Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 1.1.2017-31.8.2017 Liite 1: Kaupunginhallituksen, lautakuntien sekä kohderahoitteisten tehtävien tavoitteiden toteutuminen

1 Sisällys Kaupunginhallituksen ja lautakuntien tavoitteiden toteutuminen... 2 Tarkastuslautakunta... 2 Kaupunginhallitus... 4 Aluelautakunnat... 13 Perusturvalautakunta... 17 Koulutuslautakunta... 28 Vapaa-ajanlautakunta... 33 Tekninen lautakunta... 37 Ympäristölautakunta... 39 Kohderahoitteisten tehtävien tavoitteiden toteutuminen... 40 Ruoka- ja puhtauspalvelut... 40 Tilaliikelaitos... 45

2 Kaupunginhallituksen ja lautakuntien tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi 1. Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen kaikilta osin lain edellyttämällä tavalla koko kaupunkikonsernissa. (hallinnon ja talouden tarkastus) Tarkastuslautakunta vastaa kuntalain sekä valtuuston hyväksymän hallintosäännössä lautakunnalle määrätyistä velvoitteista. Kaupunkikonsernin asukaskohtainen lainamäärä ja kunnan veroprosentti pysyvät alle valtakunnallisen keskiarvon. Kaupunginvaltuusto päätti 12.12.2016 tarkastuslautakunnan esityksen perusteella hankkia kaupungin ja kaupunkikonsernin tilintarkastuspalvelut tilikausille 2017 2020 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:ltä. Tarkastuslautakunta sille hallintosäännössä (75 ) määrätyn mukaisesti seuraa tarkastuksen toteutumista. Tilintarkastaja osallistuu sopimuksen mukaisesti tarkastuslautakunnan kokouksiin. Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessa esittänyt huolen konsernin velkamäärän kasvusta. Kertomuksessa mm. todetaan tuloveroprosentista (21,00), että se on 1,09 % -yksikköä muuta maata kireämpää. Kaksi kuntalain 118 neljästä raja-arvosta (kriisikuntakriteeristä) ylittyy. Kaupunginvaltuusto 12.6.2017 89 edellytti kaupunginhallitukselta vastauksia arviointikertomuksen havainnoista lokakuussa 2017 pidettävään kokoukseen. Tarkastuslautakunta tulee huomioimaan valtuustolle annettavan selvityksen. 2. Paremman vaikuttavuuden saaminen julkisilla varoilla järjestetyissä kunnan palveluissa (arviointi) Tarkastuslautakunta edistää kaupunkistrategian kehittämistä ja toteuttamista koko kaupunkikonsernissa. Kaupunki kehittyy elinvoimaisena ja kykenee varmistamaan asukkailleen laadukkaat lakisääteiset palvelut. Kuntalaki määrää tarkastuslautakunnan tehtäväksi tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin kunnassa ja kuntakonsernissa. On tärkeää että päätöksenteolla ja julkisella varainkäytöllä on positiivista vaikuttavuutta kaupunkilaisten arkeen. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota kaupunkistrategiaan, sillä toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ei vielä vuonna 2016 riittävästi kytkeytynyt strategiaan. Tarkastuslautakunta on seurannut elinvoimaa edistäviä kaupungin toimia sekä lakisääteisten palvelujen järjestämistä vuonna 2017.

3 3. Kaupunkikonsernin arvioinnin edistäminen toiminnasta ja taloudesta sekä päättäjille että viranhaltijoille (arviointi) Tarkastuslautakunta edistää toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista koko kaupunkikonsernissa. Tarkastuslautakunnan itsearviointi (2017) sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille suunnattu arviointikysely (2018). Tarkastuslautakunta edistää arvioinnillaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista koko kaupunkikonsernissa. Arvioinnissa on edelleen keskeisenä kohteena kaupunginhallitus, joka johtaa kaupungin toimintaa sekä vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kaupunginhallitusta tarkastuslautakunta arvioi myös siksi, että se osana konsernijohtoa vastaa omistajaohjauksen toteuttamisesta sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Tarkastuslautakunta suoritti itsearvioinnin toimikautensa päättäneelle tarkastuslautakunnalle keväällä 2017. Loppuvuoden näkymät ja tilinpäätösennuste Tarkastuslautakunta on uuden hallintosäännön määräysten mukaisesti sidonnaisuusrekisterin ylläpitäjä Rovaniemen kaupungissa. Lautakunta on päättänyt saattaa sidonnaisuusilmoitukset valtuustoille tiedoksi vuosittain maaliskuussa ja lokakuussa. Ensimmäisen kerran asia tulee valtuuston käsittelyyn lokakuussa 2017. Tilinpäätösennusteen mukaan tarkastuslautakunta vastaa sille määrätyistä tehtävistä valtuuston talousarviossa hyväksymän toimintakatteen puitteissa.

4 Kaupunginhallitus Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi Strateginen hallinto 1. Maanomaisuuden tuotto kasvaa Kaavojen ja tonttien valmistuminen suunnitellusti Maaton toteuttaminen Budjetoidut maankäytön tulot Maaton kaava ja tonttivaranto Valtuustokauden 2013-2016 maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman MAATO on tarkistettu ja hyväksytty kaupunginhallituksessa 25.5.2015 209. MAATO:oon liittyvä kaavoituskatsaus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 19.12.2016. Merkittäviä kaavoja on käynnistetty MAATO:n mukaisesti ja strateginen yhteistyöryhmä on käsitellyt MAATO:n ulkopuolelta tulleet merkittävät kaavat kokouksessaan 20.3.2017. 2. Talousarvion kokonaistavoitteet toteutuvat Talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden ja talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteuttaminen Talousarvion mukainen tulos-, vuosikate- ja lainamäärätavoitteet Osavuosikatsauksen perusteella talousarvio toteutuu jopa alkuperäistä paremmin vuosikatteen ja tuloksen perusteella. Myös lainojen osalta on mahdollista päästä talousarvion tavoitteisiin. 3. Rovaniemen kaupungin organisaation sekä johtamisjärjestelmän yhteensovittaminen valtio-maakunta-kunta hallintomalliin Uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto 1.6.2017 alkaen ja uusi hallintosääntö voimaan. Laatu- ja toimintajärjestelmän kehittämistyö käynnissä Uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto Laatu- ja toimintajärjestelmätyössä edetty ja prosessikartta, prosessihierarkia ja prosessipuu valmis.

