[Lähtevä LAUSUNTO] [Julkisuus: JULKINEN] [Hyväksyntä: VARMENNETTU ALLEKIRJOITETTU] LAUSUNTO Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) 31600 JOKIOINEN 31.03.2008 Ympäristöministeriö, PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO (kirjaamo@ymparisto.fi) Lausuntopyyntönne YM004:00/2007 Kestävät hankinnat toimintaohjelmaehdotuksesta, lähetetty 13.2.2008 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN (MTT) LAUSUNTO Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa Kestävät hankinnat -toimintaohjelmaehdotuksesta. Suorat toimintaohjelmaan liittyvät tekstilainaukset on seuraavassa eroteltu varsinaisesta lausuntotekstistä kursiivilla. Toimintaohjelman läheteosassa todetaan: Toimintaohjelmaehdotuksen painotus on ympäristöasioissa, joten ehdotuksessa ei oteta kantaa sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen, kuten Reilun kaupan ohjeistukseen. 1) Lähtökohtarajaus vain ympäristökysymyksiin hieman kyseenalainen, kestävyys kuitenkin laajempi käsite ja mikäli kestävyydestä tavanomaisessa mielessä on kyse, sen eri osa-alueet olisi pitänyt ottaa lähtökohdaksi tässäkin. 2) Ottaen huomioon elintarvikkeiden kulutuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset (elintarvikkeiden on arvioitu muodostavan noin 1/3 osan kaikista kulutuksen ympäristövaikutuksista), elintarvikehankinnat on kuitattu toimintaohjelmaehdotuksessa pienellä huomiolla. Toimintaohjelman ehdotukset 6.1 Visio Julkinen sektori tuntee hankintojen ympäristövaikutukset ja toimii esimerkkinä kestäville hankinnoille. Julkinen sektori pienentää hankintojensa ilmastovaikutusta, jätemäärää ja ympäristön kemikalisoitumista sekä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristömyötäisiä innovaatioita.
3) Visioksi on siis otettu se, että julkinen sektori muuttaa toimintatapaansa ympäristövaikutukset huomioon ottavaan suuntaan. Kyse on jatkuvan parantamisen ajattelun juurruttamisesta julkisiin hankintoihin, mikä on hyvä. Visiossa on osana myös luonnonvarojen kestävä käyttö, vaikka lähtökohtaisesti kestävyysotteesta koko ohjelmaan on mukaan omaksuttu lähinnä vain ympäristöllinen kestävyys. Myöhemmin tulevissa ohjelmakohdissa (6.5.5.) ja kestävien tarjoomien määritelmässä on kuitenkin myös muita kuin ympäristöllisen kestävyyden komponentteja, ilmaistuna kuitenkin pikemminkin esimerkinluonteisena kuin kattavasti määriteltynä. Edellä kuvatusta päätellen luonnonvarojen kestävällä käytöllä tarkoitetaan tässä siis jossain määrin tavanomaisesta rajatumpaa tarkasteluotetta, mikä kuitenkin jää epämääräiseksi. Toimintaohjelman ehdotukset 6.2 Tavoitteet ja suositukset TAVOITE Valtion keskushallinnon hankinnoissa vähintään 70 %:ssa otetaan ympäristönäkökulma huomioon vuonna 2010 ja 100 %:ssa vuonna 2015. Kuntien ja valtion paikallishallinnon hankinnoissa vähintään 25 %:ssa otetaan ympäristönäkökulma huomioon vuonna 2010 ja 50 %:ssa vuonna 2015. RUOKAILU/ TAVOITE Julkisin varoin tuotettujen ruokapalvelujen elintarvikkeista on kestäviä tarjoomuksia vähintään 5 % (ateria kerran kuussa) vuoteen 2010 mennessä ja vähintään 15 % (ateria kerran viikossa) vuoteen 2015 mennessä. 