LASTEN JA NUORTEN LIHAVUUS Potilaan ohjaaminen Outi Suopajärvi 17.10.2011
Lihavuus = Kehon rasvakudosta on liikaa Ylipaino - alle kouluikäisen pituuspaino 10-20%, kouluikäisen 20-40% Lihavuus - alle kouluikäisen pituuspaino yli 20%, kouluikäisen yli 40% Vaikea lihavuus - pituuspaino yli 60% Painoindeksiä (BMI) käytetään pituuskasvunsa päättäneillä - ylipaino 25-30 - lihavuus yli 30 - sairaalloinen lihavuus yli 40
Terveysriski: yksi 10 tärkeimmästä terveysriskistä maailmassa - lapsuusiän lihavuus lisää riskiä olla lihava aikuisena - lapsen ylipaino on elämänlaatukysymys, aikuisen terveysongelma - kun vireystila alentunut eikä jaksa -> henkinen hyvinvointi heikkenee Psykososiaaliset ongelmat - kiusaaminen, yksinäisyys, masentuneisuus - liikunnan hankaluus, kömpelyys - ulkonäkö- ja vaatetusongelmat - syrjäytymisen riski saattaa vaikuttaa myöhempään koulutusja tulotasoon sekä sosiaalisiin suhteisiin
Esiintyvyys lisääntynyt selvästi 20 vuoden aikana Suomi - 80-luvun puolivälissä 7% lapsista ylipainoisia ja 2,5% lihavia - 2000-luvulla 2-19-vuotiaista 15% ylipainoisia ja 5% lihavia (Kautiainen 2002, Hakanen 2006) - tällä hetkellä lisääntyy eniten pojista 12-14-vuotiailla ja tytöistä18- vuotiailla USA - 2003-2009 2-19-vuotiaat: 31.9% ylipainoisia ja 16,3% lihavia (Ogden 2008) maailmanlaajuinen ilmiö - lisääntyy kaikkialla maailmassa, eniten niissä maissa, jossa tulot ovat keskitasoa tai alhaiset
Mistä lihominen johtuu VeTe Perinnöllisyys 30-60% - taipumus lihomiseen; erot temperamentissa ja aktiivisuudessa vaikuttavat myös energiankulutukseen - 80%:lla vaikeasti lihavista lapsista ainakin toinen vanhempi ylipainoinen - geenit normaaleja, ympäristö lihavuutta suosiva Psyykkiset taustatekijät - mm. mielikuva itsestä, suhde muihin, uskomukset, muutokset elämässä - vähäinen tunteiden säätely, heikko ahdistuksen sietokyky Elämänmalli, ajattelutapa - vanhempien esimerkki ja suhtautuminen ruokaan ja liikuntaan, opitut tottumukset (esim. tapa palkita/lohduttaa ruoalla) - ruokatottumukset ovat osa kulttuuriperintöä ja tottumusten voimakkuus ja arvostus määräävät sen, mitä syömme
Energiansaanti vs. energiankulutus - monilla varsinaiset ateriat kohtuullisia, ongelmana napostelu - hyötyliikunta vähentynyt, osa lapsista ei liiku juuri lainkaan Miten vapaa-aikaa vietetään - yksin vai toisten kanssa - tv:n ääressä paljon aikaansa viettävät lapset muita lihavampia - mainonnalla voimakas vaikutus, ylipainoiset lapset alttiimpia ruokamainoksille Huom. 7-8-vuotiasta lasta voi jo opastaa huomaamaan piiloviestejä
Milloin tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon KUN SUHTEELLINEN PAINO > 60% ja /tai - epäily endokriinisesta sairaudesta - hirsutismi, vaikea akne, kuukautishäiriöt, viivästynyt puberteetti - epäily perinnöllisestä oireyhtymästä - komplisoitunut lihavuus metabolinen oireyhtymä - unenaikaiset häiriöt (Käypä hoito 2005) Riskitekijäkartoitus, sukuanamneesi, sairauksien poissulku > tutkimukset - sairaus taustalla harvinainen (kilpirauhasen vajaatoiminta, kortisolin liikaeritys, PCOS, kraniopharyngeoma; fyysistä aktiivisuutta vähentävä sairaus)
