1 ASTA -LOMAKKEISTON PILOTOINTI II:N RAPORTTI Tuloksista tehdyt johtopäätelmät on esitetty tässä raportissa sisennettyinä kappaleina. Tuloksissa on mainittu, kuinka monta vastaajaa kuhunkin kysymykseen on antanut palautetta, koska vastaajamäärät vaihtelevat kysymyksittäin. 1 PILOTOINTIAIKA Pilotointiajaksi sovittiin alun perin elokuun puoliväli - lokakuun loppu. Osalle pilotoijista materiaali toimitettiin erillisestä pyynnöstä johtuen jo kesäkuussa eli heidän oli mahdollista käyttää ASTA-lomakkeistoa jo aiemmin. Suurimmalle osalle materiaali toimitettiin 14.8.2009. Toimitettu materiaali käsitti lomakkeiston, käyttäjän käsikirjan sekä sähköisen koontilomakkeen, materiaalit toimitettiin kaikille pilotoijille sähköpostitse liitetiedostoina. Kustakin materiaalista kirjattiin sähköpostiviestiin lyhyt selvennys. Koska pilotoinnista kiinnostuneita tuli lisää koko syksyn ajan ja osa pilotoijista raportoi, ettei ollut vielä ehtinyt ASTAa kokeilla, päätettiin pilotointiaikaa jatkaa marraskuun puoleen väliin asti. Palautetta kerättiin sovitun mukaisesti sähköpostitse toimitetulla webropol-kyselyllä. Kysely lähetettiin 11.11.2009. Tämän jälkeen saatiin vielä lisää kokeiluun osallistuneiden yhteystietoja, heille kysely toimitettiin välittömästi sähköpostiosoitteen saamisen jälkeen. Kyselystä lähetettiin muistutusviesti n. 2 viikon jälkeen. Viimeinen muistutus ja ilmoitus vastausajan päättymisestä 9.12.2009 lähetettiin 3 viikon kuluttua ensimmäisestä. Kokonaisuudessa vastausaikaa oli siis 4 viikkoa. 2 PILOTOIJAT JA PILOTOINTIPAIKAT Pilotoijille ei järjestetty koulutusta, koska tarkoituksena oli arvioida käyttäjän käsikirjan (manuaalin) tarjoaman ohjeistuksen riittävyyttä. Lisätietoja olisi kuitenkin ollut mahdollista kysyä projektityöntekijältä, mutta kukaan ei pyytänyt lisäohjeistusta. Pilotointiin ilmoittautui mukaan yli 100 tahoa, joissa arvioitiin olevan yhteensä n. 130 kokeiluun osallistuvaa ammattilaista. Pilotoinnin aikana osa ilmoittautuneista joutui perumaan osallistumisensa, joten palautekysely lähetettiin lopulta 116 ammattilaiselle. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 68 kpl eli vastausprosentti oli 58,6 %. Yhden palautteen oli antanut kaksi pilotoijaa yhdessä, ja lisäksi vapaamuotoista palautetta saatiin kolmelta taholta. Vapaamuotoisista palautteista tähän raporttiin on otettu mukaan joitakin suoria lainauksia, mutta niitä ei ole otettu mukaan taulukoihin. Syitä jättäytyä pois pilotoinnista olivat mm. pitkät sairauslomat sekä odottamattomat kiireet työpaikalla, joiden vuoksi aikaa pilotointiin osallistumiseen ei löytynyt. Muutama henkilö ilmoitti syyksi myös sen, ettei pilotointiaikana tavannut sopivaa asiakasta.
2 2.1 Pilotointipaikat Pilotoijat työskentelivät eri puolilla Suomea, osallistujia oli useampia kaikista lääneistä. Pilotoijia pyrittiin myös saamaan erityyppisistä työpaikoista. Tässä tavoitteessa onnistuttiin palautteen perusteella hyvin. Taulukossa on esitetty miten kyselyyn vastanneet ovat sijoittuneet erilaisiin työpaikkoihin. 2.2 Vastaajien ammatit Suurin osa kokeiluun ilmoittautuneista oli toimintaterapeutteja, mikä näkyy myös palautetta antaneiden ammateissa. Syksyn kokeilua markkinoitiin mm. kahdesti TOINETissa, kuntoutusohjaajien jäsenkirjeessä, sosiaalityöntekijöiden sähköpostilistan kautta, Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivillä ja TerveSOS-messuilla. Näin ollen myös markkinointi painottui vahvimmin toimintaterapeutteihin. Yksittäisinä ammatteina mainittiin aluesihteeri, palvelukotityöntekijä, asumispalveluvastaava ja lähiesimies. Lisäksi yksi apuvälineasiantuntija antoi yhteisvastauksen kuntoutusohjaajan kanssa.
