SIVISTYSPALVELUT 2015 / osavuosikatsaus 1-6

SIVISTYSPALVELUT 2015 / osavuosikatsaus 1-6 Perusopetuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien uudistaminen on alkanut, ja tähän liittyvät opetushallituksen ja aluehallintoviranomaisen sekä kunnan omat koulutukset ovat käynnistyneet. Kunnan asukasluvun kasvun myötä myös lasten ja nuorten palveluiden käyttäjämäärät kasvavat. Varhaiskasvatuksessa asukasluvun kasvuun on vastattu lisäämällä yksityistä palveluntarjontaa. Valtakunnallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman tavoitteet huomioidaan toiminnassa. Yleinen taloudellisen tilanteen heikentyminen vaikuttaa palvelurakenteisiin. Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Sivistyspalveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalais- ja musiikkiopisto, kirjasto sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, joiden tavoitteena on edistää yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia Tehtäväalueen yleistavoite Varhaiskasvatuspalveluiden tarjonta sisältää päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, esiopetusta ja kokeiluna avointa varhaiskasvatustoimintaa. Palveluja tuotetaan sekä kunnallisesti että yksityisesti. Lisäksi perheiden kotihoitoa tuetaan taloudellisesti kotihoidon tuella. Koulutuspalvelut vastaavat perus- ja lukio-opetuksesta, aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä sivukoulujen esiopetuksesta. Koulutuspalveluiden tavoitteena on tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja jatko-opintokelpoisuus sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut edistävät kaikenikäisten kuntalaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, elämän-hallintaa sekä tietojen ja taitojen karttumista. Tavoitteena on laajentaa kuntalaisten osallisuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sisällytetään käyttö- ja työsuunnitelmiin. Strategiaa tukevat toimenpiteet - Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman tuntijako on muutettu OH:n minimin mukaiseksi. Toteutunut - Valinnaisaineryhmien alarajana pidetään keskimäärin 15 oppilasta. Toteutunut - Koulukuljetuspalvelut on kilpailutettu ja koulukuljetusopas päivitetty. Toteutunut - Valmistellaan koulu- ja oppimisympäristöselvitys. Toteutunut, odottaa päätöstä - Esi- ja alkuopetuksen yhteistyömuotoja kehitetään. Lasten joustavaan siirtymiseen esiopetuksesta perusopetukseen panostetaan. Toteutunut - Avoin varhaiskasvatustoiminta jatkuu kokeiluna ainakin kevätkauden. Toteutunut, toiminta jatkuu elokuussa 2015 - Osallistutaan perhekeskuksen toiminnan käynnistämiseen. Toteutunut - Toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaista toimintaa. Toteutunut - Lukion toimintaa jatketaan kaksisarjaisena vuoteen 2016 asti, jolloin arvioidaan kolmisarjaisuuden aloittaminen. Keväällä 2015 päätettiin aloittaa lukio kolmisarjaisena jo elokuusta 2015 alkaen - Yhtenäistetään toimintaperiaatteita ja mahdollisuuksia kunnan eri osissa olevissa toimipisteissä. Toteutunut - Palvelumaksut tarkistetaan. Toteutunut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapuolella etsitään uusia yhteistyökumppaneita ja -toimintatapoja. Toteutunut - Tarkennetaan henkilöstön toimenkuvia ja työtehtäviä. Toteutunut osittain 1

Palvelujen järjestämissuunnitelma Palvelu Arvio palvelutarpeesta Oman tuotannon osuus Ostopalvelut Hankintatapa Muutokset ohjelmakaudella Varhaiskasvatus 60 % alle 6- vuotiaisista palvelun piirissä kasvaa hieman 65% 35% yksityinen hoidon tuki ja palveluseteli säilyy nykytasolla Perusopetus Lukio peruskoulun päättäneistä n. 50% lukiopaikka kasvaa kasvaa vähän 98% 100% 2% erityiskoulut, muiden kuntien perusopetus ostopalvelut eivät kasva Kulttuuri-, liikuntapalvelut nykyisellään 99% 1% avustukset/yhteistyö 3. sektorin kanssa selvitetään tuotantotapa Nuorisopalvelut nykyisellään 100% Musiikkiopisto nykyisellään 98% 2 % ostopalvelu yksityiseltä selvitetään yhteistyömahdollisuudet Kansalaisopisto nykyisellään 97% 3 % ostopalvelu yksityiseltä selvitetään yhteistyömahdollisuudet Kirjasto nykyisellään 100 % Tuottavuusohjelman toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet - Varhaiskasvatuksen hallinnossa siirrytty aluemalliin (yksi hallintohenkilö vähemmän vuoden 2010 tasosta) - Varhaiskasvatuksessa vuorohoito keskitetty yhteen yksikköön - Päivähoidon maksuperusteisiin muutos vuoden 2011 alusta (perheet maksavat vähintään 10 hoitopäivästä/ kk ja yli 15 hoitopäivää tarvitsevat maksavat täyden kuukausimaksun) - Koulujen esiopetus siirtynyt varhaiskasvatuspalveluihin, joissa se on keskitetty suurempiin yksiköihin. - Kirjasto-kulttuurijohtajan virka perustettu vastaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista. - Kulttuurisihteerin tehtävät siirretty kirjasto-kulttuurijohtajalle, nuoriso- ja kulttuurisihteerin toimi nuorisosihteeriksi, uuteen nuorisotaloon nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyöntekijä vakinaistettu. - Toinen etsivä nuorisotyöntekijä palkattu (OM:n rahoitus). - Perusopetuksen tuntijaon tuntimäärän pienenetty 222 tuntiin. - 2.-6. luokkien jakotuntien vähennys (1vvt/por) - Kuntakohtaisen tietoteknisen tuen lopettaminen (11 vvt) - Hallinnon uudelleen organisointi - Opetusryhmien yhdistäminen (2 por/2013, 9 por 2014) - Perus- ja esiopetuksen koulunkäynninohjaajien lomautus lomien ajaksi - Varhaiskasvatuksessa on henkilöstömäärä vähentynyt (-9 htv) - Päivähoitomaksujen hyvitysperusteiden muutos - Päivähoidossa sijaisten työsopimukset toukokuun loppuun, opetuspuolella vain kouluajaksi - Päivähoidon yksiköiden käytön keskittäminen loma-aikoina, vuorohoitoyksikkö kiinni juhlapyhinä - Musiikkiopistossa tasosuoritukset samoina päivinä, isomman orkesterin ohjaus yhteistyön, säestystuntien järjestystavan muutos, ryhmävalmennuksen kehittäminen 2

