1(26) Salon varhaiskasvatuksen laatutyön käsikirja Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1
2(26) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kuntaliiton hanke 3 3. Laatujohtoryhmä 4 4. Laadunhallintamalli ja laatukriteerit 5 5. Arviointiaikataulu ja laadunarvioinnin seurantaraportti 6 6. Ýksikköjen laadunhallintaryhmät 7 7. Salon varhaiskasvatuksen laatuprosessi 7 8. Auditointi 8 9. Varhaiskasvatuksen laatukriteerit 8 Johtaminen 9 Henkilöstö 10 Taloudelliset resurssit 11 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu ja järjestelyt 12 Varhaiskasvatusympäristö 13 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen 14 Hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tuki 15 Osallisuus ja vaikuttaminen 16 Verkostoyhteistyö 17 Arviointi ja vaikuttavuus 18 10. Laadunarvioinnin seurantaraportti yksiköille 19 11. Kyselyt 26 Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1
3(26) 1. Johdanto Salon kaupunki muodostui monikuntaliitoksen jälkeen vuonna 2009 kymmenestä kunnasta. Yhtenä uuden kunnan varhaiskasvatuksen haasteena on ollut kehittää yhteinen kriteeristö varhaiskasvatuksen sektorille, jonka perusteella voidaan määritellä hyvän varhaiskasvatuksen laatu koko Salossa. Kaupungin strategiassa määritellään kaupungin perustehtäväksi peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Laatukriteeristön luominen auttaa määrittelemään hyvän varhaiskasvatuksen palvelun ja kriteerien avulla voidaan luoda mittareita, jotka auttavat tason määrittelyssä. 2. Kuntaliiton hanke Salon varhaiskasvatus oli mukana Kuntaliiton Kuntien hyvinvointipalvelujen laatuverkosto hankkeessa vuosille 2010 2011. Kuntaliiton hankkeen tavoitteena oli luoda systemaattinen laadun kehittäminen opetuspalveluihin. Hankkeen avulla haluttiin kehittää hyvinvointipalvelujen verkosto, joka käynnistyy aluksi hankekuntien kesken ja laajenee myöhemmin. Salon lisäksi hankkeessa ovat mukana Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, Laitila ja Sastamala. Hankkeessa on kehitetty varhaiskasvatuksen laadunhallintamalli (kuva), jonka mukaan luotiin valtakunnallinen laatukriteeristö. Mallin pohjana on CAF-malli, jota on muokattu perusopetuksen kriteerin pohjalta. Malli on vertailukelpoinen sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen laadunhallintamalleihin. Siinä on kymmenen arviointialuetta ja kussakin niistä 4-6 arviointikohdetta. Lisäksi laadittiin arvioinnin tueksi kullekin arviointialueelle laadun kehittämisen kysymyksiä. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1
4(26) Varhaiskasvatuksen laadunhallintamalli Itsearvioinnin viitekehys Toiminta Toiminnan laatu Hen kil östö Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Johtaminen Talo ude lli set resurssit Var hai skasvatukse n j a esio petukse n suunnittelu ja jär jestel yt Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Arviointi ja vaikuttavuus Oppimisympär istön turvallisuus Varhaiskasvatuksen laadun parantaminen 3. Laatujohtoryhmä Laatujohtoryhmä valitaan Vaka-tiimissä siten, että eri varhaiskasvatuksen henkilöstöryhmät ja alueet tulevat osalliseksi johtoryhmässä. Laatujohtoryhmän jäsenen kausi kestää kaksi vuotta. Ensimmäiseen laatujohtoryhmään kuuluvat laatupuheenjohtaja, yksikön johtaja Pirjo Alm Somerontien alueelta. varhaiskasvatuspäällikkö Ulla Soukainen / Leila Hoikkala 01.09.2011 alkaen yksikön johtaja / aluevastaava Marja Kuisma, Helsingintien alueelta, erityislastentarhanopettaja Maarit Armanto, Kiskontien alueelta, Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1