3 2.3 Vastaajien asiakasryhmät Vastaajat työskentelivät hyvin monien asiakasryhmien kanssa. Kukin vastaaja mainitsi kaikki asiakasryhmät, joiden kanssa hän työskentelee. Muina asiakasryhminä mainittiin yksittäisinä mm. fysiatriset ja somaattiset asiakkaat, sisätauti- ja syöpäpotilaat, reumaa ja arthroosia sairastavat, asunnottomat ja muistisairaat. 2.4 Tehtyjen arviointien määrä Lähes puolet vastaajista (33/68) oli tehnyt 1-2 arviointia, neljäsosa 3-5 arviointia ja vain neljä vastaajaa oli ehtinyt tehdä 6-10 arviointia. Yli 10 arviointia ei ollut tehnyt kukaan. Lisäksi 14 vastaajista ilmoitti, ettei ollut tehnyt yhtään arviointia. Syinä tähän mainittiin mm. että haluttiin vain tutustua lomakkeistoon, ei koettu olevan sopivia asiakkaita, kotikäyntejä ei ollut mahdollista toteuttaa kokeiluajan aikana ja muut työkiireet. Muutama koki myös, ettei lomakkeisto ehkä soveltuisi heidän käyttöönsä ja jätti siksi kokeilematta sitä käytännössä (mm. täyttäminen kestää tunnin eli liian pitkään heidän työssään). Vastauksia tulkittaessa tulee siis huomioida, että suurella osalla vastaajista on vain vähän tai ei lainkaan käyttökokemusta.
4 2.5 Arviointien suoritustavat Suurin osa vastaajista oli tehnyt arviointeja joko havainnoiden tai haastatellen asiakasta. Arviointeja oli toteutettu jonkin verran myös haastattelemalla joko asiakkaan hyvin tuntemaa henkilöä, kuten omaohjaajaa, tai yhtäaikaisesti asiakasta ja hänen läheistään. Muina tapoina arvioinnin tekoon mainittiin asiakkaan puolesta lukijana ja kirjurina toimiminen, tiettyjen toimintojen havainnointi yhdistettynä lähityöntekijöiden haastatteluun sekä keskustelemalla aiemmin havainnoimalla ja muilla tavoin kerätyistä tiedoista asiakkaan kanssa. Yli puolet vastaajista kertoi tehneensä arvioinnin haastatellen koko lomakkeiston osalta ja kolmannes arvioi haastatellen 2-3 osa-aluetta. Havainnoidessa tulokset olivat päinvastaiset: yli puolet arvioi 2-3 osa-aluetta ja kolmannes kaikkia 4 osa-aluetta. Enemmistö vastaajista kertoi tehneensä arvioinnin haastattelemalla yhdellä kerralla, sen sijaan havainnoiden tehtynä arviointia toteutettiin selvästi enemmän useammilla kerroilla. 3 ASTA-LOMAKKEISTO JA SEN KÄYTÖN OHJEISTUS Vastaajat käyttivät käyttäjän käsikirjan tarjoamaa ohjeistusta arvioinnin tukena, sillä vastaajista vain kolme ilmoitti suorittaneensa arvioinnin pelkästään lomakkeiston tarjoaman ohjeistuksen turvin. Ohjeistuksen todettiin pääsääntöisesti olevan selkeää, kattavaa ja helppokäyttöistä. 50/63 vastaajasta (79 %) koki arvioinnin suorittamisen ohjeet joko erittäin hyviksi tai hyviksi. Profiilitaulukoiden käytön ohjeissa vastaavat luvut olivat 47/57 (82 %).
