POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016
1
Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 4 Vakituiset ja määräaikaiset 31.12.... 4 2.2 Koko- ja osa-aikaiset 31.12.... 5 2.3 Vakituisen henkilöstön määrä yksiköittäin 31.12.... 6 3 HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE... 8 3.1 Henkilöstön keski-ikä 31.12.... 8 3.2 Henkilöstön sukupuolirakenne, %... 8 3.3 Henkilöstö ikäryhmittäin 31.12.... 8 4 HENKILÖTYÖVUODET... 10 4.1 Vuorotteluvapaa ja opintovapaa... 10 4.2 Henkilöstökustannukset... 11 5 TERVEYS... 12 5.1 Sairauspoissaolot... 12 6 TYÖTERVEYSHUOLTO... 13 7 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 14 7.1 Kehityskeskustelut... 14 7.2 Koulutus... 14
3 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 Henkilöstöraportin tarkoitus on antaa tiivistettyä tietoa henkilöstöön liittyvistä asioista. Tätä tietoa tarvitaan mm. henkilöstön tilan arvioimiseksi sekä henkilöstön voimavarojen ja työolojen seurannan saamiseksi osaksi toiminnan kokonaisarviointia. Päätöksenteko ja muutosten johtaminen edellyttävät jatkuvaa ja järjestelmällistä henkilötietojen seurantaa, vertailua ja kehittämistä. Raportin tunnusluvut on valittu kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusten mukaan. Tärkeää arvioitavien tunnuslukujen valinnassa on huomioida niiden seurattavuus eli mahdollisuus kerätä vertailuaineisto vuosittain kunnan käyttämistä henkilöstötietojärjestelmistä. Henkilöstötietojärjestelmien raportit ovat kulloinkin tarkasteltavan asian suhteen vertailukelpoisia. Hallintokuntien rakenteessa tapahtui muutoksia vuonna 2013, kun ravintopalveluista tuli yksi kokonaisuus (koulujen keittiöhenkilökunta oli aiemmin käsitelty koulujen yhteydessä) ja iltapäiväkerho siirtyi varhaiskasvatuksesta koulutoimen alle. Nämä muutokset on takautuvasti huomioitu taulukoissa vertailtavuuden säilymiseksi. Tarkasteltaessa raportin tietoja tulee muistaa, että suuri osa kunnan tehtävistä hoidetaan erilaisin yhteistoimintasopimuksin. Lisäksi joitain asiantuntijapalveluita hoidetaan ostopalveluin. Henkilöstöraportti ei siis anna täysin kattavaa kuvaa siitä, minkälaisin resurssein kunnan erilaisia palveluita tuotetaan. Vuoden 2016 raportista jäävät puuttumaan KEVAn raportit eläkkeelle siirtymisestä ja eläkepoistumaennusteista, sekä KuEL-maksujen kehittymisestä.