5(26) lastentarhanopettaja Maare Akkola, Perniöntien alueelta, hoitaja Tuija Uhre, Turuntien alueelta, 4. Laadunhallintamalli ja laatukriteerit Kuntaliiton hankkeessa kehitetty laadunhallintamalli otettiin käyttöön Salon varhaiskasvatuksen laadunhallintamallina. Mallissa on kymmenen arviointialuetta ja kussakin niistä 4-6 arviointikohdetta eli kriteeriä. Lisäksi laadittiin arvioinnin tueksi kullekin arviointialueelle laadun kehittämisen kysymyksiä. Arviointialueet ovat: Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu ja järjestelyt Oppimisympäristön turvallisuus Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttamine Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyö Arviointi ja vaikuttavuus Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1
6(26) 5. Arviointiaikataulu ja laadunarvioinnin seurantaraportti Varhaiskasvatuksen kehittämistoiminnan vuosikelloon on kerätty neljännesvuosittain toteutettavaksi suunnitellut laadun kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Kyselyjen, katselmusten tms. toimenpiteen jälkeen tulokset kerätään yksikön omaan seurantaraporttiin johon kirjataan myös toimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1
7(26) 6. Yksikköjen laadunhallintaryhmät Jokaiseen varhaiskasvatusyksikköön on perustettu oma laadunhallintaryhmä. Yksikön ryhmää johtaa yksikön laatuvastaava ja muut jäsenet yksikössä valitaan siten, että kaikki yksikön ryhmät ovat edustettuina. Ryhmät koontuvat laatuvastaavan johdolla ja luovat yhteiset toimintaohjeet yksikölle, jonka avulla kriteerit toteutuvat. Ryhmä toteuttaa kunnan aikataulun mukaan henkilöstö- ja asiakaskyselyt ja vetävät niistä johtopäätökset ja tekevät tarvittaessa muutoksia toimintaohjeisiin. 7. Salon varhaiskasvatuksen laatuprosessi Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1
8(26) 8. Auditointi Salon varhaiskasvatuksessa suoritetaan sisäinen auditointi vuosittain. Tilaisuudessa tarkastellaan dokumenttien pohjalta laatujärjestelmän toimivuutta sekä toiminnan ja dokumentaation vastaavuutta caf-arviointikriteeristön mukaan. Auditointia suorittaa erikseen valittu auditointiryhmä, johon kuuluvat vaka-tiimi, laatujohtoryhmä sekä sivistystoimen johtaja sekä opetuslautakunnan edustaja. Auditoinnin pohjalta tehdään kehittämissuunnitelmat esille tulleille kehittämistä vaativille kohteille. 9. Varhaiskasvatuksen laatukriteerit Salon Varhaiskasvatuksen laatukriteerit pohjautuvat Kuntaliiton hankkeessa kehitetyn mallin yleisiin kriteereihin. Salossa on jokaisessa arviointikohdassa myös täydentäviä kriteerejä Salon omiin tarpeisiin. Kriteeristön A-osa koostuu valtakunnallisista kriteereistä ja B-osa on Salon varhaiskasvatuksen omia kriteerejä. Kriteeristöä on myös mahdollisuus myöhemmin täydentää laadun arvioinnin prosessin kuluessa. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1
9(26) Johtaminen Laatukriteeri A Vanhemmat Lapsi Henkilöstö Hallinto Toimintaohje 1.1. Varhaiskasvatuksessa on määritelty toiminta-ajatus, arvopohja ja strategia, joista kaikki toimijatasot ovat tietoisia. 1.2. Johto luo asianmukaiset edellytykset hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteuttamiselle. 1.3. Johtamisen painopisto on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa. 1.4. Johdolla on selkeät tavoitteet hoidon, kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. B Päivitys 1.5. Toiminta-ajatuksen, arvopohjan ja strategian mukaisesti toimitaan. 1.6. Laadunhallintasuunnitelmaa toteutetaan. 1.7. Yksiköissä on omat toimintasuunnitelmat. 1.8. Henkilökunta tietää omasta organisaatiostaan ja sen palveluista. 1.9. Yksiköissä on toimiva varajohtajajärjestelmä.