5 Osallistuminen maakuntahallinnon valmisteluun. Maakuntahallinnon valmistelun toimielimiin osallistumisen aktiivisuus Uusi johtamisjärjestelmä otettiin käyttöön 1.6.2017 alkaen ja uusi hallintosääntö astui voimaan. Uudet kaupunginvaltuuston jäsenet aloittivat työnsä 1.6.2017. Kaupunginvaltuusto kokoontui 12.6.2017 ja asetti muut hallintosäännön mukaiset toimielimet sekä nimesi edustajansa kuntayhtymiin ja muihin yhteisöihin. Kaupunginvaltuuston ja muiden toimielinten jäsenille järjestettiin kesä-elokuussa laaja perehdytyskoulutus. Laatutyön kehittäminen on lähtenyt liikkeelle ja sekä ydin-, pää- ja tukiprosesseja on alettu työstää. Kolme IMS järjestelmähallinnoitsijaa on koulutettu. Prosessikartta on valmis ja prosessipuun työstäminen on aloitettu. Maakunta- ja soteuudistuksen väliaikaishallinto (Vate) on aloittanut elokuussa 2017 työskentelynsä epävirallisena toimielimenä, koska lainsäädännön voimaantulo on viivästynyt samalla, kun maan hallitus siirsi kesällä 2017 maakuntauudistuksen voimaantuloa vuodella (1.1.2020 alkaen). Kaupunginhallitus valitsi Vaten jäseniksi Riitta Erolan ja Pertti Hemmingin. Vaten varapuheenjohtajaksi valittiin Vaten järjestäytymiskokouksessa 14.8.2017 yksimielisesti Rovaniemen kaupungin edustajajäsen Pertti Hemminki. 4. Avoin ja tehokas hallinto ja päätöksenteko sekä osallisuuden lisääminen demokraattisessa päätöksentekojärjestelmässä Ennakoiva viestintä ja suora osallistuminen toteutuvat kaupunkistrategian ja päätöksenteon valmisteluvaiheissa Talousarvio 2018 tehdään uuden kaupunkistrategian pohjalta, tavoite- ja mittarihierarkia on luotu Kaupunkistrategian valmisteluun osallistuneet asukkaat / sidosryhmät Uuden asianhallinta- ja tiedonohjausjärjestelmän käyttöönotto. Uusi asianhallintajärjestelmä on otettu käyttöön Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelmaa 2017 2021 toteuttaminen Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma toteutus Uusi asianhallinta- ja tiedonohjausjärjestelmä CaseM on otettu käyttöön 1.1.2017. Järjestelmä sisältää asian- ja dokumenttien hallinnan ml. sopimusten hallinnan, sähköisen päätöksenteon välineet, julkaisutoiminnallisuuden, tiedonohjausjärjestelmän (TOS) sekä yhteisen dokumenttivaraston. Sähköisen

6 allekirjoituksen ja sähköisen arkiston käyttöönottoa valmistellaan niin, että ne saadaan käyttöön vuoden 2018 aikana. Kaikki toimielimet siirtyivät kaupunginhallituksen 10.4.2017 186 tekemän päätöksen mukaisesti sähköiseen esityslista-kokouskäytäntöön 1.6.2017 käynnistyvän valtuustokauden alkaessa. Toteutettiin moniammatillisesti Rovaniemi 2025 asukkaiden suoran osallistuminen: Innoduel-kyselyt, asukkaiden kehittämisfoorumi, nuorten raati, yrittäjäfoorumi sekä Rovaniemen kaupungin johdon tapaaminen Sampokeskuksessa. Osallistuttiin VM:n Digitukikokeiluun ja valmisteltiin moniammatillisesti nuorisohallituksen kokeilut Kokeilunpaikka.fi:ssä. Toteutettiin Kauppatorin asukastuvan toimintaa (1-8/2017 asiakaskäynnit 15691/ka2241/kk). Työllistettiin henkilöitä palkkatuella ja tarjottiin työharjoittelua ja -toimintaa. Toteutettiin yhteistyötä Rovaniemen Neuvokkaan kanssa. Toteutettiin korkeakouluyhteistyötä. Valmisteltiin ja toteutettiin aluelautakuntien 2017-2021 perustamistoimet. Osallistuttiin LIKELLÄ-hankkeeseen sekä käynnistettiin Heti valmis, aina varma -kylien viestintähankkeen toteuttaminen ja Yhteyspinta työksi ja hyvinvoinniksi projektin valmistelu. 5. Tulevaisuuden digitaalisten palvelujen kehittäminen Kaupungin palvelujen sähköistämisen kehittämistoimenpiteet Toteutetut kehittämistoimenpiteet Tehdyt kustannushyöty- ja tarveanalyysit ICT hankkeista. Rovaniemen kaupunki on käynnistänyt vuoden 2016 lopulla kansallisen palveluarkkitehtuuri (KAPA) -hankkeen, joka jatkuu konkreettisesti vuonna 2017. Hankkeen taustalla on velvoittava KaPa-laki. Lain nojalla julkisia organisaatiota velvoitetaan käyttämään kansalliseen palveluarkkitehtuuriin kuuluvia palveluita, joita "Suomi.fi" palveluportaalista löytyvät mm. verkko-, palvelutietovaranto-, palvelu- ja tunnistuspalvelut. Näiden osalta sähköiset palvelut kansalaisen näkökulmalta helpottavat sähköistä asiointia. Kaupunki on projektoinut tälle vuodelle palvelutietovaranto-, tunnistus- ja palveluväylä osaprojektit sekä HR-järjestelmän hankintaprojektin. Lisäksi Rovaniemen kaupunki on ottanut vuoden 2017 alusta käyttöön sähköiset matkustuksenhallinta- ja asianhallintaratkaisut. 6. Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimialat ja palvelualueet laativat konkreettiset toimenpidesuunnitelmat henkilöstötuottavuuden parantamiseksi ja johtamisen kehittämiseksi. Terveysperusteiset poissaolot laskevat, tavoite koko kaupungin tasolla enintään 17,0 kalenteripäivään/henkilö

7 Aktiivisen tuen toimintamallin tehostettu käyttö terveysperusteisten poissaolojen vähentämiseksi. Työterveysyhteistyön ja -sopimuksen sisällön kehittäminen ja sopimusten noudattaminen. HR-tietojärjestelmän hankinta- ja käyttöönotto vuoden 2017 aikana. Työterveyshuollon kustannukset laskevat vähintään 10 % vuoden 2016 tasosta. Varhe-kustannukset laskevat vähintään 10 % vuoden 2016 tasosta. Työolotiedustelun tulokset parantuvat Henkilöstökustannukset ja henkilötyövuosien määrä ovat laskussa. Terveysperusteiset poissaolot ovat edelleen nousseet merkittävästi, +8 %, edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuositasolla ennuste on 20,5 kalenteripäivää/henkilö! Työterveyskustannukset ovat laskeneet, mutta eivät tavoitteen edellyttämällä tasolla. Merkittävää on, että sairaanhoidon (KL2) osuus on laskenut tavoitteiden mukaisesti. Alkuvuodesta toteutetun työolotiedustelun mukaan työhyvinvointi on huonontunut. Henkilöstön koulutuspäivien määrä on samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Varhekustannukset raportoidaan vuositasolla. 7. Avoimen ja vuorovaikutteisen viestinnän edistäminen Viestinnän linjausten jalkauttaminen toimialoille (viestintäohjelma, sosiaalisen median ohjeet) Kaupungin tiedotteiden, nettijuttujen, sosiaalisen median sisällön sekä lukijoiden/seuraajien määrä Kansallisen palveluarkkitehtuuri hankkeen toteuttaminen yhteistyössä toimialojen kanssa Palvelutietovarannon valmistuminen kesään 2017 mennessä Kaupunkimarkkinoinnin ja viestinnän kehittäminen koko kaupunkikonsernissa Yhteiset viestintä- ja markkinointiponnistukset

8 Muutosviestintä (mm. valtio-maakunta-kunta hallintomalliin valmistautuminen) Asukkaiden ja henkilöstön osallistaminen, uudistuksesta viestiminen säännöllisesti Rovaniemen kaupungin asioita seurataan sosiaalisen median kautta yhä enemmän. Esimerkiksi yhteisöpalvelu Facebookissa kaupungin sivustoa seuraavien määrä on kasvanut vuodessa noin 2000:sta yli 5000:een. Kanavilla jaetaan yhä enenevässä määrin tietoa kaupungin päätöksenteosta, palveluista, tapahtumista jne. Sosiaalisen median ohjeistus/linjaukset julkaistiin keväällä ja kuluvana vuonna koulutusta on tarjottu koko henkilöstölle sekä erikseen vuonna 2017 tekniselle toimialalle mm. liikennetiedottamisen tehostamiseksi. Valtuuston kokouksissa on otettu käyttöön reaaliaikainen seuranta Twitteriä hyödyntäen. Videoiden määrää on lisätty somessa. Kaupungin pääviestintäkanavilla, eli Rovaniemi.fi-sivustolla ja Lanssi-intrasivustolla, kävijöiden määrä on ollut kasvussa (Rovaniemi.fi-sivustolla tammi-kesäkuu n. 10 prosentin kävijäkasvu verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2016, Lanssi-intranetsivustolla kasvua noin 13 prosenttia, lähde: Google Analytics). Ajankohtaisen sisällön määrään ja laatuun on pyritty kiinnittämään huomiota, myös kaupungin kansainvälisellä sivustolla. Tiedotteiden (ja verkkojulkaisujen) laatuun on kiinnitetty huomioita mm. koulutuksin ja ohjeistuksia laatimalla. Tiedotteiden kansallista ja kansainvälistä jakelua on kehitetty yhdessä konsernin muiden toimijoiden kanssa (tiedotejakelupalelu-kokeilu). Viestintäyksikkö on vastannut vuonna 2017 palvelutietovarannon (PTV) käyttöönotosta kaupungissa. PTV on osa valtakunnallista Suomi.fi-palvelua (Kansallinen palveluarkkitehtuuri-hanke). PTV:n käyttöön ja päivittämiseen koulutettiin kevät-kesällä 2017 viitisenkymmentä kaupunkikonsernin työntekijää. Kaupungin lakisääteiset palvelut saatiin kuvattua palveluun aikataulussa (1.7. mennessä). Syksyllä 2017 on käynnistynyt PTV-tietojen integrointi Rovaniemi.fi-sivuille. Tämä näkyy palveluja koskevien kaupungin verkkosivujen uudistumisena. Kaupunkimarkkinoinnin edistämiseksi on tiivistetty yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Verkkopalveluissa on kokeiltu markkinoinnin automatiikkaa. Syksyn 2017 aikana markkinointia varten on kehitelty uudenlainen käyttöliittymä (verkkosivusto) Infoweb-julkaisujärjestelmään. Videoita on tehty mm. elinkeino-ohjelmasta ja Lampelan alueesta. Markkinoinnin työkaluja otetaan käyttöön resurssien puitteissa. Maakuntauuudistuksesta on infottu henkilöstöä Lanssi-intrasivuilla säännöllisesti koko vuoden ajan. Maakuntaliiton edustaja on ollut kertomassa uudistuksesta myös mm. esimiesinfossa. Kaupungin näkökulmasta tehty tiedottaminen ja uutisointi on ollut toistaiseksi vähäistä johtuen mm. uudistuksen aikataulun muuttumisesta.

9 Elinkeinojaosto 1. Rovaniemen vetovoimaisuuden kasvattaminen Matkailumarkkinoinnin hyviä käytänteitä jatketaan ja pyritään viemään niitä myös muille toimialoille Rovaniemen kansainvälistä imagoa vahvistetaan edelleen The Official Hometown of Santa Claus ja Arctic Design Capital -tavaramerkkien avulla sekä hyödynnetään vahvemmin Olympic Training Center Rovaniemi statusta. Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Lentomatkustajien määrä Yritystoimipaikkojen määrän Työllisyysasteen kehitys Sähköistä markkinointia tehostetaan automatiikan avulla Investointien houkuttelua alueelle jatketaan. Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Tilastokeskus on julkaisut rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet ajalta tammi-heinäkuu 2017. Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet ovat kasvaneet yhteensä 12 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kotimaiset rekisteröidyt yöpymiset ovat laskeneet 9 prosenttia kun taas ulkomaalaisten rekisteröidyt yöpymiset ovat kasvaneet 26 prosenttia. Lentomatkustajien määrä Finavia on julkaissut lentomatkustajatilastot ajalta tammi-elokuu 2017. Rovaniemen lentoaseman matkustajamäärän kasvu edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon oli n. 24 prosenttia. Yritystoimipaikkojen määrä Tilastokeskuksen mukaan Rovaniemen yrityskanta oli vuonna 2016 yhteensä 3571 yritystä. Kasvua vuoden 2015 yrityskantaan oli 63 yritystä. Kasvua noin 2 prosenttia.

10 Työllisyysaste 15-64-vuotiaista laskettu virallinen työllisyysaste vuonna 2015 oli 61,8 %. Laskua vuodesta 2014 tapahtui 0,5 prosenttiyksikköä. Uudempaa kuntakohtaista tietoa ei ole vielä saatavilla. 18-64-vuotiaista laskettu työllisyysaste vuonna 2015 oli 65,0 %. Laskua vuodesta 2014 tapahtui 0,5 prosenttiyksikköä. 2. Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen Yritysneuvontapalvelujen jatkaminen Lapin kasvupolun toteuttaminen osana valtakunnallista KasvuOpen ohjelmaa Vientimatkat, myynti- ja messutapahtumat Elinkeinoelämän/yritysten tarpeen mukaisen työvoiman saanti Työvoima- ja yrityspalvelujen (kasvupalvelut) alueellinen kokeilu Yritysten viennin arvo Yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto Yritysten viennin arvo Rovaniemeläisten yritysten viennin arvo väheni noin 3 prosenttia vuonna 2016. Vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä rovaniemeläisten yritysten viennin arvo oli peräti noin 72 prosentin kasvussa (Tilastokeskus; asiakaskohtainen suhdannepalvelu) Yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä Rovaniemen seutukunnan kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi yli 2 prosenttia vuonna 2016. Henkilöstön määrä kaikilla toimialoilla väheni yhteensä 1 prosentin (Tilastokeskus) Lapin alueellinen työvoima- ja yrityspalveluiden kokeilu on käynnistynyt 1.8 alkaen ja kokeilukuntien vastuulle on siirtyneet 12 kuukautta yhdenjaksoisesti työttömänä olleet asiakkaat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa on edistetty muun muassa rekrytointitilaisuuksien avulla Nuorten Ohjaamon toimesta. 3. Osaamisen ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Arktisen tiede-, taide- ja yrityspuiston perustamiseen liittyvät toimenpiteet Tuetaan korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä parantavien rakenteiden syntymistä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Kaupungin, oppilaitosten ja yrittäjien yhteishankkeet elinkeinojen ja työllisyyden edistämisessä/vaikuttavuusarviointi

11 Tuetaan arktisuuteen liittyvän tutkimustiedon tuotteistamista yritysten tuotteiksi ja palveluiksi Työvoima- ja yrityspalvelujen (kasvupalvelujen) järjestämisen ja tuottamisen toimintamallin rakentaminen maakunnan ja kunnan kesken Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot (32,7 milj.euroa) vähenivät Rovaniemellä noin 15 prosenttia vuonna 2015 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Vähennystä tapahtui julkisen sektorin menoissa, kun taas yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot säilyivät suunnilleen ennallaan (Tilastokeskus). Työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen toimintamallin rakentaminen on käynnistynyt Lapin alueellisen työllisyyskokeilun käynnistymisen kautta. Keväällä saatiin hankepäätös Monimuotoiset työmarkkinat ja verkosto työllistymisen mahdollistajana-hankkeesta (ESR). Hanke toteutetaan yhteistyössä Rovaniemen kaupungin, Lapin Yliopiston, Lapin Ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen Koulutuskuntayhtymän kanssa ja sen tavoitteena on luoda monimuotoisten työmarkkinoiden toimintamalli ja edistää sitä kautta työllisyyttä ja uutta yrittäjyyttä. 4. Rovaniemen asema johtavana arktisena kaupunkina vahvistuu Arktisen muotoilun vuosikellon ja Arctic Design Week -tapahtuman toteutus, talvikaupunkien yhteistyön vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa ja arktisen kiertotalouden edistäminen Rovaniemi Arctic Spirit 2017 konferenssi Strategisten kumppanuuksien syventäminen Aasian markkinoilla Arctic Europe verkoston toiminta Mediaseuranta Arctic Europe verkoston toimenpiteet/saatu rahoitus

12 Mediaseuranta Rovaniemi sai 3776 kansainvälistä toimituksellista mediaosumaa tammi-elokuussa 2017. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon oli noin 60 prosenttia (Meltwaters seuranta). Arctic Europe verkoston toimenpiteet/saatu rahoitus Arctic Europe verkosto on pitänyt kaksi skype kokousta raportointiajanjaksona sekä kaupunginjohtajien tapaaminen on järjestetty EU Arctic Stakeholder tapahtuman yhteydessä Oulussa. Verkoston toiminta on vasta hahmottumassa ja rahoitushakemuksia ei ole vielä valmisteilla. 5. Yritysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa Päätetään, minkä tason asioista tehdään yritysvaikutusarviointi ja luodaan siihen toimiva prosessi. Tehdyt arvioinnit Yritysvaikutusten arviointi Yritysvaikutusten arvioinnin toimintatapa on määritelty ja päätetty sekä johtoryhmässä että konsernijaostossa. Toimintatapaa viedään käytäntöön loppuvuodesta ja ensi vuoden alusta lähtien. Loppuvuoden näkymät ja tilinpäätösennuste Kaupunginhallituksen talousarvio on toteutumassa suunnitelmien mukaisesti. Riskinä ovat maanvuokraus- ja myyntitulojen toteutuminen sekä työllisyyden hoidon kustannusten kurissa pysyminen.

13 Aluelautakunnat Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi 1. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuu toiminta-alueilla kaupunginhallituksen tulosohjauksen mukaisesti. Hyvinvointikertomuksen ja paikkaperustaisen tiedon analyysi. Analyysistä johdetut toimenpiteet, jotka toteutetaan kaupungin palvelujen, järjestöjen, yhdistysten ja yrittäjien käytännön kumppanuutena. Toteutuneiden toimenpiteiden ja kumppanuuksien määrä ja laatu Koetun hyvinvoinnin lähtötila ja mahdollinen muutos +/- Toimenpiteiden toteutusta vahvistetaan viestinnällä ja koulutustilaisuuksilla. Viestinnän määrä ja vaikuttavuus Koulutustilaisuuksien määrä ja vaikuttavuus Kylien kehittämis- ja toimintatukia myönnetty yhteensä 221 000 euroa. Suomi 100 tapahtumatukia myönnetty yhteensä 30 400 euroa. Viestintää toteutettu monikanavaisena kuntaviestintänä. Kylien tiedotuslehtiset toteutettu kaikilla aluelautakunta-alueilla, kustannus (5 aluetta) 610 euroa. Toteutettu LIKELLÄ-hanketta (ESR) ja Heti valmis, aina varma kyläviestintähanketta (Leader). Toimittu yhteistyössä SPR:n Pärjätään yhdessä-, Peräpohjolan Leaderin Virtaa jokivarsille- sekä Neuvokkaan Kulttuurista elinvoimaa-hankkeiden kanssa. Käynnistettiin Rovaniemen elinvoimaiset kylät ja maaseutu hankkeen toimintaympäristötietojen kerääminen. 2. Asukkaiden palveluverkon sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön toteutuminen suunnitteluosallisuuden ja osallistuvan budjetoinnin keinoin (Lähipalveluperiaatteet 15.6.2015 63) Osallistuminen Rovaniemi 2030 -kaupunkistrategian valmisteluun TA2018: osallistuminen velvoittaviin ta-kuulemisiin talousarvioprosessin aikana. Toteutetut ja dokumentoidut tulevaisuuskeskustelut ja arvottaminen Toteutetut ja dokumentoidut ta-kuulemiset

14 Ei raportoitavaa. 3. Toiminta-alueen palveluverkon ((julkinen, yksityinen, 3. sektori), elinkeinojen ja elinympäristön kehittäminen edistäen samalla myös Rovaniemen kaupungin digitalisaatiota. Osallistuminen hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen toimintatavan valmisteluun. Aluelautakuntien kehittämissuunnitelmien 2013-2016 uudistaminen alueellisten toimielinten kehittämissuunnitelmiksi 2017-2021 (sisältää: kärjet, tavoitteet ja toimenpiteet) Palvelujen ja elinympäristön kehittämistoimet alueiden pienyrittäjien kanssa. Osallisten määrä ja kattavuus, osallistuvan budjetoinnin euromäärä (euroa/alue/yhteensä) Käynnistetyt ja toteutuneet toimenpiteet (määrä ja sisältö). Digitalisaation osuus ja sisältö toimenpiteestä. Palvelujen/ työn sisältö, määrä ja eurot. Avaavat toimet nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisessä (mkl. kuntouttava työtoiminta) Työllistettyjen ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden määrä. Kehittämishankkeiden määrä (alue/yhteiset) Kylien Kehittämissäätiön kehittämistukien määrä (myönnetyt/käytetyt/ ) Ulkopuolisen hankerahoituksen määrä ( ) Opinnäytetöiden määrä: valmistuneet/vaiheessa Meltauksen koulun monitoimitalo sekä Ounasjoen monitoimitalo valmistelussa. Säätiön kehittämistoiminnan budjetista on maksettu WAU-kerhoja, retkiä, kuljetuksia sekä kylätilojen vuokratukia.

15 Osallistuttiin Rovaniemi 2025 kaupunkistrategian valmisteluvaiheen kehittämisfoorumiin 15.2.2017, Innoduel-kyselyyn 2/2017 sekä nuorten raatiin 4.5.2017. Alakemijoen palveluverkkosuunnitelman nykytila-analyysi: sivistystoimenjohtaja Antti Lassila selosti asiaa keskustelutilaisuudessa 4/2017. Valmisteltiin ja toteutettiin aluelautakuntien ja kyläyhdistysten nuorten kesätyöllistäminen (6 nuorta). Määriteltiin aluelautakuntien toiminnan painopisteet 2018: asukkaiden ja aluelautakuntien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, monialaisten lähipalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, Rovaniemen maaseutualueella aloittavien ja toimivien yritysten kilpailukyvyn edistäminen, tietoliikenneyhteyksien parantaminen, kyläviestinnän uudistaminen, kaavoitettujen yksityisten tonttien myynninedistäminen kyläalueilla sekä lähityöllistämisen kehittäminen. 4. Toiminta-alueen asukkaiden vaikuttavan tieto-, suunnittelu- ja toimintaosallisuuden edistäminen, seuranta ja arviointi sekä osallistuminen alueelliseen viestintään. Alueellisten toimielinten 2017 koulutukset toteutettu. Toteutettujen koulutusten määrä ja sisältöalueet. Aluelautakuntien edustajia osallistui luottamushenkilöiden peruskoulutukseen 6/2017. Järjestettiin aluelautakuntien yhteinen koulutustilaisuus 30.8.2017 kokouksen yhteydessä. Koulutuksessa käsiteltiin: sähköinen kokoushallinta, matkanhallintaohjelma, luottamushenkilönä toimiminen, aluelautakuntien tehtävät: kehittämistoiminta, sivistys- ja vapaa-aika sekä talous. Toteutettiin Maaseudun kehittämisohjelman 2013-2020 väliarviointi. 5. Lausunnon antaminen toiminta-alueensa yleis- ja asemakaavoista sekä yleis- ja asemakaavojen muutoksista. Lausunnot toiminta-alueen yleis- ja asemakaavoista sekä niiden muutoksista (pyydetyt/annetut) Annettujen kaavalausuntojen määrä ja sisällön huomioonottaminen kaavan valmistelussa. Ei annettuja lausuntoja.

16 Loppuvuoden näkymät ja tilinpäätösennuste Toteutettiin aluelautakuntien 2017-2021 perustamistoimet 5-6/2017. Kaupunginvaltuusto vahvisti lautakunnat 2017-2021 kokouksessaan 12.6.2017. TA2017 tammi-elokuun tasaisen toteumaprosentin tulisi olla 66,66 %. Alueellisten palvelujen käyttöprosentti elokuulle on 63,84 %. Vuoropuheluun perustuvaa toimintatapaa toteutetaan osana TA2018 ja Rovaniemi 2025 valmistelua sekä aluelautakuntien kehittämistoimintaa. Määrärahojen raamissa pysyminen edellyttää tarkkaa talouden seurantaa. Hallinnon henkilöstömenoihin ei ole budjetoitu 2013-2016 aluelautakuntamallin mukaisia henkilöstöresursseja. Tiedotetaan ennakoivasti Meltauksen monitoimitalon sekä Ounasjoen monitoimitalon toteutuksen etenemisestä. Jatketaan LIKELLÄ hankkeen ja Heti valmis, aina varma kyläviestintähankkeen toteutusta sekä hanke- ja verkostokumppanuuksien toteuttamista. Jatketaan tontti-iltoja 3.10. (Muurola), 4.10. (Vikajärvi) ja 5.10. (Vanttauskoski).

17 Perusturvalautakunta Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi Lapsiperheiden palvelut 1. Toimivilla peruspalveluilla vaikutetaan asiakkaiden hyvinvointiin ja vahvistetaan oman elämän hallintaa niin, että vaativimpien palveluiden osuus vähenee Tukiperhe- ja tukihenkilöpalvelun vahvistaminen ja kehittäminen Kotipalvelun järjestäminen sosiaalihuoltolain mukaisesti Lastensuojelun asiakkaiden määrä vähenee Kotipalvelun asiakkaiden saaman palvelun määrä ja kesto Lapsiperheiden ennaltaehkäisevässä sosiaalityössä on tukiperhepalveluita pyritty vahvistamaan rekrytoimalla ja kouluttamalla uusia tukiperheitä. Ko. palvelua on saanut v. 2017 45 lasta, mutta jonossa on edelleen 37 lasta. Tukiperheiden saatavuus ei ole riittävä tarpeeseen nähden. Tukihenkilöpalveluita on ostettu MLL:lta, v. 2017 tukihenkilöpalvelua on saanut 20 lasta ja jonossa on 3 lasta. Ostopalveluna toteutettua tukihenkilötarvetta on voitu vähentää oman ohjaajan työpanoksella. Lisäksi syyskuusta 2017 alkaen myös peruspalveluiden asiakaslapsia on päässyt harrasteryhmiin mukaan, mikä myös vähentää tukihenkilön tarvetta. Lastensuojelun avohuollon asiakkuudesta on voitu siirtää sellaiset lapset ennaltaehkäisevään sosiaalityö, jotka tulevat autetuiksi tukiperhe- tai tukihenkilöpalvelulla. Laitossijoituksessa on kaksi lasta vähemmän (28 lasta) kuin vuonna 2016. Lapsi- ja nuorisokodin asiakaspaikat ovat täynnä eli 13 lasta, hoitopäiviä 409 (v. 2016 413 hoitopäivää). Sosiaaliohjauksen osuutta palveluissa on lisätty, mutta ennaltaehkäisevän sosiaalityön osuus tarpeeseen nähden on riittämätön. Kotipalvelun henkilöstöresurssia on lisätty 1.8.2017 alkaen kahdella perhetyöntekijällä. Kotipalvelua on saanut 82 eri perhettä, yhteensä 3882 tuntia (v. 2016 83 perhettä ja 3038 tuntia). Lastenvalvoja-ajat on saatu määräaikaisen lastenvalvojavakanssin avulla alle kolmeen kuukauteen, mutta kärjistyneet ja lastensuojeluilmoituksiin johtaneet huoltoriidat ovat kasvaneet. Perheneuvolapalvelut ennaltaehkäisevänä palveluna ovat entisestään tehostuneet: puhelinpalvelu, virtu ja uusi ajanvarausrakenne nopeuttavat kaikkien asiakkaiden asiakkuuteen pääsyä. Monet ryhmämuotoiset palvelut tukevat hyvin asiakastyötä ja kotiin tehtävä työ on sosiaaliohjaajan vahvistamana lisääntynyt.

18 2. Sijaisperhesijoitusten osuus kasvaa suhteessa kaikkiin kodin ulkopuolisiin sijoituksiin lastensuojelussa Sijaisperhetoiminnan ja sijaisperheille tarjottavan tuen monipuolistaminen ja vahvistaminen Sijaisperhesijoitettujen asiakkaiden määrä suhteessa sijoitettujen lasten määrään Laitossijoituksessa 31.8.2016 oli 30 lasta, vastaava luku kuluvana vuonna on 28. Sijaisperhesijoituksissa lapsia 31.8.2016 oli 62 lasta, ja vastaavasti kuluvan vuoden elokuun lopussa lapsia sijaisperhesijoituksessa oli 67. Sukulaisperhesijoituksessa 2016 lapsia oli 20 ja 2017 21 lasta. 3. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan osallistuminen 2016-2018 (hallituksen Lape-kärkihanke) Yhteistyö koko maakunnan alueella lapsiperheiden palvelujen kehittämisessä Raportti hankkeen etenemisestä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on käynnistynyt maaliskuussa 2017 koko maakunnan tasolla. Rovaniemen osalta kehitetään perhekeskustoimintamallia, lastensuojelun systeemistä toimintamallia, ns. Hackneyn-mallia sekä palveluohjauksen toimintamalleja. Muutosohjelmaan liittyvät kehittämisryhmät ovat käynnistyneet elokuussa 2017. Eri kehittämisryhmiin osallistuu työntekijöitä lapsiperheiden palveluista. Aikuisten ja työikäisten palvelut 1. Toimivan palvelurakenteen, palveluketjujen ja -prosessien kehittäminen Monialaisen peruspalveluyhteistyön tehostaminen ja edelleen kehittäminen. Peruspalveluyhteistyön ja lähiyhteisötyön laajuus ja sisällöt kuvattu tehtäväalueittain. Sosiaalityön ammatillisen resurssin vahvistaminen asiakasprosessien johtamisessa ja koordinoimisessa. Sosiaalityön ammatillisen henkilöstön määrä suhteessa asiakasmäärään vahvistuu vuoden 2016 tasosta. Lähiyhteisöjen voimavarojen huomiointi ja hyödyntäminen asiakasprosessissa.

19 Matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen edelleen kehittäminen, laajentaminen ja monipuolistaminen. Sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneiden määrä lisääntyy ja osallistumisen vaihtoehdot edelleen monipuolistuvat vuoden 2016 tasosta. Aikuisten sosiaalisen kuntoutuksen ja tuen palvelut Aikuissosiaalityössä on aloitettu vuonna 2016 uutena toimintana sosiaalisen kuntoutuksen ryhmämuotoiset palvelut pitkäaikaistyöttömille. Ryhmäpalveluita on kehitetty yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien että järjestöjen kanssa, sisältöjen monipuolistaminen jatkuu edelleen. Vuonna 2016 ryhmiä toteutettiin 18. Vuodelle 2017 suunniteltuja ryhmiä on tällä hetkellä 22 ja paikkoja ryhmissä on noin 160 osallistujalle (120 vuonna 2016). Ajalla 1.1.2017-31.8.2017 on toteutettu tai parhaillaan menossa 14 ryhmää joissa osallistujia on ollut 106. Osallistujien keski-ikä on ollut 41 vuotta. Osallistujista 39 on ollut toimeentulotuen saajia ja 42 yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita. Aikuisten palveluohjaus ja kiireellinen sosiaalityö Perustoimeentulotuen siirtyessä Kelalle vuoden 2017 alusta, on palveluneuvontaa ja -ohjausta kehitetty edelleen vastaamaan paremmin asiakkaiden muuttuneita tarpeita. Monikanavaista asiointimahdollisuutta on kehitetty Virtu-palveluiden ja erilaisten sähköisten lomakkeiden kautta ja henkilökohtaisen asioinnin mahdollisuutta on lisätty organisoimalla toimintaa toisin sekä kehittämällä asiointiprosessia. Kolme sosiaaliohjaaja pilotoi Lapehankkeen ja sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa videochat palvelua. Palvelu on tarkoitus avata asiakkaille loppuvuodesta 2017 asteittain. Virkaaikaisen sosiaalipäivystyksen koordinointi käynnistyy aikuisten ja työikäisten palveluissa 1.9.2017 alkaen. Valmistelutyötä tehdään asiassa. 1.9.2017 alkaen kaupungissa on virka-aikana yksi sosiaalihuollon taho, joka vastaanottaa, arvioi ja välittää eteenpäin sosiaalihuoltoon sisältyvät kiireelliset asiat. Samalla luodaan asteittain systemaattinen prosessi, jossa myös tuotetaan Rovaniemen kaupungin osalta tietoa tulevaa alueuudistusta varten koko Lapin sosiaalipäivystystä ajatellen. Sosiaalipäivystyksen koordinointia varten henkilöstöä on vahvistettu yhdellä sosiaalityöntekijällä, joka on aloittanut työt 2.5.2017. Ensivuoden alusta sosiaalipäivystystä on järjestettävä sekä laajan ympärivuorokautisen terveydenhuollon päivystysyksikön yhteydessä, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Rovaniemen kaupunki vastaa sosiaalipäivystyksen järjestämisestä Lapin sairaanhoitopiirin alueella yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Valmistelutyö uudistuksen toimeenpanoa varten on aloitettu. Vammaissosiaalityön palvelut Vammaissosiaalityön palvelut ovat osallisena "Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosesseissa" - hankkeessa. Hankkeen perusajatus on kehittää asiakaspolkujen toteutumista ja vahvistaa vammaissosiaalityön asiantuntijuutta. Hankkeeseen liittyvä

20 asiakasosallisuusryhmä on aloittanut toimintansa. Tarkoituksena on aloittaa hankkeeseen liittyen myös omaisten osallisuusryhmä. Perheiden palveluiden kanssa on tarvittaessa tehty yhteistyötä vammaisten lasten tai vammaisten vanhempien/vanhemman palvelutarpeen arvioinnissa. Yhteistyötä on tehty myös ikäihmisten palveluiden kanssa asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa. Tavoitteena on, että asiakkaan tarvitsemiin palvelukokonaisuuksiin kyetään vastaamaan aiempaa paremmin monialaisena yhteistyönä sekä tarkoituksenmukaisesti huomioiden olemassa oleva lainsäädäntö. Lisäksi on osallistuttu hallituksen omaishoidon tuen kehittämisen kärkihankkeeseen ja valmisteltu koko maakuntaa koskevia omaishoidon tuen kriteereitä. Henkilökohtaisen avun ostopalvelun kilpailuttamista valmistellaan. Erityisryhmien asumispalvelut Erityisryhmien asumisen tehtäväalue, johon sisältyvät kehitysvammaisten asumisen sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen palvelut, on aloittanut 1.4.2017. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ovat siirtyneet terveydenhuollon palvelualueelta aikuisten ja työikäisten palvelualueelle 1.2.2017. Erityisryhmien asumisen sosiaalityön osaamista on vahvistettu 3:llä sosiaalityöntekijällä sekä toimintayksiköiden ammatillista ja toiminnallista johtamista on vahvistettu muuttamalla kehitysvammaisten asumispalveluiden toimintayksiköissä 4 ohjaajan tointa vastaavien ohjaajien viroiksi. Asumispalveluiden osalta organisoituminen sekä prosessit ja tehtäväsisällöt ovat vielä osin muotoutumassa. Asumispalveluiden henkilöstön osaamista erityishuoltolain muutoksiin liittyen on vahvistettu koulutuksilla. Vammaisten henkilöiden asumispalveluiden sekä valinnanvapauden kehittämiseksi on valmisteltu asumispalveluiden palveluseteliä. Kas-asuntojen kanssa on tehty yhteistyötä Tukkipojantie asumishankkeen osalta. Maahanmuuttajasosiaalityön palvelut Maahanmuuttajasosiaalityön palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelmia on kehitetty edelleen. Työnjakoa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen kesken on jäsennetty ja erilaisia työvälineitä kehitetty. Sosiaalityötä kohdennetaan erityistä tukea tarvitseville. Erityistä tukea tarvitsevat mm. asiakkaat, joilla on terveyteen liittyviä ongelmia, luku- ja kirjoitustaidottomat, nuoret alaikäiset ilman huoltajaa aikanaan tulleet, asiakkaat, joilla perheenyhdistäminen on vireillä. Prosesseja kehitetään yhteistyössä monilaisen verkoston kanssa. Kolmannen sektorin toimijana Moninet on edelleen aktiivinen yhteistyökumppani. Yhteistyötä on tehty myös eri hankkeiden kanssa. Maahanmuuttajasosiaalityön yksi sosiaaliohjaaja on 50 % hanketyöntekijänä PoLut hankkeessa (Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa 2017-2019). Kuntapaikkoja käytetty 29 kiintiön ollessa 50. Muuttoliike Etelä-Suomeen jatkunut edellisten vuosien tapaan. Asiakkaiden osallisuutta yhteiskuntaan ja vastuuta omasta kotoutumisestaan on vahvistettu. Valtion korvausten koordinointia on tehostettu ja tehostetaan edelleen laatimalla eri toimijoille erillinen ohjeistus koskien erityiskorvauksien hakemisesta. Maahanmuuttajasosiaalityö on mukana yhteistyössä Oulun, Kokkolan ja Kajaanin kaupunkien kanssa liittyen Kela-kunta yhteistyöhön maahanmuuttajia koskevassa toimeentulotukiprosessissa.

21 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Paljon palvelua ja erityistä tukea tarvitsevien tarpeita vastaaviin palveluihin panostaminen monialaisella yhteistyöllä ja sen edelleen kehittämisellä. Monialaisen yhteistyön asiakkaiden osuus sosiaalityön ammatillisen henkilöstön asiakkaista. Aikuisten sosiaalisen kuntoutuksen ja tuen palvelut Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa tehtävää sosiaalityötä on vahvistettu yhdellä sosiaalityöntekijällä, joka on aloittanut työt 1.8.2017. Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluprosessia edelleen kehitetään yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Keväällä 2017 on otettu käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakassuunnitelma. Syksyllä 2016 aloittanut moniammatillinen työttömien kuntoutustyöryhmä on kokoontunut alkuvuoden aikana säännöllisesti kuukausittain. Työryhmään kuuluu Rovaniemen kaupungin ja Lapin sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Monialaisen yhteispalvelun asiakkaina (typ) oli Rovaniemellä elokuun lopussa asiakkaita yhteensä 544. Vammaissosiaalityön palvelut Toimintaterapiapalvelun ja sosiaalityön toimintatavan muutoksia on valmisteltu yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on, että jatkossa toimintaterapeutin osaamista voidaan paremmin hyödyntää vammaissosiaalityön palvelutarpeen arvioinnissa eri osa-alueilla. Lisäksi tarkoituksena vahvistaa kuntoutustarpeen arviointia sosiaalityöntekijän työpanoksella. Erityisryhmien asumispalvelut Erityisryhmien asumispalveluiden piirissä on 450 asiakasta, joista osa on erityistä tukea tarvitsevia. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen osalta yhteistyön organisoituminen sekä yhteisistä prosesseista sopiminen Lapin sairaanhoitopiirin kanssa on meneillään. Asiakasprosessien sujuvuuden kehittämiseksi yhdyspintatyötä tarkastellaan sekä kehitetään yhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Sovittuna on mm. että asiakkaiden palveluntarpeen arviointiin sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laadintaan osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon edustajat. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluihin perustettu moniammatillinen ja hallintokunnat ylittävä SAStyöryhmä koskien asiakkaiden palveluntarpeen ja sijoitusten arviointia on aloittanut toimintansa. Kehitysvammaisten asumiseen liittyvä palveluntarpeen arviointi on tehty yhteistyössä vammaissosiaalityön kanssa sekä palveluntarpeen arviointimenetelmiä kehitetään osana vammaissosiaalityön Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosesseissa - hanketta. Erityishuollossa olevien asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen liittyen perustettu moniammatillinen asiantuntija- ja arviointitiimi on aloittanut toimintansa. Ikäihmisten palvelualueen kanssa aloitetaan kotisairaanhoidon ja kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen yhteistyö asiakkaiden sairaanhoitoon liittyen.

22 Maahanmuuttajasosiaalityön palvelut Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa voidaan tarvittaessa olla mukana terveydenhuoltoon varatuilla ajoilla. Terveydenhuollossa on terveydenhoitaja, joka tekee terveystarkastukset maahanmuuttajasosiaalityön asiakkaille. Hän on myös yhteyshenkilönä maahanmuuttajasosiaalityön ja terveydenhuollon välillä. Maahanmuuttajasosiaalityö on mukana, kun valmistellaan terveydenhuollon kanssa toimintaterapiapalvelun ja sosiaalityön toimintatavan muutoksia. 3. Sosiaalihuoltolain sisällöllisten muutosten toimeenpano palvelutoiminnassa. Perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyy Kelalle 2017. Viimesijaisen sosiaalihuollon palvelut uudelleen organisoidaan, sisältöjä ja menettelytapoja kehitetään. Uudelleen organisointi on tehty sosiaalihuoltolain sisällöllisten muutosten edellyttämällä tavalla. Aikuisten ja työikäisten palvelualueen toimintaa on uudelleen organisoitu huomioiden vuoden 2017 alussa tapahtuneet toimintaympäristön muutokset. Perustoimeentulotuki on siirtynyt 1.1.2017 alkaen Kelan hoidettavaksi ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ovat puolestaan siirtyneet aikuisten ja työikäisten palvelualueelle 1.2.2017 alkaen. Toimeentulotuen osalta siirto on toteutunut suhteellisen hyvin ja paikallisen Kelan kanssa toimintaa kehitetään edelleen. Siirron alkuvaiheessa täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty arvioitua enemmän. Sama kehitys on ollut valtakunnantasolla ja Kuntaliitto selvittääkin asiaa valtakunnallisesti. Kela on tehnyt useita muutoksia myöntämiskäytäntöihin suhteessa alkutilanteeseen, joka selkeyttää edelleen työnjakoa. Maahanmuuttajasosiaalityössä on pidetty useita infoja eri kieliryhmille koskien toimeentulotuen siirtoa Kelalle. Myös maahanmuuttaja- asiakkaiden kohdalla siirto on tapahtunut kohtuullisen hyvin, mutta edelleen toimeentulotuen ohjeistusta ja neuvontaa on jouduttu maahanmuuttajasosiaalityössä tekemään suhteellisen paljon. Perustoimeentulotuen siirto ja aikuisten ja työikäisten palvelualueella tehdyt uudelleen toiminnann organisoinnit ovat mahdollistaneet vammaissosiaalityön fokusoitumisen oman erityisalan kysymyksiin. Kaiken kaikkiaan koko palvelualueella on eri tehtäväalueiden työnjakoa selkeytetty ja osaamista vahvistettu. Toiminnan organisoimisen ja työtapojen muutoksien kautta on kyetty jalkautumaan jo osittain tarkoituksenmukaisella ja kokonaisvaltaisella tavalla lähemmäs asiakkaiden arkea tekemällä kotikäyntejä ja tapaamalla asiakkaita myös muissa toimintaympäristöissä. Sosiaalityön palvelut on jalkautettu yhteistyössä terveydenhuollon kanssa muun muassa Rovaniemen päiväkeskukseen. Lisäksi yhteistyötä on tehty esimerkiksi Nuorten ohjaamon kanssa. Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän etäkäyttö on käyttöönotettu elokuun aikana. Uusien toimintamuotojen vaikuttavuutta arvioidaan osana toimintaa. Aikuisten sosiaalityön palvelut on järjestetty kautta linjan yhteistyötä ja kumppanuutta hyödyntäen.

23 Ikäihmisten palvelut 1. Kattavan palveluohjauksen toteutuminen Palveluohjauksen saavutettavuuden, sisällön ja monikanavaisuuden kehittäminen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yli 75-vuotta täyttäneiden kotona asuvien %-osuus kaikista yli 75-vuotiaista. Yli 75-vuotta täyttäneiden %-osuus ympärivuorokautisessa hoivassa kaikista yli 75-vuotiaista. Palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin tarve on kasvanut vuoden aikana, mikä näkyy lisääntyvinä yhteydenottoina Nestoriin ja arviointikäyntien kasvuna. Palveluohjaukseen on lisätty yhden palveluneuvojan virka kesäkuun alusta. Nestorin toimintaa on tehostettu ja tilastointia on kehitetty. Palveluohjaus ja Ikäosaamiskeskus ovat aktiivisesti mukana Kotihoidon kärkihankkeen palveluohjaus- ja omaishoidon osioissa sekä ikäihmisten perhehoidon osuudessa. Palveluseteliä omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen on laajennettu aiemman ympärivuorokautisen hoidon lisäksi heinäkuun alusta hoidon ja huolenpidon järjestämiseen hoidettavan kotona sekä päivätoiminnassa. Ikäosaamiskeskukseen on keskitetty palveluasumisen ja kotisairaanhoidon lääkäripalveluita ja kehitetty. Vanhussosiaalityön tarve on kasvava kotona asumisen ja ikääntyneiden määrän lisääntyessä koko ajan. Vanhussosiaalityöhön on lisätty toinen sosiaalityöntekijä toukokuun alusta. Tietoisuus ikäihmisten sosiaalityöstä on lisääntynyt ja tämä näkyy esimerkiksi lisääntyneinä yhteydenottoina viranomaiskanavien kautta. Sosiaalityöntekijöiden antama konsultaatioapu ikäihmisten palvelualueella on koettu erittäin tarpeelliseksi. Yhteistyö erilaisten muutosten valmistelussa vammaispalvelun, aikuissosiaalityön, sosiaalipäivystyksen kanssa on tiivistynyt. Asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa on kehitetty Ikäosaamiskeskuksen moniammatillisen geriatrisen arvioinnin työryhmässä. Toinen geriatri aloitti toimintansa elokuun alussa ikäosaamiskeskuksessa. Palvelurakenteen muutos painottuu palveluohjauksen, kotihoidon ja kuntoutuksen vahvistamiseen ja keveimpien palveluasumismuotojen lisäämiseen. Painopistettä on saatu jo jonkin verran siirrettyä kevyempään asumiseen (tavallinen palveluasuminen). Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osuus on vähentynyt ja osa vähennyksestä korvautunut keveämmillä asumismuodoilla n. 10 lisää käytössä. Arviointiyksikön paikat (ent. Hoiva 3) vähenivät kesällä 10 paikkaa yksikön siirtyessä väliaikaisiin tiloihin. Palvelusetelin käyttö on laajentumassa syksyn aikana myös tuetun asumisen ja tavallisen palveluasumisen palveluihin.