2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vuoden 2016 lopussa Pomarkun kunnan palveluksessa oli 88 henkilöä. Tässä lukumäärässä ei ole mukana sijaisia. Suurin osa henkilöstöstä (75 %) oli vakinaisessa palvelussuhteessa. 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN Vakituiset ja määräaikaiset 31.12. Vakituiset kokoaikaiset 72 77 76 73 73 72 69 Vakituiset osa-aikaiset 9 9 11 10 8 7 6 Määräaikaiset kokoaikaiset 7 12 4 4 8 5 4 Määräaikaiset osa-aikaiset 4 2 5 6 1 3 6 Työllistetyt 4 2 2 3 6 3 3 96 102 98 96 96 90 88 120 Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain 31.12. 100 80 60 40 Työllistetyt Määräaikaiset osa-aikaiset Määräaikaiset kokoaikaiset Vakituiset osa-aikaiset Vakituiset kokoaikaiset 20 0
5 2.2 Koko- ja osa-aikaiset 31.12. Koko- ja osa-aikaiset 31.12. Lukumäärä Kokoaikaiset 80 90 80 80 83 78 74 Osa-aikaiset 16 12 18 16 13 12 14 96 102 98 96 96 90 88 Koko- ja osa-aikaiset 31.12. Prosenttiosuus% Kokoaikaiset 83 % 88 % 82 % 83 % 86 % 87 % 84 % Osa-aikaiset 17 % 12 % 18 % 17 % 14 % 13 % 16 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 120 Koko- ja osa-aikaiset 31.12. 100 80 60 Osa-aikaiset Kokoaikaiset 40 20 0
2.3 Vakituisen henkilöstön määrä yksiköittäin 31.12. Vakituisen henkilöstön määrä 31.12. yksiköittäin yleishallinto 6 6 6 5 5 5 5 muu sivistystoimi 1 2 2 2 2 2 2 alakoulu 18 19 17 17 16 15 15 yhteiskoulu + lukio + hallinto 12 11 13 12 15 15 14 päiväkoti 4 5 6 6 6 9 8 perhepäivähoito ja hallinto 13 15 16 15 13 9 9 tekninen toimi 8 9 9 9 7 7 7 tekninen toimi /siivous 9 9 9 9 9 9 8 ravintopalvelu 10 10 9 8 8 8 7 81 86 87 83 81 79 75 Vakituinen henkilöstö 31.12. ravintopalvelu tekninen toimi /siivous tekninen toimi perhepäivähoito ja hallinto päiväkoti yhteiskoulu + lukio + hallinto alakoulu 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 muu sivistystoimi yleishallinto 0 5 10 15 20
7 Vakituinen henkilöstö toimipaikoittain 31.12. tekninen / muut 9 % tekninen /siivous 11 % ravintopalvelu 9 % yleishallinto 7 % kulttuuri + nuoriso& liikuntatoimi 3 % alakoulu 20 % perhepäivähoito ja hallinto 12 % päiväkoti 10 % yhteiskoulu + hallinto 19 %
3 HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE 3.1 Henkilöstön keski-ikä 31.12. Pomarkku Koko maa 2010 46,4 45,5 2011 47,2 45,5 2012 47,5 45,6 2013 48,2 45,7 2014 48,9 2015 49,5 2016 50,2 3.2 Henkilöstön sukupuolirakenne, % Naisia Miehiä 2010 80,0 20,0 2011 80,0 20,0 2012 79,1 20,9 2013 79,3 20,7 2014 80,0 20,0 2015 79,5 20,5 2016 78,4 21,6 3.3 Henkilöstö ikäryhmittäin 31.12. 31.12. ryhmä hlö hlö hlö hlö hlö hlö hlö -20v 1 1 1 1 0 0 0 20-24v 1 1 0 0 0 0 0 25-29 3 2 4 2 3 1 1 30-34v 6 6 6 5 3 5 4 35-39v 7 8 8 8 8 8 5 40-44v 13 12 10 10 9 9 9 45-49v 13 16 17 15 18 14 12 50-54v 17 16 15 15 12 14 18 55-59v 17 19 22 20 16 13 11 60-64v 3 5 3 6 12 15 14 65- v 0 0 1 1 0 0 0 yhteensä 81 86 87 83 81 79 74
9 25 Henkilöstö ikäryhmittäin 31.12. 20 15 10 5 2010 hlö 2011 hlö 2012 hlö 2013 hlö 2014 hlö 2015 hlö 2016 hlö 0
