16. KAUPUNGINOSA, PIHLAJANIEMI VUOHIMÄEN LEIRINTÄALUEEN ASEMAKAAVA

16. KAUPUNGINOSA, PIHLAJANIEMI VUOHIMÄEN LEIRINTÄALUEEN ASEMAKAAVA KAAVALUONNOS SELOSTUS KAAVAMUUTOSALUE Sijaintikartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 26.9.2017 luonnos VIREILLETULO PVM. kh 20.3.2017 127 TEKNINEN LTK. PVM. 3.10.2017 167 luonnos NÄHTÄVÄNÄ OLO 9.10. - 7.11.2017 luonnos KAUPUNGINHALLITUS PVM...2017 LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI PÄIVI BEHM KAUPUNGINVALTUUSTO PVM...2017 OLAVINKATU 27 (C 3.kerros) 57130 SAVONLINNA PUH. 044 417 4655 KAAVAN VAHVISTUSNRO paivi.behm@savonlinna.fi SELOSTUS: PB VAIHDE 015 527 4000 sivu 1 / 20

1.2. Perustiedot Kaavamuutosalue sijaitsee Pihlajaniemen 16. kaupunginosassa linnuntietä noin 4 km kaupungin keskustasta (Kauppatori) itään. Kaavamuutosalue on kooltaan noin 46 ha. Asemakaavamuutos laaditaan osalle kortteleista 152 (osa Vuohimäen ryhmäpuutarhasta, Vuohimäen matkailupalveluiden alueet) ja osalle korttelista 153 ja edellä mainittuihin liittyvät vesialueet sekä osalle 16. ja 27. kaupunginosien välistä rajaa. Asemakaavamuutoksella muodostuvat osa korttelista 152 sekä korttelit 163-179 sekä näihin liittyvät katu-, vesi-, lähivirkistys- ja uimaranta-alueet sekä osa 16. ja 27. kaupunginosien välistä rajaa. Kaavoitus on tullut vireille kaupunginhallituksen päätöksellä vuoden 2017 kaavoitusohjelmasta 20.3.2017 127. Kaavamuutosalueen maankäyttö ei ole lähtenyt kehittymään vuoden 2010 tavoitteiden mukaisesti matkailutoiminnoille. Savonlinnan kaupunki on sopinut leirintäalueella toimivan yrittäjän kanssa leirintäaluekäyttöön tarvittavan alueen supistamisesta noin neljäsosaan aiemmasta. Muutokset mahdollistavat leirintäalueelta vapautuvan alueen kaavallista tarkastelua ja muuttamista pääosin asumiskäyttöön. Järvenrantatonttien määrän lisääminen on kaupungin strategiassa. Tarkemmin asemakaavoituksen kulkua käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), liite 1. Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä kaavan laadinnan eri vaiheissa sekä suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS laaditaan kaavoituksen alkuvaiheessa, ja sitä voidaan täydentää kaavatyön aikana. OAS sisältää mm. tiedot suunnittelualueesta ja sen sijainnista, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, vaihtoehdot, miten kaavan vaikutukset arvioidaan, ketkä ovat osallisia, kaavan laadinnan vaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen ja valmistelijan yhteystiedot. Kaupunginvaltuuston hyväksymä Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2014. Rakennusjärjestyksen tarkistus on vireillä. Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. sivu 2 / 20

Alueella ei ole rakennuskieltoa. Alueella ei ole käynnissä muita hankkeita. Kaavamuutoksen kantatila on ollut Pihlajaniemen tila (740-538-38-13). Kaupunki omistaa maa-alueen tontit numero (740-16-152-11, 740-16-152-14, 740-16-152-15, 740-16-152-16, 740-16-152-17, 740-16-9905-1), joista tontit 740-16-152-14, 15 ja 16 on vuokrattu Vuohimäen leirintäalueelle ja osa tontista 740-16-9905-1 Vuohimäen ryhmäpuutarhalle. Leirintäalueen maanvuokrasopimus on laadittu vuonna 2015 jatkuen vuoteen 2030 loppuun saakka. Sopimuksessa leirintäalueella olevat rakennukset siirtyivät yrittäjän omistukseen sekä rannan yleisö- ja tilaussaunat. Vuokra-alueen ulkopuolella olevien huoltorakennusten purkamisesta vastaa yrittäjä, jos niiden jatkokäytöstä ei ole muuta sovittu vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuokrasopimuksessa on sovittu, että alueen kautta talvella kulkevaa latuverkkoa ei katkaista raja-aidoilla. Entinen Vuohimäen kartano, joka toimi aiemmin leirintäalueen vastaanottorakennuksena, osoitetaan jatkossakin matkailukäyttöön sekä turvataan sen suojelutavoitteet. Alue rakennuksineen on ollut aiemmin kaupungilla myytävänä. Kaavamuutoksessa muutetaan tontin rajausta. Vuohimäen ryhmäpuutarhan vuokrasopimus on uusittu vuonna 2016 jatkuen vuoteen 2048 saakka. Vuokra-aluetta on pienennetty aiemmasta, ollen noin 7 ha. Sopimusalueen rajaukseen sisältyvät ryhmäpuutarhan toiminnot ja grillikatos. Vuokra-alueen rajauksessa on ennakoitu tätä asemakaavamuutosta. Sopimuksessa kaupunki on säilyttänyt oikeuden vuokra-alueen rajauksen tarkennuksiin asemakaavoituksessa. Vesialue 740-538-876-19 on Pihlajaveden osakaskunnan, jonka vesialueen hankkimisesta kaupungille on käyty neuvotteluja myös Ritalan ja Antti Paavonpojan asemakaavoituksen yhteydessä, mutta sopimusta ei ole vielä tehty. Kaupunki omistaa vesialueen keskellä Vuohimäen leirintäalueen edessä olevan pienen saaren 740-538- 38-16, johon johtaa täyttöpenger. Sinänsä asemakaavamuutos ei edellytä vesialueen ostamista paitsi, jos alueelle tehdään tulevaisuudessa isompia laiturirakenteita. sivu 3 / 20