10(26) Henkilöstö Laatukriteeri A Vanhemmat Lapsi Henkilöstö Hallinto Toimintaohje 2.1. Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen vastaavat kunkin yksikön toiminnan tarpeita ja noudattavat lain ja asetuksen säädöksiä. 2.2. Jokaiselle on määritelty selkeästi vastuut ja tehtäväkuvat. 2.3. Henkilöstön kehittäminen ja koulutus on suunnitelmallista ja sitä varten on olemassa seurantajärjestelmä. 2.4. Henkilökunnan välinen vuorovaikutus ja tiimityö ovat sujuvia. 2.5. Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen ja vahvan ammatti-identiteetin omaava henkilöstö. 2.6. Henkilöstön työhyvinvointi on seurannan ja kehittämisen kohteena. B 2.7. Henkilöstön työvuorot suunnitellaan lapsiryhmän tarpeiden ja hoitoaikojen mukaan. 2.8. Yksiköissä on ajan tasalla oleva perehdytysmateriaali uuden työntekijän perehdyttämiseksi. Tehtävään on nimetty vastuuhenkilö. 2.9. Työyhteisössä keskustellaan avoimesti ja rakentavasti työhön liittyvistä asioista ja ongelmatilanteisiin haetaan ratkaisua heti ongelman ilmettyä. 2.10. Henkilöstö hyödyntää koulutuksissa saamansa tiedot käytännössä. Päivitys
11(26) Taloudelliset resurssit Laatukriteeri A Vanhemmat Lapsi Henkilöstö Hallinto Toimintaohje 3.1. Varhaiskasvatukselle varatut resurssit mahdollistavat toiminnan toteutuksen lainmukaisesti huomioiden henkilöstömitoituksen. 3.2. Perheille tarjotaan hyvä ja riittävä palvelutaso (hoitomuodon valinta, lapsen erityistarpeet, tarpeen laajuus, ts. osa-, kokopäivä- tai vuorohoito). 3.3. Talous suunnitellaan pitkällä aikavälillä ja sen toteutumista seurataan systemaattisesti. 3.4. Varhaiskasvatuksen sisä- ja ulkotilat sekä välineet mahdollistavat monipuolisen leikin ja toiminnan. B 3.5. Henkilökunta toimii taloudellisesti ottaen huomioon myös kestävän kehityksen periaatteen. 3.6. Henkilöstö osallistuu talouden suunnitteluun omassa yksikössään. Päivitys
12(26) Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu ja järjestelyt Laatukriteeri A Vanhemmat Lapsi Henkilöstö Hallinto Toimintaohje 4.1. Lapsiryhmät muodostetaan siten, että lasten hoito, kasvatus ja opetus voidaan toteuttaa varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien mukaisesti ottaen huomioon lasten erilaiset tarpeet. 4.2. Henkilöstön sijoittelussa otetaan huomioon osaamisen monipuolisuus ja ihmissuhteiden jatkuvuus lasten näkökulmasta. 4.3. Lapsella on mahdollisuus kehitystään tukevaan monipuoliseen leikkiin ja toimintaan. 4.4. Toiminnassa sovelletaan monipuolisesti varhaiskasvatuksen tavoitteiden mukaisia menetelmiä ja työtapoja. 4.5. Kunnassa on ajan tasalla olevat kunnan ja yksiköiden varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitelmat. 4.6. Tukipalvelut (esim. ruokahuolto, tilapalvelu) on järjestetty siten, että ne tukevat varhaiskasvatuksen ydintehtävää. B 4.7. Varhaiskasvatusyksiköissä on toimiva varahoitojärjestelmä. Päivitys
13(26) Varhaiskasvatusympäristö Laatukriteeri A Vanhemmat Lapsi Henkilöstö Hallinto Toimintaohje 5.1 Varhaiskasvatuksen toimintatilat sisällä ja ulkona ovat turvalliset. 5.2 Lapsi kokee olonsa turvalliseksi. 5.3 Henkilöstö tietää, miten toimitaan tavallisuudesta poikkeavassa tilanteessa. 5.4 Varhaiskasvatuksen henkilöstö vastaa siitä, että lapsille on liikkumista, tutkimista, leikkimistä ja taiteellista kokemista vastaavia materiaaleja ja välineitä vapaasti saatavilla. Ne innostavat monipuoliseen oppimiseen, yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. B 5.5. Lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet liikkumiseen ja kulttuurin kokemiseen hyödynnetään. 5.6. Jokainen lapsi saa päivähoitopaikassaan aikuisen läheisyyttä, hellyyttä, ymmärtämystä ja arvostusta. 5.7. Varhaiskasvatuksessa on mahdollista sekä liikkua, leikkiä että keskittyä rauhalliseen työskentelyyn. 5.8. Lapsille asetetaan rajat loukkaamatta häntä fyysisesti tai psyykkisesti. 5.9. Toisten lasten häirintää ja kiusaamista ei sallita varhaiskasvatuksessa. 5.10. Hygieniaohjeistus toteutuu Infektioriskien vähentäminen päivähoidossa ohjeistuksen mukaan. Päivitys
