luottamushenkilöseminaari 5.-6.9.2013 Yhteisten toimintojen ja investointien suunnittelu paikkatietojen avulla on tärkeää kokonaisuuden hallinnan kannalta Leena Rossi, Jyväskylän kaupunki
Esitykseni sisältö Maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelu seudullisuudesta kunnan tekemisiin Seutunäkökulma ja maaseudun eheyttäminen Maankäyttö ja palvelut investointien paikkatietojohtamista yhteisissä prosesseissa (KymppiR-toimintamalli) luottamushenkilöseminaari - Rossi
Puitelain MAL-yhteensovitus: Maankäytön visio ja tavoitteet voivat olla yhteisiä, mutta periaatteiden tulee olla eri vyöhykkeillä erilaisia: 1. raapaisu 2007 pilvi pupu mustekala
Seudun kehittämisen visio 2011 Jyväskylän seutu on kohtaamispaikka, jonka yhdyskuntarakenne perustuu erilaisia elämäntapoja arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin SHOW (tapahtumat, vetovoima ja palvelut) KNOW (tieto, osaaminen ja työpaikat) FLOW (asuminen ja joukkoliikenne) GROW (palvelukeskukset ja logistiset yhteydet) (kuntapalvelukeskukset) SLOW (elävät kylät)
FLOW *) sisältää toimitilarakentamisen Vyöhykkeen kehittämisen periaatteet ASUMINEN: Aluetehokkuus ea = 0,10 0,40 LIIKKUMINEN: 20 % kerrostaloihin *) 30 % rivitaloihin 50 % omakotitaloihin keskimäärin 75 as. / ha Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta vyöhykkeelle 20 500 asukasta (51 %), 30 % nykyiseen taajamarakenteeseen, 70 % uusille alueille Joukkoliikennekäytävät, 100 % bussiliikenteen saavutettavissa, arkisin minimi 10 vuoroa Kevyen liikenteen kattava reitistö Kävelykeskustoja PALVELUT: etäisyys peruspalvelusta enintään 1 km
Yleiskaavaprosessi: valintojen portaat Näitä valintoja olimme valmiita tekemään Miten sisältökysymyksiä voisi ratkaista ja mitä vaikutuksia ratkaisuilla on? Näin EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE Näistä asioista pitäisi jotakin päättää: Kissat pöydälle LUONNOSVAIHE Miksi tämä kaava olisi hyvä tehdä? RAAMIVAIHE ESISELVITYSVAIHE 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Vapaaehtoisuuden sitovuus? Unohtuuko FLOW? Bussipohjaisuus: 600m/400m teoreettinen puskuri ja todellinen katuetäisyys 400 metriä pysäkille
Jyväskylän kaupungin yleiskaava 2012 Kartta 1: Yhdyskuntarakenteen ohjaus
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Kartta 6: Kestävä liikkuminen ja täydennysrakentaminen (ote) luottamushenkilöseminaari - Rossi
Seuranta 2013
Maaseutualueista Maaseudun eheyttäminen? Rakennemallin SLOW seudullinen näkökulma Yhteinen rakennusjärjestysprojekti pohja kuntien rakennusjärjestyksille Onko maaseudulla maankäytöllistä / yhdyskuntarakenteellista struktuuria? Vai pullistuuko silmät ja punehtuuko kasvut jo pelkästä ajatuksesta?
