja missä kynnysilmiö esiinyy? un vasaanoimen ulon SR siis esi-ilmaisusuodaimen lähdössä
LisätiedotKULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA
1 KULMMOULOITUJEN SIGNLIEN ILMISU ISKRIMINTTORILL Millaisia keinoja on PM & FM -ilmaisuun? 51357 Tieoliikenneekniikka I Osa 17 Kai Käkkäinen Kevä 015 ISKRIMINTTORIN TOIMINTKÄYRÄ J -YHTÄLÖ FM-signaalin
LisätiedotLuento 7 Järjestelmien ylläpito
Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan
Lisätiedot3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA
S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas
LisätiedotKOHINA KULMAMODULAATIOISSA
OHI ULMMOULIOISS ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 7 ulaoulaaio ouloii kohia vallissa iskiiaaoi koosuu ivaaoisa ja vhokäyäilaisisa. ivaaoi suaa -sigaali vaihkula uuosopua aajuu uuosa kskiaajuu C ypäillä.
LisätiedotELEC- E8419 välikoe b) Yhtiö A ilmoittaa että sillä on liian korkea jännite solmussa 1.
ELE- E89 väliko 8..5 rkiu. ll olvn kuvn muki vrko on onglmi. Tiln ov kuvillii ikä kiki vihohdoi ol kyä mnlinn vrkko. Vli opivi oimnpiiä, oill onglm dn poiu miä hdään minn nn rkiulli prulu. Vikk ohonkin
LisätiedotBINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA
BINÄÄRINN SYNKRONINN IDONSIIRO KAISARAJOIAMAOMILLA MILIVALAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVIU SUODAIN JA SN SUORIUSKYKY AWGN-KANAVASSA Millaiia aalomuooja perupuleja yypilliei käyeään? 536A ieoliikenneekniikka
LisätiedotINTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA
1 INTERFERENSSIN VIKUTUS LINERISISS MOULTIOISS Men yksaajunen häökanoaalo haaa lasua? 521357 Teolkenneeknkka I Osa 18 Ka Käkkänen Kevä 2015 KERTUST 2 Kanoaaloodulaaolle: os[2πf φ] Lneaanen odulaao Vahee
LisätiedotN p Katseluavaruudessa tehtävät operaatiot. Karsinta eli takasivueliminointi. Katselutilavuus
5.2. Kateluaaruuea tehtäät operaatiot Karinta eli takaiueliminointi Karinta eli takaiueliminointi on toimenpie, joka ertaa monikulmioien uuntaa katelupiteen eli projektion kekipiteen kana. Jo näkmä käittää
LisätiedotDIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM 521357A Tietoliikennetekniikka I Oa 21 Kari Kärkkäinen DELTAMODULAATIO M 2 M koodaa näytteen ± polariteetin omaavaki binääripuliki. Idea perutuu ignaalin m(t muutoken
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali
7/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 7: Yhn vapausasn paovärähly, impulssiuormius ja Duhamlin ingraali IMPULSSIKUORMITUS Maanisn sysmiin ohisuva jasoon hrä on usin ajasa riippuva lyhyaiainn uormius. Ysinraisin
LisätiedotPhysica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä
Phyica 9 aino (8) 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää : 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää 0 a) Sähköknttä aikuttaa arattuun hiukkan oialla F = QE Poitiiiti aratull hiukkall oian uunta on ähkökntän
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 09: Yhden vapausasteen vaimeneva ominaisvärähtely
9/ VÄRÄHTELYMEKNKK SESSO 9: Yhn vpun vinv oinivärähly LKEYHTÄLÖ Viooi vinnu vinnuvoin oln olvn uorn vrrnnollinn värählvän n nopun li F v () jo on vinnuvio. Kuv on viooii vinnun värählijän prulli, jo vinnu
Lisätiedot1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.