5 3.1 Arviointilomakkeiston sisältö Lomakkeiston ulkoasu koettiin selkeäksi (erittäin hyvä tai hyvä vastauksia 55/64 eli 86 %). Yksittäisinä kehittämisehdotuksina todettiin mm. lomakkeiston saaminen pienempään kokoon ja tiivistetympänä sekä huomioita-viivojen tarkempi kohdennus vastausasteikkoon nähden. Lomakkeiston kokoa A4:stä ei kuitenkaan pienennetä, jotta luettavuus ei heikkene (esim. asiakkaat, joilla näkö- tai hahmottamisvaikeuksia). Sen sijaan ohjeistetaan, että halutessaan arvioitsija voi tulostaa lomakkeiston pienemmäksi (esim. vihkomuotoon tai useamman sivun yhdelle arkille). Samasta syystä lomakkeistoa ei myöskään voida tiivistää nykyisestä, mutta kukin arvioitsija voi tehdä tiivistämistä / karsintaa esim. tulostamalla vain ne sivut, jotka kulloinkin ovat oleellisia. Huomioita-viivojen osalta voidaan todeta, ettei niiden ole tarkoitus osua täysin vastausasteikkojen kohdalle, vaan niitä on tarkoituksella vastausasteikkoon nähden liikaa, jotta kirjoitustilaa olisi riittävästi. Viivoja lisättiin palautteen perusteella lisää. Toimintojen jakoa neljään osaalueeseen pidettiin onnistuneena (58/64 eli 90 %). Vain yksi vastaajista piti jakoa itselleen vieraana. Myös ICF-luokituksen käyttö koettiin yleisesti hyväksi. Arvioitavien toimintojen kattavuuden koki erittäin hyväksi tai hyväksi 41/63 (65 %), kohtalaisena 16/63 (25 %). Muutama vastasi kaipasi tarkempia selityksiä eri toimintojen sisältöihin. Muutamassa kehitysvammaisten ja psykiatristen asiakkaiden palautteessa toivottiin sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn arvioinnin lisäämistä lomakkeistoon, esim. miten asiakas toimii ryhmässä tai tunteeko hän turvattomuutta. Aiheesta käytiin keskustelua jo pilotointi I:n aikana, jolloin todettiin, ettei näin laajaa aihetta pystytä luotettavasti lisäämään lomakkeistoon. Sen sijaan ohjeistukseen lisätään maininta siitä, että sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä tulee tarvittaessa arvioida muilla siihen tarkoitetuilla välineillä. Vastaava ohjeistus on jo ollut esim. kodin ulkopuolella tapahtuvien toimintojen arvioimiseksi, joiden suhteen tuli myös muutama toive määrän lisäämisestä. Koska ASTA on jo nyt hyvin laaja, ei uusia toimintoja enää päädytty lisäämään vaan ohjeistetaan hyödyntämään ns. tyhjiä rivejä tähän tarkoitukseen. Lisäksi erityisesti psykiatristen ja päihdeasiakkaiden kohdalla tuli esille se, että osa toiminnoista koettiin heille ns. turhiksi. Muutama vastaaja puolestaan raportoi pitäneensä juuri tästä mahdollisuudesta arvioida vain asiakkaalle kulloinkin oleellisia toimintoja: ASTAn koettiin näin tuovan esille asiakkaan äänen. Tältä osin käyttöohjeistuksessa tullaan aiempaa enemmän korostamaan, että tarkoitus on arvioida vain asiakkaalle oleellisia toimintoja ja jättää väliin ns. turhat toiminnot. Ohjeistus oli sama jo aiemmin, mutta palautteen perusteella voidaan päätellä, etteivät kaikki pilotoijat olleet asiaa sisäistäneet / löytäneet ohjeistusta manuaalista.