14(26) Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen Laatukriteeri A Vanhemmat Lapsi Henkilöstö Hallinto Toimintaohje 6.1. Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. 6.2. Yksikön toiminta perustuu kunnan ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin. Henkilökunta on sitoutunut suunnitelmien toteuttamiseen ja havainnoi lapsia säännöllisesti. 6.3. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma toteutetaan kasvatuskumppanuudessa lapsen huoltajien kanssa. 6.4. Lasten pääasiallinen toimintamuoto on leikki; myös perushoitotilanteet ovat kasvatuksellisien ja opetuksellisien tavoitteiden mukaisia ja suunnitelmallisia. 6.5. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tehdään erityisen tuen suunnitelma, jonka laatimiseen kutsutaan tarvittavat lapsen kuntoutuksesta vastuussa olevat tahot. Suunnitelmaa toteutetaan lapsen hoitopäivän aikana. B 6.6. Asioista puhutaan asianosaisten kanssa. Vaitiolovelvollisuuden muistaminen. 6.7. Henkilökunta, lapset ja vanhemmat ovat tietoisia varhaiskasvatuksen säännöistä ja toimintatavoista. 6.8. Aikuiset kuuntelevat lapsia, kun heillä on kerrottavaa. Aikuiset osoittavat olevansa kiinnostuneita lasten ajatuksista ja kunnioittavansa niitä. 6.9. Lapsilla on tasavertainen mahdollisuus yhteiseen toimintaan muiden lasten kanssa (huomioi myös inkluusio). 6.10. Jokainen lapsi kohdataan henkilökohtaisesti vuorovaikutuksessa hoitopäivän aikana. 6.11. Henkilökunta arvostaa lasten ja toistensa työtä. Päivitys
15(26) Hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tuki Laatukriteeri A Vanhemmat Lapsi Henkilöstö Hallinto Toimintaohje 7.1. Lapsen tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä lähipalveluna. 7.2. Lapsen tuen moniammatillinen verkosto toimii suunnitelmallisesti. 7.3. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheiden prosessit on kuvattu. Prosessikuvausten mukaan toimitaan. 7.4. Lapsen tarvitsemat tukitoimet toteutetaan lapsen hoito- tai esiopetuspäivän aikana suunnitelman mukaisesti. B 7.5. Lastentarhanopettaja vastaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminnan suunnittelusta sekä ohjaa ja tukee avustajaa työssään. 7.6. Kelto vastaa erityistä tukea tarvitsevan perhepäivähoitolapsen toiminnan suunnittelusta sekä ohjaa ja tukee perhepäivähoitajaa työssään. 7.7. Integroidussa erityisryhmässä elto vastaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminnan suunnittelusta sekä ohjaa ja tukee avustajaa työssään. 7.8. Keltot konsultoivat ryhmiä erityispäivähoidollisissa asioissa. 7.9. Jokaisessa esiopetusta antavassa yksikössä on esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma. Päivitys
16(26) Osallisuus ja vaikuttaminen Laatukriteeri A Vanhemmat Lapsi Henkilöstö Hallinto Toimintaohje 8.1. Huoltajien osallisuus toteutuu kasvatuskumppanuudessa, joka pohjautuu molemminpuoliseen arvostukseen. 8.2. Asiakaskyselyt toteutetaan suunnitelmallisesti. 8.3. Lapsilähtöinen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen havainnointiin. 8.4. Huoltajien kanssa sovitut kasvatusperiaatteet ja tavoitteet näkyvät toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. 8.5. Lasta kannustetaan itseilmaisuun ja itsenäiseen päätöksentekoon, ja hän on osallisena toiminnan suunnittelussa. B 8.6. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu kasvatuksesta. Henkilöstö tukee perheitä kasvatustyössä. Päivitys
17(26) Verkostoyhteistyö Laatukriteeri A Vanhemmat Lapsi Henkilöstö Hallinto Toimintaohje 9.1. Tietoa lapsesta siirretään yhteistyökumppaneille vain vanhempien luvalla tai vanhempien läsnä ollessa (esim. siirtopalaverit). 9.2. Esi- ja alkuopetuksen opettajille järjestetään mahdollisuus yhteisiin koulutuksiin. 9.3. Oppilashuollon suunnitelman pohjalta sovittuja prosesseja noudatetaan. 9.4. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma sekä alkuopetuksen opetussuunnitelma muodostavat jatkumon. 9.5. Lastenneuvolatoiminnan ja lastensuojelun kanssa luodaan ja kehitetään järjestelmä, jolla voidaan yhteistyössä vanhempien kanssa seurata lapsen kasvua ja kehitystä ja tarvittaessa ohjata perhettä hakeutumaan eri palveluihin. 9.6. Varhaiskasvatus on osa alle kouluikäisten ennaltaehkäiseviä palveluja tuottavaa moniammatillista verkostoa. Päivitys
18(26) Arviointi ja vaikuttavuus Laatukriteeri A Vanhemmat Lapsi Henkilöstö Hallinto Toimintaohje 10.1. Kaikki toimijatasot ovat tietoisia varhaiskasvatuksen laadunhallintasuunnitelmasta ja toimivat sitä noudattaen. 10.2. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan vuosittain. 10.3. Varhaiskasvatuksen toimintamallit on kuvattu ja niitä arvioidaan säännöllisesti. 10.4. Arvioinnin perusteella pyritään ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia. B 10.5. Työturvallisuutta arvioidaan säännöllisesti. 10.6. Riskien arviointi suoritetaan vuosittain. 10.7. Henkilöstö kehittää ja arvioi omaa työtään laadunhallintasuunnitelmassa kuvatun prosessi mukaisesti. Päivitys
19(26) 10. Laadunarvioinnin seurantaraportti yksiköille Laadunarvioinnn seurantaraporttia täyttävät yksikössä yksikönjohtaja ja yksikön laatupuheenjohtaja yhdessä vuosittain. Raportti käsitellään keväällä yksikössä ja sen jälkeen toukokuun esimiesten kehittämispäivässä. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1
20(26) Laadunarvioinnin seurantaraportti yksiköille Laadunarviointi, seurantaraportti Yksikön nimi Toimintavuosi 20-20 Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1
21(26) Arvioinnin kohde Ajankohta Vastuuhenkilö Dokumentointi ja pvm. Johtopäätökset/ toimenpiteet Käytetty lomake 1. JOHTAMINEN 1.1 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma vuosittain VK-johtaja VK:n tuloskortti 1.2 Esimiehen arvionti vuosittain VK-johtaja Kehityskeskustelupöytäkirja 1.3 Itsearviointi jatkuvaa Yksikön johtaja itse 1.4 Työyksikön arvio marraskuu joka 3. vuosi alk.-11 2. HENKILÖSTÖ 2.1 Toimenkuvat tarvittaessa Yksikön johtaja keke-lomake osaamiskartoitu s HEKO Yksikön johtaja johtajuuden arviointilomake 2.2 Perehdytys uuden työntekijän tullessa Perehdyksen muistilista 2.3 Koulutus joulukuu VK-päällikkö Koulutussuunnitelma, koulutusseuranta 2.4 Tiimit syksy joulukuu 2.5 Kehityskeskustelut vuosittain helmikuun Yksikön johtaja Yksikön johtaja Yksikön johtaja Tiimisopimus Tiimisopimus Tiimiarviointi Yksikön vastuuhenkilö Täydennyskoulutuksen seurantalomake Kehityskeskustelupöytäkirja esim. koulutustarve tiedoksi VKpäällikölle keke-lomake osaamiskartoitu
22(26) loppuun mennessä s HEKO-lomake 2.6 Itsearviointi Jokainen itse osaamiskartoitu s 2.7 Työhyvinvointi huhtikuussa silloin, kun henkilöstöosasto ei suorita kyselyä Henkilöstöosasto VK-osasto Työtyytyväisyy s Pedagoginen kysely 3. TALOUDELLISET RESURSSIT 3.1 Toteutuman seuranta jatkuvaa Yksikön johtaja TANE 3.2 Raportit 1krt./kk VK-johtaja 3.3 Henkilöstöresurssit jatkuvaa Yksikön johtaja Effica 3.4 Hyvän elämän ohjelma syksy Yksikön johtaja/henkilökunta Ryhmien toimintasuunnitelmass a 4. VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN SUUNNITTELU JA JÄRJESTELYT 4.1 Yksikön vasut syksy Yksikön vastuuhenkilö Yksikön vasu Vasulomakkeet 4.2 Laitoshuolto tarkistus vuosittain VK-johtaja Sopimus /
23(26) 4.3 Ruokapalvelu - - VK-johtaja Sopimus / 4.4 Tilapalvelut - - VK-johtaja Sopimus / Vuokrasopimus 4.5 Henkilöstön sijoittelu jatkuvaa VK-johtaja Yksikön johtaja 4.6 Avustajien sijoittelu keväällä ja tarvittaessa Vk-päällikkö, keltot, VKjohtaja, yksikön johtaja Web-tallenne, vakanssilistat esim. tarvittavat henkilöt jne. Web-tallenne tarvittavat siirrot 5. VARHAISKASVATUSYMP ÄRISTÖ 5.1 Piha vuosittain Yksikön johtaja Tarkastuslomake Tarkastuslomak e 5.2 Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma 5.3 Retkisuunnitelma retkelle lähdettäessä 6. VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN syksy Yksikön johtaja Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma Ryhmän vastuuhenkilö esim. alkusammutuskoulutus järjestettävä Retkisuunnitelma tulevat esille suunnitelmassa Retkisuunnitel ma 6.1 Lapsen vasut vuosittain Ryhmien henkilökunta miten vaikuttaa ryhmän vasuun, muodostetaanko pienryhmät lapsen vasujen pohjalta ym. Varhaiskasvatussuunnitelma VASUlomakkeisto 7. HYVINVOINNIN, KASVUN JA OPPIMISEN TUKI 7.1 Yksikön oppilashuoltosuunnitelma Yksikön johtaja Yksikön OHR mitä kehitetään niveltyössä esim.
24(26) 7.2 Varhaiserityiskasvatuksen toteutuminen helmikuu kelto/ elto (yksikön tasolla) VK-päälllikkö (kaupungin tasolla) 7.3 Pedagoginen arvio ja selvitys tarvittaessa Kelto Lapsen vasu mahdolliset päätökset erityisestä tuesta Kysely Digiumissa kelton arvio pedagoginen kysely PA ja PS 8. OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN 8.1 Asiakastyytyväisyys hoidon aloitus (koonti kesäja joulukuussa) asiakastyytyväisyys Yksiköiden laatupuheenjohta jat tähän tulos (esim. ka 3,7) ja parantamiskohdat Hoidon aloitus Lapsen kysely Asiakastyytyväi -syyslomake koko kaupunki joka toinen vuosi tammikuu, yksikkö joka vuosi lapsen kysely lokakuussa 9. VERKOSTOYHTEISTYÖ 9.1 NeVaLa-toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain VK-päällikkö Toimintasuunnitelma 9.2 Lääkehoitosuunnitelma päivitetään keväisin 10. ARVIOINTI JA VK-päällikkö Lääkehoitosuunnitelm a
25(26) VAIKUTTAVUUS 10.1 Riskien arviointi vuosittain (tammikuu) 10.2 Auditointipäivät maaliskuun loppu 10.3 Toimintaympäristön muutokset Yksikön johtaja Yhteenveto yksiköittäin ja toimialalla VK-johtaja Raportti kehittämiskohteiden esille nostaminen jatkuvaa VAKA-tiimi Päätökset/ Dynastia, tuloskortti Riskien kartoituslomake CAF-malli
26(26) 11. Kyselyt Laatujohtoryhmä on työstänyt kyselyt siten, että jokaiselle kriteerille löytyy mittari kyselylomakkeen väittämien muodossa. Arvioijana on joko henkilökunta, vanhemmat tai lapset. Työhyvinvointi- ja pedagogisesta kyselystä tehdään koko varhaiskasvatusta koskeva yhteenveto. Lasten kyselyn yhteenveto tehdään yksikkökohtaisesti. Yksiköt voivat tehdä lisäksi omia kyselyjä yksikön laadunarviointiin liittyen. (esim. tiimiarviointi, pph:n varahoitokysely, vuorohoidon kysely). Jokaiselle yksikölle suositellaan järjestettäväksi asiakasraati-ilta kyselyjen tulosten esittelemiseksi asiakkaille. Illassa käydään tulokset läpi keskustellen ja pohditaan yhteisesti mahdollisia kehittämiskohteita. Kaikki yhteiset kyselyt löytyvät santrasta osoitteesta:. Kaikille yhteiset kyselyt ovat: Lasten kysely Johtajuuden arviointi Asiakastyytyväisyyskysely Pedagoginen kysely Työhyvinvointikysely Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1