TL536DSK-algoritmit (J. Laitinen) 6.4.5 Määrittele lyyeti euraavat käitteet a) Kvantiointivire. b) äytetaajuuden interpolointi. ) Adaptiivinen uodatu. a) Kvantiointivire yntyy, kun ignaalin ykittäinen
LisätiedotX(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X ,
Ma-1.1332 Mariisiksponnifunkio, KP3-II, syksy 2007 Pkka Alsalo Johdano. Tämä monis sisälää kurssilla arviava ido mariisiksponnifunkiosa. Mariisiksponnifunkio. Suraavassa A on raalinn n n-mariisi, jonka
Lisätiedota. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:
ELEC-C Sääöeniia 7. lauharjoiu Vaaue. r - K u K C y a. Varinainen proei on uua ilaeiymuooa: A Bu y C Kuvaa nähdään, eä ilamallin iäänmenona on u r K. Salaaria ei voi vähenää mariiia, joen un on n -veori,
LisätiedotMuuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet
Muuuvan kokonaissnsiiivisyyn mallinnus valvonaohjlman riskinarvioinnissa simrkkinä muninaarv Tausa: Aimma salmonllarojki FooBUG rojki ja uusi malli muninaarvill 8. EFSA WG: salmonlla muninaarvissa. Samaa
Lisätiedota) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?
L53, Sinaalioria J. Laiinn..5 E3SN, E3SN5Z Väliko, rakaisu Vasaa lyhysi suraaviin kysymyksiin. 6p a Miksi sinaalin aksollisuus on ärkä ominaisuus? Min aksollisuus vaikuaa sinaalin aauussisälöön? b Miä
LisätiedotPARTIKKELIN KINETIIKKA
PTKKELN KNETKK Newonin laki ma m& - on paikkeliin aikuaien oimien eulani - m on paikkelin maa - a & on paikkelin aboluuinen kiih Suoaiiaien liikkeen liikehälö (liikeuuna : m a 0 z 0 Taoliikkeen liikehälö
Lisätiedott P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
LisätiedotÄlä tee mitään merkintöjä kaavakokoelmaan!
AS-74. Alogie ääö vkokoelm v. Plu ei jälkee! Trk kokoelm ivumäärä! Älä ee miää merkiöjä kvkokoelm! Dymie mllie perukompoei. Sähköie kompoei Vu (reii) u() Ri() el (iduki) u() L di() d odeori i() C du()
LisätiedotKOHINAN JA VAIHEVIRHEEN VAIKUTUS VAIHEKOHERENTEILLA JÄRJESTELMILLÄ
KOHINAN JA VAIHVIRHN VAIKUTUS VAIHKOHRNTILLA JÄRJSTLMILLÄ Mie vaihee epävaruu vaikuaa kohereia ilaiua? Mikä o piloiigaali? 557A Tieoliikeeekiikka I Oa 6 Kari Kärkkäie Kevä 05 VAIHVIRHN YLINN ANALYYSI QSB
LisätiedotINTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA
INTERFERENSSIN VIUTUS LINERISESS MOULTIOSS Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 1 19 Inefeenssn vakuus lneaasessa odulaaossa Radoaausa nefeenssä RFI sn usa äeselsä, kun oa kanoaaloaauus on lähellä
Lisätiedotk e s t ä v y y t t ä
ä v y y ä K i v ä l i K E S T Ä V Y Y T T Ä 2 Släj P 160 L 90 K 158 5005 P=i L=lvy K=r K i Vaa P 140 L 100 K 158 4001 3 K E S T Ä V Y Y T T Ä Paararäi P 120 L 92 K 158 6011 Paaraj P 98 L 100 K 158 6010
LisätiedotAIKAKAUSLEHDET. tammik. Suomen Suurin SiSuStuSlehti. Kevään. värikkäät astiat. Talvi 1/0. arke. herkut. retkel MAK
1 UU mmk 2006 AIKAKAUSLHDT 75 : O R V A I L m U J Am I M Kää JAS ä M A KU r 0 1 ä y ö d K h h H r Sm Sr SSSSh ärkkää RUOKA, JUOM A, KITT IÖ, M AT K A ILU, HY VIVO ITI r y, y 3 ää & r h r d 2008 öö r g
LisätiedotPALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA
PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA Tieokonesimulaaio ja siihen liiyä kokeellinen ukimus Joosa Kurinen ja Heidi Juuinen Mikkelin Lyseon lukio ysiikka 30..007 TIIVISTELMÄ Viksu-iedekilpailuprojekimme aiheena
LisätiedotPakkauksen sisältö: Sire e ni
S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el
LisätiedotDIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM
DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM 1 (10) Deltamodulaatio ( M) M koodaa informaation ± polariteetin omaavaki binääriiki impuleiki. Menetelmä on ykinkertainen. Idea perutuu ignaalin m(t) muutoken binäärieen
LisätiedotSATE1150 Piirianalyysi, osa 2 syksy /10 Laskuharjoitus 1: RL- ja RC-piirit
SATE1150 Piirianalyyi, oa 2 yy 2017 1 /10 auharjoitu 1: R ja Rpiirit Tehtävä 1. a) Millainen uodatin on yeeä uvaa 1? Perutele aia taratelemalla unin yittäien omponentin impedanin taajuuäyttäytymitä. b)
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin
LisätiedotOPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2
OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 01 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoamikiihyvyy 4 Voima 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9
LisätiedotSISÄLLYS. Sivu Tuoteryhmä 3 Liikenteenohjaustuotteet 4-5 Kilpipussit 6-7 Yksittäiset kilvet 8 SPR Ensiapulaukut
a a im o k i l va n nni O v l i k o i ä n a i p k Y a ak i v r ip nt p l i m K So o ja h o n n Liik SISÄLLYS Siv Toryhmä 3 Liiknnohjao 4-5 Kilpipi 6-7 Ykiäi kilv 8 R Eniaplak Somn Trvakappa Oy on Trvallidn
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS VALMISTUMASSA OLEVAT KAAVAT 3 VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT 6 UUDET KAAVAHANKKEET, EI KAAVOITUSPÄÄTÖSTÄ 18 MAAKUNTAKAAVOITUS 18
OIUU LIU OLE IEILLÄ OLE ä - ä, ä d UUDE HNEE, EI OIUÄÄÖÄ UNOIU OLLIUINEN LIIEE:,,, - d: / O: O, ONLINN d:, Fx: - äö: ()f :wwwf / / Höö, ääö B ä, - H, äö, H, N E,,, OIUU ää ä ä ää d ä ää ä, dää g äö- :
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2018
ONLINNN UUNI OIUU g OIUU LIU OLE IEILLÄ OLE ä ä, ä d UUDE HNEE, EI OIUÄÄÖÄ UNOIU OLLIUINEN LIIEE:,,, d: / O: O, ONLINN d:, Fx: äö: ()f : wwwf / / Höö, ääö B ä, H, äö, H, N E,,, OIUU ää ä ä ää d ä ää ä,
LisätiedotPuolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 6, Kevät 2017
OY/PJKOMP R6 017 Puolijohdoponnin pru 571A Riu 6, Kvä 017 1. MOSondnori (MlOxidSiconducor) oouu ninä uii lli hil, oidiriä j doupu puolijoh (Kuv 1). Idlii hilll u jänni G ippuu oidirro jännin vrrn j puolijohn
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet
Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus 1 Laskutoimitukset tehdään seuraavassa järjestyksessä 1. Sulkujen sisällä olevat lausekkeet (alkaen sisältä ulospäin) 2. potenssit ja juurilausekkeet 3. kerto-
Lisätiedot=*' igäiäigä$jii,äägääggägääfä. E'EEEEiäs*'ääääEäggägäiiläägäääägäää. i;giggggäggg äg;gfggäiggis. E Ei. ä jggä;fäfäää. e;egelgäf EEE : !
