Valtiovarainministeriö MINVA VM201700522 EUS 04.10.2017 JULKINEN Viite Asia ECOFIN neuvosto 10.10.2017, Luxemburg Tiivistelmä Suomea kokouksissa edustaa valtiovarainministeri Petteri Orpo. Ilmastorahoitus Neuvostossa on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät ilmastorahoituksesta. Niissä vahvistetaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden voimakas tuki Pariisin ilmastosopimuksen (2015) oikeaaikaiselle toimeenpanolle. Kehittyneiden maiden yhteistä 100 miljardin euron Yhdysvaltain dollarin vuotuista tavoitetta köyhempien maiden ilmastotoimien tukemiseen pidetään keskeisenä. EU:n ja sen jäsenvaltioiden vahvistetaan jatkavan ilmastorahoituksensa kasvattamista. Samalla kuitenkin korostetaan rahoituspohjan laajentamiseen tarvetta. Suomi voi hyväksyä ehdotuksen päätelmiksi. Ilmastosopimuksen toimeenpanoa jatketaan Bonnin ilmastokokouksessa 6.17.11.2017. Ecofinneuvoston päätelmillä vahvistetaan EU:n neuvottelumandaatti ilmastorahoituksen osalta. Eurooppalainen ohjausjakso 2017 mitä on opittu Ecofinneuvosto keskustelee vuoden 2017 eurooppalaisesta ohjausjaksosta saaduista kokemuksista ja mahdollisista parannusehdotuksista. Ohjausjaksossa on tapahtunut positiivista kehitystä, ja yhteistyö komission ja jäsenmaiden välillä on parantunut. Suomi voi kannattaa esitettyjä parannusehdotuksia ohjausjaksotyöskentelyn sujuvoittamiseksi. On tärkeää, että komission suositukset maakohtaisiksi suosituksiksi julkaistaan ajoissa, jotta niistä keskusteluun jää aikaa jäsenmaiden kesken ennen niiden hyväksymistä. Kansainvälisten kokousten valmistelu ja seuranta Neuvostossa hyväksytään myös EU:n yhteiset toimintaohjeet G20maiden valtiovarainministereiden ja keskuspankkien pääjohtajien kokoukseen sekä EU:n yhteinen lausunto Kansainvälisen valuutta ja rahoituskomitean kokoukseen (IMFC). Kokoukset järjestetään lokakuussa Washingtonissa. Suomi voi hyväksyä molempia kokouksia koskevat kannanotot. Ensin mainitussa keskustellaan mm. kansainväliseen verotukseen liittyvistä kysymyksistä sekä Argentiinan tulevan G20puheenjohtajuuskauden tavoitteista. Jälkimmäisessä pääaiheena on IMF:n uusin arvio maailmantalouden tilasta sekä IMF:n prioriteettien esittely seuraavaksi puoleksi vuodeksi.
2(24) Muissa asioissa Lisäksi komissio esittelee muissa asioissa ehdotuksen lopulliseksi arvonlisäverojärjestelmäksi sekä tiedonannon digitaaliveroon liittyen. Aamiaisella keskustellaan komission harkintavallasta liittyen vakaus ja kasvusopimukseen. Euroryhmä 9.10. Ecofinneuvostoa edeltävänä päivänä kokoontuvan euroryhmän alustavalla asialistalla on Portugalin ohjelman jälkeinen valvonta, katsaus viimeaikaiseen valuuttakurssikehitykseen, temaattinen keskustelu työn verokiilan rahoituksesta sekä Euroopan vakausmekanismin (EVM) rooli osana talous ja rahaliiton syventämistä.