KAAVAMUUTOSALUE VESIALUE: PIHLAJAVEDEN OSAKASKUNTA LEIRINTÄALUEEN VUOKRA-ALUE RYHMÄPUUTARHAN VUOKRA-ALUE VUOHIMÄEN KARTANO Ote virastokartasta. Valkoisella on merkitty yksityiset maat, vihreällä kaupungin omistamat maat ja ruskealla kaupungin omistamat, vuokratut maa-alueet. Kaavamuutosalue on rajattu punaisella pistekatkoviivalla. Vuohimäen ryhmäpuutarhan vuokra-alueen noin 7 ha vuokra-alueen rajaus on kuvassa sinisellä ja Vuohimäen leirintäalueen oranssilla sekä Vuohimäen kartanon alue violetilla (kartanon tontin rajausta tarkistetaan). 1.3. Kaavamuutoksen sisältö Kaavamuutoksessa suuri osa alueesta osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), 97 tonttia Alueelle osoitetaan yksi julkisten rakennusten korttelialue (Y). Näille on laadittu rakennustapaohjeet, selostuksen liite 5. Leirintäalue ja Vuohimäen entisen kartanon alue jäävät kaavamuutoksessa matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM- sivu 4 / 20

1). Leirintäalueelle voidaan osoittaa lisärakentamista. Kartanon pihapiiri rakennuksineen säilyy suojeltuna. Rantaan on osoitettu uimaranta-alue (VV) venevalkamineen ja leikkipuistoineen sekä uimarannalla on mahdollista säilyttää toinen nykyisistä leirintäalueen yleisistä rantasaunoista. Lähivirkistysalueet (VL) on rajattu siten, että luontaiset hulevesien kulkureitit voidaan säilyttää ja alueen luontoarvot (VL-1) säilyvät. Kartanon viereen on jätetty virkistysaluetta, jonka kautta osoitetaan vakiintunut kulkureitti Vuohimäen ratsutallien kautta rantaan. Kaavamuutoksessa säilyy myös ryhmäpuutarhan asukkaiden kulkureitti Antti Paavonpojankadun yleiselle uimarannalle ns. Lukkarintaipaleen kautta. Myös hiihtoreitti leirintäalueen kautta Aholahden hiihtokeskukseen säilyy nykyisessä paikassa. Asuntokatujen päistä voidaan järjestää yhteydet Soininmäen luontopoluille. Lähialueen asukkaat ovat käyttäneet Vuohimäkeä kesäajan ulkopuolella virkistyskäytössä. Jatkossa liikkuminen tapahtuu asuinalueen katujen ja pyöräteiden kautta. Asemakaavassa on osoitettu liikenteelle riittävät tilavaraukset, jotka riittävät hyvin välittämään asuinalueen liikenteen. Liikenne ohjautuu kaavamuutosalueelle Vuohimäentien, Pärnäläntien ja Rovastintaipaleen kautta. Augustankatu ja Ruustinnantaival toimivat kokoojakatuina, muut kadut ovat päättyviä. Liikennereittien valintaan voidaan vaikuttaa myöhemmin suunniteltavalla opastuksella. Samoin liikenteen sujuvuus ja turvallisuus otetaan huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Uudet kadut on linjattu maastonmuotojen suuntaisesti ja osin nykyisiä kulkureittejä seuraten, mikä vähentää maastonmuokkausta ja kunnallistekniikan pumppaamoiden tarvetta. Bussireitti kulkee Pärnäläntien kautta. Kaavamuutosalueelta on hyvät kulkuyhteydet Pihlajaniemen koululle ja päiväkotiin. Asemakaavamuutos edellyttää katujen ja kunnallistekniikan rakentamista sekä uimarannan, leikkipuiston ja venevalkamien kohentamista. Kaavamuutos mahdollistaa investoinnit Vuohimäen leirintäalueelle ja kartanon mahdollisen myynnin sekä Pihlajaniemen asuinalueen kehittymisen tulevaisuudessa. 1.4. Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1. Tunnistetiedot... 1 1.2. Perustiedot... 2 1.3. Selostuksen sisällysluettelo... 5 sivu 5 / 20