Lihavuuden lisäpulmia poikkeava sokeriaineenvaihdunta rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja rasvamaksa kohonnut verenpaine ( 4 peräkkäistä kaksoismittausta) - yli 115/75 mmhg alle kouluikäisellä - yli 125/85 mmhg ala-asteikäisellä - yli 140/90 mmhg murrosikäisellä VeTe Terveysriskejä Hoito sydän- ja verisuonisairaudet 1. tavoitteena syömis- ja liikunta- nivelsairaudet tottumusten pysyvä muutos syöpä 2. tavoitteena yksilöllinen paino- unihäiriöt tavoite ja liitännäissairauksien itsetunto-ongelmat välttäminen lisääntymisterveyden ongelmat - lääkehoito harvoin Seuranta tärkeää
Lasten lihavuuden alueellinen hoitoketju* Käypä hoito-suositus 2005 *ppshp.fi => ammattilaisille => hoitoketjutiedot *intranet => hoito- ja tutkimusohjeet => hoitoketjukäsikirja Hoitoketjutyöryhmä - päivittää hoitoketjua; arviointi kahden vuoden välein esim. onko ketju olennaiset asiat sisältävä, tunnetaanko se, onko ketju muuttanut käytäntöjä - tiedottaa terveyskeskuksiin, järjestää koulutusta Ennaltaehkäisy Hoito perusterveydenhuollossa Hoito erikoissairaanhoidossa
Hoitoketjun periaatteet Hoidon painopiste perusterveydenhuollossa - lihomisen ehkäisyyn huomio neuvolaiästä läpi kouluiän - perheet, päivähoito, koulut, liikunta- ym. harrastusyhteisöt yhteistyössä terveydenhuollon kanssa Terveydenhoitaja - arvioi hoidon tarpeellisuuden ja hoitomotivaation - antaa elintapaohjausta ja järjestää seurannan - apuna moniammatillinen tiimi - lähettää lääkärille Lääkäri - tutkimukset - erikoislääkäri, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti, psykologi - kriteerit erikoissairaanhoitoon lähettämiselle
Ravitsemusterapeutti - kun lapsi/perhe haluaa ravitsemuksen suunnittelua - konsultaatioapua esim. terveydenhoitajille Fysioterapeutti - kartoittaa arkiliikuntaa, liikuntamahdollisuuksia - perustelee liikunnan hyödyllisyyttä, motivoi liikkumaan Psykologi, perhe- tai nuorisoneuvola - esim., jos perheessä ongelmia tai nuori kärsii psyykkisesti Päivähoito koulu - esimerkkeinä syömisen ja liikunnan säännöllisyydestä, monipuolisuudesta ja terveysvaikutuksista
Oodi-poliklinikka Pilottikokeilu vuoden 2011 alussa OYS:n lasten endokrinologisella pkl:lla Vuoden aikana n.neljä käyntiä, jos potilas motivoitunut 1.käynti lääkäri + hoitaja - tutkimukset Hoitajakäyntejä - kartoitus, motivointi, tavoitteiden asettaminen - riittävästi aikaa - samalla käynnillä lisäksi yhden terapeutin tapaaminen Käyntien välillä oman terveydenhoitajan luona käynti Viimeisellä käynnillä lääkäri - siirto perusterveydenhuoltoon, tarv. yhteydenotto sinne
Luonteva painonhallinta Painonnousun pysäyttäminen - ajoissa(esim. jos se on kasvukäyrällä VeTe selvästi havaittavissa, otettava puheeksi) Sopiva ateriarytmi: aamupala lounas välipala päivällinen iltapala - ateriavälien pituus 3-4h; ovat yksilöllisiä, iästä riippuvaisia, pienillä lapsilla lyhyempiä - syödään samassa paikassa (ruokapöytä), näin vältetään jatkuvaa syömistä Kohtuullisen kokoinen ateria = LAUTASMALLIn mukaan - kylläisyys tulee ruuan määrästä, ei kaloreista kuidut, proteiini, hitaat hiilihydraatit parhaita - kylläisyydentunne vasta 20min. kuluttua mahalaukun täyttymisestä Kasvisten, marjojen, hedelmien lisääminen päivittäiseen ruokavalioon - KUUSI KÄMMENELLISTÄ PÄIVÄSSÄ on suositus vähimmäismäärästä