Asialista: 3(24) 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Lainsäädäntöasiat 2. Akohtien luettelon hyväksyminen 3. Muut asiat: Lopullinen ALVjärjestelmä s. 4 = komissio esittelee Eilainsäädäntöasiat 4. Akohtien luettelon hyväksyminen 5. Eurooppalainen ohjausjakso 2017 mitä on opittu s. 6 = näkemysten vaihto 6. G20 valtiovarainministereiden ja keskuspankkiirien ja IMF:n vuosikokousten valmistelut (Washington 12. 15.10.) s. 8 = G20 terms of reference = IMFC lausuma 7. Ilmastorahoitus s. 10 = luonnos neuvoston päätelmiksi 8. Muut asiat: Digitaalivero Komission tiedonanto "A Fair and Efficient Tax System in the EU for the Digital Single Market" ja Tallinnan digitaalihuippukokouksen jatkotoimet s. 13 = Komissio esittelee ja puheenjohtajavaltio tiedottaa Maanantai 9.10. 15:00 Euroryhmä s. 17 Tiistai 10.10. 10:00 Ecofinneuvosto
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700501 VO Parkkola Tommi 26.09.2017 JULKINEN 4(24) Asia ECOFIN 10.10.2017, Luxemburg; 3. Muut asiat: Lopullinen ALVjärjestelmä Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 10.10.2017 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komission tarkoituksena on antaa lainsäädäntöehdotus lopulliseksi ALVjärjestelmäksi. Komission ehdotusta ei ole vielä saatu. Kokouksessa komissio esittelee ehdotuksensa. Suomi määrittää kantansa komission ehdotukseen, kun sen tarkempi sisältö on tiedossa ja ehdotuksen vaikutukset on selvitetty. Arvonlisäverotuksen kehittäminen EU:ssa tapahtuu vuonna 2012 vahvistetun ALVstrategian pohjalta. Strategiassa on määritelty EU:n tulevan ALVjärjestelmän perusominaisuudet. Tavoitteena oleva järjestelmä on yksinkertainen, tehokas ja neutraali sekä vakaa ja petoksilta suojattu. Vuoden 2016 huhtikuussa komissio täsmensi strategiaansa ja antoi arvonlisäveroa koskevan toimintasuunnitelman COM(2016) 148, joka käsittää mm. EU:n tulevan lopullisen ALVjärjestelmän keskeiset periaatteet; verokantoja koskevien sääntöjen ajantasaistamisen; lyhyen aikavälin toimenpiteet petoksiin puuttumiseksi; pkyritysten toimintaa helpottavan paketin. ECOFINneuvosto tuki komission toimintasuunnitelmaa 25.5.2016 tekemissään päätelmissä. Neuvosto ei kuitenkaan ollut valmis
5(24) sitoutumaan mihinkään erityiseen malliin, vaan katsoi, että selvitystyötä on tarpeen jatkaa. Nyt esiteltävä lainsäädäntöpaketti sisältää ehdotuksen sisämarkkinakaupan lopulliseksi ALVjärjestelmäksi. Ennen vuodenvaihdetta on tulossa lisäehdotuksia, jotka liittyvät verokantoihin, pkyrityksiin ja hallinnollisen yhteistyön kehittämiseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimus) 113 artikla (yksimielinen päätöksenteko) Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei ole vielä käsitelty Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta 6.10.2017 Suuri valiokunta 6.10.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiiviehdotukset edellyttävät toteutuessaan arvonlisäverolain (1501/1993) muuttamista. Asia ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komission ehdotusta ei ole vielä annettu. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, Hallitusneuvos Tommi Parkkola, p. 02955 30344, tommi.parkkola@vm.fi EUTORItunnus EU/2017/0286
6(24) Liitteet Viite
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700503 KO Kostiainen Juho(VM) 27.09.2017 7(24) Asia ECOFINneuvosto 10.10.2017, Luxemburg; 5. Eurooppalainen ohjausjakso 2017 mitä on opittu Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 10.10.2017 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ecofinneuvosto keskustelee vuoden 2017 eurooppalaisesta ohjausjaksosta saaduista kokemuksista ja mahdollisista parannusehdotuksista talous ja rahoituskomitean puheenjohtajan kirjeen perusteella. Neuvostossa käytävän keskustelun teemoina ovat maakohtaisten suositusten kansallisen toimeenpanon vahvistaminen, maakohtaisten suositusten eurooppalaisen ulottuvuuden tunnistaminen, sisämarkkinoiden syventäminen, sekä euroalueen ja maakohtaisten suositusten väliset liittymäkohdat. Suomen kanta Ohjausjaksossa on tapahtunut positiivista kehitystä, ja yhteistyö komission ja jäsenmaiden välillä on parantunut. On tärkeää, että komission suositukset maakohtaisiksi suosituksiksi julkaistaan ajoissa, jotta niistä keskusteluun jäsenmaiden kesken jää aikaa ennen niiden hyväksymistä. Pääasiallinen sisältö Yleisesti ottaen ohjausjakson prosessi on parantunut ja yhteistyö yhtäältä komission ja jäsenmaiden ja toisaalta eri komiteoiden välillä on parantunut. Erityisesti helmikuussa julkaistavia maaraportteja on pidetty parannuksena aiempaan samoin kuin maakohtaisten suositusten keskittymistä politiikkaprioriteetteihin seuraavien 1218 kuukauden aikana.