4 HENKILÖTYÖVUODET Henkilötyövuosilaskennan uusi raportti on tehty KT Kuntatyönantajien henkilöstöraportoinnin suositukseen pohjautuen. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muunnetaan henkilötyövuodeksi osaaikaisuusprosentin mukaisesti. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (kalenteripäivinä). Raportilla näkyy toteutunut henkilötyövuosikertymä, joka saadaan, kun palkallisista palveluksessaolopäivistä vähennetään palkattomat poissaolopäivät. Henkilötyövuosi on aina enintään yksi, joten ylitöitä ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet teoreettinen htv 104,9 103,5 104,2 100,8 103,9 98,4 94,53 palkattomat poissaolot 5,9 4,7 4,6 5,1 5,9 8,35 5,8 toteutunut htv 99 98,8 99,6 95,7 98 90,05 88,73 palkalliset poissaolot 11,8 12 12,5 12,9 13,8 12,6 12,2 - josta vuosilomat 7,4 7,6 8,1 8,3 8,1 7,8 7,2 lisä- ja ylityöt 1,8 2,6 1,7 1,8 2,2 1,6 1,8 4.1 Vuorotteluvapaa ja opintovapaa lkm/työpv lkm/tpv lkm/tpv lkm/tpv lkm/tpv lkm/tpv lkm/tpv Vuorotteluvapaa 1 / 160 0 0 2/186 2/131 1/100 1/108 Opintovapaa 8/204 11 /325 2 / 250 6/57 5/56 0 0
11 4.2 Henkilöstökustannukset HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenot olivat 4.273.940 euroa. Henkilöstömenojen toteutuma-aste oli 95,7 %. Henkilöstömenot laskivat edellisestä vuodesta 2,7 %. Palkat ja palkkiot laskivat 2,2 %. Koko kunta-alan palkkasumma pysyi vuonna 2016 lähes ennallaan, joten siihen nähden Pomarkun kehitys oli myönteistä. Kunnan palkkamenot olivat vuoden 2011 tasolla. Henkilöstömenot laskivat euromääräisesti eniten tulosalueella Työllisyysasiat. Myös opetustoimessa henkilöstömenot laskivat. Teknisen lautakunnan henkilöstömenoissa on hienoista kasvua. Henkilösivukulut olivat 1.112.582 euroa ja toteutuma oli 97,7 %. Laskua menoissa oli 4,2 %. Laskua oli eläkekuluissa kun taas muut sivukulut kasvoivat hieman. Henkilösivukuluissa on mukana toimintansa lopettaneiden kuntayhtymien eläkemaksuja, joista Pomarkun kunta vastaa omistusosuutensa suhteessa. Palkat ja palkkiot Muutos % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2015-2016 Kokouspalkkiot 32 222 35 624 26 103 40 835 43 811 40 781-6,92 Vakinaiset viranhaltijat 1 428 510 1 471 536 1 449 631 1 462 935 1 506 310 1 529 671 1,55 Vakinaiset työsuhteiset 1 103 989 1 164 487 1 192 622 1 167 704 1 117 069 1 144 133 2,42 Tilapäiset viranh. ja työsuhteiset 264 464 286 532 218 469 318 770 275 971 257 227-6,79 Sairaus- ja äitiyslomansijaiset 72 585 129 350 106 376 77 183 96 464 105 073 8,92 Vuosilomansijaiset ja muut sijaiset 54 014 85 445 100 571 82 671 80 453 45 811-43,06 Tunti- ja urakkapalkat 84 370 87 598 61 108 32 404 29 119 31 042 6,60 Erilliskorvaukset 44 082 45 548 56 585 62 165 59 035 55 916-5,28 Muut palkkamenoerät 68 182 41 763 78 224 136 152 66 434-2 552-103,84 Henkilöstömenojen korjauserät -123 565 28 595-52 757-62 734-43 335-45 745 5,56 Yhteensä 3 028 852 3 376 478 3 236 932 3 318 085 3 231 330 3 161 357-2,17
5 TERVEYS Sairauspoissaoloihin on laskettu sairaudesta ja työtapaturmista johtuvat poissaolot. Sairastumisriskin suhteessa kunnat jakautuvat matalan, kohtalaisen ja korkean riskin kuntiin. Matalan riskin kunnissa sairauspäiviä on 10-15, kohtalaisen riskin kunnissa 16-18 ja korkean riskin kunnissa 20-22 päivää tehtyä työvuotta kohti. Pomarkku kuuluu näin ollen matalan riskin kuntiin. 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot yhteensä, työpv/v 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 työtapaturma 134 62 131 175 58 10 164 sairausloma 833 701 653 672 1151 802 1112 työtapaturma sairausloma Sairauspoissalopäivät/hlö 16,00 14,00 12,59 14,50 12,00 10,00 8,00 10,07 7,48 8,00 8,82 9,02 6,00 4,00 2,00 0,00
13 6 TYÖTERVEYSHUOLTO Pomarkun kunta hankkii työterveyshuollon palvelut Satakunnan työterveyspalvelut liikelaitokselta, joka toimii seudullisena liikelaitoksena. Työterveyshuollon tavoitteena on yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä suojella ja edistää työntekijän turvallisuutta, terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Lakisääteinen työterveyshuolto (korvausluokka I) käsittää ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan. Sairaanhoito (korvauskuokka II) on työnantajan vapaaehtoisesti järjestämää yleislääkäritasoista, työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhoitoa, sekä näihin liittyviä, yleislääkäritasoisia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Työterveyshuollon toimintaa ohjaavat toimintasuunnitelmat. Vuosittaisen toimintasuunnitelman sisältö käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Vuonna 2016 tehtiin aikataulun mukaiset työpaikkaselvitykset seuraaviin kohteisiin: monitoimihalli, siivoustoimi, kunnanvirasto/kirjasto, päiväkoti, kunnan varasto/korjaamo sekä jätevedenpuhdistamo. Alla olevassa taulukossa on työterveyshuollon kustannukset Kelan korvausluokissa vuosina 2011-2016. Kela korvaa työterveyshuollosta ja yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta aiheutuvia tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain mukaan. Korvaus on viime vuosina ollut n. 55% kokonaiskustannuksista. KOKO HENKILÖSTÖ 103 98 96 96 90 88 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kustannukset/työntekijä 200,57 293,94 251,46 400,16 305,45 305,66 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 - Työterveyshuolto, euroa/vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lakisääteinen työterveyshuolto, korvausluokka I Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto, korvausluokka II Yhteensä
7 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Pomarkun kunnan henkilöstöstrategian yksi painopistealue on ammattitaitoinen henkilöstö. Ammattitaitoista henkilöstöä johdetaan ammattitaitoisella esimiestyöllä. Kaikkien työntekijöiden itsensä kehittämiselle luodaan edellytykset ja tavoitteet vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Kunnan palvelukseen palkataan päteviä, kelpoisuusehdot täyttäviä työntekijöitä. Ammattitaidon ylläpitäminen turvataan koulutuksella. Henkilöstöstrategiassa korostetaan, että kunnan tulee panostaa riittävästi resursseja henkilöstön koulutukseen, terveydenhuoltoon, työkyvyn ylläpitoon sekä tiedottamiseen. Strategian mukaisesti kunta suhtautuu myönteisesti henkilöstön koulutukseen ja halukkuuteen lisäpätevöitymiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön ammatillinen osaaminen on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Osaamista on ylläpidetty ja ylläpidetään edelleen riittävällä koulutuksella. 7.1 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelu käydään säännöllisesti kerran vuodessa esimiehen ja työntekijän/viranhaltijan välillä. Sen tarkoituksena on parantaa suoritusta ja avointa kommunikaatiota koko organisaatiossa. Kehityskeskustelu on osa johtamisjärjestelmää ja tukee esimies työntekijäyhteistyötä. Kehityskeskustelujen pitämisestä ei ole koottua tietoa. Kehityskeskustelun tavoitteet ovat: - arvioida saavutetut tulokset - sopia tavoitteista seuraavalle työskentelykaudelle - määritellä kehitystarpeet ja tehdä jokaiselle henkilökohtainen kehityssuunnitelma - kehittää esimiehen ja työntekijän välistä yhteistyötä kehittää yleisiä työskentelyolosuhteita ja työilmapiiriä. 7.2 Koulutus Koulutukset tähtäävät ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Koulutus on työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, jota tarvitaan työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työtehtävien asettamia vaatimuksia ja tulevia osaamistarpeita.