l d=. ö^ 3k 4rcna lc ' *O\ J * '\ tia.2 t :q(cblz c i;iä ä;fäis il 6! iää; iäiäää 9 S # öt == cf) \n.vdtd &= e;läf ;:c cj '5 'tr=lz ä jä;fäfäää c5 FrO! =*' ":rf : 6 Ä'^üi= iu l n. :S Xn.!.< V,; :;,^?'=.!.=Na'tY
LisätiedotPARTIKKELIN KINEMATIIKKA
PRTIKKELIN KINEMTIIKK Pikklill li msspisllä koi kppl, jok mi o päolllis pi ksl hää kl. Kimiik häää o sliää, mi oid määiää pikkli sm, opus j kiihyyys s liikkuss käyääsä piki. z τ P y R z φ x y Rkäyä x Tkslu
LisätiedotREIKIEN JA LOVIEN MITOITUS
REIKIEN JA LOVIEN ITOITUS REIKIEN JA LOVIEN ITOITUS Leiauslujuuen ja poiittaisen etolujuuen ansiosta Kertotuotteisiin on mahollista tehä reiiä. Erityisesti ristiiiluraenteinen soeltuu ohteisiin, joissa
LisätiedotPD-säädin PID PID-säädin
-äädin - äätö on ykinkertainen äätömuoto, jota voidaan kutua myö uhteuttavaki äädöki. Sinä lähtöignaali on uoraa uhteea tuloignaalin. -äätimen uhdealue kertoo kuinka paljon mittauuure aa muuttua ennen
LisätiedotTelecommunication engineering I A Exercise 3
Teleouao egeerg I 5359A xere 3 Proble elaodulaaor lohkokaavo o eey oppkrja kuvaa 3.63. Pulodulaaor ääuloa o aoagaal ja reeregaal erou d. Tää gaal kerroaa pulgeeraaor gaallla rajouke, el erouke erk elväe,
LisätiedotS Piirianalyysi 2 2. välikoe
S-55.22 Piirianalyyi 2 2. välikoe 6.5.23 Lake tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muita kirjoittaa jokaieen paperiin elväti nimi, opikelijanumero, kurin nimi ja koodi. Epäelvät vataupaperit voidaan
LisätiedotTfy Fysiikka IIB Mallivastaukset
Tfy-.14 Fysiikka B Mallivastaukset 14.5.8 Tehtävä 1 a) Lenin laki: Muuttuvassa magneettikentässä olevaan virtasilmukkaan inusoitunut sähkömotorinen voima on sellainen, että siihen liittyvän virran aiheuttama
LisätiedotTENTISSÄ KÄYTETTÄVÄ KAAVAKOKOELMA KURSSILLE Tilastollinen laadunvalvonta
TENTISSÄ KÄYTETTÄVÄ KAAVAKOKOELMA KURSSILLE Tilastollie laauvalvota Shewharti muuttujakartat ARL I = α ARL II = β x-kartta x = x + + x Ex =µ ja Vx = µ ± k Φx = π x e t t α = Φk β =Φk Φ k S-kartta S = x
LisätiedotS FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi
S-11436 FYSIIKKA IV (S), Kulutukeku Dipli, Kevät 003, LH LH-1 Ftni, jnka energia n 10,0 kev, törmää leva levaan vapaaeen elektrniin ja irttuu uuntaan, jka mudtaa 60,0 kulman ftnin alkuperäien liikeuunnan
LisätiedotDerivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan
87 5. Eliminoinimeneely Tarkaellaan -kokoia vakiokeroimia yeemiä + x a a x a x + a x b() x = = = +. a a x a x a x b () (3) b() x + Derivoimalla enimmäinen komponeni, ijoiamalla jälkimmäien derivaaa iihen
LisätiedotEi asemakaavaa. E3 Söörmarkun eritasoliittymä
X= Värn slyks Suunnllu : Y = Tään suunnlan ukaan Y = raknnaa a parannaa X= Mudn suunnln ukaan raknnaa E asakaaaa Tdn hallnnllsssa järjslyssä apahdu uusa Y E Söörarkun raslyä Y Y M a s a Va Y P r R R Va
LisätiedotKANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
