PSYYKKINEN TRAUMA Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne Tapahtuma voi koskettaa yhtä henkilöä, perhettä, ryhmää tai yhteisöä Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma aiheuttaa ns. I-tyypin eli shokkitrauman Toistuva traumatisoiva tekijä aiheuttaa ns. II-tyypin eli kehityksellisen trauman 1
Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen sopeutumisreaktio Stressi koetaan ahdistuksena, ahdistus voi ilmetä muuttuneena käyttäytymisenä, kehon oireiluna ja/tai tunnereaktiona 2
Traumaattinen kriisi on psyykkinen tilanne, jossa yksilö kohtaa ulkoisen tapahtuman, joka uhkaa hänen kehollista olemassaoloaan, sosiaalista identiteettiään ja turvallisuutta Ihmisen uskomusjärjestelmä on uhattuna; tapahtuu ennustamatta ja sattumanvaraisesti Traumaattiset tapahtumat tallentuvat muistiin toisin kuin arkipäivän tapahtumat 3
Lapset koetaan usein muistuttajina väkivallan tekijästä, hankalina, elämänpilaajina Vanhempi ei pysty näkemään lasta realistisesti vaan oman kokemuksensa kautta Jälkipuintitapaaminen; vanhempi voi kokea ja käydä läpi sen, mitä lapsi on kokenut näkee lapsen silmin tapahtuman 4
Vanhemman pelot sulkevat kyvyn antaa lapsen kertoa avoimesti tarinansa Pitkäkestoinen trauma vahingoittaa lasta syvästi, on menettänyt luottamuksen pahantekijään ja muihin perheenjäseniin Pahoinpitelijä oikeuttaa pahoinpitelyn syyttämällä uhria tai asiasta vaietaan 5
Tunnistaa lapsen turvallisuuden tarpeen ja sen mitä pitää tehdä Lapsen kertomusta pitää kuunnella, olla utelias kaikesta siitä mitä tapahtui Mikä on sinulle tapahtuman pahin kohta? Traumatisoituneen vanhemman on vaikea auttaa traumatisoitunutta lasta 6
Kiintymyssuhdeteoria Ristiriitaiset äidit eläytyvät tunteisiin, mutta ovat itsekin helposti niiden vietävissä eivätkä pysty lasta hallitsemaan, tunnistamaan, nimeämään ja kestämään tunnetilojaan menevät mukaan lapsen tunnevyöryyn 7
Välttelevät äidit ovat tunneilmaisussaan varauksellisia ja etäisiä, lapsen tunnetila voi herättää heissä itsessään tuskallisia ja häpeällisiä tunteita, he voivat kuolettaa tunteitaan Aikuisroolistaan käsin he pystyvät välittämään käsityksen, että tilanne pysyy hallinnassa 8
Kaoottisesti kiintyneet äidit, traumatisoituneet äidit eivät pysty auttamaan lasta kummallakaan tavalla Huoltaja on lapselle sekä turvan että pelon lähde, lapsi ei pysty päättämään lähestyykö huoltajaansa vai etääntyykö hänestä Lapsi reakoi traumaan dissosiaatiolla 9
Miten auttaa toipumisessa Keskeistä pyrkiä parantamaan ja rakentamaan lapsen ja eihyväksikäyttävän vanhemman suhdetta Lapsi saattaa olla pitkään vihainen ja epäluuloinen pettymys siitä ettei vanhempi ollut saatavilla ja tukena kun lapsi häntä eniten tarvitsi 10
Vuorovaikutuskehän purkaminen vaatii myös siihen johtaneiden syiden tiedostamista ja ymmärtämistä Lapset ovat yliherkkiä muutoksille ja epäjärjestykselle jatkuvuus, stabiilius ja yhteys Aikuisen pitäisi olla riittävästi yhteydessä lapseen, jotta lapsi vastaisi huoltajan huomioihin 11
Dissosiatiivisissa perheissä perinteiset vanhempien ja lasten väliset rajat ovat rikkoutuneet ja sekoittuneet Lasten vanhemmilla on vaikeuksia vanhemmuutta koskevissa kysymyksissä Ryhmähoitomallit 12
Omasta kehosta tulee vihollinen, joka täytyy turruttaa ja johon täytyy katkaista yhteys Vetäytyminen kaikesta välttääkseen laukaisevia tilanteita ja turruttaminen, ettei tunne mitään Jäätymistila, erityisesti lapset voivat olla jatkuvasti jähmettyneessä tilassa 13
Mitä kauemmin traumaattinen tilanne kestää, sitä pidempiaikaisia ongelmia hänellä on vihan säätelyn, ahdistuksen ja seksuaalisten impulssien suhteen Jatkuva uhan ennakointi vaikeuttaa keskittymistä ja huomiokykyä Lapsi käyttää selviämiskeinoja; tapahtuman lohkominen irti tietoisuudesta tai itsensä vahingoittaminen 14
