Tukiperhe- ja tukihenkilöpalvelun vahvistaminen ja kehittäminen. Kotipalvelun järjestäminen sosiaalihuoltolain mukaisesti

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi Lapsiperheiden palvelut 1. Toimivilla peruspalveluilla vaikutetaan asiakkaiden hyvinvointiin ja vahvistetaan oman elämän hallintaa niin, että vaativimpien palveluiden osuus vähenee Tukiperhe- ja tukihenkilöpalvelun vahvistaminen ja kehittäminen Kotipalvelun järjestäminen sosiaalihuoltolain mukaisesti Lastensuojelun asiakkaiden määrä vähenee Kotipalvelun asiakkaiden saaman palvelun määrä ja kesto Ennaltaehkäisevässä lapsiperheiden sosiaalityössä on 2 sosiaalityöntekijää ja yksi ohjaaja. He keskittyvät Sosiaalihuoltolain mukaiseen lapsiperheiden tukemiseen ja palveluohjaukseen. Tukiperheitä koulutetaan 2 ryhmää vuodessa. Vertaistapaamisia järjestetään tukiperheille säännöllisesti. Koulutusta lasten erityistarpeisiin tarjotaan myös tukiperheille. Tukiperheissä käyvien lasten biologisille vanhemmille on kehitetty ryhmä, jossa tarkoituksena voimaannuttaa vanhempia. Tukiperhepalvelu on vahvistunut jonkin verran eli kun vuonna 2016 tammi-huhtikuun aikana tukiperheissä kävi yhteensä 98 lasta, on samaluku vuonna 2017 yhteensä 124 lasta. Vuoden 2017 alun tukiperhepäätöksistä 31 % on tehty ennalta ehkäisevässä lapsiperheiden sosiaalityössä Myös tukihenkilöpalvelu on lisääntynyt. Koko vuoden 2016 aikana tukihenkilöpalvelua sai 22 eri lasta. Tammi-huhtikuun 2017 aikana on tukihenkilöpalvelun piirissä ollut jo 18 eri lasta. Ohjaajan tukea järjestetään peruspalveluissa toimiville tukiperheille. Lastensuojelun asiakasmäärät eivät ensimmäisen neljänneksen aikana ole pienentyneet. Vuonna 2016 lastensuojeluilmoitusten määrä oli ennätyksellinen ja näistä suurin osa siirtyi lastensuojelun avohuoltoon. Peruspalvelujen ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön on tullut asiakasperheitä samassa tahdissa. Aikaisemmassa tilanteessa kaikki asiakkaat olisivat ennen SHL (sosiaalihuoltolaki) uudistusta tulleet avohuoltoon, joten peruspalvelut ovat toimineet siinä lastensuojeluasiakkuutta vähentävästi. Avohuollosta peruspalveluihin ei ole juurikaan ollut siirrettäviä perheitä. Avohuollossa olevat perheet ovat lastensuojelua tarvitsevia. Siirrettyjä perheitä on ollut noin ja niissä on ollut tukiperhe ainoana palveluna. Ennalta ehkäisevä, peruspalvelujen sosiaalityö on kehittämisen kohteena ja siihen etsitään vaikuttavia malleja. Tukihenkilöiden osalta kaupungin linjaus on ollut, että tukihenkilöpalvelut ostetaan Mannerheimin lastensuojeluliitolta. Vain yksittäisiä tukihenkilösopimuksia on tehty suoraan kaupungin kautta. Muutamia lapsia odottaa koko ajan tukihenkilön löytymistä. Tätä jono on vähän saatu purettua ohjaajan otettua heitä yksilöohjaukseen.