8(24) Parannettavaa löytyy erityisesti aikataulusta. Tänä vuonna komission suositusten myöhäinen julkaisuajankohta ei jättänyt juuri aikaa jäsenmaiden väliseen keskusteluun. Lisäksi itse suositusten ja ns. perustelutekstien (resitaalit) välinen suhde tulee olla selvä ja suosituksia ei tulisi antaa perusteluteksteissä. Maakohtaisten suositusten toimeenpanoa jäsenmaissa tulee parantaa. Prosessin virtaviivaistaminen ei kuitenkaan saa johtaa suositusten monivuotisen tarkastelun heikkenemiseen. Tärkeitä teemakokonaisuuksia olisi hyvä tuoda enemmän ministerien keskusteltavaksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta 6.10.2017 Suuri valiokunta 6.10.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Ei vielä saatavilla Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/EUS, yksikön päällikkö, finanssineuvos Marketta Henriksson, p. 02955 30441 VM/KO, neuvotteleva virkamies Jenni Pääkkönen, p. 02955 30804 VM/KO, neuvotteleva virkamies Päivi Puonti, p. 02955 30348 VM/KO, neuvotteleva virkamies Juho Kostiainen, p. 0407098531 etunimi.sukunimi@vm.fi
9(24) EUTORItunnus EU/2017/0688 Liitteet Viite
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700507 KVR Nikitin Minna(VM) 28.09.2017 JULKINEN 10(24) Asia ECOFINneuvosto 10.10.2017, Luxemburg: 6. G20 valtiovarainministereiden ja keskuspankkiirien ja IMF:n vuosikokousten valmistelut (Washington 12. 15.10.) Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 10.10.2017 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Lokakuun Ecofinneuvostossa hyväksytään EU:n yhteiset toimintaohjeet Washingtonissa 12. 13.10. pidettävään G20maiden valtiovarainministereiden ja keskuspankkien pääjohtajien kokoukseen. Lisäksi hyväksytään EU:n yhteinen lausunto Kansainvälisen valuutta ja rahoituskomitean Washingtonissa 13. 15.10. pidettävään kokoukseen. Suomi hyväksyy EU:n yhteiset toimintaohjeet G20maiden valtiovarainministereiden ja keskuspankkien pääjohtajien kokoukseen sekä EU:n yhteisen lausunnon Kansainvälisen valuutta ja rahoituskomitean kokoukseen. IMF:n ja Maailmanpankin vuosikokoukset järjestetään 12. 15.10.2017 Washington DC:ssä. Varsinaisen vuosikokousistunnon lisäksi kokoontuvat sekä Kansainvälinen valuutta ja rahoituskomitea (International Monetary and Financial Committee, IMFC) että Maailmanpankin ja IMF:n yhteinen Kehityskomitea (Development Committee, DC). EU:n yhteisen lausunnon IMFC:ssä pitää Viron valtiovarainministeri Toomas Tõniste. Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä IMFC:ssä edustaa Viron keskuspankin pääjohtaja Ardo Hansson. IMFCkokouksessa pääaiheena on IMF:n uusin arvio maailmantalouden tilasta. Lisäksi toimitusjohtaja Lagarde esittelee IMF:n prioriteetit seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Kehityskomiteassa Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä edustaa Tanskan kehitysministeri Ulla Tørnæs. Kehityskomitean pääaiheina
11(24) ovat Maailmanpankin kehitysraportti 2018 aiheesta Koulutus ja kehitys lupauksesta toteutukseen, yksityisen sektorin rahoituksen kannustaminen kasvun ja kestävän kehityksen rahoitukseen kehitysmaissa sekä pankin tulevaisuuskatsauksen ja äänivaltauudistuksen tilanne. G20maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkiirien kokouksessa keskustellaan mm. kansainväliseen verotukseen liittyvistä kysymyksistä. EU:n toimintaohjeissa painotetaan kansainvälisen verotuksen läpinäkyvyyden lisäämisen tärkeyttä. Toimintaohjeissa korostetaan lisäksi rahoitusjärjestelmän globaalin kehittämistyön jatkamista, Afrikka strategian tärkeyttä sekä kansainvälisten rahoituslaitosten kehitystyötä yksityisten investointien lisäämiseksi. Lisäksi keskustellaan Argentiinan tulevan G20puheenjohtajuuskauden tavoitteista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta 6.10.2017 Suuri valiokunta 6.10.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat EU terms of reference for the G20 Finance Ministers and Central Bank Governors meeting on 1213 October 2017 in Washington, DC Statement by Minister of Finance, Toomas Tõniste in his capacity as Chairman of the EU Council of Economic and Finance Ministers, at the IMFC Annual Meeting, Washington, 1315 October, 2017 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot
VM/KVR, Erityisasiantuntija Minna Nikitin, 02955 30490, minna.nikitin@vm.fi 12(24) EUTORItunnus EU/2017/0300 Liitteet Viite