Nestemäiset kalorit lihavuusriski - juomaksi ensisijaisesti lapsillekin: vesi, rasvaton maito/piimä tuoremehua vain 1-2dl/pv - 1-1,5l nesteitä/pv - eivät yksinään pidä näläntunnetta kauan pois Riittävä yöuni, 9-11 tuntia - univaje vaikuttaa aineenvaihduntaan, mm.sokeri-, lisää ruokahalua alentaa mielialaa heikentää oppimiskykyä lisää levotonta käyttäytymistä 1-2 tuntia monipuolista liikkumista - toteutuu parhaiten, kun on kaveri Passiiviselle olemiselle ja esim. tietokoneen tai tv:n ääressä istumiselle rajoituksia - yhdessäoloa ja -tekemistä lasten kanssa
Painonhallinnan haasteita YMPÄRISTÖ - energiapitoista ruokaa saatavilla ylen määrin ja edullisesti - ruokatottumukset yksilöllisiä/yhteisöllisiä, -valinnat terveystai mielihyvähakuisia - fyysinen aktiivisuus vähentynyt - sosiokulttuuriset paineet, yhdenmukaisuusvaatimukset, suoritus- ja menestymisodotukset VeTe MIELTYMYS MAKEAAN JA ENERGIAPITOISEEN RUOKAAN - mieltymyksiä voi muuttaa TOTUTELLEN esim. lempiruokien keventäminen mieliteko menee ohi 15min. => itsehallinnan harjoittelu saatavuuden rajoittaminen - elimistölle OPETTAMINEN pienillä lapsilla ei ole inhoa mitään ruoka-ainetta kohtaan uuden maun totutteleminen vaatii 10-15 krt terveellisiä ruokia mukavissa tilanteissa/nälkäisenä herkkuja aterian lopuksi (makean mieltymys ei vahvistu)
OPITTU TUNNESYÖMINEN - palvelee tunteiden torjuntaa -> voi lisätä riippuvuutta ruoasta - lapsi tarvitsee tunteiden/tarpeiden nimeämisessä aikuisen apua - lapsen huomioiminen kuuntelemalla, juttelemalla, ottamalla syliin - tunneperäisten syiden tunnistaminen auttaa toimimaan toisin VeTe SYÖMISEN SÄÄTELYN ONGELMAA poistaa: - ruokailurytmin SÄÄNNÖLLISYYS - vähentää napostelua, jatkuvaa syömistä - ruokavalion MONIPUOLISUUS -- takaa ravintoaineiden saannin - JOUSTAVUUDEN lisääminen ruokaa ei saa tuputtaa lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi - KOHTUULLISUUS (arki)syömisessä onnistuu, kun oppii nälänja kylläisyydentunteen - välipala sopivan kokoinen, kun se ei korvaa ateriaa
LAPSEN RIIPPUVUUS MUISTA - perhe tärkein; kaikki perheenjäsenet, myös isovanhemmat mukaan perheen uusiin elintapalinjauksiin - vanhemmat mallivaikuttajia, rajojen asettajia - varsinkin murrosiässä kavereiden vaikutus merkittävä - yhdessä syöminen vahvistaa yhteenkuuluvuutta, ryhmähenkeä rauhallinen ruokailutilanne sopimus aterioilla ja välipaloilla syötävistä ruoista - oikeista valinnoista POSITIIVINEN PALAUTE VeTe Vanhemmat päättävät, mitä syödään ja rajoittavat liiallista syömistä, muuten lapsi päättää ruoan määrän
Aktiivisuus KOHTUULLISESTI OLEILU TV, videot VeTe tietokonepelit AINAKIN 2-3 KRT HARRASTUS- Reipas kävely, pyöräily VIIKOSSA LIIKUNTA uinti, jumppa, luistelu hiihto, jääkiekko, jalkapallo PÄIVITTÄIN ARKILIIKUNTA Kävely kouluun ja päiväkotiin, ulkoilu, leikit, pelit FYYSISEN AKTIIVISUUDEN SUOSITUS: 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ikään sopivalla tavalla Ruutuaikaa kork. 2 tuntia päivässä
Miksi liikutaan? Motoriset taidot kehittyvät Luut vahvistuvat Tuki- ja liikuntaelimistö pysyy kunnossa Hyvä, energinen olo Keskittymiskyky paranee Mieliala kohenee Koetaan suuria tunteita Saadaan kavereita Energiaa kuluu Uni paranee Terveys kohenee VeTe Säännöllinen liikunta lapsena motivoi terveellisen elämäntavan pitoon aikuisenakin!
