Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö Ikäihmisten palvelut yksikkö, THL RAI-seminaari 4.4.213 Paasitorni, Helsinki

Esityksen rakenne Omaisapuun liittyviä kysymyksiä RAI-arvioinneissa: Kotihoito ja laitoshoito Mitä tuloksia ja millaisia päätelmiä omaisavusta ja omaisavun saajista RAI-arvioinnin perusteella voidaan tehdä? Mistä tarvittaisiin lisää tietoa? Yhteenvetoa ja pohdintaa 4.4.213 Anja Noro 2

Omaisiin liittyviä kysymyksiä RAI-arvioinneissa Kotihoito Onko omaisauttaja (G1a, G1b) Asuuko asiakkaan kanssa (G1E) Suhde asiakkaaseen (G1F) Auttamisalueet (G1g, G1h, G1i)) Kykeneekö lisäämään apua (G1j, G1j, G1i) Auttajan rasittuminen (G2a, G2b, G2c) Auttamistunnit arki/vkonloppu, 7 vrk (G3a,G3b, G3c, G3d) Saako omaishoidon tukea (G3c, G3d) Asumisjärjestelyt (O2a ja O2b) Perustarpeista tinkiminen (P7) Osallistuminen arvioinnin tekemiseen (R1) Välillisesti Sosiaalinen toiminta (F1, F2, F3) Laitoshoito Osallistuiko omainen arviointiin R1; Onko kotiuttamiseen myötämielisesti suhtautuva henkilö: Q1 Epävakaat ihmissuhteet, F2 Selkeää vastausta onko omainen ja miten osallistuu asiakkaan elämään ei tästä lomakkeesta löydy 4.4.213 Anja Noro 3

Säännöllisen kotihoidon asiakkaat (n=1628), syksyn 212 RAI-arvioinnit Ei saa omaisapua 33 %, n=5324 Saa omaisapua 67 %, n=174, joista 1 auttaja 66 %, n=7115 2 auttajaa 33 %, n=3589 omaishoidon tuki 19 %, n=223 Ensisijainen auttaja on: Lapsi tai puolison lapsi 61 %, n=655 Puoliso 17 %, n=1771 Muu sukulainen 19 %, n=28 Ystävä/naapuri 4 %, n=42 4.4.213 Anja Noro 4

Kotihoidon asiakkaille omaishoitoa antavien suhde autettavaan ja yhdessä asuminen (n=174) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Yhdessä asutaan vain hyvin harvoin silloin, kun pääasiallisena auttajana on lapsi tai puolison lapsi (8 %) tai muu sukulainen (8 %) tai ystävä tai naapuri (5 %) Kun pääasiallisena auttajana on puoliso, asutaan pääasiassa yhdessä (97 %) Jatkossa omaisapua tarkastellaan sekä yhdessä asumisen että suhteen kautta 4.4.213 Anja Noro 5

Kotihoidon omaisapua saavien asiakkaiden fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky omaisavun mukaan; keskiarvo IADL vaikeudet (-6) Kognitio (CPS, -6) ADL hierarkia (ADL_H, -6) 6 5 4 3 2 1 Yhdessä auttajan kanssa asuvilla oli eniten vaikeuksia arkitoiminnoissa (IADL) Myös kognition ongelmia oli enemmän auttajan kanssa asuvilla Perustoiminnoissa oli enemmän avun tarvetta auttavan puolison kanssa asuvilla 4.4.213 Anja Noro 6

Millaista omaisapua eri auttajat antavat kotihoidon asiakkaille (n=174)? Neuvoja/tukea IADL-apua ADL-apua 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kaikki auttajat antavat neuvoja / tukea Suurin osa antaa tukea arkitoiminnoissa Päivittäisissä perustoiminnoissa autetaan huomattavasti useammin silloin, kun asutaan yhdessä autettavan kanssa ja etenkin silloin, kun auttaja on puoliso 4.4.213 Anja Noro 7