- Musiikkiopistossa työyhteisöpäivien vähentäminen ja sivutoimisten opettajien matkakorvausten poistaminen - Koulutuksia vain lakisääteinen minimi, suositaan ilmaiskoulutuksia - Käytetään mahdollisimman paljon sähköistä tiedottamista - Hankitaan vain pakolliset tarvikkeet, suositaan kierrätystä - Kuraattori- ja koulupsykologipalveluiden kehittäminen oppilas- ja opiskelijahuoltolain (2014) mukaiseksi. - Kirjaston ja kulttuuri palveluiden kehittäminen uusien toimitilojen myötä - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden vastuualueiden selventäminen (tehtäväkuvat, työnjaot) Suunnitteilla olevat ja toteutettavat toimenpiteet - Perusopetuksen ja lukion opetusryhmien koon määrittely - Retkisääntöjen uudistaminen, lähialueiden suosiminen, nuorisopuolella osallistumismaksut - Musiikkiopiston avoimen osaston koon määrittely sekä teoriaopetuksen ryhmäkoon määrittely - Palveluiden (tanssin ja baletin opetus) kilpailuttaminen - Koulu- ja oppimisympäristöselvitys 2015 - Lukion kolmannen aloitusluokan perustaminen 2015 - Palvelusetelin käytön lisääminen - OUTI- kirjastojen yhteistyötä laajennetaan Pohjois-Suomen alueella ja uusi kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana - Kansalais- ja musiikkiopiston yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen - Nuorisopuolella aukioloaikoja tarkennetaan - Lisäkustannuksia aiheuttavien tapahtumien määrän vähentäminen - Palvelumaksujen tarkistaminen - Sijaisten käytön minimoiminen - Työ- ja toimintasuunnitelmissa tarkennetaan yksikkökohtaiset toiminnot. Keskeiset tunnusluvut vaikuttavuuden näkökulmasta Tunnusluvut TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Perusopetus: päättötodistusten saajat 100% 100% 100% 100% Lukio: 4. vuoden opiskelijat 2 2 2 3 Erityisen tuen päätös: esiopetus perusopetus 1% 5% 1% 5% 1% 5% 1% 4% Tehostetun tuen määrä esiopetus perusopetus 4% 4% 4% 4% 4% 4% 4% 5% Varhaiskasvatuksen erityislasten määrä ls.:n tukipäätösmäärä 44 12 48 18 48 18 45 13 Etsivän nuorisotyön asiakkaiden määrä 48 30-50 <50 50-60 3

Taulukko 1. Sivistyspalvelujen toteutuminen 1.1. - 30.6.2015 Tulosyksiköiden nettomenot Käyttö 2014 Käyttö 2015 Ta 2015 Tot.aste % Muutos % Sivistystoimen hallinto menot -71 905-54 520-120 000 45,4 % -24,2 % tulot 0 0 0 0,0 % 0,0 % netto -71 905-54 520-120 000 45,4 % -24,2 % Peruskoulutus menot -4 708 128-4 887 933-8 662 100 56,4 % 3,8 % tulot 36 734 59 509 64 000 93,0 % 62,0 % netto -4 671 394-4 828 424-8 598 100 56,2 % 3,4 % Aamu- ja Iltapäivätoiminta menot -69 841-64 920-131 300 49,4 % -7,0 % tulot 34 298 30 941 63 000 49,1 % -9,8 % netto -35 543-33 979-68 300 49,7 % -4,4 % Esiopetus menot -81 718-54 052-143 200 37,7 % -33,9 % tulot 0 250 0 0,0 % 0,0 % netto -81 718-53 802-143 200 37,6 % -34,2 % Lukio menot -449 495-527 970-953 600 55,4 % 17,5 % tulot 12 030 15 181 11 500 132,0 % 26,2 % netto -437 465-512 789-942 100 54,4 % 17,2 % Koulutoimen projektit menot -89 833-50 091 0 0,0 % -44,2 % tulot 142 520 89 090 30 000 297,0 % 0,0 % netto 52 688 38 998 30 000 130,0 % -26,0 % Varhaiskasvatuspalvelut menot -3 998 334-4 170 911-7 971 800 52,3 % 4,3 % tulot 472 580 509 446 941 500 54,1 % 7,8 % netto -3 525 754-3 661 465-7 030 300 52,1 % 3,8 % Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut menot -749 840-777 505-1 229 900 63,2 % 3,7 % tulot 188 230 176 453 287 900 61,3 % -6,3 % netto -561 610-601 052-942 000 63,8 % 7,0 % Yhteensä menot -10 219 092-10 587 901-19 211 900 55,1 % 3,6 % tulot 886 392 880 868 1 397 900 63,0 % -0,6 % netto -9 332 700-9 707 033-17 814 000 54,5 % 4,0 % 4

Taulukko 2. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toteutuminen 1.1. - 30.6.2015 Tulosyksiköiden nettomenot Käyttö 2014 Käyttö 2015 Ta 2015 Tot.aste % Muutos % Kirjastopalvelut menot -182 186-214 353-329 800 65,0 % 17,7 % tulot 23 289 23 726 12 000 197,7 % 1,9 % netto -158 897-190 627-317 800 60,0 % 20,0 % Kulttuuripalvelut menot -45 591-29 634-66 500 44,6 % -35,0 % tulot 2 209 6 052 6 000 100,9 % 173,9 % netto -43 382-23 582-60 500 39,0 % -45,6 % Nuorisopalvelut menot -160 610-153 044-238 000 64,3 % -4,7 % tulot 62 488 60 787 65 000 93,5 % -2,7 % netto -98 122-92 257-173 000 53,3 % -6,0 % Liikuntapalvelut menot -27 310-38 283-80 900 47,3 % 40,2 % tulot 1 808 615 3 900 15,8 % -66,0 % netto -25 502-37 668-77 000 48,9 % 47,7 % Kansalaisopisto menot -123 146-119 553-194 100 61,6 % -2,9 % tulot 37 956 29 234 71 000 41,2 % 0,0 % netto -85 190-90 319-123 100 73,4 % 6,0 % Musiikkiopisto menot -210 996-222 637-320 600 69,4 % 5,5 % tulot 60 480 56 038 130 000 43,1 % -7,3 % netto -150 517-166 599-190 600 87,4 % 10,7 % Yhteensä menot -749 840-777 505-1 229 900 63,2 % 3,7 % tulot 188 230 176 453 287 900 61,3 % -6,3 % netto -561 610-601 052-942 000 63,8 % 7,0 % 5

Päivähoitotilasto ajalta 1.1. - 31.5.2015 Kalenteri 2015 Resurssityyppi Päiväkodit Kuukausi (Useita kohteita) Riviotsikot Käyttöaste Lapsia Lask täyttöaste Kedonperän päiväkoti 86,39 73 113,41 Linnukan päiväkoti /esiopetus 95,78 151 107,74 Ojanperän päiväkoti 74,53 45 112,70 Tuomiaron päiväkoti 84,55 42 105,15 Vanamon päiväkoti 85,95 109 111,03 Vesikari / esiopetus 115,41 82 112,14 Kaikki yhteensä 91,71 502 110,17 Kalenteri 2015 Resurssityyppi Päiväkodit Kuukausi (Useita kohteita) Riviotsikot Käyttöaste Lapsia Lask täyttöaste Lintupuiston vuorohoitopäiväkoti 69,15 89 101,07 Kaikki yhteensä 69,15 89 101,07 Kesäajan päivystys Linnukan ja Vanamon päiväkoti 1. - 30.6.2015 Kalenteri 2015 Resurssityyppi Kuukausi Päiväkodit Kesäkuu/2015 Riviotsikot Käyttöaste Lapsia läsnä Lapsia Lask täyttöaste Linnukan päiväkoti /esiopetus 79,90 61 82 67,87 Vanamon päiväkoti 73,96 100 104 112,90 Kaikki yhteensä 76,06 161 186 88,07 Kesäajan päivystys Kedonperän päiväkoti 1. - 18.6.2015 Kalenteri 2015 Resurssityyppi Kuukausi Kuukauden päivä Päiväkodit Kesäkuu/2015 (Useita kohteita) Riviotsikot Käyttöaste Lapsia läsnä Lapsia Lask täyttöaste Kedonperän päiväkoti 70,57 40 51 95,10 Kaikki yhteensä 70,57 40 51 95,10 Kesäajan päivystys / vuorohoito /Lintupuiston päiväkoti 1. - 30.6.2015 Kalenteri 2015 Resurssityyppi Kuukausi Päiväkodit Kesäkuu/2015 Riviotsikot Käyttöaste Lapsia läsnä Lapsia Lask täyttöaste Lintupuiston vuorohoitopäiväkoti 61,11 102 85 97,53 Kaikki yhteensä 61,11 102 85 97,53 6

TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI AJALTA 1.1. 30.6.2015 Vastuualue: Vastuuhenkilö: Sivistyspalvelut Sivistystoimen osastopäällikkö Osastopäällikön/vastuuhenkilön arvio vastuualueen kokonaistilanteesta Sivistyspalveluissa on toimittu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lakisääteiset palvelut on kyetty tuottamaan määräajoissa. Kokonaisuudessaan sivistyspalveluiden tuotot ovat ajankohtaan nähden yli talousarvion. Menot ovat huolestuttavan paljon yli talousarvion (lähes 1,0 Meur) toteumaprosentin ollessa 55,1 %. Sivistyspalveluiden lomapalkkavaraus oli kesäkuussa 1,5 Meur ja heinäkuussa 0,7 Meur. Heinäkuu tasoittaa palkkamenoja kesäkuun tilanteesta. Toiminnan poikkeamat Toiminnassa ei ole ollut merkittäviä poikkeamia käyttösuunnitelmaan nähden. Sivistysosastolla on vastattu kuntatason työllistämisvelvoitteeseen ja työllistämistuella palkattu henkilöstöä päiväkoteihin, kirjastoon, nuorisopuolelle ja kouluille erilaisiin tukipalveluihin. Työllistämistukipalveluihin on mennyt ensimmäisen puolen vuoden aikana yli 80 Teur. Opetushenkilöstöä on koulutettu OPS -uudistusta varten. Koulukuljetuskriteereihin tuli muutoksia heti vuoden alussa ja palvelun laajentumiseen ei ole varauduttu talousarviossa. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat laskeneet 3 % edelliseen vuoteen nähden (3011 päivää). Poikkeamat tulorahoituksessa Sivistyspalveluissa ei ole merkittäviä poikkeamia tulorahoituksessa. Tuotot ovat talousarvioon nähden ylittyneet (63 %). Esi- ja perusopetukseen on myönnetty Opetushallitukselta ja Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kehittämisrahaa yli 150 Teur; Toimintakulttuurin kehittäminen, koulunkäynninohjaajien palkkaamiseen / täydennyskoulutukseen, esiopetuksen ICT:n kehittämiseen / laitehankintoihin ja koulun kerhotoimintaan. Liikkuva Liminka hanke on päättynyt kesäkuussa. Poikkeamat toimintamenoissa Sivistysosaston hallinnon menot ovat vähentyneet, johtuen muutoksista virkajärjestelyissä. Menojen nousun edelliseen vuoteen nähden aiheuttaa lomapalkkajaksotuksen kirjaaminen kesken vuotta (kesäkuussa). Varhaiskasvatuspalvelujen menot ovat 0,2 Meur yli budjetin. Kuluvalle vuodelle on budjettiin kohdistettu enemmän määrärahoja päivähoidon palvelusetelimenoihin sekä kotihoidon tukeen. Palvelusetelimenot ovat jotakuinkin budjetissa ja kotihoidon tuki n. 40 Teur yli budjetin. Varhaiskasvatuksen asiakasmäärät on kasvanut keväällä jo yli 1000 asiakkaaseen. Yksityisessä päivähoidossa oli 31 % ja kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa 69 %. Peruskoulutuksen toteuma on vajaa 0,6 Meur yli budjetin. Sekä kirkonkylällä että Tupoksessa ylityksen aiheuttaa pääasiallisesti henkilöstökulujen ylitys (kesäkuussa), molemmissa lähes 0,2 Meur. Koulukuljetuskriteereihin tuli muutoksia vuoden alussa ja palvelun laajentamiseen ei ollut varauduttu talousarviossa. Ylitys on tällä hetkellä n. 70 Teur. Tarvikkeita ja kirjoja on hankittu syksyä ajatellen ja siinä toteuma 87,5 %, joka tasoittunee loppuvuodesta. Sekä ap-ip- toiminta että esiopetus ovat molemmat pysyneet talousarviossa. Lukion menot ovat kasvaneet noin 80 Teur edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Muutos johtuu lähinnä henkilöstömenojen kasvusta sekä kalustohankinnoista. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden menot ovat reippaasti yli budjetin, 160 Teur. Kirjastopalvelu hankkii materiaalin ennakoiden ja loppuvuoden tilaukset on pääsääntöisesti tehty ja maksettu. Toimintakatetta nostavat myös 2 työllistettyä (1 kirjastotoimi, 1 kulttuuritoimi). Tarvittavat toimenpiteet Talouden ja toiminnan kehitystä seurantaa säännöllisesti työntekijöiden yhteispalaverissa. Toteutetaan suunnitellut tuottavuusohjelman toimenpiteen. Työntekijöiden ideat rakenteiden muutoksissa pyritään huomioimaan toiminnassa. Tarvikehankinnoissa pyritään minimitilauksiin, mutta välttämättömät hankinnat tehdään toiminnan laadun varmistamiseksi. Henkilöstön poissaolojen suhteen jatketaan mahdollisimman vähäistä sijaisten palkkaamisen linjaa. Tavoitteena on kattaa mahdolliset talousarvioylitykset tulosalueen sisältä. 7

TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI AJALTA 1.1. 30.6.2015 Vastuualue: Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatus (päiväkoti- ja perhepäivähoito, vuorohoito, esiopetus, erityisvarhaiskasvatus, avoin varhaiskasvatus, yksityinen päivähoito, lasten kotihoidontuki) Varhaiskasvatusjohtaja Osastopäällikön/vastuuhenkilön arvio vastuualueen kokonaistilanteesta Varhaiskasvatuksessa on toimittu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lakisääteiset palvelut on kyetty tuottamaan määräajoissa. Varhaiskasvatuksen toimintamenojen toteutuma oli kesäkuun lopussa 52,3 % ja toimintakate 52,1 %. Toiminnan poikkeamat Toiminnassa ei ole merkittäviä poikkeamia alkuvuoden aikana käyttösuunnitelmaan nähden. Toimintaa on suunniteltu ja toteutettu kunnan varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta. Esiopetusikäisten vanhemmille on tehty OPS-kysely ja henkilöstöä on koulutettu OPS-työhön ja Lapset puheeksi- menetelmän käyttöön. Avoimen varhaiskasvatuksen toteuttamiskokeilua on arvioitu ja toimintaa on päätetty jatkaa Tupoksessa ja kirkonkylällä olemassa olevilla resursseilla. Esiopetuksen opetussuunnitelman päivitystyö on aloitettu. Esiopetukseen ilmoittautui n. 25 lasta enemmän ja esiopetus on tarkoitus järjestää nykyisillä resursseilla lukuvuonna 2015-2016. Toiminnan kehittämiseen esiopetuksen osalta on haettu ja saatu mm. Opetushallitukselta ja Opetus- ja kulttuuriministeriöstä rahoitusta. Yksityinen päivähoito on kasvanut hieman edelleen. Varhaiskasvatuksen asiakkaita oli yhteensä 1006 lasta ja lasten kotihoidontuella 372 lasta (tilanne toukokuu 2015). Yksityisessä päivähoidossa oli 31 % ja kunnallisessa 69 %. Poikkeamat tulorahoituksessa Varhaiskasvatuksessa ei ole merkittäviä poikkeamia tulorahoituksessa. Laskutus on tehty kesäkuun loppuun ja se näkyy toteutumassa. Tuloja on saatu ensimmäisen puolen vuoden aikana hieman arvioitua enemmän 54,1 %. Yksiköiden toimintatuottoihin vaikuttavat mm. osa-aikahoidossa olevien lasten määrä, ostopalvelupaikkojen määrä ja vanhempien tulotaso, sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteinä myönnettävien maksuttomien päivähoitopaikkojen määrä, joita on ollut erityisesti kirkonkylän alueella. Poikkeamat toimintamenoissa Kuuden kuukauden toteutuman perusteella uhkana on, että talousarvio tulee ylittymään. Pääosin ylitysuhka johtuu lasten kotihoidon tuesta (toteuma 53,7 %) ja päiväkotien ja perhepäivähoidon ylityksistä. Ainoastaan Lintupuiston vuorohoitopäiväkoti on pysynyt budjetissa ajankohtaan nähden 50,6 %. Perhepäivähoidon toteuma oli 54,2 %, kirkonkylän alueen päiväkotien toteuma yhteensä 60,7 % ja Tupoksen alueen päiväkodit 55,1 % %. Ylitykset johtuvat mm. siitä, että eläkekuluihin on mennyt arviota enemmän, myös useisiin äitiyslomiin ei ole varauduttu eikä pitkiin sairauslomiin. Varhaiskasvatuksen esiopetus on pysynyt budjetissa (toteuma 50,9 %), vaikka matkustus- ja kuljetuskustannukset ovat voimakkaasta kasvusta. Tupoksen ja kirkonkylän päiväkodit (pl. Lintupuisto) on täytetty yli 110 %:sti ja käyttöastekeskiarvo on 91,7 % (tammi-toukokuu). Tarvittavat toimenpiteet Talouden ja toiminnan kehitystä seurantaa kuukausittain työntekijöiden yhteispalaverissa. Toteutetaan suunnitellut tuottavuusohjelman toimenpiteen ja työntekijöiden ideat rakenteiden muutoksissa pyritään huomioimaan. Tavoitteena on kattaa mahdolliset talousarvioylitykset tulosalueen sisältä. 8

TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI AJALTA 1.1. 30.6.2015 Vastuualue: Vastuuhenkilö: Perusopetus Perusopetuksen koordinaattori Osastopäällikön/vastuuhenkilön arvio vastuualueen kokonaistilanteesta Perusopetuksen lakisääteisiä palveluita on toteutettu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Perusopetuksen toimintakate oli kesäkuun loppuun mennessä 56,2 %. Suurin menoerä perusopetuksen budjetissa, eli henkilöstömenot ovat ylittyneet tavoitteesta 5,1 % euromääräisesti 393 746. Sijaisten palkkaamiseen on varattu koko vuoden ajalle 165 900 toteutuman ollessa jo puolen vuoden ajalta 206 149. Perusopetuksessa erityisesti alakoulun puolella sijaisten palkkaamiselta ei voida välttyä turvallisuuskysymysten takia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden toteutuma on puolen vuoden ajalta 87,5 %, mutta tarvikehankintakustannukset ajoittuvat tyypillisesti kesä- heinäkuulle. Toimintakatteen ylityksestä on keskusteltu heti lomaltapaluun jälkeen. Henkilöstökuluihin vaikuttavia toiminnallisia muutoksia ei ole tehty, ja kun vertaa palkkakuluja edellisiin kuukausiin nähden n. 5 % ylitys näyttäisi johtuvan lomarahamaksuista. Toiminnan poikkeamat Perusopetuksessa on ollut paljon yksittäistä toiminallista muutosta, koska tilanteisiin pyritään reagoimaan välittömästi. Perusopetuksessa on vastattu kuntatason työllistämisvelvoitteeseen, ja työllistämistuella palkattua henkilöstöä on palkattu kouluille erilaisiin tukipalveluihin. Henkilöstöä on koulutettu OPSuudistusta varten. Koulukuljetuskriteereihin tuli niin ikään muutoksia heti vuoden alkuun. Palvelun laajentamiseen ei ollut varauduttu talousarviossa. Tulevaa lukuvuotta on suunniteltu alkuvuodesta lähtien. Tulevan vuoden ryhmät ovat selvillä. JOPO-luokka lakkautetaan ainakin tilapäisesti, ja opettajaresurssi kohdennetaan muuhun erityiseen tukeen luokkamuotoisena opetuksena. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvava määrä, ennakoi sitä, että lähitulevaisuudessa tarvitsemme Limingan kirkonkylällä yhden uuden erityisryhmän. Poikkeamat tulorahoituksessa Perusopetukseen on myönnetty opetus- ja kulttuuriministeriöstä esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen 83 600, sekä koulunkäynninohjaajien palkkaamiseen ja opetushenkilöstön ja koulunkäynninohjaajien täydennyskoulutuksiin 42 600. Lisäksi kerhorahaa on myönnetty 15 000. Hankerahojen käyttösuunnitelma tulevan lukuvuoden osalta on lähes valmis. Toimintakulttuurin kehittämisraha nivoutetaan tukemaan myös ops-työtä. Poikkeamat toimintamenoissa Yllä olevan kokonaistilanteen arvioinnin perusteella tulemme tarkastelemaan elokuun toteumaa tarkkaan. Tarvittavat toimenpiteet Talouden ja toiminnan kehitystä seurataan kuukausittain työntekijöiden yhteispalaverissa. Tarvikehankinnoissa pyritään minimitilauksiin, mutta välttämättömät hankinnat tehdään toiminnan laadun varmistamiseksi. Säästöpaineita on budjetissa pysymisen kannalta. Ryhmäkoot alkavat olla ylärajoilla, joten ryhmien yhdistäminen syyslukukauden alkaessa on poissuljettu vaihtoehto. Henkilöstömenojen vähentämiseksi ainoastaan sijaiskuluihin voidaan puuttua kohdentaen säästöjä yläluokkien sijaisopettajien palkkaamisessa. 9

TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI AJALTA 1.1. 30.6.2015 Vastuualue: Vastuuhenkilö: Lukio Lukion rehtori Osastopäällikön/vastuuhenkilön arvio vastuualueen kokonaistilanteesta Yhteishaussa Limingan lukioon haki 87 ensisijaista hakijaa. Näin ollen lukion ensimmäinen vuosikurssi aloittaa syksyllä 2015 kolmisarjaisena. Tähän on varauduttu talousarviossa ja työjärjestystä on aloitettu hahmottelemaan yhdessä henkilöstön kanssa. Lukion toimintaa on viety eteenpäin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Työsuunnitelman mukaiset oppilaitoskohtaiset tavoitteet lukukaudelle 2014-2015 ovat: teknologian opetuskäytön vahvistaminen ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen, lukion opetussuunnitelmauudistuksen aloittaminen ja opiskelijahuoltotoiminnan kehittäminen uuden lain hengessä. Nämä osa-alueet on huomioitu koulutuksiin ilmoittautumisissa. Kehittämistyöryhmässä sekä opettajankokouksissa asiat ovat olleet käsittelyssä toistuvasti. Alkusyksyn haasteena on elukiotoiminnan käynnistäminen. Limingan lukiolla otetaan käyttöön sähköinen oppimisympäristö Moodle, jonka käyttöön koulutetaan sekä henkilöstöä, että oppilaskunta. Valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen työstäminen käynnistyy niin ikään syyslukukaudella. Tästä aiheutuu henkilöstön koulutustarpeita. Sijaiskulujen kattaminen on kunnalle omarahoitteista. Lukiotoiminnan toimintakate oli kesäkuun loppuun mennessä 54,4% kun se saisi olla 50%. Ylitys näkyy palkkamenoissa n. 50 000 arvioitua suurempina kuluina mm. jaksotetuissa palkoissa ja palkkioissa, sekä sairausvakuutuskuluissa. Toiminnan poikkeamat Lukion toimintaa on kehitetty monien pienten uudistusten kautta, mutta arjen pyörittämisessä ei ole olennaista muutosta. Poikkeamat tulorahoituksessa Poikkeamilla ei ole olennaisia taloudellisia vaikutuksia. Poikkeamat toimintamenoissa Lukion toimintamenot ovat kesäkuun loppuun mennessä n. 42 000 budjetoitua suuremmat, vaikka erityisiä muutoksia opetuksen järjestämiseen ei ole tehty. Suurimpana menoeränä henkilöstökulut ovat ylittyneet budjetoidusta n. 37 000. Ylitykset toteutuvat esim. kohdissa jaksotetut palkat ja palkkiot 21 500 sekä sairausvakuutuskulut 11 000, mitä ei ole huomioitu budjettia laadittaessa. Eläkemaksujen osalta tämänvuotiset kulut ovat edellisvuotta n. 10 000 korkeammat. Lisäksi jouduimme tekemään n. 8 000 välttämättömän kalustohankinnan ylioppilaskirjoitusten järjestämistä varten. Tarvittavat toimenpiteet Lukion budjetti on hyvin niukkaan laadittu, eikä liikkumavaraa juurikaan ole. Syksyn tuntimäärän lisääminen ensimmäisen vuosikurssin kolmisarjaisuuden takia tuo edelleen haasteita budjetissa pysymiseen, mutta vastaavasti lisääntyvä opiskelijamäärä tuo lisää valtionosuutta lukiotoiminnan rahoitukseen. Tilannetta seurataan tarkkaan ja pidättäydytään hankinnoista. Koulutusten ajalle ei palkata sijaisia. Ranskan kielen opetus toteutetaan yhdistämällä ryhmät, eikä alkavaa ranskan ryhmää enää perusteta vähäisen opiskelijamäärän takia. Pieniä valinnaisryhmiä ei toteuteta, vaan opiskelijat ohjataan elukion kursseille. 10

TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI AJALTA 1.1. 30.6.2015 Vastuualue: Vastuuhenkilö: Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Vastuuhenkilön arvio vastuualueen kokonaistilanteesta KuVa-palveluissa on toimittu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lakisääteiset palvelut on kyetty tuottamaan määräajoissa. KuVa-osastolla yhteinen toimintakate oli 63,8 %. Osastokohtaiset toteutumat: Kirjastopalvelut: toimintakate 60,0 % Kulttuuripalvelut: toimintakate 39,0 % Nuorisopalvelut: toimintakate 53,3 % Liikuntapalvelut: toimintakate 48,9 % Kansalaisopisto: toimintakate 73,4 % Musiikkiopisto: toimintakate 87,4 % Toiminnan poikkeamat Toiminnassa on ollut poikkeamia johtuen Musiikkiopiston rehtorin tehtävien uudelleenjärjestelyistä ja nuorisopuolen tehtävänkuvien muuttumisesta (nuorisosihteeri on siirtynyt työllistämistehtäviin). Uusi nuoriso-ohjaaja aloittaa 3.8. Poikkeamat tulorahoituksessa Kuva-palveluissa ei ole merkittäviä poikkeamia tulorahoituksessa. Poikkeamat toimintamenoissa KuVa-puolen menot ovat kausiluonteisia. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tapahtumat ja pääosa kuluista keskittyvät kesäaikaan. Kirjastopalvelu hankkii materiaalin ennakoiden ja loppuvuoden tilaukset on pääsääntöisesti tehty ja maksettu. Toimintakatetta nostavat myös 2 työllistettyä (1 kirjastotoimi, 1 kulttuuritoimi). Kansalaisopiston kurssimäärää ja tarjontaa lisätään, mikä näkyy toimintamenoissa, mutta myös lisääntyvinä kurssituloina, jotka laskutetaan syksyn aikana. Musiikkiopiston rehtorin tehtävän uudelleenjärjestelyt tulevat näkymään rehtorin palkasta säästyneinä tuloina, mutta toisaalta vastaavan opettajan ylimääräisinä tunteina. Palkkamenoissa oli selkeä nousu kesäkuun aikana, vaikka mitään toiminnallisia tai henkilömäärämuutoksia ei ole tehty. Tarvittavat toimenpiteet Talouden ja toiminnan kehitystä seurantaa säännöllisesti työntekijöiden yhteispalaverissa. Työntekijöiden ideat rakenteiden muutoksissa pyritään huomioimaan toiminnassa. Tavoitteena on lisätä KuVa-palveluiden tuloja tarjonnan kautta ja kattaa mahdolliset talousarvioylitykset tulosalueen sisältä. 11

TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI AJALTA 1.1. 30.6.2015 Vastuualue: Vastuuhenkilö: Musiikkiopisto Lukion rehtori Osastopäällikön/vastuuhenkilön arvio vastuualueen kokonaistilanteesta Musiikkiopiston toimintaa on uudistettu tuotannollis- taloudellisista syistä rehtorin tehtävien uudelleenjärjestelyillä. 1.8.2015 lähtien musiikkiopiston hallinnollisena rehtorina toimii lukion rehtori oman toimen ohella (laskennallisesti 1 pvä/viikko). Musiikkiopistoon on nimetty vastuuopettaja, jonka vastuualueeseen kuuluu opiston pedagoginen johtaminen (laskennallisesti 5 h/viikko). Musiikkiopiston henkilökuntarakennetta ja opetustuntien jakamista kehitetään siihen suuntaan, että saadaan mahdollisimman useita päätoimisia opettajia, jotka sitoutuvat opiston toiminnan kehittämiseen ja näin ollen vähennetään yksittäisten tuntiopettajien määrää. Toiminnan poikkeamat Muutosten takia kevätlukukauden puolella henkilöstömenot ovat kasvaneet päällekkäisten menoerien takia, mutta hallintokulujen vähenemisen takia tilanne hieman oikenee syyslukukaudella. Opetustoiminta on jatkunut entiseen malliin. Poikkeamat tulorahoituksessa Tulorahoitusta on kertynyt budjetoituun nähden 9 000 oletettua vähemmän toimintatuottojen ollessa 43,1 % budjetoidusta. Poikkeamat toimintamenoissa Henkilöstömenot ovat 30.6.2015 mennessä 61 000 budjetoitua enemmän. Prosentuaalisesti toteutuma on 70,4 %. Muissakin menokohdissa on ollut budjetin ylityksiä. Kokonaisuudessaan musiikkiopiston toimintakate on puolen vuoden toteutuman perusteella 87,4 %, joten tilanne on haastava. Tarvittavat toimenpiteet Tulevan lukuvuoden suunnittelussa on huomioitu talouden haasteet ja toimintaa on tehostettu siten, että opetettavia tunteja toteutetaan kevätlukukauteen nähden vähemmän. Hankintoja ei tehdä eikä ulkoisia palveluita voida käyttää. Hallintomenojen säästö syyslukukauden osalta oikaisee budjettia jonkin verran. Tilannetta seurataan kuukausittain. 12