SEUDULLINEN RAKENNEMALLI: SLOW *) sisältää toimitilarakentamisen Vyöhykkeen kehittämisen periaatteet ASUMINEN: Aluetehokkuus ea = 0,04 0,10 LIIKKUMINEN: 0 % kerrostaloihin 0 % rivitaloihin 100 % omakotitaloihin *) Henkilöautoliikenne (vähäpäästöiset hybridiautot), kimppakyydit Autottomien asiointimahdollisuudet turvataan palvelu- tai kutsuliikenteellä keskimäärin 30 as. / ha Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta vyöhykkeelle 3 000 ja haja-asutusalueille yhteensä 500 asukasta (yhteensä 9 %), tavoitteena ohjata merkittävä osa rakentamisesta kylien yhteyteen PALVELUT: etäisyys peruspalvelusta enintään 3 km Vähintään 1 ympärivuotinen peruspalvelu, esim. kyläkoulu, kauppa
YLEISKAAVAN KEHÄT OLLI: Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä, joka tarkoittaa asemakaavoitettuja taajamia (Tikkakoski, keskustaajama, Korpilahden kirkonkylä) ja niitä palvelevia maakuntakaavan virkistysalueita. LALLI: Laajenevan kaupunkirakenteen kehä, joka tarkoittaa olemassa olevan kaupunkirakenteen ympärillä olevia, potentiaalisia, tulevien vuosien aikana asemakaavoitettavia alueita. MASSU: Maaseutuelinkeinojen kehä, joka tarkoittaa tulevaisuudessakin maaseutumaisina kehittyviä alueita. 119 000 3 000 8 000 >>> 160 000
Ilmakuva 2012: Pohjoista Palokkaa valtatie 4:n varrella Jyväskylän keskustan pohjoispuolella
Peruskartta 1960-luvun alusta: peltoviljely kukoistaa
Maastotietokanta 2012 (peltoviljely vähentynyt, osa pelloista metsittynyt, maata myyty rakennuspaikoiksi)
Ns, virastokartta 2012, asemakaava-alueet, kiinteistörajat, ilmakuva
Maapolitiikan periaatteet kh 10.6.2013 (ote)
Mitä MASSULLA on? Kylähelmet Asuinmaaseutunauhat Ydinmaaseutu
Maaseudun haasteet
Rakentamisen määrä 2009-2012 Myönnetyt suunnittelutarvepäätökset >> rakentaminen ohjautuu kaava-alueille ja kylille, mikä on tarkoitus.
Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätökset Yritystoimintaa suositaan vv. 2009-12 Yhteensä 43 kpl, joista 3 kpl kielteisiä.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA
KYMPPI R 2013-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2023 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto 26.8.2013
Kymppi R -toimintamalli Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Näkökulmia tonttituotantoon Asiakas: asiakkaan kriteerit täyttävien tonttien saatavuus Maapolitiikka: tonttimaan riittävyyden varmistaminen pitkällä aikajänteellä Kaavoitus: kaavoitetun tonttimaan riittävyyden varmistaminen, monipuolisuus Tonttimarkkinointi: kysyntää vastaava tonttien tarjonta Yhdyskuntatekniikka: kunnallistekniikka, investoinnit, ylläpito Näkökulmia palveluverkkoihin Asiakas: palvelutarve Palvelun sisällöntuottaja: mm. palveluiden mitoitus, laatu, tehokkuus Kiinteistö: tilat, pihat, investoinnit, ylläpito Talous: talouden reunaehdot Yhdyskuntarakenteen toimivuus asuinalueiden ja palveluiden fyysinen saavutettavuus, viihtyisyys, liikkumisen sujuvuus ja turvallisuus, väestöpohjan riittävyys nyt ja tulevaisuudessa Näkökulmien ja toiminnan yhteensovittamisen välineinä Kymppi-maankäytön toteuttamisohjelma ja palveluverkkoselvitykset
Kymppi R -maankäytön toteuttamisohjelma Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta Ohjelma viedään kaupunginvaltuustoon asti, jos on periaatteellista päätettävää. Välivuotena sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Eri vuosien ohjelmilla ollut erilaisia painopisteitä riippuen siitä, mikä asia vaatii linjauksia tai toimenpiteitä esim. maanhankinta, maankäytön toteuttamisen kunnallistekniset investoinnit Kymppi R 2013-ohjelma: http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/ kymppiohjelma
OMAKOTITONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI - 30 6 vuotta ~ 4 vuotta ~ 2 vuotta H-hetki + 1 vuotta KAAVOITUS MAA- POLITIIKKA LIIKENNE- JA VIHERALUEET VESIHUOLTO YLEISKAAVOITUS MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA ASEMAKAAVOITUS K Y M P P I R O H J E L M A OMAN KODIN PAIKKA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS- SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN YLLÄPITO RAKENNUS- VALVONTA RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA TILA- PALVELU OPETUS- TOIMI PÄIVÄ- HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA
KERROSTALOTONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI - 30 6 vuotta ~ 4 vuotta ~ 5...0 vuotta H-hetki + 1 vuotta KAAVOITUS YLEISKAAVOITUS ASEMAKAAVOITUS OMAN KODIN PAIKKA MAA- POLITIIKKA LIIKENNE- JA VIHERALUEET VESIHUOLTO MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS KUMPPANUUDET TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS- SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN YLLÄPITO RAKENNUS- VALVONTA RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA TILA- PALVELU OPETUS- TOIMI PÄIVÄ- HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA
Tiedonhallinta!
MIHIN TULISI VAIKUTTAA? MITEN VOIMME VAIKUTTAA? MITÄ MUUTOKSIA PALVELUVERKKOON TULEE TEHDÄ? TAVOITTEET? PALVELUVERKKO- SUUNNITELMA MOTIIVI KAAVAVARANTO ASUNTOTUOTANNON MAANKÄYTÖLLISET EDELLYTYKSET? TAVOITTEET? KYMPPI R RYHMÄT TIETOPOHJA MENETELMÄT PALVELUVERKON NYKYTILA AJOITUS- SUUNNITELMA MITEN ASUINALUEIDEN VÄESTÖ KEHITTYY? TAVOITTEET? ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO YHTEINEN AIKATAULU? TAVOITTEET?
KYMPPI R -OHJELMA KAUPUNGIN TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN TILAPALVELUN INVESTOINTIOHJELMA YHDYSKUNTATEKNIIKAN INVESTOINTIOHJELMA KAAVAVARANTOTIETOJEN TARKISTUS MARRAS- JOULUKUU TAMMI- HELMIKUU AJOITUS SYYS- LOKAKUU HEINÄ- ELOKUU TOUKO- KESÄKUU MAALIS- HUHTIKUU Hyväksymiskäsittely ALUEELLISTEN VÄESTÖARVIOIDEN LAADINTA PALVELUVERKKO- SELVITYSTEN TÄSMENNYKSET, AKUUTIT HANKKEET TILAFOORUMIT
ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO PALVELUVERKKOJEN MUUTOSTEN VALMISTELU - Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykset - Muut palveluverkot Palveluverkkoselvitysten lisäksi hyödynnetään mm. eri toimintojen suunnittelun mitoituksessa, selvitysten lähtötietoaineistona KYMPPI R - MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA = KAIKKIEN OHJELMIEN ÄITI TILAPALVELUN INVESTOINTIOHJELMA KUNNALLISTEKNIIKAN INVESTOINTIOHJELMA Seuraavan viiden vuoden talonrakennushankkeet Seuraavan vuoden kunnallistekniikan investoinnit KAAVOITUSKATSAUS Yleis- ja asemakaavoituksen työohjelma kolmelle vuodelle, päivitetään vuosittain Kaavoituksen painopisteet ja määrälliset tavoitteet MAANHANKINTAOHJELMA Maanhankinnan painopisteet Helsingin VIHERPALVELUOHJELMA seudun Viherpalveluverkkoon kohdistuvat toimenpiteet
ASUNTOTUOTANTO 1988-2012 2000 1800 1600 1400 Vuosina 1988-2012 valmistunut keskimäärin 165 asuntoa vuodessa 1200 1000 800 600 400 200 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kerrostalot 607 912 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 Rivitalot 317 542 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 152 Omakotitalot 300 338 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 219 Asuntotuotanto on viime vuosina ollut kasvussa. Vuonna 2012 Jyväskylään valmistui yhteensä 1 150 asuntoa (yht. 109 000 k-m 2 ). Tämä on vuosien 1988-2012 keskiarvoon nähden keskitasoa. Vuonna 2012 valmistuneista asunnoista 80 % oli kerros- ja rivitaloasuntoja. Vuonna 2011 myönnettiin rakennuslupa yhteensä 1 174 asunnolle (yht. 103 000 k-m 2 ).
SEUDULLINEN ASUNTOTUOTANTO 2012 UUSTUOTANTO 2000-2011, 2012 JA VUOSITUOTANTOARVIO 2013-2015 Kunta Asuntotuotanto 2000 11 Josta ok- ja rivitaloasuntoja Tuotanto per 000 henkeä Tuotanto 2012 Tuotantoarvio 2013 15 Hankasalmi 248 246 45 11 15 Jyväskylä 13 424 035 100 169 1200 Laukaa 445 261 78 126 120 Muurame 849 714 89 84 85 Petäjävesi 263 261 65 12 45 Toivakka 158 156 64 29 15 Uurainen* 234 230 67 21 35 Yhteensä 16 621 903 87 1452 515 vuoden 2012 tietoja ei saatavilla Vuodesta 2000 noin 80 koko seudun asuntotuotannosta on kohdistunut Jyväskylään. Omakoti- ja rivitaloasunnoista 63 on rakennettu Jyväskylään.
KYMPPI R 2013-OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KERROS- JA RIVITALOALUEET (AK+AR) OMAKOTITALOALUEET (AO) Kerros- ja rivitalojen asuntotuotantotavoite 70 000 k-m 2 vuodessa. KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 70 000 k-m 2. TONTIT JA MAANHALLINTA Vuosittain tarjotaan noin 50 000 k-m 2 josta uutta vapaasti markkinoitavaa 15 000 km 2. KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle. TONTIT JA MAANHALLINTA Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Vapaasti markkinoitava tontteja ei ole kaavan laadintavaiheessa sidottu yksittäisille toimijoille.
UUDET KERROS- JA RIVITALOT 2013-2023 TIKKAKOSKI KIRKKOKATU 24 k-m 2 SAVULAHTI MANNISENMÄKI HEINÄLAMPI III KARPALOKUJA 5 KIVELÄNRANTA HUHTAKESKUS k-m 2 KORTEPOHJAN KESKUSTA KANGAS VAAJAKOSKEN KESKUSTA PALOKUNNANMÄKI HÄMEENKATU LUTAKKO ÄIJÄLÄNRANTA VAAJAVIRRAN- RANTA KUOKKALAN KESKUSTAN PUUKORTTELI VÄINÖLÄNRANTA KAURAMÄKI-ETELÄPORTTI * Vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti KORPILAHTI SIWAN TONTTI KOULURANTA
Omakotialueiden infrakustannukset 17 000 63 000 / tontti Kymppi R 2012-ohjelman omakotitaloalueilla yhden omakotitontin keskimääräiset kunnallistekniset kustannukset ovat arviolta noin 31 000 (painotettu keskiarvo). Kustannukset koostuvat katu- ja puistoalueiden sekä vesi- ja energiahuollon rakentamiskustannuksista. Omakotitontin kustannuksista arviolta 35 % muodostuu vesihuollon kustannuksista. Lisäksi kustannuksia voi tulla tonttien mahdollisesta esirakentamisesta ja korkeamman laatutason vaatimuksista esim. katu- ja viherrakentamisessa. Katualueiden rakennuskustannukset omakotitalovaltaisilla alueilla ovat keskimäärin 116 / m 2 (62 / k-m 2 ). Kunnallisteknisiin kokonaiskustannuksiin vaikuttaa ratkaisevimmin alueen sijoittuminen suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja kunnallisteknisiin verkkoihin. Alueen sisäisiin kustannuksiin vaikuttavat mm. maaperä ja asemakaavaratkaisu (esim. rakentamisen tehokkuus, katujen pituus). Alueittaiset kustannuserot / omakotitalotontti ovat suuria. Kalliin alueen toteuttaminen voi olla kuitenkin perusteltua, mikäli alueen sijainti on kaupunkirakenteen ja joukkoliikenteen kannalta keskeinen. Alle 20 000 kustannuksiin / omakotitontti päästään Mannisenmäen, Mankola II:n ja Tanhukaaren kohdalla. Näille alueille on pientalojen lisäksi tulossa myös rivi- ja kerrostaloja, mikä nostaa alueen käytön tehokkuutta ja vaikuttaa siten myös kokonaiskustannuksiin. Tarkastelun kalleimmat alueet olivat Metsola, Tuohimutkanrinne, Ylämäyrämäki A ja Pajukanta. Osayleiskaava-alueista noin 7 000 asukkaan Valkeamäen alueen toteuttamisen kustannuksiksi on arvioitu yhteensä n. 67,5 milj., joista liittymiskustannusten osuus on n. 10,5 milj.. Yhden omakotitontin keskimääräiset kustannukset ovat n. 28 000. 8 000 asukkaalle suunnitellun Kauramäen toteutuksen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu n. 36 milj.. Yhden omakotitontin keskimääräiset kustannukset ovat n. 21 000.