Dissosiaatio Dissosiaatio on häiriö ajatusten, tunteiden ja muistojen integraatiossa Lapsuuden selviämiskeino sietämättömistä tilanteista esim. isä pahoinpitelee äitiä, voi lapsi keskittää katseensa yhteen pisteeseen seinässä ja kadota pois itsestään 15
Jähmeytensä vuoksi lapsi saattaa tulla kiusatuksi koulussa ja tämä vahvistaa kielteistä kuvaa itsestään ja ajatusta, että on täysin arvoton Suojaavan toveripiirin puuttuessa saattaa hyvin varhaisessa vaiheessa ajautua hyväksikäyttävään, vahingoittavaan parisuhteeseen Ei muista hyväksikäyttöä lainkaan tai ei koe sitä itselle tapahtuneeksi 16
Puolustuskeinot henkeä uhkaavissa tilanteissa: taistelu, pako ja jähmettyminen Ulkoisesti suoriutuu vaativistakin työtehtävistä, kapeutuneisuus näkyy sosiaalisten suhteiden pinnallisuutena tai voimakkaina mieleentunkeutuvina oireina iltaisin ja öisin, kun ei ole turvassa päivän rutiineissa 17
Itsetuhokäyttäytymisessä viha suuntautuu itseen tiedostamattomalla tavalla; altistuu onnettomuuksille, ottaa tarpeettomia riskejä On ehdollistunut uhrin rooliin Itsensä vahingoittaminen on pyrkimys pysyä hengissä kuin kuolla; syömishäiriöt, huumeet Aiheuttamalla kipua voi kauhun tunteen saada hallintaansa 18
Hyväksikäytön psyykkinen tuskan voi vaihtaa ruumiilliseen kipuun se on avunhuuto! Seksuaalinen hyväksikäyttö sekoittaa seksin ja kiintymyksen ja tekee intiimin suhteen vaikeaksi myöhemmin elämässä Hyväksikäytetyksi tullut voi syyttää itseään Jos hyväksikäyttäjä on ainoa joka tarjoaa turvallisuutta ja hellyyttä, ei näe siinä mitään väärää 19
Trauman jäljet aikuisuudessa Ihmisen traumatisoituessa aivoihin jää yliaktivaatiotila ja hän kokee kaikenlaiset ärsykkeet vaarallisina Ihminen on jatkuvassa ylivireystilassa, säpsähtelee ja kauhistelee kyvyttömyys säädellä vireystilaansa Kehon viestit ovat vääriä eivätkä tue todellisuutta 20
Traumatisoivaan perhekulttuuriin kuuluu usein asioiden vähättely Lapsi voi ihannoida hyväksikäyttävää vanhempaa, erityisesti äiti joka ei nähnyt tai välittänyt, voi olla suuremman raivon kohteena kuin hyväksikäyttänyt isä Traumatisoituneen ihmisen mieleen on ehdollistunut uskomus, että hyvää seuraa aina jotakin pahaa 21
Lapsen trauma ja vanhempien tuki toipumisessa Lapsen ikä ja kehitysvaihe vaikuttavat siihen miten hän kokee trauman Aikuinen helposti aliarvioi: -lapset eivät huomaa -lapsille ei tarvitse kertoa koko totuutta, lapsi tajuaa pinnallisesti ja unohtaa 22
Lapset reagoivat aikuisten tavoin Lapsi voi olla rauhallinen ulkoisesti, reaktiot voivat tulla myöhemmin, maagisia syyllisyydentunteita ja pelkoja (ajatuksillaan aiheuttanut onnettomuuden) 23
Tyypillisiä trauman merkkejä: -käytös regressiivistä -vetäytyvä, ylivireä, turhautunut ja levoton, mielialat vaihtelevat -purskahtelee itkuun, välttelee fyysistä läheisyyttä -lopettaa leikin kokonaan tai keskeyttää sen nopeasti 24
-leikki voi muuttua pakonomaiseksi -nukkumisvaikeuksia -seksuaalisuuden ylikorostuminen (masturbointi) Lapsen oireet ovat sitä suuremmat mitä enemmän vanhempi on traumatisoitunut 25
Sijaistraumatisoituminen Kun ihminen on jäänyt yksin ylivoimaisen tuskan ja ahdistuksen kanssa lapsena ilman lohdutusta, tämä kokemus toistuu vuorovaikutussuhteissa Etsii kaikkivoipaa pelastajaa kun odotukset eivät täyty voi raivostua, purkaa pettymystä 26
Myötätuntostressi ja myötätuntouupumus on luonnollinen seuraus, käyttäytyminen ja tunnetila traumaattisesta tapahtumasta Kyseessä on stressi, joka seuraa kärsivän ihmisen auttamisesta ja auttamisen halusta 27
Sijaistraumatisoituminen syntyy erityisesti pitkissä työntekijä-, asiakas- ja potilassuhteissa. Voi vaikuttaa laajasti ja syvästi muuttamalla kielteisesti hänen minuuttaan Työnohjaus 28
29