KJUI BIÄÄRI SIIROJÄRJSLMÄ WG-KVSS Kaajaajui siiro iformaaio siiro johdossa sllaisaa ilma kaoaalo- ai pulssimodulaaioa 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5 JÄRJSLMÄMLLI Bii kso. Symboli {} ja
LisätiedotX 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k
Aalto-yliopiton Perutieteiden korkeakoulu Matematiikan ja yteemianalyyin laito Mat-49 Syteemien Identifiointi 0 harjoituken ratkaiut äytetään enin iirtofunktiomalli Tehdään Laplace-muunno: ẋ k 0 k x +
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet
Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus 1 Laskutoimitukset tehdään seuraavassa järjestyksessä 1. Sulkujen sisällä olevat lausekkeet (alkaen sisältä ulospäin) 2. potenssit ja juurilausekkeet 3. kerto-
Lisätiedotääexgäl*ääääe ääg I ä*fre3 I äee iäa ää-äälgü il leääö ää; i ääs äei:ä ä+ i* äfä g u ;; + EF'Hi: 2 ä ; s i r E:;g 8ää-i iää: Ffärg',
!P9) (?trtrr('l rl 9< l ( r,r^iüfl.l ltrt ;ä r!! (r, t 6 t, rti 'le )( ö O RRZöF;ä x öö 1 74ö 9 jii\rtr lrl l jipäp. ldrrr_.^!. 9r. i P.^vä P. t!! v 7 ' '.ä e.q i >6l( t (p C ] ä il; ', +t n l ( e iei
LisätiedotSopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen
Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen
LisätiedotANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM
1 ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla ignaalinäyteet voidaan eittää & koodata? PULSSIMODULAATIOMENETELMIEN LUOKITTELU Modulaatioenetelät Analogiet Digitaaliet Kantoaaltoodulaatiot
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit
Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Luo 6 Luoavuus a vkaaumsrosss Ah alo ysmaalyys laboraoro Tkll korkakoulu PL 00, 005 TKK Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Määrlmä Tarkaslava ykskö luoavuus o s odäkösyys,
LisätiedotPUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.
PUU / j j l Y / E H ÄÄ l l l l r r Ä E H Ä l l j l j H rl r j K PUU j r r j r IE OA P P r j r l J rj r P r l j r l l j l r r j r j r P P l r j r l j P j Ml r j rg j r r l M A R JA r l l O E H ÄÄ l / l
LisätiedotCST-elementti hum
CS-lmntti hm 4..3 CS-lmntti arkatllaan kan kolmiolmita kolmiolmnttiä, jota kttaan akionmän kolmiolmntiki (Contant Strain riangl). q 6 3 q 5 ( 3, 3 ) (, ) q 4 q 3 P q (, ) q O Pitn P koordinaatit oidaan
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Tekninen toimiala
ONLINNN UUNI OITUTU T T g OITUTU Jd LITU OLET T IEILLÄ OLET T ä y - ä, ä d UUDET HNEET, EI OITUÄÄTÖTÄ NÄYTTÖOIUET UNTOITU OLLITUINEN LIITTEET:,, y, - Eä- yä yö yyd: T / O: O, ONLINN d:, Fx: - äö: ()f :wwwf
LisätiedotJLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi
JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p
LisätiedotM Pv + q = 0, M = EIκ = EIv, (EIv ) + Pv = q. v(x) = Asin kx + B cos kx + Cx + D + v p. P kr = π2 EI L n
ÄÙ Ù ½ ËØ Ð Ù Ú Ó Ó ÐÑ ½º½ ÈÙÖ Ø ØØÙ Ø ÚÙØ ØØÙ ÙÚ Ì Ô ÒÓ ÓØ Q v + q =, M = Q, ½º½µ ÑÑÓ ÐÐ ÙÚ ÐÐ M v + q =, M = EIκ = EIv, (EIv ) + v = q. ½º¾µ ½º µ ½º µ EI = Ú Ó ÆÙÖ Ù ÚÓ Ñ v (4) + k v = q EI, k = EI,