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700508 BO Valjus Ilari(VM) 28.09.2017 JULKINEN 13(24) Asia ECOFINneuvosto, 10.10.2017, Luxemburg; 7. Ilmastorahoitus Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto 10.10.2017 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Joulukuussa 2015 sovitun Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa jatketaan Bonnin ilmastokokouksessa 6.17.11.2017 (the 23rd Conference of Parties to the United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC)). Ympäristöneuvoston kokouksessa 13.10.2017 on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät, joista muodostuu EU:n neuvottelumandaatti Bonniin. Ilmastorahoitukseen liittyvissä kysymyksissä EU:n neuvottelumandaatista Bonniin linjataan ECOFINneuvostossa. Puheenjohtajan ehdotus neuvoston päätelmiksi on Suomen hyväksyttävissä. Päätelmissä vahvistetaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden voimakas tuki Pariisin ilmastosopimuksen oikeaaikaiselle toimeenpanolle. Sopimuksen artiklassa 2.1(c) asetetun tavoitteen maailmantalouden rahoitusvirtojen muuttamisesta yhteensopiviksi vähäpäästöisen ja ilmastokestävän kehityksen kanssa (ns. transformaatiotavoite) todetaan edellyttävän sopimusosapuolilta ripeitä ja kunnianhimoisia toimia. Päätelmissä toivotetaan tervetulleiksi viimeaikaiset hankkeet ja edistysaskeleet, joiden pyrkimyksenä on parantaa rahoitusjärjestelmän kykyä rahoittaa vihreitä ja ilmastokestäviä investointeja ja kehittää niihin liittyvien riskien hallintaa. Hiilen hintaan vaikuttavien mekanismien roolia vihreisiin ja ilmastokestäviin
14(24) tuotantoteknologioihin ja innovaatioihin siirtymisen kannustamisessa alleviivataan. Kehittyneiden maiden yhteistä 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuotuista ilmastorahoituksen mobilisaatiotavoitetta pidetään päätelmissä keskeisenä keinona transformaatiotavoitteen saavuttamisen kannalta. EU:n ja sen jäsenvaltioiden vahvistetaan jatkavan ilmastorahoituksensa kasvattamista ja vastaavan omista sitoumuksistaan mobilisaatiotavoitteeseen pääsemiseksi. Päätelmissä kuitenkin korostetaan samalla rahoituspohjan laajentamiseen tarvetta ja kehotetaan muita osapuolia vastaamaan sitoumuksistaan ja kasvattamaan ilmastorahoitustaan. Rahoituksen vaikuttavuuden varmistamiseksi päätelmissä painotetaan sitä, että ilmastorahoitusta tulee tarkastella tulosorientoituneesta näkökulmasta. Julkisen ilmastorahoituksen roolin todetaan säilyvän keskeisessä roolissa myös jatkossa. Päätelmissä kuitenkin korostetaan yksityisen sektorin merkitystä ilmastorahoituksen lähteenä ja tarvetta mobilisoida sen rahoituspotentiaali nykyistä paremmin. Kansainvälisiä monenvälisiä kehityspankkeja kehotetaan kasvattamaan ilmastorahoitustaan sekä käyttämään rahoitusvarojaan nykyistä innovatiivisemmin ja tehokkaammin yksityisen ilmastorahoituksen mobilisoimiseksi. Päätelmissä tunnustetaan kansainvälisten rahoituslaitosten tärkeä rooli ilmastorahoituksessa ja todetaan EU:n olevan halukas jatkamaan näiden rahoituslaitosten toiminnan tukemista. Päätelmissä kuitenkin korostetaan tarvetta kehittää UNFCCC:n ilmastorahoitusta koskevaa institutionaalista arkkitehtuuria. Läpinäkyvyyskehikon todetaan olevan keskeisessä roolissa Pariisin sopimuksen toimeenpanon onnistumisen kannalta, sillä kehikko parantaa ilmastorahoituksen ja muiden kansallisten ilmastotoimien mittaamisen, seurannan ja valvonnan edellytyksiä. Päätelmissä painotetaan voimavarojen lisäämisen tärkeyttä niiden kehittyvien maiden tukemiseksi, jotka ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutokselle ja joilla on merkittäviä kapasiteettirajoituksia. Päätelmissä pyydetään Euroopan komissiota tuottamaan yhteenveto EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Euroopan investointipankin myöntämästä vuotta 2016 koskevasta ilmastorahoituksesta neuvoston vahvistettavaksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu
Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta 6.10.2017 15(24) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 6.10.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Suomen ilmastorahoituksen osuus oli noin 43 milj. euroa vuonna 2016. Osuus oli noin 72 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Ilmastorahoitusosuuden selvä pieneneminen edellisvuoteen verrattuna oli osaksi seurausta päätösperäisistä toimista, kuten määrärahaleikkauksista ja määrärahojen maksuaikatauluihin tehdyistä muutoksista, ja osaksi normaalista ilmastomaksatuksiin liittyvästä vuotuisesta vaihtelusta. Vuoden 2016 ilmastorahoituksesta noin 58 % oli ilmastonmuutoksen hillintään tarkoitettua tukea ja 42 % ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarkoitettua tukea. Pariisin sopimuksella suoraan ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia, vaan sen taloudelliset vaikutukset syntyvät pitkällä aikavälillä ja pääosin EU:n ilmastopolitiikan seurauksena. Ne liittyvät päästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastorahoitukseen eli köyhempien maiden ilmastotoimien tukemiseen. Laajempi globaali osallistuminen ilmastotoimiin tasoittaa kansainvälistä kilpailuasetelmaa ilmastopolitiikasta aiheutuvien kustannusten osalta. Sopimuksen toimeenpanon myötä pitkällä aikavälillä myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siitä seuraavat taloudelliset kustannukset pienenevät. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen alentaa myös terveydelle haitallisia päästöjä. EU:n komission vaikutusarvion mukaan haitallisten päästöjen vähenemiseen liittyvät terveyshyödyt voivat olla taloudellisesti merkittäviä. Hyödyn määrä riippuu mm. tavoitteiden tasosta ja se jakaantuu epätasaisesti alueellisesti. Pariisin sopimus ei velvoita osapuolia tiettyihin numeerisiin päästövähennystavoitteisiin, vaan osapuolet sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, ylläpitämään ja päivittämään omia kansallisia päästövähennystavoitteitaan. Ensimmäinen päivitetty tavoite tulee ilmoittaa YK:n ilmastosopimussihteeristölle vuoteen 2020 mennessä. EU päättää oman päästövähennystavoitteensa toimeenpanosta normaalissa päätöksentekoprosessissa EU:n 2030 ilmasto ja energiapaketin pohjalta. Arviot taloudellisista vaikutuksista Suomelle tehdään osana EU:n päästövähennystavoitteiden mukaisten toimenpiteiden ja kansallisesti valittavien toimien yhteydessä, ja eduskuntaa informoidaan niistä. Pariisin sopimus velvoittaa teollisuusmaita jatkamaan kehitysmaiden ilmastotoimien tukemista ja antamaan siitä tietoja. Itse sopimuksessa
16(24) ei kuitenkaan sanota mitään ilmastorahoituksen tasosta. Pariisin sopimusta täydentävän osapuolikokouksen päätöksen (1/CP.21) mukaan teollisuusmaiden yhteinen USD 100 miljardin vuosittainen mobilisointitavoite ulotetaan vuoteen 2025, mihin mennessä sovitaan suuremmasta ilmastorahoitustavoitteesta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/BO, erityisasiantuntija Ilari Valjus, p. 0295 530093 ilari.valjus@vm.fi EUTORItunnus EU/2017/0212 Liitteet Viite
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700506 VO Aine Leena(VM) 28.09.2017 JULKINEN 17(24) Asia ECOFIN neuvosto, 10.10.2017, Luxemburg; 8. Muuta asiat: Digitaalivero Komission tiedonanto "A Fair and Efficient Tax System in the EU for the Digital Single Market" ja Tallinnan digitaalihuippukokouksen jatkotoimet Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 10.10.2017 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio julkaisi A Fair and Efficient Tax System in the European Union for the Digital Single Market tiedonannon (COM (2017) 547 final) 21.9.2017. Tiedonanto käsittelee suunnitelmia siitä, miten digitaaliseen EU:n digitaalisilla sisämarkkinoilla voitaisiin luoda oikeudenmukainen ja tehokas verojärjestelmä. Ecofinkokouksessa 10.10.2017 komission on tarkoitus pitää esitys tiedonannostaan ja puheenjohtaja antaa tietoja. Ecofinneuvoston on tarkoitus antaa päätelmät asiasta joulukuussa 2017. Suomi pitää aihetta merkittävänä ja ajankohtaisena. On tärkeää, että ratkaisut digitaalisen talouden verotuksen osalta tehtäisiin globaalilla tasolla. Suomi on kuitenkin valmis tutkimaan eri vaihtoehtoja ja keskustelemaan erilaisista ratkaisuista digitaalisen talouden verotuskysymyksissä. On tärkeää ymmärtää digitaalisen talouden uudet liiketoimintamallit, jotta voidaan käydä keskustelua niiden verokohtelusta. Teknologian kehittyessä digitaalista liiketoimintaa harjoittavia voi olla vaikea erottaa perinteisempää liiketoimintaa harjoittavista. Kun arvioidaan kansainvälisten verotussäännösten toimivuutta, kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien yritysten liiketoimintaa ja verotusta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Ratkaisut tulee tehdä globaalilla tasolla erityisesti verotusoikeuden (kiinteän toimipaikan käsite) sekä tulon kohdistamista koskevien säännösten (missä arvon katsotaan syntyvän) osalta. Verotusoikeuden syntyminen ns. merkittävän taloudellisen läsnäolon käsitteen