Useiden asiakasryhmien kohdalla kommentoitiin, että tarvittaessa vastaajat olivat jakaneet toimintoja pienempiin osiin tai lisänneet tyhjille riveille asiakkaalle oleellisia toimintoja, esim. neurologisilla asiakkailla ruoan koostumuksen huomioiminen ja muistihäiriöisellä asiakkaalla ulos lähtöön valmistautuminen. Tämä yksilöllisyys koettiin hyväksi. Myös tämä ohjeistus on ollut manuaalissa jo aiemmin, mutta sitäkin pyritään korostamaan jatkossa enemmän, sillä pari vastaajaa olisi toivonut toimintojen tarkempaa jakoa, muttei ollut hyödyntänyt tätä mahdollisuutta (tuli esille lähinnä kehitysvammaisilla ja psykiatrisilla asiakkailla). 6 3.2 Vastausasteikko Vastausasteikon kattavuuden koki erittäin hyväksi tai hyväksi 50/62 ( 81 %), asteikon selkeydessä vastaavat luvut olivat 46/63 ( 73 %). Hankaliksi vastausasteikon käytösssä koettiin tilanteet, joissa asiakkaalla on monia ongelmia tai kun arvioitavan toiminnon eri osista suoriutumisessa on runsaasti vaihtelua. Jälkimmäisen osalta ohjeistukseen tullaan siis entisestään tarkentamaan, että tarvittaessa toimintoja voi jakaa pienempiin osiin tyhjille riveille. Vastausvaihtoehtojen tarkennukset manuaalissa koki erittäin hyviksi tai hyviksi 48/59 (81 %). Muutama vastaaja kuitenkin koki tarkennukset liian pikkutarkoiksi, mikäli niitä käyttää esim. haastattelutilanteessa asiakkaan läsnäollessa. Haastatellen tehdyssä arvioinnissa suositellaan käytettäväksi apuna lomakkeiston lopusta löytyviä vastausliitteitä käyttäjän käsikirjan vastausohjeistuksen sijaan, sillä ne ovat liian yksityiskohtaiset asiakastilanteessa käytettäväksi. Käyttäjän käsikirjan vastausohjeistukseen tulisi tutustua ennen arviointitilannetta ja tarvittaessa tarkistaa vastauksen oikeellisuus arvioinnin päätyttyä. Tärkeänä huomiona mainittiin, että eri arvioijat voivat mieltää vastausasteikon ohjeistuksesta huolimatta eri tavoin, minkä maininta oli valitettavasti unohtunut manuaalista. Ohjeistuksessa tullaankin korostamaan, ettei eri arvioitsijoiden tuloksia voida suoraan verrata toisiinsa. Lisäksi muutamalta psykiatristen asiakkaiden kanssa toimivalta vastaajalta tuli palautetta, että vastausasteikko ei huomioi asiakkaan aloitekyvyttömyyttä tai motivaation puutetta. Ohjeistuksessa on kuitenkin kerrottu, että sanallinen ohjaus sisältää myös mm. motivoinnin ja kannustamisen eli tältä osin palautteesta voitaneen todeta, etteivät kaikki ehkä olleet huomioineet ko. ohjetta. Lisäksi ohjeistuksessa mainitaan, että X-vastauksiin voidaan merkitä syy, miksi ko. kohta on valittu, esim. asiakas ei ole kiinnostunut toiminnosta. Ohjeistusta tullaan korostamaan ja tarkentamaan näiltä osin väärinkäsitysten välttämiseksi.