SIVISTYSTOIMI KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2015 VASTUUALUE: Varhaiskasvatus VASTUUHENKILÖT: Varhaiskasvatusjohtaja, (alue)päiväkodinjohtajat, perhepäivähoidonohjaaja TALOUSARVIO: 7 030 300 (U) Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Lasten lakisääteistä päivähoitoa ja esiopetusta on saatavilla siinä laajuudessa kuin Limingassa esiintyvä tarve edellyttää. Limingan kunnan varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat perhepäivähoidosta ja päiväkotihoidosta, vuorohoidosta, esiopetuksesta ja erityisvarhaiskasvatuksesta. Lisäksi järjestetään avointa varhaiskasvatusta. Perhepäivähoitoa järjestetään sekä perhepäivähoitajien kotona että lasten kotona. Kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perhe voi valita kotihoidon tai yksityisen päivähoidon. Tukimuodot ovat kotihoidontuki tai yksityisen hoidontuki ja sen kuntalisä sekä päiväkotihoidon palveluseteli. Tehtäväalueen yleistavoite Kunnan varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla tuetaan ja edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea vanhemmuutta ja lapsen kasvua. Varhaiskasvatuksessa leikkipedagogiikka on keskeisessä asemassa. Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella Velvollisuus osallistua esiopetukseen astuu voimaan 1.8.2015 alkaen. Esiopetuksen opetussuunnitelman päivitystyö uutta valtakunnallista esiopetussuunnitelmaa vastaavaksi aloitetaan ja opiskeluhuollon toimintamalleja kehitetään. Avoin varhaiskasvatustoiminnan kokeilu jatkuu ainakin kevään 2015 Tupoksessa ja kirkonkylällä. Varhaiskasvatuksen sisältöä kehitetään kouluttamalla henkilöstöä Lapset puheeksi menetelmän käyttöön. Kuntastrategiaa tukevat keskeiset tavoitteet ja mittarit v. 2015 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Lapsen joustava siirtyminen esiopetuksesta kouluun (esi- ja alkuopetuksen yhteistyömuotojen kehittäminen mm. koulutukset, sovitaan yhtenäinen tiedonsiirto esiopetuksesta perusopetukseen koko kunnan alueella). Toteutunut Esiopetuksen opiskeluhuollon toimintamallien kehittäminen (uusi laki 1.8.2014 voimaan). Toteutunut ja kehittäminen jatkuu Toimiva kasvatuskumppanuus (säännölliset kasvatuskeskustelut esim. vasu, esiopetuksen suunnitelma ja lapset puheeksi -menetelmä). Toteutunut Yksiköissä ajantasaiset suunnitelmat (Kiusaamisen ennaltaehkäisemisen suunnitelma, pelastussuunnitelma, turvallisuussuunnitelma, Jos lapsi karkaa yksikkökohtainen ohje, Kasvattajan pihasäännöt ohje, yksikkökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja kriisisuunnitelmat). Toteutunut, kriisisuunnitelmat kesken. Varhaisen tuen moniammatilliset ryhmät alueilla (Vartu). Toteutunut Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistuminen ja siihen liittyvän toimenpideohjelman vieminen käytäntöön suunnitellun aikataulun mukaisesti (eri tavoitteita esim. perheiden osallisuuden lisääminen, avoin vk). Toteutunut Kunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Talousarviota ei ylitetä. (talousarvion toteutuminen; laskutuksen ajantasaisuus). Ei ole toteutunut, talousarvio oli toukokuun lopussa kunnossa, mutta kesäkuun toteutuma mukaan näyttää, että rahat eivät riitä loppuvuodeksi. 13

Palveluiden hinta seudun keskiarvoa (käyttöastetavoite). Toteutunut Asukasluvun kasvuun on vastattu lisäämällä yksityistä palveluntarjontaa (palveluseteli). Toteutunut Strategian mukainen johtaminen Hyvinvoiva työyhteisö (kehityskeskustelut käyty, säännölliset työpaikka- ja tiimipalaverit, säännölliset arviointi- ja suunnittelupalaverit). Toteutunut Osaamisen kehittäminen (koulutustilaisuuksia 3 pv. / vuosi, suositellaan lähialueen koulutuksia). Toteutunut 14

SIVISTYSTOIMI KÄYTTÖSUUNNITELMA 1-6 2015 VASTUUALUE: Perusopetus/yhtenäiskoulut VASTUUHENKILÖT: Rehtorit Talousarvio: 8 775 000 Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Perusopetuksen tavoite on antaa opetussuunnitelman mukaista opetusta ja antaa jokaiselle oppilaalle riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoja ajatellen. Lisäksi oppilaiden ohjaaminen jatko-opintoihin on keskeinen tehtävä. Jokaiselle oppilaalle pyritään löytämään sopiva oppilaan tieto- ja taitotasoa vastaava opiskelupaikka oppivelvollisuuden jälkeen. Tehtäväalueen yleistavoite oppivelvollisuuden täyttäminen, yleissivistyksen hankkiminen, jatko-opintokelpoisuus kasvun tukeminen ja itsenäistyminen syrjäytymisen ehkäiseminen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella 2013 2016 Perusopetuksen opetussuunnitelman tuntijako OH:n minimin mukaiseksi on toteutettu 1.8.2014 alkaen Perusryhmien enimmäiskoko on lautakunnan päätöksen mukaisesti keskimäärin 24-25 oppilasta 1-2-luokilla, muilla keskimäärin 28 oppilasta Valinnaisaineryhmien alaraja on keskimäärin 15 oppilasta. Valinnaisainetarjottimen arviointi ja tarkistaminen Tietotekniikka on seitsemäsluokkalaisille pakollinen valinnaisaine 1.8.2013 lähtien 1vvkt Jakotuntien määrän tarkastelu suhteessa ryhmäkokoon. Jaettua opettajuutta toteutetaan. Palvelusetelin käyttöönoton suunnittelu ja palvelumaksujen tarkistaminen AP/IP-toiminnassa. Kuljetuspalveluiden kilpailuttaminen 2014 keväällä ja myöntämisperusteiden tarkentaminen (koulukuljetusoppaan päivitys helmikuussa lukuvuosittain). Kuraattori-, ja opinto-ohjauspalveluiden kehittäminen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiksi Kouluverkkoselvitys on tehty 2014. Kerhotoimintaa toteutetaan opetusministeriön myöntämien kerhomäärärahojen turvin. KUNTASTRATEGIAA TUKEVAT KESKEISET TAVOITTEET JA MITTARIT V. 2015 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Toimiva yhteydenpito kodin ja perusopetuksen välillä Mittarit: kouluissa Wilma 100 %:ssa käytössä, vanhempainkeskustelut vähintään kerran vuodessa (osallistumistavoite 100 %), vanhempainillat vähintään kerran lukuvuodessa kullekin ikäluokalle (osallistumistavoite 100 %), lp-menetelmän käyttö nivelvaiheissa (seurataan käyttöastetta) Arviointi: opetushenkilöstöllä Wilma käytössä noin100%:sti ja huoltajilla noin 80%:sti. Kaikille huoltajille on tarjottu mahdollisuutta vanhempainkeskusteluun, mutta osallistuminen vaihtelee eri luokkatasoilla. Nivelvaiheiden vanhempainiltoihin osallistuminen on aktiivisempaa kuin muihin vanhempainiltoihin. Tupoksen yhtenäiskoululla lp-menetelmä käytössä ekaluokilla ja muutenkin enemmän kuin Liminganlahden yhtenäiskoululla. Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen Mittarit: kiusaamiskysely keväällä (kiusaaminen 0 %), tehokas välituntivalvonta Arviointi: KiVa-koulu kysely tehty keväällä ja tulokset tulossa elo-syyskuussa. Lisäksi on tehty eri luokille koulukohtaisia kyselyitä. Välituntivalvontaa tehostettu ja koulunkäynninohjaajat ovat osallistuneet lisävalvojina valvontaan. 15