Kerrostalokohteiden infrakustannus 30 136 / k-m2 = 2 100 9 500 / asunto Kerros- ja rivitaloalueilla kunnallistekniikan keskimääräiset kustannukset ovat n. 57 / k-m 2 (AK tai AR-rakennusoikeutta). Kymppi R 2012-ohjelman kerros- ja rivitalokohteista kunnallisteknisesti edullisimmat kohteet sijoittuvat keskustan tuntumaan. Näillä alueilla kunnallistekniikan käyttö on tehokkaampaa suhteessa rakennusoikeuden määrään ja jo olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan pääosin hyödyntää hyvin. Täydennysrakentamisesta saadaan siis kustannusetuja. Yhdyskuntarakenteen reuna-alueilla sijaitsevien kohteiden kaavoissa on osassa mukana myös pientalorakentamista, mikä vaikuttaa myös kerros- ja rivitalojen rakennusoikeuden hintaan. Yhden omakotitontin keskimääräinen vyöhykehinnoitteluperiaatteiden mukaan laskettu myyntituloarvio on n. 30 600, mikä lähestulkoon kattaa keskimääräiset kustannukset (n. 31 000 ). Kerros- ja rivitaloalueiden myyntitulot ovat investointimenoja suuremmat (arviolta n. 155 / k-m 2 ). Omakotitonttien vuotuisen luovutuksen määrän nostaminen lisää myös yhdyskuntatekniikan investointikustannuksia. Kunnallisteknisten investointien lisäksi kustannuksia tulee myös maanhankinnasta. Raakamaan hinta Jyväskylässä on ollut keskimäärin 1,7 /m 2. Esimerkiksi lähes 100 omakotitontin kokoisen Tunnelinmäki III:n koko kaava-alueen maanhankinta-kustannukset ovat arviolta n. 364 000. Lisäksi kustannuksia tulee myös mahdollisista uusista päiväkodeista ja kouluista.
MAANHANKINNAN PAINOPISTEET 2013-2016 Seuraavien vuosien maanhankinnan painopisteet on määritelty vireillä olevan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kasvusuuntien mukaisesti. Kymppi R 2013-ohjelman uusien asuinalueiden kaupungin maanomistustilanne on hyvä, mutta täydennyksiä tarvitaan etenkin pohjoisella kasvusuunnalla. Maanhankinnan painopisteet kohdistuvat jatkossa yhä enemmän työpaikka-alueiden ja uusien tieyhteyksien (Koillinen kehäväylä) toteuttamisen mahdollistamiseen. Kaupungin maapoliittiset periaatteet kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyssä 10.6.2013.
KORPILAHTI TIKKAKOSKI PALOKKA ETELÄPORTTI 18 13 14 2 6 4 5 1 3 KESKUSTA 19 12 9 78 17 KUOKKALA 10 11 15 16 VAAJAKOSKI 19 ARA-kohteisiin varautuminen 1. Kangas 2. Kivelänranta (Pisarakorttelista?) 3. Palokunnanmäki (toteutumassa) 4. Korteniitty (ARA-tuotanto mahdollista) 5. Kortepohjan keskusta* (toteutumassa) 6. Huhtakeskus* 7. Kuokkalan keskustan puukortteli* (ARA-tuotanto mahdollista) 8. Kuokkalan louhimo* 9. Tanhukaari* (toteutumassa) 10. Eteläportti 11. Keljonkankaan keskusta, Kaijanlampi, Kaijanlammentien itäpuoli ja Sääksvuori/Keljonkaari* 12. Äijälänranta* 13. Mannisenmäki* 14. Pölkintie* (toteutumassa) 15. Savonmäki* 16. Vaajakosken keskusta 17. Väinölänranta 18. Savulahti 19. Hämeenkatu (opiskelija-asumista) * Alueesta tarkempi kuva
Lutakko Omistusasuntoja 33% Asumisoikeusasuntoja 12% ARA-vuokra-asuntoja 10% Korkotukivuokra-asuntoja 8% Muita vuokra-asuntoja 27% Muu asuminen 10% Technopolis, Jyväskylä Paviljonki, JAMK, Satama
MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN KUNNALLISTEKNISET INVESTOINNIT KARKEA ARVIO investointien määristä ja aikataulutuksesta vuosina 2014-2020 20 000 000 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 Kehäväylät Viherhankkeet Muut työpaikka-alueet Palokärki Kauramäki-Eteläportti Kangas AK+AR AO-tontit tuloarvio yhteensä 2 000 000 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO 0-6- sekä 7-12-vuotiaiden määrän kasvun arvioidaan olevan suurinta nk. seiska-kehällä. Erityisesti Keljonkangas (Sääksvuori), Läntinen Palokka, Puuppola, Vesanka ovat olleet lapsiperheiden suosiossa. 7 km kehä Kymppi R 2013-ohjelmassa on tulossa tarjolle tontteja mm. näiden alueiden vaikutuspiiristä (Matinmäki, Savulahti, Ruoke, Sääksvuori, Kauramäki). Näillä alueilla erityisesti koulupalvelujen tarve kasvaa lähivuosina ilman uusia asuinalueavauksia jo rakentumassa olevien alueiden väestönkasvun johdosta. Tämä edellyttää päiväkoti- ja koulupalvelujen riittävyyden tarkastelua. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys päivitetään vuoden 2013-2014 aikana.
Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykset Maankäytön, asumisen ja palvelujen yhteensovittaminen palvelujen saavu avuus ja taloudellinen halli avuus Olemassa olevan palveluverkon ja nykyisten tilojen käytön tehostaminen, ennalta varautuminen tuleviin investointitarpeisiin Terveelliset, turvalliset ja toimivat tilat ja kunkin asuinalueen tarpeisiin mitoitettu päiväkoti- ja kouluverkko Pitkäjänteinen tarkastelunäkökulma, alueiden ja niiden päiväkoti- ja kouluverkon tarkastelu kokonaisuutena. Palveluverkkoselvitykset tuovat maankäytön toteuttamisen ohjelmointiin (Kymppi R -ohjelmaan) reunaehtoja alueiden rakentamisen ajoitus ja jaksotus halli u väestönkasvu ja riittävät palvelut (etenkin päiväkodit ja alakoulut) täydennyskaavoituksella vanhojen asuinalueiden vajaakäytössä olevien palvelujen käyttöasteen Helsingin nostaminen seudun
Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kohteet kartalla PÄIVÄKOTIVERKKO KOULUVERKKO Koneisto ei saa olla viritetty vain uuden suunnitteluun!
Palveluverkon periaatteet 2020 Seudullinen näkökulma, kuntien yhdistyminen ja rahan loppuminen mahdollistavat MAL(P)-kokonaisuuteen liittyneiden vanhojen ajatus- ja toimintaklikkien murtumisen.
Lähipalveluita ovat päiväkodit, alakoulut ja ikääntyvien päiväkeskukset. Muut palvelut ovat keskitettyjä tai organisoidaan kasvusuunnittain. Lähipalvelut eivät ole muuttumattomia sijainniltaan, verkko tarkistetaan 2-3 vuoden välein investointiohjelmien pohjaksi.
www.jyvaskyla.fi/kymppimoni HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT: Jyväskylän Kymppi R -menetelmä herättänyt vuosien varrella paljon kiinnostusta Pitkä paikkatietojärjestelmien kehittämisen yhteistyö Jyväskylän kaupunki - TTY Miten saada menetelmä kuvattua ja julkistettua laajempaan käyttöön? Muissa kunnissa samantyyppistä toimintaa, voisimmeko oppia toisiltamme? Voisiko menetelmää monistaa ja edelleen kehittää? Menestyminen Kestävä kunta kilpailussa 2010 hankekehitys Tekesrahoitus Kaksivuotinen hanke Kahdeksan kumppania: Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Oulu, Tampere, Tampereen seudun kuntayhtymä, Sipoo, Vantaa Tulosseminaari 21.3.2013 Tampereella
www.jyvaskyla.fi/kymppimoni JOHTOPÄÄTÖKSET: UNELMAKUNTA / UNELMASEUTU Linjakas, ennakoiva maapolitiikka Prosessinäkökulma Päättäjät osallistuvat, tukevat, luottavat ja päättävät Kenen sitoutuminen on oleellista? Heidän, jotka johtavat ja heidän, joille annetaan ja luodaan edellytykset toimia työhanskana Virkamiehet osallistuvat, tukevat toisiaan, luottavat toisiinsa ja päättävät: Toimiva, vuorovaikutteinen kahden- / monensuuntainen virastojen välinen, organisoitu yhteistyö Tavoitteellisuus (aikuisten oikeesti) Kaavavarannon kehittymistä seurataan ympäri vuoden, työtaakka jakaantuu tasaisesti, yllätysten minimointi Taloudet realiteetit eivät ole kaiken hyvän este vaan luonteva reunaehto toiminnalle Systemaattinen, motivoitunut tiedonhallinta Unelma tuntuu utopialta, jolloin kehittämisen motivaatio katoaa jo alkumetreillä. Parannusten portaat, mistä tulisi lähteä liikkeelle? Seutunäkökulma!
Kysymys päätöksentekijöille: Kumpi tässä oikein voittaa? Maankäyttö vai liikenne? Kunnat vai valtio? Helsinki vai Espoo? Pääkaupunkiseutu vai Kuumakunnat? Menneisyys vai tulevaisuus?