18(24) perusteella tai kuluttajiin ja niiden sijaintiin liittyvät elementit verotuksen perusteena merkitsisivät nykytilaan nähden huomattavaa muutosta. Tältä osin eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on arvioitava tarkkaan. Tulon kohdistamisen osalta Suomi katsoo, että siirtohinnoittelun ja tulon allokoinnin vakiintuneet periaatteet ja arviointikriteerit ovat edelleen lähtökohtaisesti käyttökelpoisia myös digitaalisen talouden arvonmuodostusta arvioitaessa. On arvioitava, liittyykö digitaaliseen talouden verotukseen päivitystarpeita joidenkin yksityiskohtien osalta. Pääasiallinen sisältö Komission tiedonannon mukaan direktiiviehdotus yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB) voisi tarjota perustan digitaalisen talouden verotusta koskevalle tarkastelulle. Ehdotuksessa olevan verotettavan tulon jakokaavan ei voida katsoa heijastavan sitä, missä arvo syntyy. Aiemmin on arvioitu, että ehdotettu jakokaava toisi mukanaan merkittävän epävarmuuden verotuloista Suomelle. CCCTB:n osalta on lisäksi arvioitava muun muassa pakollisuuselementin suhdetta jäsenvaltioiden toimivaltaan yritysverotuksessa sekä mahdollisuutta säilyttää kansallinen yritysverojärjestelmä. Suomen mielestä on kannatettavaa pyrkiä ratkaisuihin, jotka eivät lisää veroriitoja tai vaikuta haitallisesti verotuksen ennustettavuuteen. Asian arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös kilpailukykytekijät sekä vaikutukset Suomen verotuottoihin. Ehdotusten osalta olisi selvitettävä, olisiko ehdotuksissa kyse verosopimukseen sisältyvästä verosta tai vaikuttaisivatko ne jollakin muulla tavalla verotulojen jakautumiseen valtioiden kesken. Asiassa tarvitaan huolellista teknistä valmistelua, minkä johdosta aikataulu vaikuttaa Suomen mielestä kunnianhimoiselta. Digitaaliset sisämarkkinat on yksi Euroopan komission poliittisista prioriteeteista. Komission mukaan on tärkeää muodostaa modernit ja ennustettavat puitteet verotukselle digitaalisilla sisämarkkinoilla, mutta vältettävä uusien verotuksellisten porsaanreikien syntyminen. Digitalisoitumisen kiihtyessä on haastavaa löytää ratkaisuja, jotka takaisivat oikeudenmukaisen ja tehokkaan verotuksen. Komission mukaan nykyiset verosäännökset eivät sovellu liiketoimintaan, joka tapahtuu verkon välityksellä ja ilman fyysistä läsnäoloa palveluiden sijaintivaltiossa. Kyseistä toimintaa harjoittavat yritykset kuitenkin hyödyntävät kyseisten valtioiden infrastruktuuria sekä vakiintunutta oikeusjärjestelmää. Digitaalisen toiminnan oikeudenmukainen verotus on haaste, jonka osalta ei ole vielä saavutettu kansainvälistä konsensusta. Syyskuun epävirallisessa Ecofinkokouksessa suuri joukko valtioita kannatti sitä, että komission tulisi pyrkiä etsimään erilaisia ratkaisuja ongelmaan. Komission mukaan sen toimet ovat pyrkineet takaamaan periaatteen, jonka mukaan EU:ssa toimivien yritysten pitäisi maksaa veronsa sinne, missä voitot ja arvo luodaan. Yksittäisten valtioiden yksittäisillä toimilla
19(24) voidaan saada aikaan sisämarkkinoiden pirstoutumista. EUtasolla on komission mukaan jo tehty paljon toimia aggressiivisen verosuunnittelun ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Komission mukaan yritykset ovat entistä digitalisoituneempia, mikä on luonut uusia liiketoimintamalleja. Verosäännöt on kuitenkin luotu vanhojen liiketoimintamallien vallitessa. Digitaalisuus vaikuttaa kaikkeen yhteiskuntaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Komission mukaan kolmannes teollisuustuotoksen kasvusta Euroopassa johtuu digitaalisten teknologioiden käyttöönotosta. Vuonna 2017 markkinaarvoltaan 20 suurimmasta yrityksestä 9 oli teknologiayrityksiä, jotka vastasivat 54 prosentista näiden 20 yrityksen markkinaarvosta. Ajalla 2008 2016 viiden suurimman sähköistä vähittäiskauppaa harjoittavien yritysten tulot kasvoivat keskimäärin 32 prosentilla vuodessa. Samana aikana koko EU:n vähittäiskauppasektorin tulot kasvoivat keskimäärin 1 prosentilla vuodessa. Uudet teknologiat tulevat vauhdittamaan tätä kehitystä. Komission tiedonannon mukaan digitaalisten liiketoimintamallien efektiivinen veroaste on ollut matala. Verojärjestelmän haasteena on teknologioiden mahdollistamien liiketoimintamallien