4) Tavoitteet on määritelty tulkinnanvaraisesti. Tulisiko siis yksi ateria olla kokonaisuudessaan kestävä? Kestävyyskriteerit ohjeiston määritelmässä ovat erittäin eritasoisia (kestävien tarjoomien tai elintarvikkeiden määritelmää on kommentoitu tämän lausunnon lopussa). Ruokailuun liittyvien tavoitteiden saavuttamismahdollisuudet riippuvat olennaisesti siitä, mitä kriteeriä lähdetään noudattamaan. Tavoitteet ovat jostakin näkökulmasta olla varsin alhaisetkin, esim. lopputavoitteena vastuullisesti hankituista elintarvikkeista valmistettu ateria kerran viikossa. Toimintaohjelman ehdotukset 6.5.4 Laaditaan ohjeistus kestävien elintarvikehankintojen periaatteista. Laaditaan julkisille hankkijoille ohjeet kestävästi tuotettujen elintarvikehankintojen periaatteista. Ohjeistukseen sisällytetään suositukset siitä, miten ruokapalveluissa voidaan ottaa huomioon koko elinkaari raaka-aineiden tuotantotavoista, jalostuksesta, säilytystavoista ja kuljetuksista jätteisiin. Tavoitteena on edistää energian ja veden kulutuksen optimointia sekä vähentää biojätteiden määrää ja elintarvikkeiden ilmastovaikutusta. Tavoitellut vaikutukset: Ruokapalveluhenkilöstö julkisella sektorilla tarjoaa kestäviä tarjoomuksia, edistää energian ja veden kulutuksen optimointia sekä vähentää biojätteiden määrää ja elintarvikkeiden ilmastovaikutusta. Muut vaikutukset: Pk-yritysten ja luomutuottajien tunnettuus ja tarjontamahdollisuudet kasvavat. Elintarvikkeiden hinta nousee lyhyellä tähtäimellä joissakin tuoteryhmissä. 5) Kestävyyden muut osa-alueet kuin ympäristö jäävät ohjeistuksen sisällyttämissuuntauksessa nyt kokonaan aukikirjoittamatta. Lähellätuottamisen ja sesonkiluonteen kautta kestävyyden muutkin osa-alueet ovat kestävän tarjoomuksen määritelmässä, mutta itse määritelmässä tai tässä 6.5.4. kohdassa ei ole mitään varsinaista viittausta sosiaaliseen tai taloudelliseen suuntaan. Nämä muut osa-alueet tulisi ottaa mukaan tai yllä oleva ohjetta kuvaava teksti tulisi muuttaa koskemaan ympäristöllisesti tai ekologisesti kestävästi tuotettujen elintarvikehankintojen periaatteita. 6) Tässä oletetaan automaattisesti, että ostaminen pk-yrityksiltä tai luomutuottajilta on kestävää. Tämä voi olla alueellisesta näkökulmasta tarkasteltuna ja huolellisesti toteutettuna oikein, mutta toimintaohjelmassa esitetyt toteutuksen edellytykset ja muut perustelut ovat puutteelliset. Toimintaohjelman ehdotukset 6.5.5
Vakiinnutetaan julkisten keittiöiden ruokapalvelujen neuvontapalvelu. Vakiinnutetaan julkisten keittiöiden ammattilaisille suunnattu kestävien hankintojen ja ruokapalvelujen neuvontapalvelu. EkoCentria on kokeillut koulutusohjelmaa, jossa viisi maakunnallista neuvojaa on henkilökohtaisesti opastanut ammattikeittiöiden hankinnoista vastaavia sekä hallinto- ja poliittisen tason päättäjiä kestävien elintarvikkeiden hankintaprosessiin. Hankkeen neuvojat opastavat mm. keittiöiden hankinnoista vastaavia hankintalainsäädäntöön sekä tarjouskilpailujen rakentamiseen hankintalain mukaisesti. Vastuutahot: MMM Aikataulu: 2009 2010 Tarvittavat resurssit: 200 000 vuositasolla Tavoitellut vaikutukset: Ruokapalveluhenkilöstö hallitsee ympäristöasiat, vähentää ruokapalveluiden ympäristökuormitusta sekä hankkii kestäviä elintarvikkeita Muut vaikutukset: Pk-yritysten ja luomutuottajien tunnettuus ja tarjontamahdollisuudet kasvavat 7) Tavoitekohdan esitysjärjestys voisi olla loogisempi:...hallitsee asiat... hankkii kestäviä...vähentää ympäristövaikutuksia 8) Ehdotamme, että muut vaikutukset kiinnitettäisiin astetta välittömämmällä tavalla Pk-yrityksiä koskeviin muutoksiin: pk-yritysten tuotteiden tunnettuus ja kysyntä kasvaa - tarjontamahdollisuudet sitten sen seurauksena. Toimintaohjelman ehdotukset 6.5.6 Kehitetään ympäristöpassi. Kehitetään ja pilotoidaan ympäristöpassi- toimintamalli, jonka avulla julkisen sektorin elintarvikehankinnoista vastaavat, ruokapalveluhenkilöstö sekä alan kouluttajat ja kehittäjät pystyvät osoittamaan hallitsevansa ympäristövastuulliseen ruokapalveluun liittyvät säädökset ja käytännöt. Ympäristöpassi