Koko perhe yhdessä Leikki-ikäiset - vastuu vanhemmilla - lapsi ei syö kerralla paljon, välipaloilla merkitystä - jos herkuista riitaa, niitä ei kannata ostaa Pois silmistä pois mielestä - ennen ruokaa tarjolle esim. vihanneksia - pienestä asti totutetaan makuihin ja ruokiin Koulu-ikäiset - eivät jatkuvasti vanhempien silmien alla - vanhemmat huolehtivat kotiin terveellisen välipalan aineksia tai valmiin välipalan - sopiminen säännöistä, esim. kouluruoan syöminen karkkia karkkipäivänä ulkoileminen
Teini-ikäiset - oma vastuu lisääntyy - rohkaiseminen terveellisiin valintoihin - säännöllisesti syövät tekevät terveellisempiä valintoja - välipaloilla suuri merkitys, jopa 40E% - erityisesti aamiaisen syömättä jättäminen näyttää olevan yhteydessä tupakointiin ja alkoholin käyttöön (WHO-koululaistutkimus 2002) - motivaation löytäminen nykyhetkestä ja lähitulevaisuudesta - kasvupyrähdys voi auttaa hoikistumaan ja oikeista valinnoista kannustavaa palautetta
Potilasohjaus VeTe Taustalla lait ja asetukset, terveydenhuollon eettiset periaatteet, myös lapsen oikeuksien sopimuksen 12.artikla Laadukas potilasohjaus - hoitajalla ammatillinen vastuu ylläpitää/kehittää ohjausvalmiuksiaan edistää potilaan terveyteen liittyviä valintoja, turvata riittävä/vaikuttava ohjaus -> ohjausta omalla persoonalla, heikkouksilla ja vahvuuksilla - vuorovaikutuksessa aktiivinen kuuntelu -> osoitat potilaan tärkeäksi avoimet kysymykset yhteenveto keskeisten asioiden painottaminen Ohjaus houkuttelevaa, valmentavaa, myönteisten mielikuvien luomista - vaikuttaa positiivisesti tiedon ymmärtämiseen, hoitoon sitoutumiseen - ei liikaa tietoa, liian suoria ohjeita ja neuvoja, väittelyä
Ohjauksessa huomioidaan erilaiset tavat oppia: - Visuaalinen oppija kuvien ja kuvailujen avulla, on järjestelmällinen - Auditiivinen oppija kuuntelemalla, asioita toistamalla, tarvitsee palautetta - Kinesteettinen oppija tekemällä, henkilökohtaisesti kokeilemalla Asioiden omaksuminen paranee usean aistin avulla havainnollistamalla: - kuulemalla muistiin jää 20% - näkemällä muistiin jää 30% - kuulemalla ja näkemällä muistiin jää 50% - jos saa lisäksi puhua, muistiin jää 70% - jos saa lisäksi tehdä itse, muistiin jää 90% Ohjattava aktiivinen asioiden ratkaisija, ohjaaja tukee päätöksenteossa, pidättäytyy valmiiden ratkaisujen esittämisestä - ohjaaja varmistaa oikeat, realistiset tiedot - muutosvastustus vähenee - yhteenveto keskustelusta
Lapsen ja nuoren ohjaaminen VeTe Sidoksissa taustatekijöihin *fyysiset: ikä, kehitystaso, sukupuoli, tietopohja *psyykkiset: motivaatio, voimavarat *sosiaaliset: elämäntilanne, terveyskäsitykset, kulttuuri Vanhemmat mukana, nuori voi olla yksinkin - keskustelussa selvästi lapselle kohdistettua puhetta/kuuntelua: arkisella kielellä, selkeästi, lyhyesti, perustellen - ymmärtämyksen osoittaminen, tunteiden salliminen, ettei ohjattava vetäytyisi tilanteesta Tilanteen kartoitus: Millainen merkitys ylipainolla on? Onko oikea aika ja kylliksi voimavaroja muutoksiin? - tiedot ja taidot eivät riitä, lisänä vahva tunne omasta pystyvyydestä Tavoitteena tietoisuuden lisääminen ja voimavarojen kehittäminen Mitä jo tietää? Mitä täytyy tietää? Mitä haluaa tietää? Miten omaksuu parhaiten? Mitä on valmis muuttamaan? konkreettisia keinoja arkipäivään
Motivaatio VeTe = voima, joka saa tekemään asioita ja saattamaan ne loppuun asti = aktiivinen ja muuttuva prosessi, johon voi vaikuttaa - siihen vaikuttaa mm. tunteet, käsitys omista kyvyistä ja aikaisemmat kokemukset Käyttäytymisen muutos sisältää edistymistä, vahvistumista, tasanteita, taka-askelia ja elpymisiä REPSAHDUS Mitä tapahtui? YLLÄPITO Mitä esteitä ja ongelmia on ilmennyt? TOIMINTA Miksi ja milloin muutosten noudattaminen on vaikeaa? HARKINTA Aikaisemmat ongelmat ja esteet SUUNNITTELU Odotettavissa olevat ongelmat ja esteet