moninaisuus sekä mahdollisuus suurien tietomäärien hyödyntämiseen. Asiakkaiden on mahdollista ostaa hyödykkeitä ja palveluita ympäri maailmaa. Verotuksen mahdollisen ratkaisun etsiminen edellyttää erilaisten digitaalisten aktiviteettien ja palveluiden kartoittamista. Esimerkkeinä uusista liiketoimintamalleista voidaan mainita verkkokauppamalli, sosiaalisen median malli, tilausmalli sekä jakamistalousalusta. Komission mukaan voittoja pitäisi verottaa siellä, missä arvo luodaan. Ensin on arvioitava, missä verotetaan (nexus): Miten synnytetään ja suojellaan verotusoikeutta valtiossa, joissa yritykset voiva tarjota digitaalisia palveluita ilman, että ne ovat fyysisesti läsnä siitä huolimatta, että niillä on taloudellinen läsnäolo kyseisessä valtiossa. Toinen kysymys on se, mitä verotetaan: Miten allokoidaan tuloa uudessa digitaalisuuden kattamissa liiketoimintamalleissa, joissa keskeisiä ovat aineettomat varallisuuserät, data ja tietotaito. Tärkeä vaihe on, kun OECD esittää keväällä 2018 väliaikaraportin digitaalisen talouden verotuksesta G20maille. Komission mukaan on tärkeää löytää kansainvälisen tason poliittinen ratkaisu. EUjäsenvaltioilla tulisi olla koordinoitu kanta, jotta sillä olisi enemmän vaikutusta kansainvälisellä tasolla. Lopputuloksen pitäisi stabilisoida jäsenvaltioiden veropohjaa. EU:n pitäisi varmistaa, että EU:ssa aikaansaadut voitot verotetaan tehokkaasti jäsenvaltioissa ja jaetaan uudelleen oikeudenmukaisella tavalla. EU:n on samanaikaisesti tutkittava kaikkia mahdollisia ratkaisuja, jotta sisämarkkinoilla otettaisiin käyttöön uudet säännöt digitaalisen talouden verottamiseksi. Tavoitteena on oikeudenmukaisuus, kilpailukyky, sisämarkkinoiden eheys ja vakaus. Fyysiseen läsnäoloon perustuvat kiinteän toimipaikan säännökset luovat nykyisin perusteen verottamiselle. Digitaalisten teknologioiden
20(24) avulla yritysten mahdollista olla merkittävässä määrin taloudellisesti läsnä valtiossa ilman, että sillä välttämättä on merkittävä fyysistä läsnäoloa. Vaihtoehtoisia indikaatioita merkittävälle taloudelliselle läsnäololle tarvitaan, jotta verotusoikeuden syntyminen ja turvaaminen voidaan varmistaa. Siirtohinnoittelusäännökset määrittävät tulon kohdistamista eri valtioihin. Aineettomilla varallisuuserillä on keskeinen merkitys digitaalisessa taloudessa, mutta niiden arvottaminen on kuitenkin vaikeaa. Komission mukaan tarvitaan muita menetelmiä tulon kohdistamiseen muutettaessa kiinteän toimipaikan muodostumista koskevia säännöksiä. Komission mukaan CCCTBdirektiiviehdotus mahdollistaa digitaaliseen talouden verohaasteiden käsittelyn uuden kiinteän toimipaikan käsitteen avulla sekä tulon allokoinnin (globaalilla) jakokaavalla, jolla arvioidaan, missä arvo muodostuu. Lyhyellä tähtäimellä on tarpeen arvioida myös muita keinoja, joilla voidaan turvata jäsenvaltioiden suoria ja epäsuoria veropohjia. Komissio esittelee joitakin vaihtoehtoisia keinoja: 1) Tasausvero: Vero kaikille verottamatta tai riittämättä verotetuille tuloille, jotka ovat peräisin internetpohjaisista toiminnoista sekä yritysten välillä että yritysten ja kuluttajien välillä; hyvitettävä vero yhteisöverosta tai erillinen vero. 2) Lähdevero: Erillinen, bruttoperusteinen lähdevero tietyille maksuille, joita tehdään eiasuville toimijoille, jotka tarjoavat tuotteita ja palveluita verkossa. 3) Digitaalisten palveluiden tai mainostoiminnan tuottojen vero: Erillinen vero, jota sovellettaisiin kaikkiin transaktioihin, joita tehdään etänä jäsenvaltion kansalaisen ja eiasuvan yrityksen kanssa, jolla on merkittävä taloudellinen läsnäolo. Komissio tukee Viroa puheenjohtajana, jotta vuoden loppuun mennessä saavutettaisiin neuvoston päätelmät, jotka sisältäisivät koordinoidun EUnäkemyksen asian käsittelystä. Nämä päätelmät muodostaisivat myös perustan EU:n ja jäsenvaltioiden keskusteluille kansainvälisellä tasolla. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta 6.10.2017 Suuri valiokunta 6.10.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema
21(24) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat COM(2017) 547 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, Erityisasiantuntija Leena Aine, puh.02955 30032 VM/VO, Neuvotteleva virkamies Minna Upola, puh.0295530337 etunimi.sukunimi@vm.fi EUTORItunnus EU/2017/1466 Liitteet Viite VALTIOVARAINMINISTERIÖ EUS, KVR, KO 4.10.2017 EURORYHMÄ 9.10.2017, Bryssel Euroryhmän kokouksissa 9.10.2017 käsitellään alustavan asialistan mukaan seuraavia asioita: Portugali ohjelman jälkeinen valvonta Euroryhmä käsittelee kuudetta Portugalin ohjelman jälkeistä valvontaraporttia. Portugalille maksettiin vuosina 2011 2014 toteutetun rahoitustukiohjelman aikana yhteensä 26 mrd. euroa rahoitustukea Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV) ja 24,3 mrd. euroa Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista (ERVM). Tämän lisäksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tuki Portugalia noin 26,5 mrd. eurolla. Portugali kuuluu ohjelman jälkeisen valvonnan piiriin, kunnes 75 prosenttia sille maksetusta
rahoitustuesta on maksettu takaisin. 22(24) Portugalin lyhyen aikavälin taloustilanne on vakautunut, mutta sen kyky kestää uusia shokkeja on edelleen heikko. Turismi on edelleen talouskehityksen veturi, mutta tavaravienti ja investoinnit ovat elpyneet melko hyvin. Työttömyys on laskenut 9,1 % tasolle ja luottamus talouteen on korkeimmalla tasollaan pariin vuosikymmeneen. Budjettialijäämän ennakoidaan olevan tänä vuonna 1,8 %/BKT, mutta se voi heikentyä huomattavasti jos pankkien pääomitukseen käytetyt miljardit päädytään laskemaan siihen mukaan. Pankkien tilanne on kohenemassa, mutta järjestämättömien saamisten suuren määrän vuoksi pankkien kyky rahoittaa uusia investointeja on toistaiseksi rajallinen. Kansainvälisten kokousten valmistelut: valuuttakurssikehitys Kyseessä on katsaus viimeaikaiseen valuuttakurssikehitykseen globaalitaloudessa. Euro on vahvistunut suhteessa muihin päävaluuttoihin, lähinnä Yhdysvaltain dollariin huolimatta erilaisista odotuksista rahapolitiikan suhteen ja sitä kautta lyhyiden korkojen eroista. Olennaisina selittäjinä ovat myös myönteinen talousvire ja poliittisten jännitteiden väheneminen Euroopassa. Lisäksi geopoliittisen tilanteen kiristyminen maailmalla on johtanut siihen, että Eurooppa on joissain määrin syrjäyttänyt Japanin ns. turvasatamana ja tänne on siten virrannut pääomaa. Työn verokiilan rahoitus temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä Syyskuussa 2015 euroryhmä päätti euroalueen ja EU:n keskimääräisen työn verotuksen keskinäisvertailusta. Euroryhmä keskustelee nyt ensimmäistä kertaa työn verokiilan alentamisesta komission varsin yleisen tason analyysin pohjalta. Työn verotuksen alentamista tarvetta työn teon kannusteiden parantamiseksi nähdään mailla, joissa työn verotus on EUmaiden keskiarvon yläpuolella (Suomi niukasti painotetun keskiarvon alapuolella) ottaen kuitenkin huomioon keskipitkän aikavälin julkisen talouden kestävyys. Työn verokiilan alentamisen vaihtoehtoisia rahoitustapoja on kolme: i) kompensoimaton alennus, ii) kompensoitu, eli fiskaalisesti neutraali, alennus ja iii) alennusta vastaava menojen leikkaus. Komission näkemyksen mukaan kompensoimattomaan veronalennukseen on varaa vain neljällä euromaalla (DE, LT, LV ja AT). Neutraalin veromuutoksen tapauksessa rahoitus voitaisiin toteuttaa siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta vähemmän vääristäviin veroihin kuten kulutus, kiinteistö, ympäristöveroihin. Menojen leikkauksissa kohdentamisen välineenä toimisi menokartoitus erityisesti verotukiin kohdistuen. EMUn syventäminen Euroopan vakausmekanismin (EVM) rooli Osana talous ja rahaliiton syventämisestä käytävää keskustelua valtiovarainministerit käyvät alustavan keskustelun Euroopan vakausmekanismin (EVM) tulevaisuudesta. EMUn kehittämistä koskevan
23(24) keskustelun osana on myös esitetty EVM:n muuttamista Euroopan valuuttarahastoksi. Virallisia ehdotuksia asiasta ei kuitenkaan vielä ole. Suomi katsoo, että kokemukset EVM:n toiminnasta ovat myönteisiä. EVM on onnistunut tehtävässään ja se on myötävaikuttanut merkittävästi euroalueen tilanteen vakautumiseen. EVM:n kehittämisen tulisi perustua viime vuosien kokemuksiin. Suomen peruslinjana on, että euroalueen kehittämisessä tulisi vahvistaa rakenteita, jotka edistävät sijoittajanvastuuta. Suomi ei kannata valtioiden välisen yhteisvastuun laajentamista. Vastuu ja omistajuus ongelmien korjaamisesta tulee olla jäsenmailla. Kokemukset rahoitustukiohjelmista vahvistavat tätä näkemystä. Lisäksi EVM:n kehittämisessä on otettava huomion yhteydet talous ja rahaliiton sekä euroryhmän toimintaan ja näissä tehtäviin ratkaisuihin.
24(24) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi