2015 - Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Valtuustokauden tavoitteet Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Seuranta 31.12. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate Suomenkielisen toimintatulojen ja toimintamenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Suomenkielisen toimintatulojen ja toimintamenojen toteutuivat talousarvion mukaisesti. Titta Tossavainen Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kunnallisten päiväkotien vuosikustannukset / kustannukset ilman sisäisiä eriä hoidossa olevaa lasta / laskennallista lasta kohden vuonna 2014 ja vuonna 2015 Kustannukset olivat 7 213 euroa vuonna 2014, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Vuoden 2015 kustannukset saadaan tilinpäätöksen jälkeen vuoden 2016 puolella. Kustannukset olivat 7 213 euroa vuonna 2014, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Vuoden 2015 kustannukset saadaan tilinpäätöksen jälkeen vuoden 2016 alkupuolella. Titta Tossavainen 1
Päivähoitopaikkojen täytön ja käytön tehokkuus nousee Keskimääräiset täyttöja käyttöasteet vuonna 2015 vrt. 2013 ja 2014 Elo-syyskuussa 2015 täyttöaste olivat 0,6 prosenttiyksikköä ja käyttöaste 1,1 prosenttiyksikköä korkeampia kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2014. Vuonna 2015 täyttöaste oli 0,7 prosenttiyksikköä ja käyttöaste 1,1 prosenttiyksikköä korkeampia kuin vuonna 2014. Aluepäälliköt, palveluohjaajat, yksikköesimiehet Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Sivistystoimen johtamista ja esimiestyötä kehitetään ja henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan Työhyvinvointimatriisi n lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2014 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi Työhyvinvointimatriisin tavoitteen toteutuminen raportoidaan vuoden 2016 alussa, kun tulokset ovat valmistuneet Työhyvinvointimatriisin tavoitteen toteutuminen raportoidaan vuoden 2016 alussa, kun kaupungin tulokset ovat valmistuneet Titta Tossavainen Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 16,4 päivää / htv Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma = poissaoloprosentti*36 5/100 Tieto kootaan koko vuodelta 2015 alkuvuodesta 2016. Tieto kootaan koko vuodelta 2015 alkuvuodesta 2016. Titta Tossavainen Maahanmuuttajataust aisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataust aisten osuutta väestöstä. Maahanmuuttaja taustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttaja taustaisten osuutta väestöstä. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä % Syyskuussa maahanmuuttajataustaista henkilöstöä oli 102 eli 3,8 % koko henkilöstöstä. Vieraskielisten osuus Espoon väestöstä oli vuoden 2014/2015 vaihteessa 13,3 %. Vuoden 2014 lopussa osuus henkilöstöstä oli 3,3 Maahanmuuttajataustaista henkilöstöä oli 106 eli 3,8 % koko henkilöstöstä. Vieraskielisten osuus Espoon väestöstä oli vuoden 2014/2015 vaihteessa 13,3 %. Vuoden 2014 lopussa osuus henkilöstöstä oli 3,3 %. Yksikköesimiehet 2
2015 - Suomenkielinen varhaiskasvatus Asukkaat ja palvelut %. Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Valtuustokauden tavoitteet Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Seuranta 31.12. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen piiriin pääsee 7 vuorokauden kuluessa Palvelun 7 vuorokaudessa saaneet oppilas- ja opiskelijahuollon asiakkaat Oppilashuollon palvelujen tuottajat vastaavat seurannasta (perhe- ja sosiaalipalvelut, lasten kuntoutuspalvelujen psykologit ja neuvolaterveydenhoito sekä suomenkielisen Oppilashuollon palvelujen tuottajat vastaavat seurannasta (perhe- ja sosiaalipalvelut, lasten kuntoutuspalvelujen psykologit ja neuvolaterveydenhoito Titta Tossavainen ja Liisa Ollikainen 3
opetuksen kuraattoripalvelut) sekä suomenkielisen opetuksen kuraattoripalvelut) Yksikkökohtaiset opiskeluhuoltosuunnit elmat on laadittu ja otettu käyttöön kaikissa yksiköissä. Suunnitelmien arviointi ja päivitys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelm an mukaisiksi on käynnistynyt Laadittujen suunnitelmien määrä ja päivitysprosessin käynnistyminen Kaikki yksikkötasoiset suunnitelmat on tehty ja kehittämispäällikkö on hyväksynyt ne. Päivityksen osalta odotetaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivityksen valmistumista. Kaikki yksikkötasoiset suunnitelmat on tehty ja kehittämispäällikkö on hyväksynyt ne. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman väliraportti sekä suunnitelman täydennys hyväksyttiin valtuustossa 8.6.2015. Samalla tehtiin ja hyväksyttiin painopistealueet vuosille 2015-2016. Aluepäälliköt, yksikköesimiehet Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelm an vuodelle 2015 asetetut tavoitteet toteutetaan yhteistyössä SOTET:n kanssa Hyvinvointisuunnitelm an v. 2015 tavoitteet Lasten ja nuorten hyvinvointityön toimenpiteet ja mittarit vuosille 2015 ja 2016 raportoidaan lautakunnille ja valtuustoon keväällä 2017. Johtoryhmä seuraa toimenpiteiden toteutumista kokouksissaan säännöllisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointityön toimenpiteet ja mittarit vuosille 2015 ja 2016 raportoidaan lautakunnille ja valtuustoon keväällä 2017. Suomenkielisen johtoryhmä seuraa toimenpiteiden toteutumista kokouksissaan säännöllisesti. Aluepäälliköt 4
Vieraskielisille lapsille laaditaan yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma. Lasten lukumäärä Vuonna 2014 suunnitelma tehtiin 1155 lapselle, mikä oli 58 % vieraskielisistä suomenkielisen järjestämässä päivähoidossa ja esiopetuksessa olevista lapsista. Vuoden 2015 lukumäärä saadaan loppuvuodesta 2015. Vuonna 2015 kaksikielisyyden suunnitelma tehtiin 2031 suomenkielisen järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle. Suunnitelma tehtiin erittäin kattavasti kaikille sitä tarvitseville lapsille. Tarkkaa prosenttiosuutta vieraskielisten lasten määrästä ei voi laskea, sillä osalla lapsista, joille oli tarpeen tehdä kaksikielisyyden suunnitelma, on väestötiedoissa äidinkielenä suomi, ruotsi tai saame. Yksikköesimiehet Kerhopaikkoja lisätään 100 lapselle Uusien kerhopaikkojen lukumäärä Kerhopaikkojen määrää lisätään vähintään tavoitteen mukaisesti. Syyskuussa 2015 kerhotoimintaan osallistui 367 lasta, mikä on 115 lasta enemmän kuin vuoden 2014 syyskuussa. Joulukuussa 2015 kerhotoimintaan osallistui 409 lasta, mikä on 148 lasta enemmän kuin vuoden 2014 joulukuussa. Aluepäälliköt 5
Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Vanhemmilla on mielekkääksi kokemiaan mahdollisuuksia osallistua päiväkotien ja koulujen toimintaan. Asiakaskyselyn tulokset Vuoden 2014 asiakaskyselyssä suomenkielinen kunnallinen päivähoito ja esiopetus sai vanhempien osallisuuteen liittyvistä kysymyksistä arvosanan 4.2. Vuoden 2014 asiakaskyselyssä suomenkielinen kunnallinen päivähoito ja esiopetus sai vanhempien osallisuuteen liittyvistä kysymyksistä arvosanan 4.2. Asiakaskysely toteutetaan varhaiskasvatuksessa noin kolmen vuoden välein. Vuoden 2014 kyselyn tulosten pohjalta toimintayksiköt ovat lisänneet vanhempia osallistavien menetelmien käyttöä vanhempainilloissa ja muussa yhteisessä toiminnassa. Joillakin yksiköillä (4) on vanhempien suljettuja facebook-ryhmiä ja yhdellä yksiköllä on oma blogi. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on 54 vanhempaintoimikuntaa tai vastaavaa vanhempien toimintaryhmää. Yksikköesimiehet, Virpi Mattila Lasten mahdollisuutta leikkiä,liikkua,taiteilla ja tutkia arvioidaan ja kehitetään varhaiskasvatusyksik Tavoitteen toteutumisprosentti Kaikissa yksiköissä oli toimintavuonna 2014-2015 kehittämisen kohteena vähintään yksi Miltei kaikilla yksiköillä (96 % yksiköistä) on useampia kuin yksi tavoitteen mukainen kehittämisen Virpi Mattila, yksikköesimiehet 6
öissä. tavoitteen mukaisista teemoista. Varhaiskasvatusyksiköide n kehittämisen kohteet toimintavuonna 2015-2016 kartoitetaan syksyn aikana. kohde toimintavuonna 2015-2016. Kehittämisen kohteena on yleisimmin leikki (77 % yksiköistä) ja liikkuminen (74 % yksiköistä). Taide on kehittämisen kohteena 16 %:ssa yksiköistä ja tutkiminen 18 %:ssa yksiköistä. 7
2015 - Suomenkielinen varhaiskasvatus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden tavoitteet Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Seuranta 31.12. Toimenpiteet / vastuuhenkilö Espoon Espoo on Suomen vetovoimaisuus osaavin kaupunki kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristön ä kehittyy.osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi.palvelukes kittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksi n parannetaan.kaupunk Laaditaan Suunnitelma Suomenkielisen kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen suunnitelma Suunnitelma on valmistunut. Se esitellään varhaiskasvatusjaostolle syksyn aikana. Kestävä kehitys oli kehittämisen kohteena 82 % varhaiskasvatusyksiköistä toimintavuonna 2014-2015 Suunnitelma on valmistunut. Se on esitelty varhaiskasvatusjaostolle. Kestävä kehitys on kehittämisen kohteena 68 % varhaiskasvatusyksiköistä toimintavuonna 2015-2016 Virpi Mattila 8
ikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi.to rjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle.yrittäj yyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. 9