2 Kotipalvelua on pystytty antamaan perusturvalautakunnan kriteereiden mukaisesti asiakkaiden auttamiseksi. Kotipalvelua ei ole voitu myöntää siinä laajuudessa kuin perheet olisivat toivoneet. Tämä on johtunut yhden työntekijän vajauksesta helmi-huhtikuun ajan eläkkeelle jäännin / sairausloman vuoksi. Kotipalveluun on kohdennettu kahden uuden työntekijän työpanos alkaen. Lapsiperheiden kotipalvelun toteutuma: yht h, 34 eri perhettä yht h, 36 eri perhettä 2. Sijaisperhesijoitusten osuus kasvaa suhteessa kaikkiin kodin ulkopuolisiin sijoituksiin lastensuojelussa Sijaisperhetoiminnan ja sijaisperheille tarjottavan tuen monipuolistaminen ja vahvistaminen Sijaisperhesijoitettujen asiakkaiden määrä suhteessa sijoitettujen lasten määrään Vuonna 2016 sijaisperheisiin sijoitettujen prosenttiosuus kaikista sijoitetuista lapsista oli 46 %. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä kaikista sijoitetuista lapsista 61 % on sijoitettu perheisiin eli sijaisperheisiin sijoittaminen on kasvanut suhteessa laitossijoituksiin suunnitelman mukaisesti. Vertaistapaamisia sijaisperheille on lisätty syksystä 2016 lähtien. Perhehoitolakiin tulleiden muutosten osalta perhehoitoa on muutettu perheitä tukevammiksi: perhehoitajan loma 2vrk/kk, työ- ja hyvinvointitarkastukset sijaisperheille aloitetaan tulevan vuoden aikana. Järjestetään sijaisperheille koulutuksia erilaisista teemoista. Huhtikuussa perheille on toteutettu koulutusilta aiheena Lapsen masennus ja pelot. Kouluttajina toimivat perheneuvolan psykologit. Säännölliset pride-valmennukset ja sukulais-sijaisvalmennuksia järjestetään tarvittaessa. 3. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan osallistuminen (hallituksen Lape-kärkihanke) Yhteistyö koko maakunnan alueella lapsiperheiden palvelujen kehittämisessä Raportti hankkeen etenemisestä Rovaniemen kaupungin Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjausryhmä on nimetty kaupungin Lape-ryhmäksi. Ryhmä seuraa hankkeen edistymistä ja antaa lausuntoja esim. aloitteista, mitä pitäisi ottaa huomioon talousarvion laadinnassa koskien lasten, nuorten ja perheiden palvelujen lisäämistä / kehittämistä. Hanketta on esitelty hankkeen työntekijöiden ja muutosagentin toimesta kaupungin lapsiperheiden palvelujen henkilökunnalle. Lapsiperheiden palvelualuepäällikkö on maakunnan Lape-ryhmän puheenjohtaja.

3 Lastensuojelussa on aloitettu hankkeen mukaisen systeemisen toimintayksikkömallin eli Hackneyn-mallin kehittäminen tavoitteena mallin käyttöönotto lastensuojelun palveluissa. Lastensuojelun työntekijöitä on mukana kehitystyössä ja perheneuvolan johtava psykologi on kouluttautumassa työntekijöiden kouluttajaksi. Aikuisten ja työikäisten palvelut 1. Toimivan palvelurakenteen, palveluketjujen ja -prosessien kehittäminen Monialaisen peruspalveluyhteistyön tehostaminen ja edelleen kehittäminen. Sosiaalityön ammatillisen resurssin vahvistaminen asiakasprosessien johtamisessa ja koordinoimisessa. Peruspalveluyhteistyön ja lähiyhteisötyön laajuus ja sisällöt kuvattu tehtäväalueittain. Sosiaalityön ammatillisen henkilöstön määrä suhteessa asiakasmäärään vahvistuu vuoden 2016 tasosta. Lähiyhteisöjen voimavarojen huomiointi ja hyödyntäminen asiakasprosessissa. Matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen edelleen kehittäminen, laajentaminen ja monipuolistaminen. Sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneiden määrä lisääntyy ja osallistumisen vaihtoehdot edelleen monipuolistuvat vuoden 2016 tasosta. Vammaissosiaalityön palvelut