Iäkkään sosiaaliset taidot ja sosiaalinen osallistuminen annetun omaisavun mukaan, % Sosiaalinen 1 osallistuminen vähentynyt ja 9 henkilö kärsii 8 asiasta Yksin 7 puolipäivää/koko 6 ajan 5 Yksinäisyyden kokeminen Ilmaisee ristiriitaa/vihaa Seurustelee luontevasti 4 3 2 1 Suurimmalla osalla oli jäljellä kyky seurustella luontevasti Asiakas oli suurimman osan päivästä yksin, jos auttaja ei asunut samassa Jos auttajana oli yhdessä asuva lapsi, tuolloinkin joka toinen asiakas oli yksin puoli päivää tai koko päivän Sosiaalisen osallistumisen väheneminen siten, että asiakas kärsii siitä, oli vähäistä Noin joka kymmenes ilmaisi ristiriitaa/vihaa perhesuhteissa Yksinäisyyttä koki noin joka viides kaikissa omaisapua saavissa ryhmissä, vähiten puolison kanssa asuvat, enimmin silloin, kun auttaja ei asunut samassa 4.4.213 Anja Noro 8

Iäkkään omaisapua saavan kotihoidon asiakkaan kotiympäristön olosuhteet yhdessä asumisen mukaan %, (n=174) Yksi tai useampi asia, joka tekee kotiympäristön vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi asumiseen koti- ja omaishoitoa saavilla 27 % (n=2871) Kotiin tuleminen/lähteminen vaikeaa joka toisella Liikkumisen esteet: lattioiden kunto/matot joka kolmannella Hygieniatilat joka kolmannella Huoneissa liikkuminen hankalaa, portaat ym. pienellä osalla Raportoitu kotiympäristön ongelma, (n=2871) Auttaja asuu yhdessä, % Valaistus iltaisin puutteellinen 14 18 Lattia ja matot liikkumisen esteenä 35 38 Kylpyhuoneen/WC:n kunto 29 24 Keittiön puutteet 7 7 Lämmitys/ilmastointi ongelmat 7 11 Henkilökohtainen turvallisuus 3 4 Pääsy kotiin (vaikea tulla/lähteä) 54 49 Pääsy huoneisiin kotona, raput ym. 21 1 Auttaja ei asu yhdessä, % 4.4.213 Anja Noro 9

Asiakkaan tai eniten hoitoon osallistuvan auttajan mielestä asiakkaan olisi parempi olla toisenlaisessa ympäristössä, % Sekä asiakkaan että omaishoitajan mielestä Vain omaishoitajan mielestä Vain asiakkaan mielestä Ei 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Suurimman osalla arvioidaan nykyinen ympäristö sopivimmaksi Noin joka kymmenennen kohdalla sekä asiakas että omainen arvelee toisenlaisen ympäristön olevan parempi Yhdessä asuvista puolisoauttajista joka kymmenes pitää toisenlaista ympäristöä parempana Kun auttajana on yhdessä asuva lapsi, yhdessä tapauksessa kymmenestä sekä auttaja että autettava ovat sitä mieltä että toisenlainen ympäristö olisi parempi ja 7 %:ssa vain omaisauttaja 4.4.213 Anja Noro 1

Asiakkaalle kohdennettu omaisapu aika ja kotihoidonaika tunteina viimeisen 7 vrk:n aikana ennen arviointia omaisavun mukaan (n=174) Omaisaika; h Kotihoidon aika; h 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Omaisapu aika oli keskimäärin 16 tuntia; yhdessä autettavan kanssa asuvilla 49 tuntia, puolisoauttajilla 53 tuntia; jos ei asunut yhdessä autettavan kanssa aika oli 6.6 tuntia Kotihoidon kohdennettu aika omaisautettaville oli keskimäärin 4.8 tuntia; ei asunut yhdessä aika oli 5.1 tuntia jos asui yhdessä aika oli 3.9 tuntia. 4.4.213 Anja Noro 11

Omaishoitoaika ja kotihoidonaika tunteina ja tukipalvelut (yksi tai useampi) % Omaisaika; h Kotihoidon aika; h Tukipalvelut; % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Tukipalveluja on vähemmän niillä, jotka asuvat auttajan kanssa Tukipalveluihin lasketaan ateria-, kuljetus-, vapaaehtoispalvelu, siivous, saattaja-, kylvettäjä- ja turvapalvelut 4.4.213 Anja Noro 12