LisätiedotIlmavirransäädin. Mitat
Ilmairransäädin Mia (MF, MP, ON, MOD, KNX) Ød nom (MF-D, MP-D, ON-D, MOD-D, KNX-D) Tuoekuaus on ilmairasäädin pyöreälle kanaalle. Se koosuu sääöpellisä ja miaaasa oimilaieesa ja siä oidaan ohjaa huonesääimen
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Keät 207. Rekyyli Luentomonisteessa on käsitelty tilanne, jossa hiukkanen (massa M) hajoaa kahdeksi hiukkaseksi (massat m ja m 2 ). Tässä käytetään
Lisätiedotr u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin:
oittut thtavat, kuäittaiiliua äittäätö yhitttii: Jäykkä vrkko, oka äit u TH o, pu yöttää oho kautta kuormaa. Johto olttaa häviöttömäki a raktai o, pu. Joho päähä liittää vakioritaikuorma r. iirrä oho a
LisätiedotHERNESAARI OSAYLEISKAAVAEHDOTUS VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA
HERNESAAR OSAYLESKAAAEHDOTUS ESHUOLLON YLESSUUNNTELMA KS/TEK SSÄLLYSLUETTELO Yä S- v p äöd d ävvä Hvvä K äää ää Nyy S Yä d ävvä Hvvä v v L: L y HELSNGN KAUUNK KAUUNKSUUNNTTELURASTO Y Td Yä y vää H yv-
LisätiedotSUUNNITELMA MUHOKSEN KUNNAN LIIKUNTAPAIKKOJEN PARANTAMISEKSI 2013
SUUNNITELM MUHOKSEN KUNNN LIIKUNTPIKKOJEN PRNTMISEKSI 2013 Tämän uunnitlman tarkoitukna on kartoittaa Muhokn kunnan liikuntapaikkojn kunto ja ittää parannukinoja. Liäki ill ottaan muutamia uuia lajja ja
LisätiedotNelisolmuinen levyelementti
Lv hm 6..3 Nliolminn lvlmntti arkatllaan kvan nliolmita lvlmnttiä. q 6 q 8 η 3 q 5 ( 3, 3 q 7 (, q (, v P q ξ (, q q 3 Pitn P koordinaatit voidaan laa mokoordinaattin ξ ja η avlla, jotka ovat normratt
LisätiedotELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 13: Avaruuskehän palkkielementti.
/ EEMENIMENEEMÄN PERUSEE SESSIO : Aarskhän palkkilmntti. AARUUSKEHÄN EEMENIERKKO solm solm Ka. Aarskhän lmnttirkko ja sn lmntti. Jos khä sisältää ain tasapaksja ja soria osia, sn tarkka ratkais saaaan
LisätiedotANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM 1 16) Puliodulaatioenetelien luokittelu Modulaatioenetelät Analogiet Digitaaliet Kantoaaltoodulaatiot DSB, AM, SSB, VSB, QDSB, FM, PM Puliodulaatiot PAM, PWM,
LisätiedotKoulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 1 (6) KOPSU -hanke 10.10.2011
Kouluu- ja khämpalvlu Aduca 1 (6) Pykooaal ohjauk ja uvoa rkoumopo (35 op), - kogv ja rakaukk yöklyapa - pykorapu valmuk opo TOTEUTUSPAIKKA Jouu TAVOITE JA KOHDERYHMÄ Kouluu aaa oallujll valmud ouaa ohjau-
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 17. marraskuuta 2016 Tasoaallot, osa 2 (Ulaby 7.3, 7.5, 7.6) Tasoaallon polarisaatio Virranahtoilmiö Tehotiheys ja Poyntingin vektori 2 (18)
LisätiedotK Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
Lisätiedot4.3 Liikemäärän säilyminen
Tämän kappaleen aihe liikemäärän äilyminen törmäykiä. Törmäy on uora ja kekeinen, jo törmäävät kappaleet liikkuvat maakekipiteitten kautta kulkevaa uoraa pitkin ja jo törmäykohta on tällä amalla uoralla.
Lisätiedot763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 5 Kevät 2013
7635P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN Ratkaisut 5 Keät 23. Aberraatio suhteellisuusteoriassa Tulkoon alo kuten tehtään kuassa (x, y)-tason x, y > neljänneksestä: u u x ˆx + u y ŷ c cos θ ˆx c sin θ ŷ. ()
Lisätiedot1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori
FYSA5 Kvanttimekaniikka I, Osa B 7.. tentti: 4 tehtävää, 4 tuntia. a) p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori T ɛ) = iɛ h P. Osoita tämän avulla, että äärellistä siirtoa
LisätiedotMS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset
MS-C350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Haroitukset 5, syksy 207. Oletetaan, että a > 0 a funktio u on yhtälön u a u = 0 ratkaisu. a Osoita, että funktio vx, t = u x, t toteuttaa yhtälön a v = 0. b Osoita,
LisätiedotJ 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.
FYSA5 Kvanttimekaniikka I, Osa B.. tentti: 4 tehtävää, 4 tuntia. Tarkastellaan pyörimismääräoperaattoria J, jonka komponentit toteuttavat kommutaatiorelaatiot [J x, J y ] = i hj z, [J y, J z ] = i hj x,
Lisätiedotu = 2 u (9.1) x + 2 u
9. Poissonin integraali 9.. Poissonin integraali. Ratkaistaan Diriclet n reuna-arvotehtävä origokeskisessä, R-säteisessä ympyrässä D = {(x, y) R x +y < R }, t.s. kun f : D R on annettu jatkuva funktio,
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 24: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 2
/ ÄRÄHELYMEKANIIKKA SESSIO : Usea vapausastee vaeeato oasvärähtely osa MONINKERAISE OMINAISAAJUUDE Sesso MS oreeratu oasuodo { lasetaeetelässä oletett, että o ysertae oasulataauus. arastellaa velä tapausta,
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KUORTANEENTIE I
. G ä y, ä y-, y-.., äydy.... äyö- ö.. yäyy g xx.xx. xx yäyy g xx.xx. xx - . - D.. d.. ääyä. ä y-, - y., ö ---, ---, ---, --- (ä) - --... - g - -. y - y d ä. - -,. - .., Ä, yydä g d ää :., ä äy äää ä-.
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 9 / versio 9. marraskuuta 2015 Tasoaallot, osa 2 (Ulaby 7.3, 7.5, 7.6) Tasoaallon polarisaatio Virranahtoilmiö Tehotiheys ja Poyntingin vektori
Lisätiedot(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.
1. Hahmottele seuraavat tasojoukot. Mitkä niistä ovat avoimia, suljettuja, kompakteja, rajoitettuja, yhtenäisiä, alueita? (a) {z C 1 < 2z + 1 < 2} (b) {z C z i + z + i = 4} (c) {z C z + Im z < 1} (d) {z
Lisätiedotx v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.
Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen
Lisätiedot2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi
LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki)
KJR-00 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki) 1. Liikemäärän momentin taseen periaatteen soeltaminen kappalealkioon johtaa lokaaliin muotoon σ θ ( ρ r ) < 0, jossa alaindeksi tarkoittaa akiota
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU 8.11.2005 avoimen sarjan vast AVOIN SARJA
LKION FYSIIKKAKILPAIL 8..5 avoien arjan vat AVOIN SARJA Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooitteei, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on inuuttia. Sekä tehtävä- että
LisätiedotTehtävä I. Vaihtoehtotehtävät.
Kem-9.7 Prosessiauomaaion perusee Teni 5.9.5 TÄMÄ PAPERI TÄYTYY EHDOTTOMASTI PALAUTTAA TENTIN MUKANA NIMI: (OS: ) OPINTOKIRJA: VIERAILULUENNOT KUUNNELTU: VALV. LASK: Tehävä I. Vaihoehoehävä. Oikea vasaus
LisätiedotVJ 110 PE VJ 225 PE JV 16 0 PV C VJ 1 00 PVC LED LED LED LED R=9 0 LED VJ 16 0 PE KUTINMÄENTIE LED 41.
RAAMAMAU - J J NKA NKA U U J J - J J - AU U Y - i- R= R= ( ( / e = ) ) ) OKU A hul Ä Ä J J O e= J J O M e= J J J AO e = - ( / AN e J J / R= K hd R= ä J J J - J - J J - AU - le J J - ÄNK KYNÄJ AR A R AO
LisätiedotFy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5
y07 Koe 8.9.05 Kuopion yeon lukio (KK) / 5 Vataa kolmeen tehtävään. Vatuken reitani on 60, käämin induktani on 0,60 H ja reitani 8 ja kondenaattorin kapaitani on 80. Komponentit ovat arjaan kytkettyinä
LisätiedotForssan kaupunki Osavuosikatsaus YHDYSKUNTAPALVELUT. Arviointik r iteeri tr mittarit ja tavoitetaso ja t a v o i t e t a s o
Forssan kaupunki Osavuosikatsaus 2017-08 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S E U T U P A L V E L U T T I L I
LisätiedotLUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 7 KOHINAN VAIKUUS ANALOGISEN MODULAAIOIDEN SUORIUSKYKYYN 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15 LUKU 7 KOHINA ANALOGISISSA MODULAAIOISSA Johdao aalyysieeelii Sigaali-kohiasuhee ääriäie
LisätiedotKUN JAKSAT! 2kk 0 VUOTTA! KAKSI KUUKAUTTA VIIHDETTÄ VELOITUKSETTA! ETU: Noranza 001 on tehty Pohjolan talveen! 04 k0pl
M J y 3 j. RGJ y d, v j v v OM D OROOM J OM MJ j v 30.11.2018. ää v. O : 3 j z 1 hy hj v 6 1 / 0 2 78 04 0p z phä yhdyä jäyää p j v h hyvä jvd, pd j hj vhv. Bdg jääp. y vp hpp j j hpp. Rg v hj. p Bdg äyäyyy
LisätiedotSÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA Viitesuunnitelmaluonnos ARKKITEHDIT MY
SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAA iiteuuitelmaluoo 15.11.218 ARKKITEHDIT MY ASUINKORTTELI Auot 95 kem² Opikelija-a. 715 kem² Liikela 1 kem² Laitopyäköi 1kr.1 ap ONKINIEMEN TRIKOOTEHDAS JA ASUINKORTTELI eruparaettavaa
Lisätiedot1. a) b) Nollakohdat: 20 = c) a b a b = + ( a b)( a + b) Derivaatan kuvaajan numero. 1 f x x x g x x x x. 3. a)
Pitkä matematiikka YO-koe 9..04. a) b) 7( x ) + = x ( x ) x(5 8 x) > 0 7x + = x x + 8x + 5x > 0 7x = 0 Nollakohdat: 0 8x + 5x = 0 x = 7 x(8x 5) = 0 5 5 x = 0 tai x = Vastaus: 0 < x < 8 8 c) a+ b) a b)
LisätiedotKapeakaistainen signaali
Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi
LisätiedotRIIHIMÄEN MELUSELVITYS 2008
S rj v Pljärv Pä väylly Rj Rjr R T Päväv v Oj Lä öyälä äää j Prj Sr rä v rj I vä Vh Sj U Rääyää hh rj P J Pl rä Ar rvj Al-A Pr löyrä l Th Plr Pä Plä h Uh Tv Tl Oj Slä Rj Al v Prä-r Tl Ojrä Rää Läj Vjh
Lisätiedot