7 3.3 Profiilitaulukot Profiilitaulukoiden ulkoasun selkeyden arvioi erittäin hyväksi tai hyväksi 47/59 vastaajasta (80 %). Profiilitaulukoiden täytön ohjeistuksen suhteen vastaavat luvut olivat 47/57 (82 %). Yksi vastaaja toi kuitenkin esille, että taulukoiden käyttö vaatii harjaantumista ja toinen toivoi taulukoiden ulkoasua riisutummaksi. Yksi vastaaja toivoi yhteenvedon tekoa yhdelle paperille, yksi ei puolestaan ollut käyttänyt profiilitaulukoita lainkaan. Profiilitaulukoiden käyttö onkin täysin vapaaehtoista ja kuten ohjeistuksessa mainitaan, voidaan niiden käyttö korvata myös yhdistämällä varsinaiseen arviointilomakkeistoon tehdyt merkinnät viivoilla. Täytön ohjeistusta tullaan tarkentamaan jonkin verran. Myös sähköisesti täyttyvää profiilitaulukkoa toivottiin, sillä merkintöjen siirtäminen koettiin työlääksi. Muutama vastaaja tosin koki myönteiseksi juuri sen, ettei käyttö vaadi tietokonetta, jolloin sitä voi käyttää helposti missä tahansa. ASTAn sähköinen versio on tulossa myöhemmin, sillä merkintöjen siirtämisen työläys on ollut tiedossa alusta alkaen. 3.4 Avuntarpeen arvioinnin koontilomake 45/58 (77 %) vastaajista piti koontilomaketta erittäin hyvänä tai hyvänä. Vapaamuotoisesta lomakkeesta pidettiin, koska se ei siten ohjaa liikaa kirjoitettavista asioita. Kehittämisehdotuksen yksi vastaaja toivoi lomakkeen koon pienentämistä (4 osa-alueelle koettiin olevan turhan paljon kirjoitustilaa). 3.5 Käytätkö ASTAa tulevaisuudessa Kaikista vastaajista 20 ilmoitti käyttävänsä ASTAa varmasti ja 39 luultavasti. Lisäksi kaksi En usko käyttäväni vastanneista aikoi hyödyntää työssään osia ASTAsta. Syinä käyttämättömyydelle mainittiin mm. ettei ASTAn koettu sopivan omiin käyttötarpeisiin (n. tunnin täyttöaika liian pitkä), osa toiminnoista katsottiin omille asiakkaille ns. turhiksi ja se sisälsi liian vähän psyykkisen voinnin arviointia.
8 4 ASTA-LOMAKKEISTON SOVELTUVUUS ERI ASIAKASRYHMILLE Asiakasryhmiä, joille ASTAn soveltuvuus koettiin reilun enemmistön (yli 80 % vastaajista) osalta erittäin hyväksi tai hyväksi olivat - neurologiset 41/45 (91 %) - ikääntyneet 40/44 (91 %) - reuma-asiakkaat 28/33 (85 %) - liikuntavammaiset 35/41 (83 %) - neuropsykiatriset asiakkaat 28/34 (82 %). Vastaavat luvut erittäin hyvin ja hyvin -vastausten osalta olivat - muistihäiriöisille 30/39 (77 %) - näkövammaisille 25/34 (73,5 %) - TULE-asiakkaille 22/31 (71 %) - psykiatrisille asiakkaille 28/40 (70 %) - kehitysvammaisille 26/40 (65 %) - päihdeasiakkaille 18/26 (69 %) - kuulovammaisille 17/32 (53 %). Vain muistihäiriöisten asiakkaiden osalta vastaajista 2 koki, ettei ASTA soveltunut lainkaan heidän arviointiinsa. Muiden asiakasryhmien kohdalla soveltuvuus katsottiin vähintään keskinkertaiseksi tai tyydyttäväksi. Seuraavassa tulokset asiakasryhmittäin, sulkeissa vastaajien määrä / asiakasryhmä.
9 4.1 Tarkennuksia soveltuvuuteen liittyen Sekä pilotointi I:n että II:n tuloksista yhteenvetona voidaan todeta, että haastatellen tehtynä arvioinnin tulos ei välttämättä anna todellista kuvaa avuntarpeesta niillä asiakkailla, joilla on taidot suorittaa tietty toiminta, mutta jotka eivät syystä tai toisesta ole halukkaita/kiinnostuneita niitä suorittamaan. Esim. asiakas voi vastata, että suoriutuisi itsenäisesti siivouksesta, mutta jättää mainitsematta ettei sitä syystä tai toisesta tee, ja saattaisi siis kaivata siihen toisen henkilön tukea. Sen sijaan asiakkailla, joilla ko. taitoja ei vielä ole, on arviointitulos usein realistisempi.