Syrjäytymisen ja kiusaamisen ennaltaehkäisevien sekä osallisuutta lisäävien toimintamuotojen kehittäminen Mittarit: Voimaneidot-ryhmätoimintamenetelmä (osallistujamäärä), Art-ryhmätoimintamenetelmä (osallistujamäärä), lisäksi toteutetaan tukioppilas-, oppilaskunta-, KiVa-koulu-, kummitoiminta-, Vihreä lippu- ja kansainvälisyystoimintaa Arviointi: Molemmilla yhtenäiskouluilla kyseiset ryhmät ovat toimineet ja osallistujia on ollut keskimäärin n. 10. Tukioppilaat ja oppilaskunta ovat järjestäneet kouluissa monenlaista toimintaa, KiVa koulu toimintaa ja KiVa-teemoja on hyödynnetty. Kummitoimintaa, Vihreä lippu toimintaa sekä kansainvälisyystoimintaa on järjestetty monin eri tavoin ja eri luokka-asteilla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mittarit: savuttomuus (osallistujamäärä), kolmannen sektorin eri teematapahtumat, välituntiliikunnan aktivointi, Liikkuva Liminka-hanke Arviointi: Tupakkatuotteista kiinni jääneet ovat olleet nuuskan ja sähkötupakan käyttäjiä. LAKU-viikolla järjestettiin kouluilla mm. lumiveistokilpailuja. Välituntiliikuntaan on saatu Liikkuva Liminka rahoituksen turvin erilaisia liikuntavälineitä ja toimintaa on aktivoitu merkittävästi. Kunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Aktiivinen tiedottaminen Mittarit: julkaisujen/uutiskynnysten ylittäneiden tapahtumien määrä (lehdistö, radio, tv), nettisivujen ajantasaisuus (vastuuhenkilöt), sosiaalisen median mahdollisuuksien säännöllinen hyödyntäminen Arviointi: Kuljetuspäätökset aiheuttivat negatiivista julkisuutta. Yksittäisten oppilaiden urheilumenestyksistä mm. SM-tasolla ja Lintuvisasta tuli julkisuutta. Sankari-stipendistä, kansainvälisyysprojekteista lisäksi on ollut sekä Rantalakeudessa että Kalevassa. Laadukkaat ja vaikuttavat opetuspalvelut Mittarit: opinnoissa edistyminen kaikilla vuosiluokilla (siirtyminen seuraavalle vuosiluokalle), peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin (kaikille koulutuspaikka) Arviointi: Tupoksessa yksi oppilas jäi luokalle runsaiden poissaolojen vuoksi. Yhteisvalinnan perusteella kaikki oppilaat ovat saaneet jatko-opiskelupaikan. Strategian mukainen johtaminen Henkilöstön työhyvinvointi paranee Mittarit: sairauspoissaolojen määrä verrattuna edellisvuoteen, henkilöstökysely työilmapiiristä Arviointi: Keväällä pitkät poissaolot ja yleensäkin poissaolot vähenivät. Kehityskeskustelujen toteutuminen Mittarit: käydyt keskustelut työyhteisössä työskentelevien kanssa (100 %) Arviointi: Kehityskeskusteluja tarjottiin kaikille ja isojen yksikköjen kehityskeskustelut käytiin 100%:sti ja kyläkoulujen keskustelut osin kesken. Talousarviossa pysyminen Mittarit: osavuosikatsaukset Arviointi: Talousarvio oli toukokuun lopussa kunnossa, mutta kesäkuun toteutuma mukaan näyttää, että rahat eivät riitä loppuvuodeksi. 16

SIVISTYSTOIMI KÄYTTÖSUUNNITELMA 1-6 2015 VASTUUALUE: LUKIO VASTUUHENKILÖ: Rehtori Talousarvio: 945 500 (U) Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Keskiasteen koulutus käsittää Limingan lukion toiminnan. Lukio on laajasti yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava, jatko-opintoihin valmentava ja elinikäiseen oppimiseen kannustava oppilaitos. Lukioon haetaan yhteishaussa, opiskelijat valitaan perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaisessa järjestyksessä. Aloituspaikkojen määrä on syksystä 2015 alkaen 108, mikäli kevään yhteishaussa saadaan riittävästi hakijoita ja kolmas rinnakkainen aloittava luokka päätetään perustaa. Kevään yhteishaussa ensisijaisten hakijoiden määrä oli 87 opiskelijaa, ja jälkeenpäin opiskelupaikan kyselijöitä on ollut. Lukion kolmisarjaisuudesta on päätetty Limingan kunnanhallituksessa. Heinäkuun loppuun mennessä aloituspaikan vahvistaneita on 88 kappaletta, ja viisi opiskelijaa on vahvistamatta paikkansa. Tehtäväalueen yleistavoite Lukiossa pyritään kasvattamaan sellaisia yksilöitä ja kulttuuriyhteiskunnan jäseniä, jotka kykenevät vastaamaan yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin ja toimivat vastuuntuntoisina ja velvollisuuksistaan huolehtivina kansalaisina yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Opetuksessa keskitytään peruskurssien ja valtakunnallisten syventävien kurssien opetukseen. Lisäksi tarjotaan koulukohtaisia soveltavia kursseja. Yleistavoitteena on, että jokainen lukioon tulija saa päättötodistuksen ja valmistuu ylioppilaaksi. Limingan lukio on osa elukioverkostoa 1.8.2015 alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että osa tai jopa kaikki lukiotason opinnot voidaan opiskella sähköisessä oppimisympäristössä. Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella Lukiota kehitetään itsenäisenä oppilaitoksena, joka palvelee ensisijaisesti Limingan ja lähikuntien nuoria. Syksyllä 2015 tavoitteenamme on aloittaa lukuvuosi kolmisarjaisena lukion ensimmäisen luokan aloittavien osalta. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen on käynnissä. Lukiossa on käytössä langaton verkkoyhteys ja oppitunneilla hyödynnetään sähköisiä opetusmateriaaleja. Opiskelijat tuovat oppitunneille omat tietokoneet opiskelun välineiksi. Henkilökunnan koulutukseen ja sähköisten materiaalien käyttöön panostetaan, jotta esim. ylioppilaskirjoituksissa käytettävät ohjelmistot tulevat tutuiksi. Toiminta on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Henkilökuntaa on kannustettu koulutuksiin ja verkostoitumaan alueellisella tasolla. Osaamistarpeisiin vastaa myös elukioverkostoon liittyminen, sillä tämä mahdollistaa Oulun kaupungin koulutuskalenterin mukaiseen koulutukseen osallistumisen. Kuntastrategiaa tukevat keskeiset tavoitteet ja mittarit v. 2015 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Wilma viestintäjärjestelmän käytön tehostaminen Mittarit: Wilma oppilaiden 100% käytössä. Wilman säännöllisiä käyttäjiä on hieman vajaat 40% opiskelijoista. Lukuvuoden alkaessa opiskelijoita kannustetaan Wilman käyttöön. Lukiolaisten jaksamisen tukeminen Mittarit: opiskelijahuollolliset kyselyt toteutetaan ja tukitoimia vaativiin seikkoihin puututaan 100%. Opiskelijahuoltoon on kiinnitetty huomiota. Lukion erityisopetukseen on käytetty resurssia. Syyslukukauden 2015 alusta lähtien lukiolle perustetaan opiskeluhuoltoryhmän lisäksi pedagoginen opiskeluhuoltoryhmä. Opiskelijoille järjestetään yhteisöllistä toimintaa Mittarit: ryhmäytymispäivä aloittavalle vuosikurssille elokuussa, Liminganlahtipäivä aloittavalle vuosikurssille syyskuussa, Hottis-tapahtuma joka jaksossa. Mainitut yhteisöllisyyttä edistävät toiminnot toteutetaan myös lukukauden 2015-2016 alussa ja suunnittelu alkulukukauden tapahtumista on jo aloitettu. Hottis tapahtumia ei sellaisenaan järjestetty joka jakson päätteeksi, mutta muuta opiskelijakunnan vapaamuotoisempaa toimintaa on toteutettu jokaisen jakson aikana. 17

