Oulun seutu Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla Leena Hassi Kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi Lasten Kaste seminaari 12.-13.2.2013
TUKEVA - hanke Osahankealueet: o Kainuu o Oulunkaari o Lappi o Oulun seutu: 7 (10) kuntaa 233 200 asukasta 43% 0-29 -vuotiaita
Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnat käynnistivät syksyllä 2010 lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön (LNPO) kahdella tasolla: Seudun yhteinen strateginen tavoiteohjelma valmistui 2012 suositus kunnille Kunnat valmistelevat omat ohjelmansa valtuustojen hyväksyttäväksi 2013 Keskeistä ohjelmatyössä: Katse tulevaisuuteen, vuoteen 2025 o Valmistaudutaan merkittäviin muutoksiin o Hyväksytään hitaus, monta valtuustokautta o Vaikutukset saadaan näkyviin vuosien kuluttua Kattaa lapset ja nuoret o Raskauden alusta 29. ikävuoteen Mukaan kunnan kaikki toiminnat o Yhdyskuntasuunnittelusta toimeentulotukeen ja erikoissairaanhoitoon Leena Hassi 3
Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö - Tavoitteena on rakentaa lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteisösuuntautunut strategia: lasten ja nuorten arjen tärkeimpien kehitysyhteisöjen (perhe, asuinalue, harrastukset) sekä peruspalvelujen vahvistaminen ja kasvatuskumppanuus peruspalvelujen ja niiden tukipalvelujen vahvistaminen niin, että erikoistuneiden palvelujen tarve ja kuormitus vähenevät - Tavoitteena on ohjelmatyön painopisteen siirtäminen ongelmien havaitsemisesta, ehkäisystä ja hoidosta hyvinvoinnin edellytysten vahvistamiseen - Lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi huomioidaan kaikessa kunnan päätöksenteossa Leena Hassi 4
Miten otettiin haltuun laaja kokonaisuus? 1. Tutkittiin hyvinvointikehitystä 2. Tarkasteltiin taloutta 3. Sovittiin tärkeistä näkökulmista 4. Pohdittiin strategisia vaihtoehtoja 5. Jaettiin kokonaisuus ohjelma-alueisiin 6. Keskityttiin kriittisiin toimenpideohjelmiin 7. Kiteytettiin ehdotuksia välittömiksi toimenpiteiksi Leena Hassi 5
4. Erikoistuneet palvelut: useita asiakkuuksia eri toiminta-yksikköihin/ ammattihenkilöihin 3. Tukipalvelut peruspalvelujen yhteydessä: psykologi, kuraattori, lääkäri, puheterapeutti, toimintaterapeutti, yms. 2. Peruspalvelut (kaikille): Neuvolat, varhaiskasvatus, perusopetus, ja sen oppilashuolto, 2. asteen koulutus ja sen opiskelijahuolto, nuorisotyö, kulttuuri, liikunta, yms. 5.Erikoistason eriytyneet palvelut: sijaishuolto, psykiatrian osastot, yms. 1. Perhe, asuinalue, harrastukset: Yhdyskuntasuunnittelu, kasvatuskumppanuus LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN OHJELMATYÖ Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan toimintojen jäsentäminen viidelle tasolle, Painopiste tasoille 1-3 Leena Hassi 6
Viisitasomalli 1. Hyvinvointi rakentuu arjen kehitysyhteisöissä (esim. koti, asuinalue) (vaal.sininen) 2. Kaikille yhteisissä palveluissa (esim. neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto), ei tarvetta muuhun tukeen/palveluihin (vihreä) 3. Edellisten lisäksi tarvitaan peruspalveluja konsultoivia erikoistunutta asiantuntijuutta (mielenterveystyö, sosiaalityö, erikoislääkäri) (keltainen) 4. Edellisten lisäksi tarvitaan hoitosuhde erikoistuneisiin palveluihin lastensuojelu, psykiatria) (oranssi) 5. Ongelmat edellyttävät edellisten lisäksi lapsen tai nuoren siirtymistä tukeen/hoitoon kodin ulko-puolella, useimmiten erityistason erikoistuneissa palveluissa (sijaishuolto, osastohoito, erityiskoulu (punainen) Leena Hassi 7
Taloustietojen kerääminen - Taloustietoja kerättiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvista (alle 18v.) kunnallisista palveluista vuosilta 2005-2011: 2005-2010 tiedot kerättiin syksyllä 2011 2011 tiedot kerättiin keväällä 2012 - Tarkoituksena kuvata kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan toteutumista ja kehitystä euromääräisesti, ja kohdentumista palvelutasoille (viisitasomalli) hyvinvoinnin näkökulma - Taloustietojen tuotannon toimintamallin kehittäminen: seuranta, analysointi, vaikuttavuuden arviointi - Lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen hyvinvointia edistävään suuntaan - Tarkastelu mahdollista myös muissa ikäluokissa seurantamalli kunnan talouden ja toiminnan hallitsemiseksi Leena Hassi 8
Taloustietojen kerääminen - Kustannukset esitettiin ensin seudun yhteiskustannuksina ja sen jälkeen eriteltynä kunnittain - Tiedot bruttokäyttömenoina (tuottoja ei tarkastelussa mukana) - Tiedot esitettiin vuosittain kunkin vuoden todellisina euroina, prosenttiosuuksina kokonaiskustannuksista sekä indeksikorjattuina ja jaettuna alle 18 vuotiaiden määrällä vuoden 2010 rahan arvon mukaan 12 000 10 000 2 000 mahdollisti kuntien välisen vertailun 0 8 000 6 000 4 000 Muutos Muutos /alle 18-v. % 2005 2010 2005 2010 Hailuoto 421 5 % Haukipudas 1 113 15 % Kempele 1 814 29 % Kiiminki 179 2 % Liminka 626 10 % Lumijoki 930 16 % Muhos 567 8 % Oulu 1 413 17 % Oulunsalo 622 10 % Tyrnävä 1 432 25 % Uusi Oulu 1 191 15 % OULUN SEUTU 1 155 15 % Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset v. 2005 ja 2010, /alle 18-vuotias Leena Hassi 9 2005 2010
Taloustietojen kertomaa - Alle 18-vuotiaiden palvelukustannukset Oulun seudun kunnissa v. 2011 yht. n. 532 milj. (9 308 / alle 18 v.) n. 35 % kuntien käyttömenoista - Varhaiskasvatus, perusopetus ja lukio yht. 75 %, sosiaali- ja terveyspalvelut 19 %, muut 6 % - Yli 80 % palvelukustannuksista sijoittui tasoille 2 ja 3 - Vuosina 2005-2011 suhteellinen reaalikasvu oli tasoilla 4 ja 5 selvästi suurempaa (+45%) kuin tasoilla 2 ja 3 (+13%) - Toimitilakustannukset olivat v. 2011 n. 14% palvelukustannuksista (n. 1 250 / alle 18-v.) Leena Hassi 10
Oulun seudun kuntien alle 18-vuotiaiden LNPO-talous toimialan mukaan 2005-2010 Toimiala 2010 Muutos 2005-2010 milj. % milj. % Varhaiskasvatus 135 27 +36 +38 Esi- ja perusopetus 209 42 +56 +36 Lukio 32 6 +6 +24 Sosiaali- ja terveys 96 19 +29 +43 Kulttuuri 6 1 +1 +21 Muut sivistyspalvelut 6 1 +1 +16 Liikunta 8 2 +2 +32 Nuorisopalvelut 8 2 +3 +64 Yhteensä 500 100 +134 +37 Leena Hassi 11
Kustannusten keruun haasteita Manuaalinen kerääminen, käsittely ja raportointi aikaa vievää Kunnilla ei ollut joka palvelun osalta valmista tietoa kustannusten kohdentumisesta alle 18 vuotiaisiin (kulttuuri, liikunta, perussairaanhoito, suun terveydenhuolto, terapiat, jne) Aikaisempien vuosien tiedoissa kustannuseroja (palvelurakenne tai laskentajärjestelmät muuttuneet) Palveluiden sisällöissä kuntakohtaisia eroja Hallinnon kustannukset Toimitilakustannukset Leena Hassi 12
Missä jäi tehtävää? Taloustietoaineiston luotettavuuden parantaminen: Marginaaliryhmien (esim. erikoissairaanhoito) kustannusten erittely ikäryhmittäin Yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen kustannukset mukaan Toimitilakustannusten tarkentaminen Seurantamallin toimintavaihtoehdot Manuaalinen vs. automatisoitu Laajempi kehittäminen, esim. eri ikäluokat mukaan; tieto- ja taloushallinnon asiantuntijat yhteistyöhön Leena Hassi 13
Missä jäi tehtävää? Palveluiden jakaminen viisitasomallin mukaisiin tasoihin Sähköinen hyvinvointikertomus, taloustietojen ja indikaattorien sisältöjen yhteensopivuus Talousarvio ja toimintakertomus. Tavoitteiden ja toteumien kirjaustavat vaihtelevia/ muodollisuuksia Indikaattoritietojen kytkentä kunnan strategisiin tavoitteisiin vaihtelevaa Leena Hassi 14
Mihin kuntatalouden seurantamallia käytetään? Osa kunnan hyvinvointijohtamista (kunnan palveluiden järjestäminen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi) Taloustietojen raportointi ja analysointi, tarkastelu eri hallinnon tasoilla Seurantamallin käytön aikataulutus Taloustietojen käyttäminen osana sähköistä hyvinvointikertomusta sekä talousarviota ja toimintakertomusta Vaikuttavuuden arviointi Eri palvelutasojen kustannusten tarkastelu Leena Hassi 15
www.seutunappi.fi/lnpo 16