Vammaissosiaalityön palvelut ovat osallisena Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa hankkeessa kahdeksan muun osatoteuttajan kanssa. Hanketyöntekijä on aloittanut työnsä tammikuussa Hankkeen perusajatuksena on kehittää asiakaspolkujen toteutumista ja vahvistaa vammaissosiaalityön asiantuntijuutta. Hankkeeseen liittyvä asiakasosallisuusryhmä on perustettu ja se on aloittanut toimintansa. Vammaisten lasten tai vammaisten vanhempien/vanhemman palvelutarpeiden selvittäminen on tarvittaessa tehty yhteistyönä lasten ja perheiden palveluiden kanssa. Tavoitteena on, että koko perheen tarvitsemien palvelukokonaisuusiin kyetään vastaamaan jatkossa aiempaa paremmin monialaisena yhteistyönä sekä tarkoituksenmukaisesti huomioiden olemassa oleva lainsäädäntö. Aikuissosiaalityön ja kiireellisen sosiaalityön palvelut Perustoimeentulotuen siirtyessä Kelalle vuoden 2017 alusta, on palveluneuvontaa ja -ohjausta kehitetty edelleen vastaamaan paremmin asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin. Monikanavaista asiointimahdollisuutta on kehitetty Virtu-palveluiden ja erilaisten sähköisten lomakkeiden kautta ja henkilökohtaisen asioinnin mahdollisuutta on lisätty organisoimalla toimintaa toisin sekä kehittämällä asiointiprosessia. Virka-aikaisen sosiaalipäivystyksen koordinointi

4 käynnistyy aikuisten ja työikäisten palveluissa alkaen. Tällä hetkellä tehdään valmistelutyötä asiassa. Tavoitteena on, että syksystä 2017 alkaen kaupungissa on virka-aikana yksi sosiaalihuollon taho, joka vastaanottaa, arvioi ja välittää eteenpäin sosiaalihuoltoon sisältyvät kiireelliset asiat. Samalla luodaan asteittain systemaattinen prosessi, jossa myös tuotetaan Rovaniemen kaupungin osalta tietoa tulevaa alueuudistusta varten koko Lapin sosiaalipäivystystä ajatellen. Sosiaalipäivystyksen koordinointia varten henkilöstöä on vahvistettu yhdellä sosiaalityöntekijällä, joka on aloittanut työt Aikuissosiaalityössä on aloitettu vuonna 2016 uutena toimintana sosiaalisen kuntoutuksen ryhmämuotoiset palvelut pitkäaikaistyöttömille. Ryhmäpalveluita on kehitetty yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien että järjestöjen kanssa, sisältöjen monipuolistaminen jatkuu edelleen. Vuonna 2016 ryhmiä toteutettiin 18. Vuodelle 2017 suunniteltuja ryhmiä on tällä hetkellä 22 ja paikkoja ryhmissä noin 160 osallistujaa (120 vuonna 2016). Ajalla on toteutettu tai parhaillaan menossa 8 ryhmää joissa osallistujia on ollut 62. Osallistujien keski-ikä on ollut 40 vuotta. Osallistujista 24 on ollut toimeentulotuen saajia ja 24 yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita. Maahanmuuttajasosiaalityön palvelut Maahanmuuttajasosiaalityön piiriin on tullut 17 myönteisen oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. Suurin kansalaisuusryhmä ovat irakilaiset, lisäksi on tullut mm. somalialaisia ja kansalaisuudettomia Kuwaitista. Yhteistyötä on kehitetty edelleen vastaanottokeskuksen kanssa asiakkaitten kuntaan siirtymisessä valtatakunnallisten ohjeistuksien mukaisesti. Etelä-Suomeen on muuttanut kymmenen henkilöä, joista viidellä on laskennallista korvausaikaa jäljellä. Kotoutumislain mukaista perustietoa on jaettu asiakkaille ryhmä- ja yksilöinfoina. Ryhmäinfoja kehitetään jatkuvan kehittämisen periaatteella yhteistyössä verkostojen kanssa. Akuuteista asioista on pidetty infoja arabiankielisille kolme, burman-, persian ja kurdinkielisille kaikille yksi. Yhteistyössä Moninetin kanssa ja eri teemoissa mm. nuorisopalveluitten, 4 H:n, kotokoulutuksen, metsähallituksen ja verohallinnon kanssa on pidetty kesätyöinfo, ulkoilupäivä, Kulttuurit kasvokkain-te ta ja vero te ta, osallistujia/tilaisuus henkilöä. Erityisryhmien asumispalvelut Erityisryhmien asumisen tehtäväalue, johon sisältyvät kehitysvammaisten asumisen sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen palvelut, on aloittanut Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ovat siirtyneet terveydenhuollon palvelualueelta aikuisten ja työikäisten palvelualueelle Tehtäväalueen organisoituminen sekä henkilöstön rekrytointi on ollut meneillään. Erityisryhmien asumisen sosiaalityön osaamista on vahvistettu rekrytoimalla yhteensä 3 sosiaalityöntekijää, joista kaksi aloittaa tehtävässään touko-kesäkuun 2017 aikana. Asumispalveluiden osalta organisoituminen sekä prosessit ja tehtäväsisällöt ovat vielä osin muotoutumassa. Asumispalveluiden henkilöstön osaamista erityishuoltolain muutoksiin liittyen on vahvistettu koulutuksilla. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Paljon palvelua ja erityistä tukea tarvitsevien tarpeita vastaaviin palveluihin panostaminen monialaisella yhteistyöllä ja sen edelleen kehittämisellä. Monialaisen yhteistyön asiakkaiden osuus sosiaalityön ammatillisen henkilöstön asiakkaista.

5 Vammaissosiaalityön palvelut Terveydenhuollon kanssa on valmisteltu yhdessä toimintaterapiapalvelua koskevat toimintavan muutokset. Jatkossa toimintaterapeutin osaamista voidaan paremmin hyödyntää myös vammaissosiaalityön asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa. Vammaisten henkilöiden sekä mielenterveyskuntoutujien osallisuutta vahvistavia palvelukokonaisuuksia on edelleen kehitetty monialaisena yhteistyönä. Muun muassa vertaisjärjestöjen ja kolmannen sektorin toiminnot ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta. Aikuissosiaalityön ja kiireellisen sosiaalityön palvelut Sosiaalihuoltolain 35 :n mukaiseen yhteydenottoon sosiaalihuollon tuen tarpeen arvioimiseksi on kehitetty yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa sähköinen ilmoitusmenettely. Menettely on käytössä tällä hetkellä terveydenhuollon, poliisin, Pelson vankilan, ensihoidon ja Lapin ensi- ja turvakodin kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakassuunnitelma on otettu käyttöön paljon apua ja tukea tarvitsevien asiakkaiden osalta. Lisäksi lokakuussa 2016 on perustettu kuntoutustyöryhmä (työttömät), joka on alkuvuoden aikana kokoontunut säännöllisesti kuukausittain. Kuntoutustyöryhmä koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Verkostoyhteistyötä on tehostettu ja työssä hyödynnetään sähköisiä työvälineitä. Te- palveluiden ja Kelan kanssa niin palaverit kuin asiakastyö tehdään jo pitkälle Skypen avulla. Monialaisen yhteispalvelun asiakkaina (typ) oli Rovaniemellä huhtikuun lopussa asiakkaita yhteensä 572. Toimintatapoja on edelleen kehitetty sosiaalityön eri osa-alueilla. Työntekijät pyrkivät jalkautumaan lähemmäs asiakkaiden arkea. Sosiaalityön palvelut on jalkautettu yhteistyössä terveydenhuollon kanssa muun muassa Rovaniemen päivätoimintakeskukseen. Lisäksi yhteistyötä on tehty esimerkiksi Nuorten ohjaamon kanssa. Uusien toimintamuotojen vaikuttavuutta arvioidaan osana toimintaa. Aikuisten sosiaalityön palvelut on järjestetty kautta linjan yhteistyötä ja kumppanuutta hyödyntäen. Maahanmuuttajasosiaalityön palvelut Erityistä tukea ja paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita on noin neljännes kaikista asiakkaista. Maahanmuuttajasosiaalityössä on vastattu paljon palveluita ja erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin kehitetyin toimintamallein erityisesti maahanmuuttajatyötä tekevien ydintahojen kanssa kuten terveydenhuollon toimijoiden/terveydenhoitaja, te-palveluiden että kouluttajien kanssa. Tärkeä osa työn vaikuttavuuden näkökulmasta on ollut asiantuntijakonsultointi mahdollisuuksien kehittäminen ja hyödyntäminen osana asiakkaan kokonaisprosessia. Uutena ilmiönä ovat nousseet esille muuttuneen maahanmuuttopolitiikan myötä ne henkilöt, jotka mahdollisesti eivät saa oleskeluluvan jatkolupia tai ne henkilöt/perheet, joiden perheenyhdistämisprosessi on vaikeutunut. Epävarmuuden on arvioitu heijastuvan jatkossa ainakin osittain asiakkaitten arjen hallintaan ja kotoutumisen onnistumiseen. Arjen tasapainon menettämisen vuoksi asiakkaat tarvitsevat mahdollisesti enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon tukea. Maahanmuuttopolitiikan muutoksien myötä yhteistyötä tehdään entistä useammin pakolaisneuvonnan ja maahanmuuttoviraston kanssa. Erityisryhmien asumispalvelut Erityisryhmien asumispalveluiden piirissä on 430 asiakasta, joista osa on erityistä tukea tarvitsevia. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen osalta yhteistyön organisoituminen sekä yhteisistä prosesseista sopiminen ja niiden kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin kanssa on meneillään. Sovittuna on mm. että asiakkaiden palveluntarpeen arviointiin sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laadintaan osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä sekä

6 terveydenhuollon että sosiaalihuollon edustajat. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluihin on perustettu moniammatillinen ja hallintokunnat ylittävä SAS- työryhmä asiakkaiden palveluntarpeen ja sijoitusten arviointiin. Kehitysvammaisten asumiseen liittyvä palveluntarpeen arviointi on tehty yhteistyössä vammaissosiaalityön kanssa. Erityishuollossa olevien asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen liittyen on perustettu moniammatillinen asiantuntija- ja arviointitiimi, joka koostuu psykologisesta, lääketieteellisestä ja sosiaalityön asiantuntemuksesta. Asiantuntija- ja arviointitiimin asiantuntijuutta on tarkoitus hyödyntää myös asumisen palveluntarpeen arvioinnissa esimerkiksi SAS-työryhmänä. Ikäihmisten palvelualueen kanssa on sovittu kotisairaanhoidon ja kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen yhteistyöstä asiakkaiden sairaanhoitoon liittyen. 3. Sosiaalihuoltolain sisällöllisten muutosten toimeenpano palvelutoiminnassa. Perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyy Kelalle Viimesijaisen sosiaalihuollon palvelut uudelleen organisoidaan, sisältöjä ja menettelytapoja kehitetään. Uudelleen organisointi on tehty sosiaalihuoltolain sisällöllisten muutosten edellyttämällä tavalla. Aikuisten ja työikäisten palvelualueen toimintaa on uudelleen organisoitu huomioiden vuoden 2017 alussa tapahtuneet toimintaympäristön muutokset. Perustoimeentulotuki on siirtynyt alkaen Kelan hoidettavaksi ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ovat puolestaan siirtyneet aikuisten ja työikäisten palvelualueelle alkaen. Toimeentulotuen osalta siirto on toteutunut suhteellisen hyvin ja paikallisen Kelan kanssa toimintaa kehitetään edelleen. Siirron alkuvaiheessa täydentävää toimeentulotukea on myönnetty arvioitua enemmän, mutta vuoden 2017 aikana toiminnan on oletettu normalisoituvan. Kela on jo tehnyt useita muutoksia myöntämiskäytäntöihin suhteessa alkutilanteeseen, joka selkeyttää edelleen työnjakoa. Maahanmuuttajasosiaalityössä on pidetty useita infoja eri kieliryhmille koskien toimeentulotuen siirtoa Kelalle. Myös maahanmuuttaja- asiakkaiden kohdalla siirto on tapahtunut kohtuullisen hyvin, mutta edelleen toimeentulotuen ohjeistusta ja neuvontaa on jouduttu maahanmuuttajasosiaalityössä tekemään suhteellisen paljon. Jatkossa tilanteen tasoituttua, aikaa muulle sosiaaliohjaukselle jää enemmän. Perustoimeentulotuen siirto ja aikuisten ja työikäisten tehtäväalueella tehdyt uudelleen organisoinnit ovat mahdollistaneet vammaissosiaalityössä keskittymisen oman erityisalan kysymyksiin. Kaiken kaikkiaan koko palvelualueella on eri tehtäväalueiden työnjakoa selkeytetty ja osaamista vahvistettu. Toiminnan organisoimisen ja työtapojen muutoksen kautta on kyetty jalkautumaan tarkoituksenmukaisella ja kokonaisvaltaisella tavalla lähemmäs asiakkaiden arkea tekemällä kotikäyntejä ja tapaamalla asiakkaita myös muissa ympäristöissä kuten hyödyntämällä esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoiden tiloja. Ikäihmisten palvelut 1. Kattavan palveluohjauksen toteutuminen Palveluohjauksen saavutettavuuden, sisällön ja monikanavaisuuden kehittäminen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yli 75-vuotta täyttäneiden kotona asuvien %-osuus kaikista yli 75-vuotiaista. Yli 75-vuotta täyttäneiden %-osuus ympärivuorokautisessa hoivassa kaikista yli 75-vuotiaista.

7 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus kaikista yli 75-vuotiaista on 91 % ja ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien osuus on 9 % (luku sisältää sekä laitoshoidon että palveluasumisen). Sekä sairaalaosastoilla että arviointiyksikössä (ent. Hoiva 3) on jouduttu käyttämään ylipaikkoja ja edelleen palveluasumisen ostoja on ollut suunniteltua enemmän. Painopistettä on kuitenkin saatu jo jonkin verran siirrettyä kevyempään asumiseen (tavallinen palveluasuminen). 2. Kotona asumisen ensisijaisuus palveluissa Vahvistetaan henkilöstön kuntoutusosaamista ja kehitetään uusia toimintatapoja mm. digitekniikkaa hyödyntäen kaikissa palveluissa. Käyttöönotetut uudet teknologiat Kuntoutushenkilöstön määrä Toimiva kotihoito-hankkeen ja teknologiaohjaajan rekrytoinnin myötä erilaista hoiva- ja turvateknologiaa (mm. kukkatolppa, kuvapuhelin, Sävelsirkku), on otettu käyttöön kevään aikana. Kuntoutushenkilöstöä on rekrytoitu lisää kotikuntoutukseen kevään aikana. He työskentelevät osana kotihoidon tiimejä niin, että jokaisessa tiimissä on fysioterapeutti-toimintaterapeutti työpari. Kotihoitoon on nimetty joka tiimiin kuntoutusvastaavat, joita on myös koulutettu. 3. Monialaisen kuntoutuksen osuuden lisääminen koko palveluketjussa ja kuntoutusosaamisen vahvistaminen Panostetaan kuntoutukseen tehostettuun kotiutusvaiheeseen kuntoutuksella, kuntouttavalla kotihoidolla ja puuttumisella toimintakyvyn vajeisiin ennaltaehkäisevästi. Kotikuntoutusasiakkaiden määrä Kotikuntoutuksen asiakkaiden määrä on ollut 185. Kuntoutuskäyntejä yht Tehostettu kotikuntoutus on aloitettu. Kuntoutuskäyntejä on yhdellä asiakkaalla ollut 1-9. Pääpaino kotiutumisen tukemisessa ja kotihoidon tukemisessa. Henkilökuntaa yht. 6 terapeuttia. Terveydenhuollon palvelut 1. Sote- palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa valmistellaan tulevia sote-ratkaisuja Valmistautumistoimet valtakunnallisten- ja alueellisten aikataulujen mukaisesti Maakunnallisiin sote- valmistelun työryhmiin ja työpajoihin on osallistuttu. Strategisista painopistealueista on käyty keskustelua perusturvan johtoryhmässä.