Prochaskan muutosvaihemalli Esiharkintavaihe: ei havaitse, myönnä tai ymmärrä muutostarvetta - tietoa hyvä olla saatavilla, jotta muutos alkaisi kiinnostaa Harkintavaihe: havainnut tarpeen, myöntää sen, ei valmis muutokseen - muutoksen vaikeus/hankaluus voi tuntua suuremmalta kuin siitä saatava hyöty Suunnitteluvaihe: lähempänä muutoksen toteuttamista, valmis yhteistyöhön - hyödyt tunnustetaan, tietoa halutaan lisää, vielä puuttuu ratkaiseva omakohtainen päätös Toimintavaihe: siirtyy suunnittelusta toteutukseen - ohjaaja kannustaa käytännöllisiin ratkaisuihin, realistisiin tavoitteisiin, muutosten riittävyyteen Ylläpitovaihe: kestänyt jo puoli vuotta - käyttäytymisen muutos vakiintunut, luottamus omiin kykyihin
..mikä todella motivoi Sisäinen halu tietää ja osata asioita - terveysuhan tiedostaminen, tyytymättömyys itseen - itsensä kehittäminen, oppiminen - tunneperäisten syiden miettiminen voi lisätä motivaatiota - sisäisesti motivoitunut on sinnikkäämpi Palkkio, mikä odottaa - parempi fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi - esim. arvostus tai vaateostokset, matka tms. Näyttämisen halu - Minä pystyn tähän! Vaikutus tulevaisuuteen - harrastukset, ammatti, ihmissuhteet Tarve kuulua yhteisöön - monet ylipainoiset yksinäisiä VeTe
Vanhempien motivointi Lapsen edun ajaminen - motivoituneet vanhemmat tukevat Perheen terveystottumusten muuttamisen pohtiminen mielipiteitä jakamalla, yhdessä miettimällä - puheeksi ottaminen kysymysten muodossa lempeä tapa - vanhempien kuuntelu tärkeää vanhempien kokemukset oman lapsen kanssa toimimisesta - tarkoitus saada vanhemmat itse etsimään ratkaisuja perheen arkipäivään, jaksamiseen Selkeä perustelu terveydellisistä vaikutuksista - hienovaraisesti; liika tieto heikentää motivoitumista Kannustus tärkeää - osoitetaan, mikä perheessä on toimivaa ja hyvää - ei kritisointia perheen terveystottumuksista, ei syyllistämistä lapsen ylipainosta Ohjaaja antaa toivoa, neuvoo keinoja onnistumiselle
JOS MOTIVAATIOTA EI OLE: - kysytään syytä/esteitä siihen - keskustellaan painonhallinnasta, kannustetaan siihen - perheelle mahdollisuus uuteen yhteydenottoon OHJAUS ON MAHDOLLISUUS, EI PAKKO MUUTOSVASTUSTUKSEN SYITÄ - ei tunneta tarvetta toiminnan muuttamiseen tai koetaan, ettei pystytä <=TUEN TARVE - vanhempien väsyminen arjen vastuunottoon - turhautuminen mm. samojen asioiden läpikäymiseen
Tavoitteiden asettaminen VeTe - muutostarpeet positiivisina, yksityiskohtaisina tavoitteina l. TOIMINTANA ohjattava tietää käytännön tilanteessa, mitä hän ITSE tekee - aktivointi, esim. oppiminen oman kokemuksen kautta tiedon hankinta (wellou.fi) ohjeiden kirjoittaminen ostoskäyttäytymisen harjoittelu syömisnopeuden harjoittelu eri liikuntatapojen kokeilu hyötyliikunnan lisääminen - vastoinkäymisiin kannattaa varautua ennalta = normaaleja muutoksessa - pienikin tavoite riittää; toiminnan vahvistuminen vaatii jatkuvaa TOISTOA -> onnistumisilla luodaan vahva hallinnan kokemus TOISTOA omalla toiminnalla voi vaikuttaa asioihinsa TOISTOA - onnistumisen edellytyksenä myös myönteisten muutosten havaitseminen terveydessään
kumppa- nuus kysele- minen kuuntele- minen Ratkaisu- keskeinen ohjaus -S.Angle kekse- liäisyys isyys kehu- minen kannus- taminen kiittä- minen katse tulevaan
HUONOA TAPAA EI VOI HEITTÄÄ ULOS IKKUNASTA. SE ON MAANITELTAVA PITKIN PORTAITA ALAS ASKELMA KERRALLAAN. Mark Twain
ukkinstituutti.fi nuorisuomi.fi kki.likes.fi pienipaatospaivassa.fi fineli.fi wellou.fi kiloklubi.fi keventajat.fi VeTe