Opiskelijoille järjestetään tarpeen vaatiessa tukiopetusta Mittarit: tukiopetustuntien määrää seurataan. Tukiopetustunteja 55 kappaletta kevätlukukaudella 2015 ja itsenäisesti suoritettaviin kursseihin käytetty 67 tuntia. Kunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Tasokas lukiokoulutus Mittarit: lukiopaikat täynnä, puoltoäänien määrä: tutkinnon suorittaneiden määrä. Lukion paikkamäärä lukuvuoden 2015-2016 alkaessa 252, paikoista täytetty 231. Vapaita paikkoja lähinnä 1-vuosikurssilla. Kolmosvuosikurssien luokat täynnä. Kevään ylioppilaskirjoituksissa ylioppilaaksi valmistui 65 opiskelijaa, kolme opiskelijaa jatkaa neljännellä vuosikurssilla. Strategian mukainen johtaminen Henkilöstön työhyvinvointi Mittarit: kehityskeskustelut pidetään 100%. Keväällä 2015 kaikki lukion päätoimisen henkilöstön kehityskeskustelut pidetty. Palveluiden yksikköhinnat eivät nouse Mittarit: opiskelijakohtainen hinta, osavuosikatsauksen toteumat ja reagointi kustannuskehitykseen Seurattavat tunnusluvut 2011 2012 2013 2014 2015 Opiskelijamäärä 20.9. 192 187 197 210 231 Keskeyttäneiden määrä ensimmäisenä lukiovuonna 10 10 3 3 5 kolmantena lukiovuonna 1 3 1 3 Valmistuneet (yo+lukio)/ikäluokan aloittaneet 39/60 53/62 53/63 45/66 65/68 Toteutunut kurssimäärä 198 195 197,5 198 222 Kokonaistuntimäärä 265,8 262,9 269,2 268,1 292,7 Opiskelijahinta /vuosi 6608 6628 6317 4. vuoden opiskelijat 7 2 1 3 18

SIVISTYSTOIMI KÄYTTÖSUUNNITELMAT 1-6 2015 VASTUUALUE: Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut VASTUUHENKILÖT: Kirjasto-kulttuurijohtaja, liikuntasihteeri sekä vastaava nuoriso-ohjaaja Talousarvio: 909 300 Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on järjestää, yhteen sovittaa ja kehittää kunnan kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta-, raittius-, kansalaisopistopalveluja. Tehtäväalueen yleistavoite Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut edistävät kaikenikäisten asukkaiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, elämänhallintaa sekä tietojen ja taitojen kartuttamista. Painopistealueena on lapsiin ja nuoriin kohdistuva toiminta. Hyvinvointi ja terveys ovat kaiken toiminnan lähtökohtana. Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella Musiikkiopisto Musiikkiopiston toimintojen hallinnollinen vastuu on siirtynyt lukion rehtorin tehtäväkuvaan ja musiikkiopisto Kansalaisopisto opetustarjonnan monipuolistaminen, taloudellisuuden lisääminen osallistujamääriä lisäämällä laajeneva yhteistyö muiden Rantalakeus-kuntien kanssa yhteinen kurssiopas Kempeleen kansalaisopiston kanssa Nuorisotoimi pienryhmä- ja päiväleiritoiminta koulunuorisotyö (nuorisotyöntekijät ja etsivät käyvät säännöllisesti kouluilla) kirjastoyhteistyö vastaava nuoriso-ohjaaja on aloittanut vakinaisen toimensa 3.8. Kirjasto uudeksi OUTI- kirjastojen kirjastojärjestelmäksi on valittu avoimen lähdekoodin järjestelmä KOHA, uusi järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön joulukuun 2015 aikana järjestelmän käyttöönoton tarkoituksena on vähentää riippuvuutta kaupallisesta palvelutarjoajasta sekä vähentää tietojärjestelmäkustannuksia OUTI-kirjastojen jäsenmäärä kasvaa, uutena mukaan tulleet Hailuoto, Utajärvi ja Pyhäjoki. Kulttuuri verkostoitumisen ja yhteistyökumppaneiden entistä laajempi hyödyntäminen tapahtumien suunnittelu- ja järjestelyvastuiden selkeyttäminen tapahtumien vuosikellon käyttöönotto Liikunta koulupuistohankeen 1 vaiheen loppuunsaattaminen, liikuntapuisto Vauvasta Vaariin Keskuskentän palloilualueiden kunnostus (Liikuntapalvelusuunnitelma) Kuntastrategiaa tukevat keskeiset tavoitteet ja mittarit v. 2015 (mittarit suluissa) Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Kansalaisopisto: monipuolinen ja ajanmukainen kurssitarjonta, matala kynnys osallistua (ollaan lisätty tarjontaa kaudelle 2015-16, työttömille alennetut hinnat) Nuorisotyö: kerhopaletin monipuolisuus päiväleiritoiminta kesällä, nuorisotalojen toiminta 19

Kirjasto: monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma (lainamäärät, selviävät vuoden lopussa) toimivat tietoliikenneyhteydet kaikille kuntalaisille avoimet tapahtumat (osallistujamäärä, vuoden lopussa) syrjäytymisen ehkäisy Kulttuuri: arjen hyvinvoinnin, elämysten ja osallistumisen tarjoaminen syrjäytymisen ehkäisy Liikunta: kuntalaisten aktivoiminen ja edellytysten luominen omatoimiseen liikuntaan (tapahtumien ja osallistujien määrät, vuoden lopussa) vuorotarjonta (sali- ja kenttävuorojen määrä, vuoden lopussa) Kunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Kansalaisopisto: kurssitarjonnan uudistaminen (uudet/vanhat kurssit, uusia kursseja 7, osa vanhoista jätettiin pois, kurssimaksuja tarkistettu) työtilaisuuksien luominen paikallisille opettajille (pyritty hakemaan uudet opettajat Limingasta tai lähiseudulta) tulojen kasvattaminen suurempien ryhmien myötä (tuloseuranta, vuoden lopussa) Nuorisotyö: monipuolinen pienryhmätoiminta (kerhojen määrä) päiväleiritarjonta (leirien määrä ja osallistujat, tarjontaa myös sivukylillä) laadukas nuorisotilatoiminta (avointen ovien tuntimäärä ja kävijämäärä) (selviävät vuoden lopussa) Kirjasto: yhtenäiset maksut OUTI-kirjastoihin (Oulun malli) (tuloseuranta, 2016 aikana) uuden käyttöjärjestelmän myötä alentuvat IT-kulut (kuluseuranta, uuden järjestelmän käyttöönotto vaatii resursseja, kulurakenne selviää 2016 aikana) Kulttuuri: kunnan houkuttavuuden ja hyvän imagon lisääminen elinvoimaisen ja monipuolisen kulttuuritoiminnan avulla työtilaisuuksien luominen alan ihmisille matkailun lisääntyminen tapahtumien ja kulttuuritarjonnan kautta (tapahtumien osallistujamäärät vuoden lopussa) Liikunta: vapaasti käytettävät liikuntapaikat/vuorovarattavat liikuntapaikat 45/5 (käyttöasteet ) vuoden lopussa sähköisten järjestelmien käytön kehittäminen (ehdotuksia pyydetty, päätökset syksyn aikana) Liikkuva Liminka-hanke, Liikunnan kehittämisohjelman valmistelu (valmis), oppisopimuskoulutus (suoritetaan, valmis syksy 2015) Strategian mukainen johtaminen Hyvinvoiva ja avoin työyhteisö (kehityskeskustelut vuoden lopussa) Säännölliset palaverit (toteutuneet) Verkostoituminen, niin kunnan sisällä kuin ulkopuolellakin Hyvinvointiohjelman mukaiset toimenpiteet Talousarviossa pysyminen säännöllinen seuranta, raportointi ja reagointi (noudatettu) 20