Saadut tukipalvelut omaishoidon mukaan, % 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Ei ole omaisapua (n=5324) On omaisapua (n=174) Ateriapalvelut ja turvapalvelut ovat tyypillisin tukipalvelu Siivouspalvelua saa useammin, jos ei omaisapua saatavilla Kylvettäjä, vapaaehtois- ja saattajapalvelu ovat aika harvinaisia 4.4.213 Anja Noro 13

Kaikkien kotihoidon asiakkaiden saamat tukipalvelut omaisavun, yhdessä asumisen ja suhteen mukaan, % 1 9 8 7 6 5 4 3 Siivouspalvelu 2 Kuljetuspalvelu 1 Vapaaehtoispalvelu Ateriapalvelu Turvapalvelu 4.4.213 Anja Noro 14

Omaishoitoa antavien suhde autettavaan, yhdessä asuminen ja omaishoidon tuki (n=174) Omaishoidon tuki, on Omaishoidon tukea ei ole 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kaikista kotihoidon asiakkaille omaisapua antavista alle puolet saa omaishoidon tukea Useimmin omaishoidon tukea saava on yhdessä asuva auttava puoliso tai lapsi 4.4.213 Anja Noro 15

Omaishoitoa antavien suhde asiakkaaseen, yhdessä asuminen, omaishoidon tuki ja omaishoitajan rasittuminen(n=174) Omaishoidon tuki, on Omaishoidon tukea ei ole Omaishoidon tukea ei ole, omainen rasittunut Omaishoidon tuki on, omainen rasittunut 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Omaisapua antavista rasittuneimpia olivat yhdessä asuvat hoitavat puolisot Omaishoidon tukea saavista, auttavat puolisot ilmaisivat rasittumista eniten 4.4.213 Anja Noro 16

Ketkä kotihoidon lisäksi olivat osallistuneet RAI-arvioinnin tekemiseen, % Asiakas itse Omainen/per he Muu tärkeä henkilö 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kotihoidon asiakkaista noin puolet oli osallistunut oman arviointinsa tekemiseen Omainen ja perhe oli osallistunut vain noin kolmannekseen arvioinneista, useimmin, jos asui yhdessä autettavan kanssa Pitäisikö omaisauttajien osallistua enemmän? Tiedon luotettavuus omaisapuun liittyen? 4.4.213 Anja Noro 17

Yhteenvetoa ja pohdintaa 1/2 Säännöllisen kotihoidon asiakkaista suuri osa (67 %) sai omaisapua. Suurimman osuuden omaisauttajista muodostivat lapset tai puolison lapset 67 %, heistä 8 % asui yhdessä autettavan kanssa, autettavista puolet oli yksin puolipäivää tai suurimman osan päivästä 15 % koki, että autettavan olisi parempi asua muualla 17 % ilmaisi rasittumista yhdessä asumisesta riippumatta Puolisoita oli auttajista 17% 97 % asui yhdessä ja 47 % sai omaishoidon tukea yhdessä asuvista 45 % ilmaisi rasittumista, useammin ne, joilla oli omaishoidon tuki Puolisot antoivat enemmän apua myös perustoiminnoissa 4.4.213 Anja Noro 18

Yhteenvetoa ja pohdintaa 2/2 Joka kolmannella omaisapua saavalla kotiympäristössä oli jotain asumista ja auttamista hankaloittavaa; mm. kotiin tuleminen tai lähteminen oli hankalaa, lattioiden kunto tai matot vaikeuttivat liikkumista, saniteettitilojen kunnossa oli toivomisen varaa Kotihoidon tunteja oli vähemmän silloin, kun auttaja asui yhdessä autettavan kanssa Suurella osalla kotihoidon asiakkaista oli myös jotain tukipalvelua Tukipalvelut kohdentuivat asiakkaille, jotka eivät asuneet yhdessä auttajan kanssa! Omaisapua saavista kotihoidon asiakkaista useimmilla oli hyvät sosiaaliset valmiudet, yksinäisyyden kokemusta oli joka ryhmässä, vähiten puolison kanssa yhdessä asuvilla Kohtaako omaishoidon tuki ja tukipalvelut omaisauttajat? Omaishoidon tuki oli useimmin auttavilla puolisoilla, mutta tällöin tukipalveluja oli vähemmän 4.4.213 Anja Noro 19