1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 6 2 KAAVATILANNE... 7 2.1. Maakuntakaava... 7 2.2. Yleiskaava... 7 2.3. Asemakaava... 9 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET... 11 3.1 Aluevaraukset... 11 3.2 Kaavamerkinnät ja määräykset... 12 3.3 Nykytilaselvitys alueesta ja vaikutukset... 13 3.3.1 Kaupunkikuva ja maisema... 13 3.3.2 Maisemarakenne sekä maa- ja kallioperä... 13 3.3.3 Alue- ja yhdyskuntarakenne... 14 3.3.4 Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö... 15 3.3.5 Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat... 16 3.3.6 Liikenne... 16 3.3.7 Ympäristöhaitat... 17 3.3.8 Pohjavesi ja pintavedet... 17 3.3.9 Taloudelliset vaikutukset... 18 3.3.10 Yhdyskunta- ja energiatalous... 19 3.3.11 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja VAT-Vuoksi... 19 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa) poistuva kaava (ehdotusvaiheessa) asemakaavaluonnoksesta jätetyt lausunnot ja mielipiteet (ehdotusvaiheessa) rakennustapaohje sivu 6 / 20

2 KAAVATILANNE 2.1. Maakuntakaava Maakuntakaavassa (vahvistettu 4.10.2010 ympäristöministeriössä, Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 12.12.2016) alue on taajamatoimintojen aluetta (A) A16.1 Savonlinnan keskustaajama. Asemakaavamuutos on maakuntakaavan rajausten ja tavoitteiden mukainen. KAAVAMUUTOSALUE Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä 2016 2.2. Yleiskaava Alueella on voimassa keskustaajaman länsiosien osayleiskaava vuodelta 2007. Osayleiskaavassa kaavamuutosalue on merkitty seuraavasti: - Vuohimäen leirintäalue on selvitysaluetta 2. Alue on jäänyt selvitysalueeksi yleiskaavassa, koska on ollut tarkoituksena pohtia sen tulevaisuutta matkailukäytössä. Kaavamääräyksissä tode- sivu 7 / 20

taan, että erityisesti on kiinnitettävä huomiota Vuohimäen kedon ja järeäpuustoisen hongikon suojeluun sekä kulttuurihistoriallisen kohteen säilymiseen. Selvitysalueen läpi on osoitettu ulkoilureittejä. Leirintäalueen eteläosassa on ulkoilu- ja virkistysaluetta VL. - Vuohimäen kartanon alue on suojeltavaa matkailupalveluiden aluetta (RL). Vuohimäen kartanon piharakennus ja pihapiirissä oleva majoitusrakennus on merkitty suojeltavaksi (SR). - Ryhmäpuutarha on osoitettu siirtolapuutarhaksi (RP). Ryhmäpuutarhan eteläosassa on luonnon monimuotoisuuden kannalta säilytettävä alue (luo-1). Merkintä on tehty hoikkaängelmäesiintymän vuoksi. - Kaavamuutosalueen eteläpuolella on virkistys- ja ulkoilualuetta (VL) ja pohjoispuolella asuinpientaloaluetta (AP). Vuohimäen ratsastustallit ovat maatilojen talouskeskusten aluetta (AM). KAAVAMUUTOSALUE Ote länsiosien osayleiskaavasta 2007 sivu 8 / 20

2.3. Asemakaava Muutoksenalaiset asemakaavat on vahvistettu: 14.12.1987 (arkistonumero 512) koskien ryhmäpuutarhan aluetta; 6.6.2011 (arkistonumero 735), koskien Vuohimäen leirintäaluetta ja sen edessä olevaa vesialuetta sekä 7.9.2012 (arkistonumero 742), koskien Vuohimäen leirintäalueen edessä olevaa saarta ja siihen liittyvää vesialuetta. Asemakaava koskee (arkistonumero 735) Vuohimäen leirintäaluetta, jossa kaavamuutosalue on matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM-1, tehokkuus 0.10 II-kerrokseen ja RM-2, tehokkuus 0.35 II-kerrokseen). Vuohimäen kartanon rakennukset on suojeltu merkinnöillä (sr-1 ja sr-2). Alueelle on osoitettu lähinnä luonnontilassa säilytettäviä alueita (pl) luontokohteiden säilyttämiseksi. Leirintäalueen kautta kulkee ohjeellinen ulkoilureitti (hiihtolatu) Pullinlahdelle. Alueelle on osoitettu useita johtorasitteita vesi- ja viemärijohdoille. Vuohimäen ranta on vesialueen osana, jolle saa sijoittaa uimarannan (vv). Rannassa on myös vesialueen osa, jolle saa sijoittaa venelaitureita (lv). Kaavamuutos noudattaa leirintäalueen vuokra-alueen rajoja. Leirintäalueelle vuokrasopimuksessa luovutetut saunat voivat olla paikoillaan vuokrasopimuksen loppuun saakka vuoteen 2030. Uimarannaksi kaavoitetulle alueelle on osoitettu rakennusoikeutta talousrakennukselle, johon voidaan tarvittaessa jättää nykyinen rantasauna tai rakentaa uusi rantasauna pukutiloineen. Toista rantasaunaa ei esitetä jatkossa säilytettäväksi, koska viereen on sijoitettu asuinrakentamista ja sauna voisi aiheuttaa häiriötä naapureille. Saunan sijaan alueelle on osoitettu venevalkama. Asemakaava koskee osaa (arkistonumero 512) asemakaavasta. Siinä kaavamuutosalue on osoitettu merkinnällä (RP) eli Ryhmäpuutarha- ja palstanviljelyalue, jolle saa rakentaa enintään yksikerroksisia, kesäkäyttöön tarkoitettuja ryhmäpuutarharakennuksia, joihin saa rakentaa saunan ja joiden kunkin kerrosala saa olla enintään 35 m 2. Lisäksi alueelle saa rakentaa alueen toimintaa palvelevia huoltorakennuksia jätehuoltoa, säilytystä yms. varten. Koko alueen kokonaisrakennusoikeus on 2500 k-m 2 I-kerrokseen. Alueelle on osoitettu ohjeellinen urheilu- ja virkistyspalvelualue (vu). Kaavamuutos ei vaikuta ryhmäpuutarhan nykyiseen toimintaan. Kaavamuutoksessa säilyy urheilu- ja virkistyspalvelualueelle (vu) rakennettu grillikatos. Kaavamuutoksessa turvataan kulkuyhteys Antti Paavonpojan kadun yleiselle uimarannalle ns. Lukkarintaivalta pitkin. Ryhmäpuutarhan asemakaavaa ei ole tämän kaavoitusprosessin yhteydessä syytä sivu 9 / 20

tarkistaa, alueen vanha asemakaava voi jäädä voimaan. Kaavamuutos noudattaa vuonna 2016 tarkistetun ryhmäpuutarhan vuokrasopimusalueen rajauksia. ASEMAKAAVA 512 ASEMAKAAVA 742 ASEMAKAAVA 735 KAAVAMUUTOSALUE Ote ajantasa-asemakaavasta sivu 10 / 20

3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 3.1 Aluevaraukset Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 461 694 m 2 eli noin 46 ha. Korttelialueet: Erillispientalojen korttelialuetta AO on osoitettu noin 140 152 m 2, IIkerrokseen, tehokkuus e=0,25, rakennusoikeus on noin 35 038 k- m 2. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM-1), jonka suunnittelussa on otettava huomioon alueen maisema-arvot ja ulkoilun ohjaamistarve, on noin 63 572 m 2. Alueelle saa rakentaa majoitus-, liike- ja ravintolatoimintaa, virkistys- ja leiripalveluja palvelevia rakennuksia. Korttelissa 178 (leirintäalue) rakennusoikeus on noin 5898 k-m2 I-kerrokseen, tehokkuus e=0,1. Alueen kautta kulkee ohjeellinen ulkoilureitti (hiihtolatu). Entisen Vuohimäen kartanon alueella (kortteli 179) on lisäksi täydentävä merkintä /s eli Alue, jolla ympäristö säilytetään. Säilyvä nykyinen rakennusoikeus on noin 624 k-m 2 (kartano, aitat ja paviljonki). Kartanon entinen päärakennus on osoitettu merkinnällä (sr) Suojeltava rakennus. Rakennus-, kulttuurihistoriallisesti sekä kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Lisäksi kartanon tontilla suojeltavia aittoja ja paviljonki (sr-2), jotka voidaan kunnostaa tontin pääkäyttötarkoituksenmukaiseen käyttöön. Yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) on osoitettu noin 3 867 m 2, II-kerrokseen, tehokkuus e=0,35, rakennusoikeus on noin 1353 k- m 2. Korttelialueille on osoitettu johtorasitteet vesijohdoille (v), jätevesijohdoille (j) ja sähköjohdoille (z). Muut alueet: Katualuetta on noin 30 598 m 2. Jalankululle varattua katua/tietä pp on noin 418 m 2. Yleistä pysäköintialuetta (LP) on noin 1303 m 2. Lähivirkistysaluetta VL on yhteensä noin 67 124 m 2. Lähivirkistysalueella on seuraavia merkintöjä: - Lähivirkistysalueen osa, jossa on oja (oja). - Ohjeellinen alueen osa, jonne voidaan sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita (et). sivu 11 / 20

- Ohjeellinen alueen osa, jolle voidaan sijoittaa leikkipuisto (le). - Ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa (pp). - Ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo ja tontille ajo on sallittu (pp/h). - Ohjeellinen ulkoilureitti. - Alueelle on osoitettu johtorasitteet vesijohdoille (v), jätevesijohdoille (j) ja sähköjohdoille (z). Lähivirkistysaluetta VL-1, jolla ympäristö säilytetään, on yhteensä 22 564 m 2. Alueen kautta voidaan ohjata kulkureittejä ympäristön kulumisen estämiseksi. Alueella on ohjeellinen alueen osa, jonne voidaan sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita (et). Uimaranta-aluetta VV on osoitettu noin 12 495 m 2. Uimarantaalueella on seuraavia kaavamerkintöjä: - Ohjeellinen rakennusoikeus talousrakennukselle (t) on 100 k-m 2 I-kerrokseen esimerkiksi rantasaunaa ja pukeutumistiloja varten. - Ohjeellinen alueen osa, jonne voidaan sijoittaa venevalkama (lv) - Ohjeellinen alueen osa, jolle saadaan sijoittaa leikkipuisto (le). - Ohjeellinen alueen osa, jonne voidaan sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita (et). - Ohjeellinen ulkoilureitti. Vesialuetta W on osoitettu noin 119 601 m 2. Vesialueelle on osoitettu ohjeellinen alueen osa lv, jonne voidaan sijoittaa venevalkama. Seurantalomake on liitteenä 2 (kaavaehdotusvaiheessa). 3.2 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset käyvät ilmi kaavakartasta. Asemakaavamuutoksen yleiset määräykset: Asemakaava-alueella noudatetaan asemakaavamääräyksiä, rakennustapaohjetta ja niiltä osin, kuin asemakaavamääräyksissä ja rakennustapaohjeessa ei ole sanottu, noudatetaan rakennusjärjestystä. Maaston korkeuserojen näin edellytettäessä, tulee jätevedet pumpata yleiseen viemäriin. sivu 12 / 20

Rakennuksen alimman korkeuden, jonka alapuolelle ei saa sijoittaa vedelle ja kosteudelle arkoja rakenteita, tulee olla vähintään + 78.00 m + aaltovara. Korttelissa (AO) saa kullekin tontille sijoittaa yhden enintään kaksiasuntoisen asunnon. Tontille voi rakentaa yhden päärakennuksen ja enintään 50 k-m 2 talousrakennuksen sisältyen kokonaisrakennusoikeuteen. Rantatonteille voi lisäksi rakentaa yhden enintään 30 k-m 2 rantasaunan sisältyen kokonaisrakennusoikeuteen. Asemakaavassa esitetty tonttijako on sitova. Autopaikkoja on varattava vähintään seuraavasti: Kortteleissa AO 1 autopaikka/asunto. Kortteleissa RM-1, Y autopaikka/100 k-m 2 kohden 3.3 Nykytilaselvitys alueesta ja vaikutukset 3.3.1 Kaupunkikuva ja maisema Vuohimäen rinnealueen maisema tulee rakentamisen myötä muuttumaan puistometsästä omakotialueeksi. Maasto on jyrkkäpiirteistä ollen kaavamuutosalueella korkeimmillaan noin + 128 metriä (N60) merenpinnasta (Vuohimäen kartanon piha). Ranta on loivaa. Pullinlahden vedenpinta on noin + 75,7 metriä (N60). Uudisrakentaminen ei muuta kaukomaisemaa. Kurvinniemi sekä Vuohimäen leirintäalueen ja ryhmäpuutarhan puusto peittävät näkyvyyttä Pullilahden laajemman vesialueen suuntaan. Tilajoenlahden rantamaisema muuttuu. Vuohimäen kartanon ympäristö säilyy nykyisellään. Rakennustapaohjeet on laadittu asuinalueen- ja piha-alueiden rakentamiseen AO- ja Y-kortteleissa, liite 5. 3.3.2 Maisemarakenne sekä maa- ja kallioperä Asuinkadut on linjattu kaarevina korkeuskäyrien suuntaisesti ja osin nykyisiä reittejä pitkin, mikä vähentää maastonmuokkausta ja pumppaamoiden tarvetta. Maaperätutkimuksia ei ole tehty, mutta alue on moreenirinteessä. Perustamisolosuhteet ovat todennäköisesti hyvät. Osin alue on vettynyttä, (Ruustinnantaipaleen/Pärnäläntien risteys, Tilajoen ranta- sivu 13 / 20

luhta ja ryhmäpuutarhan ojan vierusta), mitkä alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. 3.3.3 Alue- ja yhdyskuntarakenne Järvirantatonttien tarjonnan lisääminen on kaupungin strategiassa tavoitteena, minkä tavoitteen saavuttamista kaavamuutos tukee. Uuden asuinalueen etuna on sijainti järven läheisyydessä ja kauniin rantamaisemat. Rakentamisen tonttireservi riittää kaavamuutoksen myötä Pihlajaniemelle useiksi vuosiksi, varsinkin kun entisen raviradan tontit ovat suurelta osin vielä myymättä, lukuun ottamatta uusia palvelutaloja. Pihlajaniemen koulun vieressä Ritalanmäentiellä on yleiskaavassa osoitettu asuinaluetta, jota ei ole asemakaavoitettu. Koulun viereinen maa-alue on seurakunnan omistuksessa. Kaavamuutosalue tukeutuu Pihlajaniemen julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Pihlajaniemessä on julkisista palveluista alakoulu ja päiväkoti. Koulun vieressä on valaistu kuntorata ja luistelukenttä. Pihlajaniemen venesatama, leikkipuisto, uimaranta ja frisbeegolfrata löytyvät muutaman kilometrin päästä ns. Kalastajankylästä. Ruokakauppa on Nuottamiehentien ja Poukkusalmentien risteyksessä. Ruunavuoren laskettelurinteet ovat lyhyen ajomatkan päässä. Talvella alueelta on hyvät yhteydet Aholahden hiihtokeskuksen laduille ja Pullinlahden retkiluistelureitille. Alueen kautta kulkee polkuja ns. Soininmäen luontoreitille. Aivan kaavamuutosalueen vieressä sijaitsevat ryhmäpuutarha, Kristillinen opisto ja ratsastustallit. Vuohimäen leirintäalueen toimintaa voidaan jatkaa nykyisellään (RM-1). Kaavassa on osoitettu alueelle riittävä rakennusoikeus myös toiminnan laajentamiseen. Kartanon alueelle ei suojeluarvojen vuoksi ole osoitettu lisärakentamista (RM-1/s), mutta matkailutoiminta on mahdollista nykyisten rakennusten ja pihapiirin puitteissa. Kartanon vieressä on tilaa leikkipuistolle (le) ja yleiselle pysäköintialueelle (LP). Kaavamuutosalueelle on osoitettu tontti julkisille palveluille (Y). Vuohimäen uimarannan virkistyskäyttö tulee asuinalueen myötä kasvamaan nykyisestä. Uimarannalla voi jatkossakin olla yleinen rantasauna (t) sekä sinne voidaan sijoittaa leikkipuisto (le). Uimarannalle voidaan rakentaa venevalkamia (lv). sivu 14 / 20

PULLINLAHTI OPISTO RYHMÄPUUTARHA VENESATAMA YM. LEIRINTÄALUE KOULU KAUPPA PÄIVÄKOTI RATSASTUSTALLI RATSASTUSTALLI YHTEYS SOININMÄEN LUONTOPOLULLE RATSASTUSTALLI KUNTORATA Sijainti ja palvelut 3.3.4 Kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Vuohimäen kartanolla on rakennustaiteellista, historiallista ja henkilöhistoriallista arvoa. Vuohimäen kartanon rakennutti Säämingin seurakunnan kappalaisen Isak Walleniuksen leski Augusta Wallenius. Päärakennuksen suunnitteli Albert Petrelius, ja se valmistui vuonna 1886. Augusta oli kirjailija Joel Lehtosen kasvattiäiti ja Vuohimäki oli Lehtosen kotina vuosina 1885 1897. Vuohimäessä toimi vuosina 1897 1901 Itä-Suomen käsityökoulu. Vuohimäen tila on lisäksi ollut Tattarin ja Sevon suvuilla ja Ahlström Oy:llä. Savonlinnan kaupunki osti tilan vuonna 1923 ja perusti sinne vanhainkodin. Leirintä-aluekäyttöön Vuohimäki muuttui vuonna 1987, jolloin toiminta siirtyi Olavinlinnan maiseman ympäristöarvojen säilyttämiseksi Kyrönniemeltä Pihlajaniemelle. Kartanon päärakennus toimi leirintäalueen majoitustilana ja ravintolana. Muonamiehen rakennus siirrettiin paikalle vuonna 1980. Kartanon aittarakennus muutettiin henkilökunnan tilaksi vuonna 1986. Leirintäalueen vastaanottora- sivu 15 / 20

kennus, paikoitusalueet, lomamökit ja huoltorakennukset valmistuivat myös 1980-luvun lopussa. Kartanon alueen rakennukset suojellaan (sr, sr-2) ja ympäristö säilytetään (/s). Alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 3.3.5 Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat Rakentaminen on osoitettu luontoarvoiltaan tavanomaisille alueille. Luonnonympäristöltään säilytettäväksi on osoitettu kaavamuutosalueen lounaisosan puron varressa sijaitseva kostea saniaislehto. Tämä lehtolaikku ja puro eivät ole luonnontilaisia, eivätkä siksi varsinaisesti suojeltavia. Vesien luontainen valunta on kuitenkin hyvä ohjata lehtoalueen ja puron kautta. Toinen säilytettävä elinympäristö on Tilajoen rantaluhta Pullinlahden poukamassa. Tämä alue jää asemakaavamuutoksessa nykyiselleen eli luontoselvitysten suositusten mukaisesti kaivuutoiminnan ulkopuolelle. Molemmat luontoalueet on sijoitettu kaavamuutoksessa lähivirkistysalueelle (VL-1), jossa on kaavamääräys; Alueen ympäristö säilytetään. Alueen kautta voidaan ohjata kulkureittejä ympäristön kulumisen estämiseksi. Saimaannorppa vierailee Pullilahdella satunnaisesti. Pullilahdella pesii joutsenpariskunta, joka liikkuu laajasti Pullinlahden rantaalueilla poikueineen. Luontoselvityksissä on arveltu, että alueen nykyisissä rakennuksissa saattaisi olla lepakoita, mutta varsinaista lepakkoselvitystä ei ole tehty. Rakennuskanta on leirintäalueen ja Vuohimäen kartanon tonteilla. Alueella on komeaa puustoa, jonka säilymistä voidaan edesauttaa rakennustapaohjeilla tonttien viherrakentamisesta. Kartanon tontilla on osoitettu säilytettävät puut. Lähtötietoina on käytetty Länsiosan osayleiskaavan luontoselvityksiä vuodelta 1990 ja 2003. Vuohimäen leirintäalueen asemakaavoituksen luontoinventointi tehtiin vuonna 2010. Antti Paavonpojan kadun luontoselvitys tehtiin vuonna 2003. 3.3.6 Liikenne Sijainti osana Pihlajaniemen taajamaa vähentää yksityisautoilun tarvetta, kun palvelut ovat hyvin saavutettavissa julkiselle ja kevyelle liikenteelle. Lähin bussireitti kulkee Pärnäläntien ja Vuohimäentien kautta. Kaavamuutosalueelta on hyvät kulkuyhteydet Pihlajaniemen koululle ja päiväkotiin. sivu 16 / 20

Lähialueen asukkaat ovat käyttäneet Vuohimäkeä kesäajan ulkopuolella virkistyskäytössä. Jatkossa liikkuminen tapahtuu asuinalueen katujen ja pyöräteiden kautta. Pyöräreiteille jää kaavamitoituksessa tilaa katujen varteen. Pyöräteitä on osoitettu kaavamuutoksessa myös viheralueiden kautta (pp, pp/h). Lukkarintaipaleen kävelyreittiä jatketaan kaavamuutosalueen puolelle, joka mahdollistaa kulkemisen ryhmäpuutarhasta Antti Paavonpojankadun yleiselle uimarannalle. Asuinkatujen päistä voidaan järjestää polut Soininmäen ulkoilureiteille. Leirintäalueen kautta kulkeva hiihtolatu voi säilyä nykyisessä paikassaan. Asemakaavassa on osoitettu liikenteelle riittävät tilavaraukset, jotka riittävät hyvin välittämään asuinalueen liikenteen. Liikenne ohjautuu kaavamuutosalueelle Vuohimäentien, Pärnäläntien ja Rovastintaipaleen kautta. Rovastintaipaleen ja Pärnäläntien liikenneturvallisuuden parantamisesta on tullut kaupungille toiveita Ritalan asuinalueen kaavoituksen yhteydessä vuonna 2017. Lisäksi on toivottu Rovastintaipaleen päällystämistä. Augustankatu ja Ruustinnantaival toimivat kokoojakatuina, muut kadut ovat päättyviä. Liikennereittien valintaan voidaan vaikuttaa myöhemmin suunniteltavalla opastuksella. Samoin liikenteen sujuvuus ja turvallisuus otetaan huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Kaavamuutoksessa on osoitettu venevalkamat (lv) uimarannan yhteyteen. Isompien veneiden liikkumista alueelle rajoittaa Vuohimäen matala kivikkoinen ranta ja Poukkusalmen sillan alikulkukorkeus. 3.3.7 Ympäristöhaitat Alueella ei ole tiedossa pilaantuneita maita. Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta meluun tai ilmanpäästöihin. 3.3.8 Pohjavesi ja pintavedet Alue ei sijaitse pohjaveden ottoon soveltuvalla alueella. sivu 17 / 20

Alueelle on varattu riittävästi tilaa hulevesien luontaiselle imeytymiselle ja säilytetty luontaisia vedenkulkureittejä. Hulevesien ei pitäisi siten olennaisesti kuormittaa Pullinlahtea. Augustankadun pohjoisreunaan on jätetty rasitteeksi oja, jota pitkin ryhmäpuutarhan alueelta ja ylempää rinteestä tulevat vedet purkautuvat. OJA Kartta hulevesistä, sinisellä nuolella viheralueille jäävät purkautumisreitit 3.3.9 Taloudelliset vaikutukset Kaavataloudellisesti hanke voidaan toteuttaa. Yhteensä myytäviä omakotitontteja muodostuu 97, joista 10 rantatonttia sekä yksi tontti sivu 18 / 20

yleiselle rakentamiselle. Tonttien myyntihinta riittää kattamaan katujen ja kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset. Katujen- ja kunnallistekniikan kustannukset ovat arviolta yhteensä noin 1,6 milj.. Kiinteistöverotuottoja ei ole laskettu. 3.3.10 Yhdyskunta- ja energiatalous Uudisrakentaminen edellyttää muutoksia tai investointeja kaupungin yhdyskuntatekniseen huoltoon ja katuverkostoon. Kustannuksia hillitsee, että osa päärunkolinjasta säilyy nykyisessä paikassaan. 20 kv sähköverkko on osoitettu nykyiselle paikalle. Kaavamuutoksessa on osoitettu yhdyskuntatekniselle huollolle varattavien alueiden (et) ohjeellinen sijainti. Kaavassa ei ole annettu määräyksiä lämmitystavasta. Asukkaiden on mahdollista valita energiataloudeltaan heille sopivin vaihtoehto. Kaukolämpöverkon kapasiteetti ei ulotu Vuohimäkeen saakka, joka on uudistetussa maankäyttö- ja rakennuslaissa nostettu lämmitysmuotona esiin. 3.3.11 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja VAT-Vuoksi Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteita ollaan parhaillaan tarkistamassa. VAT-Vuoksi on laadittu Vuoksen vesistöalueelle. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa VATtavoitteiden kanssa. Kaavamuutoksessa uudisrakentaminen sijoittuu entiselle leirintäalueelle, joka on jo ihmistoiminnan muokkaamaa. Pullilahdesta on vesistöyhteys Poukkusalmen sillan alta Vuoksen vesistöalueeseen (Saimaa). Saimaannorppa vierailee alueella satunnaisesti. Pullilahdella pesii joutsenpariskunta. Alue ei tule oleellisesti kuormittamaan vesistöä, koska vedet johdetaan puhdistamolle ja luontaiselle hulevesien imeytymiselle on varattu tilaa. Tilajoenlahden rantamaisema tulee muuttumaan kymmenen uuden rantatontin ja rinteeseen tulevan omakotirakentamisen myötä. Kaukomaisemaan kaavamuutoksella ei ole vaikutusta. Vakiintuneet virkistysreitit Soininmäen luontopolulle ja Aholahden hiihtokeskukseen voidaan säilyttää. sivu 19 / 20

Vuohimäen kartanon pihapiiri ja suojelurakennukset säilyvät, eikä suojelutavoite vaarannu. Asuinalueen jatkuminen Vuohimäelle tukee Pihlajaniemen kaupunginosan yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Alue tukeutuu Pihlajaniemen palveluihin. Tilajoen rantaluhdan ja rinteiden ei luonnontilaisten purovarsien ympäristö säilytetään. Nämä alueet eivät varsinaisesti lukeudu suojeltaviin luontotyyppeihin. 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteutus on mahdollinen asemakaavan saatua lainvoiman. Alueelle on laadittu rakennustapaohjeet. Asemakaavassa alueelle tulee uusia kadunnimiä: Ruustinnantaival, Augustankatu, Tilajoenkuja, Omenakuja, Kotakuja ja Tallikuja. Asemakaavassa tonttijako on esitetty sitovana. Savonlinnassa 26.9.2017, Päivi Behm asemakaava-arkkitehti sivu 20 / 20