Kehitysvammaisten osalta palautteen voidaan todeta varmentaneen pilotointi I:n kokemuksia siitä, että ASTA soveltuu lievästi ja keskivaikeasti, mutta ei juurikaan vaikeasti kehitysvammaisten asiakkaiden arviointiin. Kuulovammaisten osalta palautteen tarkennuksena mainittiin, että mikäli asiakkaalla on vain kuulovamma, soveltuvat arvioitavat toiminnot hänelle vain osittain. Näkövammaisten osalta vapaamuotoisena palautteena oli, että vastausvaihtoehdot toimivat heille kohtuullisen hyvin. Kuten muidenkin asiakasryhmien kohdalla, on asiakkaalle oleellisten toimintojen valinta kuitenkin tehtävä yksilöllisesti. Tärkeäksi koettiin kertoa asiakkaalle, miksi arviointia tehdään ja miksi tietyistä toiminnoista suoriutumista arvioidaan hyvinkin pikkutarkasti. Muutoin arvioinnin suorittaminen voi aiheuttaa turhautumista (asiakkailla, jotka suoriutuvat toiminnoista varsin itsenäisesti tai jotka kaipaavat runsaasti apua) sekä väärinkäsityksiä (esim. psykiatrisilla asiakkailla). Asiakkaalle tulee myös korostaa hänen vahvuuksiaan ja niitä toimintoja, joista hän esim. suoriutuu itsenäisesti tai joiden suorittamisessa on tapahtunut kehittymistä arviointikertojen välillä. Tästä syystä koettiin tärkeäksi, että vaikka asiakas täyttäisikin lomakkeiston itsearviointina, keskustellaan tuloksista aina yhdessä asiakkaan kanssa. 10 5 ASTA-LOMAKKEISTON SOVELTUVUUS ERI KÄYTTÖTILANTEISIIN Käyttötilanteet, joihin ASTAn soveltuvuus koettiin reilun enemmistön (yli 80 % vastaajista) mielestä erittäin hyväksi tai hyväksi olivat: - toimintakyvyn arviointi 52/60 (87 %) - toimintakyvyn muutosten arviointi 45/54 (83 %) - avuntarpeen arviointi 47/58 (81 %) - muuttuneen avuntarpeen tietojen päivittäminen 46/54 (85 %) - henkilökohtaisen avuntarpeen kartoittaminen 47/56 (84 %). Yli 60 % vastaajista koki ASTAn soveltuvan erittäin hyvin tai hyvin myös seuraaviin käyttötilanteisiin: - vaihtelevan toimintakyvyn arviointi 40/51 (78 %) - asumiseen liittyvien palveluiden kartoittaminen 43/56 (77 %) - soveltuvan asumisratkaisun kartoittaminen 39/53 (73,5 %) - palvelusuunnitelman laatiminen (kokonaisuutena) 34/52 (66 %) - asumisvalmennuksen vaikuttavuuden arviointi 28/45 (62 %). ASTAn hyödyntämisestä palvelusuunnitelman laatimiseen mainittiin, että oleellisia palvelusuunnitelmaan vaikuttavia tekijöitä arvioinnin lisäksi ovat mm. läheisten ja verkoston mielipiteet sekä resurssit. Laajuudesta johtuen ASTAn käyttö koettiin tässä yhteydessä osittain myös liian aikaa vievänä (n. tunti haastatellen), koska aikaa ei välttämättä ole aina näin paljon yhtä asiakasta kohden. Ohjeistuksessa tullaan siis aiempaa selkeämmin korostamaan, että lomakkeistosta voidaan hyödyntää myös vain kulloinkin oleellisia osia tai suorittaa arviointi osissa eri päivinä.