24 Terveyskeskussairaala on profiloitumassa (prosessit, toimintatavat, henkilöstö) entistä enemmän kuntoutussairaalaksi kokonaisuudessaan ja osaston nimet on muutettu kuntoutusosastoiksi. Muutosprosessia työstetään yhdessä henkilöstön kanssa Sitku-työpajoissa. Sairaalakadulta siirtyi K2 (ent. A2) Pulkamontielle heinäkuussa sisäilmaongelmien vuoksi. Sairaalavuorokausien määrä kokonaisuutena toteutui lähinnä arvioidun mukaisesti; kesäaikana käyttö ollut vähäisempää, mutta syksyllä tarve kasvaa. Siirtyminen LKS:sta toteutunut keskimäärin yhden vuorokauden sisällä. 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus kaikista yli 75-vuotiaista on 91,5 % ja ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien osuus on n. 8,5 % (luku sisältää sekä laitoshoidon että palveluasumisen). 2. Kotona asumisen ensisijaisuus palveluissa Vahvistetaan henkilöstön kuntoutusosaamista ja kehitetään uusia toimintatapoja mm. digitekniikkaa hyödyntäen kaikissa palveluissa. Käyttöönotetut uudet teknologiat Kuntoutushenkilöstön määrä Kotihoidon toimintaa on kehitetty vuoden aikana eri muodoissa. Toimiva kotihoito-hankkeessa kotihoidon prosesseja on selkeytetty esim. teknologian ja kotikuntoutuksen osalta. Erilaisia teknologisia välineitä on otettu käyttöön ja mahdollistettu asiakkaiden sairaasta kotiutuminen teknologiaa esim. kukkatolppa hyödyntämällä. Ennaltaehkäisevän kuntoutuksen osuus on kotihoidossa lisääntynyt. Kotihoidon toimesta on järjestetty lisäksi ryhmämuotoisia toimintatuokioita taloyhtiöiden kerhohuoneissa, johon on kutsuttu kotihoidon asiakkaiden lisäksi talossa asuvia ikäihmisiä. Kotihoidon tiimeissä on toteutettu ja pilotoitu arviointijaksoa uusille kotihoidon asiakkaille. Kotihoitoon perustettiin resurssipooli vastaamaan kotihoidon akuutteihin poissaolotilanteisiin. Viimeisen neljän kuukauden aikana kotihoitoon ei ole pääsääntöisesti tarvinnut ottaa ulkopuolisia sijaisia akuuteissa poissaolotilanteissa ja tältä osin henkilöstön vaihtuvuus on voitu minimoida. Resurssipoolin käyttöönotto on mahdollistanut paremmin myös suunnitelmallisen tiimityön toteutumisen (esim. hoito- ja kuntoutumissuunnitelmien päivittämisen, RAI). Myös henkilöstön työvuorovaihdokset, tuplavuorot jne. ovat vähentyneet resurssipoolin käyttöönoton myötä. Henkilöstön osaamista on kehitetty laajamuotoisella ja suunnitelmallisella sisäisellä koulutuksella. Kotihoidon tiimikymppitoiminta on selkiyttänyt tiimin henkilöstön ja esimiehen välistä vuorovaikutusta ja antanut enemmän mahdollisuuksia henkilöstölähtöiselle johtamiselle. Kotihoidon palvelutarpeeseen on voitu vastata pääsääntöisesti tarpeen mukaisesti eikä viivytyksiä hoitoprosesseihin ole juurikaan syntynyt. Palvelutarpeeseen on voitu vastata myös äärialueille. Kotikuntoutuksen siirtyminen kotihoidon alaisuuteen vuoden alusta on tiivistänyt yhteistyötä ja vahvistanut kuntouttavan työotteen toteutumista ja kotihoidon työn tavoitteellisuus on lisääntynyt.

25 Teknologia ja kuntoutuksen lisäksi kotihoidossa on vahvistettu kotisairaanhoidon lääkäripalvelujen jatkuvuutta ja konsultointimahdollisuutta siten, että kotisairaanhoidon omat lääkärit työskentelevät Ikäosaamiskeskuksessa. Kotihoidossa on kokeilussa 1.1. 2017 alkaen geriatrinen puhelinpäivystys henkilökunnalle iltaisiin ja viikonloppuisin. Tarve konsultoinnille arki-iltaisin on kuitenkin ollut vähäinen ja toiminnan tarve arvioidaan jatkossa. Sähköinen palveluseteli otettu käyttöön kotihoidossa huhtikuussa 2017. Uuden sähköisen SAS- toimintaohjelman käyttöönottoa on valmisteltu ja testattu ja sähköinen järjestelmä otetaan käyttöön marraskuussa. Kotikuntoutuksen henkilökuntaa on 30.8. yht. 7 fysioterapeuttia, 1 ½ toimintaterapeuttia ja ½ palveluvastaava sekä määräaikainen liikuntaneuvoja kotihoidossa 3. Monialaisen kuntoutuksen osuuden lisääminen koko palveluketjussa ja kuntoutusosaamisen vahvistaminen Panostetaan kuntoutukseen tehostettuun kotiutusvaiheeseen kuntoutuksella, kuntouttavalla kotihoidolla ja puuttumisella toimintakyvyn vajeisiin ennaltaehkäisevästi. Kotikuntoutusasiakkaiden määrä Kevään ja kesän aikana on kehitetty kotikuntoutuksen prosessia ja tilastointia. Prosessista on tehty "tuotteet". Toiminta alkaa aina arviokäynneillä ja jatkuu tarvittaessa tehostetulla jaksolla yhdessä kotihoidon kanssa tai geriatrisen kuntoutusjakson avulla. Tehostettuun kotikuntoutuksen on kehitetty lomake, joka täytetään asiakkaan luona alkupalaverissa ja tarkistetaan loppuarvioinnissa. Toimiva kotihoito Lappiin- hankkeessa on osallistuttu kotikuntoutuksen verkostoon. Kotikuntoutus on vakiinnuttanut toimintaansa osana kotiin annettavia palveluja. Kotikuntoutuksen henkilökunta on sijoittunut kotihoidon tiimeihin ja päiväpalveluihin. Pääpaino on edelleen kotiutumisen tukemisessa ja kotona asumisen tukemisessa. Kuntoutus- ja arviointikäyntejä jakson aikana on ollut yhteensä n. 600 käyntiä. Näistä tehostettuja noin kymmenelle henkilölle. Kotikuntoutuksen asiakasmäärä 5-8/2017 aikana on 212. Kuntoutukseen sisältyy myös taiteen ja muun kulttuurin käyttö rikastuttamassa ikäihmisten elämänlaatua ja yhteistoiminta vapaa-ajantoimijoiden kanssa lisääntynyt. Luovuus liikkeelle -toimintaa on toteutettu palveluasumisessa ja hoivaosastoilla; asukkaiden taidenäyttely on kiertänyt yksiköissä sekä Suomi 100-näyttelynä kaupungintalolla. Osallistuttu yhdessä AILI- verkoston (kulttuurisen vanhustyön verkosto) toimintaan. Yksiköissä on kiertänyt kaupungin teatterin Suomi 1oo- tarinoita matkan varrelta esityksiä. Lisäksi aistisalkku- ja savusaunateltta ovat tuottaneet asukkaille muistikokemuksia. Aaltorannan ja Lounakodin ja päiväpalvelun asukkaat ovat päässeet kevään ja kesän aikana riksapyörä-ajelulle koulutettujen vapaaehtoisten