kannustaa ruoka-alan toimijoita arvioimaan oman työyksikön sekä henkilökohtaisia käytäntöjä ympäristövastuullisessa toiminnassa. Saatujen kokemusten perusteella harkitaan ympäristöpassin laajentamista muille toimialoille. Vastuutahot: MMM, OPH, YM Aikataulu: 2008 2010 Tarvittavat resurssit: 70 000 vuositasolla Tavoitellut vaikutukset: Ruokapalveluhenkilöstö hallitsee ympäristöasiat, vähentää ruokapalveluiden ympäristökuormitusta sekä hankkii kestäviä elintarvikkeita Muut vaikutukset: Signaalivaikutus. Ympäristöasioiden huomionarvo kasvaa myös ruokapalvelujen asiakaskunnan keskuudessa. 9) Sama kuin lausuntokohta 7: Tavoitekohdan esitysjärjestys voisi olla loogisempi:...hallitsee asiat... hankkii kestäviä...vähentää ympäristövaikutuksia 10) Julkisten hankintojen rooli esimerkkinä ja kansalaisten kasvattajana oman toiminnan kautta kestävään kehitykseen on keskeinen. Kuitenkaan odotuksien ei tulisi olla ylimitoitettuja; vaikka ruokapalveluhenkilöstö hankkii kestäviä elintarvikkeita kestävästi, sillä ei ole mitään automaattista signaalivaikutusta ruokailijoihin. Kestävyyden ja vastuullisuuden tuotteistaminen ja viestintä ruokailijoille vaatii erillistä panosta. Toimintaohjelman ehdotukset 6.5.7 Sisällytetään viestintäkampanjoihin kestävät julkiset hankinnat keittiöissä. Nostetaan keskusteluun elintarvikkeiden merkitys ympäristön ja terveyden kannalta sekä edistetään kasvisruoan tarjontaa julkisissa keittiöissä. Kannustetaan keittiöitä liittymään esimerkiksi Portaat luomuun -valmennusohjelmaan tai hakemaan Joutsenmerkkiä. Lisäksi kuntia kannustetaan hakemaan vastuullisille toimijoille myönnettäviä tunnustuksia. Vastuutahot: MMM, YM, STM Aikataulu: 2008 2010 Tarvittavat resurssit: Virkatyönä
Tavoitellut vaikutukset: Ruokapalveluhenkilöstö hankkii kestäviä elintarvikkeita. Muut vaikutukset: Pk-yritysten tuottajien ja luomutuottajien tunnettuus ja tarjontamahdollisuudet kasvavat. Elintarvikkeiden hinta nousee lyhyellä tähtäimellä joissakin tuoteryhmissä. 11) Terveysnäkökulma otetaan esiin täysin valmistelematta, vaikka lähtökohdat on rajattu ympäristöön. Terveys/ravitsemusnäkökulma on keskeinen ympäristön kannalta, mutta tämänkin näkökulman mukaan tuominen edellyttäisi, että kestävyyttä katsottaisiin kokonaisvaltaisesti. 12) Tässä elintarvikehankintojen kestävyys rinnastetaan kasvisruokaan, luomuun ja Joutsenmerkkiin, joista jokaisen voidaan hyväksyä edustavan kestävyyden jotain osa-aluetta, mutta ei kokonaisuuksia. 13) Muiden vaikutusten kohdassa elintarvikkeiden hinnan nousua koskeva maininta jää epäselväksi; tarkoitetaanko yleisesti joidenkin elintarvikkeiden hinnan nousua vai julkisten hankintojen hinnan nousua? Kestävä tarjoomus tai elintarvike on mahdollisimman lyhyen toimitusketjun tai sesongin mukainen tuote, tai se on tuotettu luonnonmukaisesti tai todennettavasti vastuullisten periaatteiden mukaisesti. Ympäristö-, luomu- ja vastuullisuusmerkkien kriteereiden soveltamisessa keskeistä on, että kriteerit liittyvät hankinnan kohteeseen sekä ne on laadittu avoimesti, yhteistyössä eri osapuolten kanssa sekä kolmannen osapuolen todentamana (Hankintalain 45 :n mukaisesti ja ISO 14024 kriteerien mukaisesti) 14) Tämä määritelmä ei ole kestävyydestä yleisesti omaksutun määrittelyn näkökulmasta kattava. Yleiseen määrittelyyn kuuluu ekologinen tai ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen sekä usein vielä erikseen mainittu kulttuurinen osa-alue. Tässä kestävän tarjoomuksen tai elintarvikkeen määritelmässä on poimittu mukaan esimerkinomaisia aineksia, jotka liittyvät kestävyyden ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen tai taloudelliseen näkökulmaan, mutta eivät ehdottomasti tuota yksiselitteistä eivätkä kokonaisvaltaista kuvaa elintarvikkeiden kestävyydestä. 