11 Asumisvalmennuksen vaikuttavuuden arviointiin liittyen palautteena oli, että kokeiluaika (n. 3 kk) oli vielä tässä suhteessa liian lyhyt. Muilta osin erittäin hyvin tai hyvin vastaukset jakaantuivat seuraavasti: - apuvälinetarpeen kartoittaminen 28/52 (54 %) - asunnonmuutostöiden vaikuttavuuden arviointi 24/49 (49 %). - apuvälineratkaisujen vaikuttavuuden arviointi 24/50 (48 %) - asunnonmuutostöiden kartoittaminen 25/53 (47 %) - terapiavaihtoehtojen / -tavoitteiden kartoittaminen 18/52 (35 %), - terapian vaikuttavuuden arviointi 16/49 (33 %) Kaikissa näissä käyttötilanteissa soveltuu osittain vastausten määrä oli n. 45-50 %. Eri käyttötilanteisiin tuli hyvin vähän ei sovellu lainkaan -vastauksia. Terapiavaihtoehtojen / -tavoitteiden kartoittaminen ja terapian vaikuttavuuden arviointiin näin vastasi 5/52 (9,5 %), asunnonmuutostöiden kartoittamiseen 4/53 (7,5 %). Muiden käyttötilanteiden osalta ei sovellu lainkaan -vastaukset olivat yksittäisiä. Erilaisten muutosten ja vaikuttavuuden arviointiin liittyen todettiin, että esim. sairaalassa asiakkaat ovat usein vain lyhyen aikaa, jolloin mm. toimintakyvyn muutosta ei vielä välttämättä voida arvioida ASTAlla. Muutama vastaaja koki myös kokeiluajan olleen tältä osalta liian lyhyt eli he katsoivat, että voisivat arvioida ASTAn soveltumista erilaisten muutosten arviointiin paremmin esim. vuoden kuluttua. 5.1 Muut mahdolliset käyttökohteet ASTAn koettiin soveltuvan myös mm. seuraaviin käyttötilanteisiin - kartoitettaessa kuntoutussuunnitelman tavoitteita - harkittaessa tuetumpaan asumiseen siirtymistä tai kotihoidon lisäämistä - tutustuttaessa uuteen asiakkaaseen - kotikäyntien työvälineeksi ( muistilista mitä tulee arvioida) - dokumentoinnin tueksi - hoitohenkilökunnan ohjaamiseksi kuntouttavuuden toteuttamiseksi - haluttaessa tehdä asiakkaalle näkyväksi ne osa-alueet, joissa olisi kehittämisen varaa - haluttaessa tehdä asiakkaalle näkyväksi mikä on avustamista, mikä puolestaan hänen omaa valintaansa ja tekemistään - asiakkaan realistisen käsityksen arvioimiseksi (keskusteltava yhdessä mahdollisista näkemyseroista) - profiilitaulukot havainnollistavia eli voisivat toimia yhtenä osana kuntoutuksen vaikuttavuuden esiintuomisessa ja tuen tarpeen havainnollistamisessa ulkopuolisille yhteistyötahoille.
12 6 ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS Kahden eri ammattilaisen tekemiä arviointituloksia EI voida suoraan verrata toisiinsa, sillä ohjeistuksesta huolimatta vastausasteikkoa voidaan tulkita eri tavoin. Asiaa tullaan korostamaan ohjeistuksessa. Huomioitava on myös, että mikäli ASTAa halutaan käyttää vaikuttavuuden tai muutosten kuvaamiseen, tulisi alku- ja loppuarviointien suorittajan olla sama henkilö. Asiaa tullaan painottamaan ohjeistuksessa aiempaa enemmän. Osa vastaajista halusi korostaa, että havainnoiden tehty arviointi on haastatellen tehtyä arviointia luotettavampaa. Muutaman vastaajan mielestä tärkeää on huomioida myös, ettei asiakkaan läheiseltä tai hänet hyvin tuntevalta henkilökunnaltakaan aina välttämättä saa luotettavaa tietoa. Havainnointi koettiin tärkeäksi erityisesti psykiatristen ja kehitysvammaisten asiakkaiden kohdalla, jälkimmäisillä myös asiakkaan läheisen haastattelu katsottiin kuitenkin varsin hyväksi arviointimuodoksi. Näin ollen havainnoinnin käyttö haastattelun tukena ainakin osassa toimintoja tai asioiden varmistaminen muulla tavoin haastattelun lisäksi ovat hyvä keino lisätä arvioinnin luotettavuutta. Luotettavinta havainnointi on asiakkaan kotiympäristössä. Mikäli arviointi tehdään jossakin muualla, tulee pohtia vieraan ympäristön mahdollista vaikutusta arviointiin. Asiakkaan itsearviointivälineeksi ASTAn katsoi soveltuvan erittäin hyvin tai hyvin 33/58 vastaajasta (57 %). Osassa vastauksista kuitenkin korostettiin, että soveltuvuus riippuu hyvin paljon asiakkaasta eli joillekin asiakkaille ASTA ei missään nimessä sovellu itsearviointivälineeksi. Pilotointi I:n ja II:n perusteella suosittelemme ASTA-lomakkeistoa edelleen ensisijaisesti ammattilaisen käyttämäksi arviointivälineeksi, mutta asiakkaan oman näkökulman huomioon ottaminen on kuitenkin erittäin oleellista. Asiakkaan itsearviointivälineeksi ASTA soveltuu vain harvoille asiakkaille, sillä lomakkeiston täyttäminen itsenäisesti vaatii mm. hyvää keskittymiskykyä sekä muita kognitiivisia taitoja. Sitä voidaan kuitenkin käyttää esim. keskustelujen pohjana siten, että asiakas tutustuu lomakkeistoon ensin itse ja pohtii vastauksia, minkä jälkeen lomakkeisto käydään läpi yhdessä asiakkaan ja ammattilaisen kesken. Mikäli asiakkaan ja ammattilaisen mahdollisesti toisistaan eriävien näkemysten kirjaamisesta on hyötyä arvioinnille, voidaan asiakkaan oma arvio suoriutumisestaan kirjata lomakkeistolle käyttämällä merkintöihin kahta eri väriä. Kyseinen ohjeistus tullaan lisäämään manuaaliin. Toisistaan poikkeavien näkemysten kirjaaminen voi olla hyödyllistä esim. haluttaessa arvioida asiakkaan kykyä tunnistaa omaa avuntarvettaan.
13 7 MUITA KEHITTÄMISAJATUKSIA 7.1 Mahdolliset lisäosat Kommunikointi ja Vuorovaikutus ja ihmissuhteet Vastaajilta kysyttiin mielipidettä ASTAn mahdollisista lisäosista (alueet oli valittu ICFluokituksesta). Ne koettiin pääosin tervetulleiksi. Lisäosien kehittämistä ei ole vielä päätetty varmaksi, sillä kuten palautteessakin kävi ilmi, on näiden alueiden arviointi usein tietyn ammattiryhmän (esim. puheterapeutin) vahvinta aluetta. Näiden alueiden arviointiin on jo myös olemassa hyviä standardoituja arviointimenetelmiä. Koska ASTA-lomakkeisto on tarkoitettu nimenomaan useiden eri ammattiryhmien työvälineeksi ja se nykyisellään soveltuu hyvin erilaisille asiakasryhmille, ei ko. lisäosia ehkä ole järkevää lähteä työstämään. Sen sijaan ohjeistamme käyttämään jo olemassa olevia arviointivälineitä tai tarvittaessa ohjaamaan asiakkaan toisen ammattiryhmän konsultaatioon. 7.2 Koulutustarve Käyttäjäkoulutuskysymykseen vastasivat kaikki 68 kyselyyn vastannutta. Heistä 51 (75 %) oli sitä mieltä, että koulutusta ei vaadita käyttäjän käsikirjan tarjoaman ohjeistuksen lisäksi. Koulutuksen näki tarpeelliseksi puolestaan 17 (25 %). Koulutus nähtiin hyödylliseksi erityisesti niille ammattiryhmille, jotka eivät ole tottuneet arvioimaan tai havainnoimaan asiakkaiden toimintaa. Heille ASTAn koettiin voivan toimia eräänlaisena muistilistana siitä, miten monipuolisesti ja pieniin osiin pilkkoen toimintakykyä tulisi arvioida. Koulutukseen liittyen todettiin lisäksi, että vaikka koulutusta ei ehkä tarvittaisikaan, voisi lomakkeistoon olla hyödyllistä tutustua yhdessä oman kollegan kanssa. Käyttäjäkoulutuksia tullaan tarjoamaan kiinnostuneille sekä valmiin koulutuspäivän muodossa että työpaikoille tarjottavina koulutuspaketteina. 7.3 Muita kehittämisajatuksia Yksittäisinä kehittämisajatuksina palautteessa tuli esille mm. - lomakkeisto käyttöohjeistuksineen saataville internetin kautta - markkinointi sosiaalityöntekijöille, joille ASTAn katsottiin olevan hyödyllinen esim. kotikäyntien työvälineenä - keskustelufoorumi ASTAn käyttäjille - lisäosiksi ulospäin suuntautuneen toiminnan ja työtehtävien arvioinnit