8 2. Tilojen ja toiminnan yhteensovittaminen Sairaalakadun kiinteistön toimintojen siirtyminen muihin tiloihin Sairaalakadun toiminta on muissa tiloissa Sairaalakadulla sijaitsevien terveydenhuollon palvelualueen toimintojen siirtyminen väistötiloihin on alkanut. Kuntoutusyksikkö on siirtynyt 3/2017 Metsäruusuntielle, samoin osa tukipalveluista mm. tekstinkäsittely ja atk-tuki. Tiimien puhelinpalvelu on siirtynyt Pohjolankadulle Piekkarin kiinteistöön 3/2017. Väistötilojen remontti keskitetyille palveluille on alkanut Piekkarille, arvioitu muutto kesäkuukausien aikana Avovastaanoton tiimien sekä pikapolin osalta väistötiloista on valmisteltu päätösehdotuksia ja suunnittelu toimintojen ja henkilöstön sijoittumisesta uusiin tiloihin on aloitettu henkilöstön kanssa työpajoissa. Muuttoaikataulu Sairaalakadun avopalveluiden siirtymisiin tehdään yhdessä henkilöstön kanssa siten, että Sairaalakadun toiminta on muissa tiloissa loppuvuoteen 2017 mennessä. 3. Sähköisten palvelujen kehittäminen Sähköisen ajanvarauksen laajentaminen, Virtupalveluiden hyödyntäminen terveyspalveluissa Käyttöönoton laajuus Sähköisten palveluiden kehittäminen on edennyt puheterapian osalta käyttöönoton valmisteluun siten, että kesäkuussa aloittaa Äännekoulu verkossa, lapsiasiakkaille. Virtu- palveluiden käyttöönottoa potilasryhmille valmistellaan, Lapin AMK opiskelijat yhteistyössä palvelualueen toimijoiden kanssa kehittävät pitkäaikaissairaiden verkkovälitteisiä palveluja, kehittämistyö yhdessä potilaiden kanssa työpajoissa.. Hoitotarviketilaus voidaan tehdä myös sähköisesti. Muita sähköisten palveluiden käyttöönottoa selvitetään edelleen. Erikoissairaanhoitopalvelut (osa terveydenhuollon palveluja) 1. Sote- palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa valmistellaan tulevia sote- ratkaisuja Valmistautumistoimet valtakunnallisten- ja alueellisten aikataulujen mukaisesti Maakunnallisiin sote-valmistelun työryhmiin ja työpajoihin on osallistuttu. Strategisista painopistealueista on käyty keskustelua perusturvan johtoryhmässä.

9 2. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden siirtyminen LSHP järjestämisvastuulle Järjestämisvastuun siirtyminen ja uudenlaisen palvelutuotannon kehittäminen ja seuranta yhteistyössä LSHP kanssa Siirtosopimuksen mukaiset mittarit järjestämisvastuu siirtyi LSHP:lle. Uusia toimintamalleja parhaillaan kehitetään. Siirtosopimuksen mukainen seurantaryhmä ei ole vielä aloittanut toimintaansa. 3. Laki- ja asetusmuutosten toimeenpano päivystyksessä Laki- ja asetusmuutosten toimeenpano päivystyksessä Tarvittavat muutokset toimeenpantu Päivystysasetuksen päivitys on viivästynyt ministeriössä, toimeenpanossa ei ole järkevää edetä ennen sitä. Loppuvuoden näkymät ja tilinpäätösennuste Perusturvalautakunnan talouden toteuma huhtikuun jälkeen oli 65,1 miljoonaa euroa eli 32,5 %, kun se tasaisen toteuman mukaan saisi olla 33,33 %. Kaikki palvelualueet pl. erikoissairaanhoito ovat toteutuneet alle talousarvion. Alkuvuoden aikana erikoissairaanhoito on heilahdellut kuukausittain voimakkaasti, toteuma ei kuitenkaan ole huolestuttavalla tasolla. Tammi-huhtikuun toteuman perusteella perusturvalautakunnan on mahdollista pysyä talousarviossaan.