15) Yllä olevassa kestävyyden määrittelyssä tuodaan esille vastakkainasettelu perinteinen - luomu. Luomutuotantoakin voidaan harjoittaa vähemmän vastuullisesti, ja luomua voidaan tuottaa lähellä ja kaukana. Jos puhutaan lähi-, sesonki- ja luomuraaka-aineiden suosimisesta, on välttämätöntä laajentaa arviointi näidenkin osalta koskemaan myös muut vastuullisuusdimensiot, jotka tosin parhaillaan ovat vasta määrittelyvaiheessa. 16) Mahdollinen muoto kestävän tarjoomuksen tai elintarvikkeen määrittelylle voisi olla: Kestävä tarjoomus tai elintarvike on tuotettu kaikki kestävyyden osa-alueet huomioon ottavien vastuullisten periaatteiden mukaisesti. Koska kestävyydessä on kysymys yhteisesti määriteltävistä arvoista, olennaista on että 1) periaatteet on laadittu avoimesti, yhteistyössä eri osapuolten kanssa, 2) niiden toteutumista seurataan kolmannen osapuolen todentamien järjestelmien, mm. ympäristö-, luomu- ja vastuullisuusmerkkien avulla (Hankintalain 45 :n mukaisesti ja ISO 14024 kriteerien mukaisesti). Niin kauan kuin edellä mainittuja kriteerejä saadaan käyttöön, voidaan ensimmäisessä vaiheessa pyrkiä elintarvikkeiden alkuperän ja tuotantoketjun tuntemukseen. Tietoisuus tuotteen alkuperästä on ensimmäisen edellytys kulutuksen ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuteen. Tämän kautta voidaan asteittain edetä elintarvikkeiden elinkaaristen ympäristö- ja kestävyysvaikutusten todentamiseen kokonaisuudessaan. Tämä määritelmä ei ole yksiselitteinen, mutta jättää kuitenkin mahdollisuuden yksiselitteisten kriteerien käyttöönottoon, eikä perustelematta sido kestävyyttä lyhyeen toimitusmatkaan tai sesonkituotteisiin ilman kestävyyden tai vastuullisuuden kriteerejä. Varsinaista ohjeistusta ennakoiden voitaisiin nykyisen tiedon pohjalta suunnitella seuraavia suosituksia:
- Suosi vuodenajan mukaisia tuotteita, jolloin ruoka-ainekset saadaan tuoreina. Myös säilytyksen ja prosessoinnin ympäristövaikutukset vähenevät; tuotteiden kuljetuksen ympäristövaikutukset edellyttävät tuolloin kuitenkin erityistä huomiota. - Suosi lyhyttä toimitusketjua. Tällöin on mahdollista tuntea tuotannon osavaiheet ja niiden ympäristövaikutukset paremmin. Etuna on myös paikallisen ruokakulttuurin vahvistuminen ja paikallisten luonnonvarojen (pellon, metsän ja veden antimet) monipuolinen hyödyntäminen. - Lisää kasvisruoan osuutta ravitsemuksessa, jolloin tuotantoketjun ilmasto- ja vesistövaikutukset vähenevät. - Huomioi, että monipuolinen ravitsemus sisältää myös kotieläintuotteita. Kotieläimet kuuluvat niin ikään olennaisena osana maatalouden muokkaamiin ekosysteemeihin ja ylläpitävät osaltaan maaseutuluonnon monimuotoisuutta. Eettisesti kestävän kotieläintuotannon edellytyksenä on, että tuotantoeläimille turvataan hyvä elämä koko niiden elämänkaaren aikana. - Vähennä ruoan hävikkiä; hävitettäväksi jäädyn elintarvikemassan ympäristövaikutukset ovat kaikkein turhimpia. Ilkka P Laurila Kehitysjohtaja Sirpa Kurppa Biotekniikka ja elintarviketutkimus, prof. Tiedoksi lausunnon valmistelussa mukana olleille: erikoistutkija Sari Forsman-Hugg, vanhempi tutkija Anja Yli-Viikari, vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri, vanhempi tutkija Helmi Risku-Norja. Tiedoksi muuten: MTT kirjaamo, tutkimusjohtaja Mari Walls, johtaja Eeva-Liisa Ryhänen, johtaja Pentti Aspila, hankintapäällikkö Reijo Ojala Käsittely Säilytys Asiakirja on elektronisesti allekirjoitettu