Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 87. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 1 / 87 Kokoustiedot Aika 15.10.2013 tiistai klo 18:10-19:45 Tauko klo 18:48 19:05 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Harriet Klar-Nykvist Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Jukka Lahti Muut saapuvilla olleet Olavi Louko toimialajohtaja, paikalla 162, 163, poistui klo 19.10 161, Ossi Keränen vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Marianne Kaunio yleiskaavapäällikkö Marjut Huvinen apulaisasemakaavapäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Tiina Elo kaupunginhallituksen edustaja Marita Forsberg sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 2 / 87 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus 21.10.2013 Seppo Salo Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 25.10.2013 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 3 / 87 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 159 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 160 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 161 Espoon kaavoitusohjelma 2014 2017 (Kh-asia), pöydälle 6 25.9.2013, 3.10.2013 162 Espoon keskus, Virastokeskuksen kaava-alueen 26 lähiympäristön uudistamisen periaatteita, pöydälle 3.10.2013 163 1-2 Espoon keskus, asemakaavan muutosehdotuksen 35 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Virastokeskus, alue 610501, pöydälle 25.9.2013 164 Espoonlahden keskus, Espoonlahden keskustan 61 kehittämisen periaatteita, pöydälle 25.9.2013 165 3-4 Espoonlahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen 69 nähtäville (MRA 27), Espoonlahden keskus II, alue 410702, pöydälle 25.9.2013 166 Lippajärvi, asemakaavan muutosehdotuksen 77 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Lippajärvi, alue 150711 167 Päätöksiä ja kirjelmiä 83

Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 4 / 87 159 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 8.10.2013 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla. Käsittely Päätös Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että ensin käsitellään asiat 4 ja 5, jonka jälkeen siirrytään alkuperäiseen käsittelyjärjestykseen. Koska sitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja kaupunkisuunnittelulautakunnan päättäneen hyväksyä puheenjohtajan esittämän käsittelyjärjestyksen Kaupunkisuunnittelulautakunta: Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja Markkulan ehdottama käsittelyjärjestyksen muutos hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 5 / 87 160 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Seppo Salo

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 6 / 87 3987/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 150 25.9.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 155 3.10.2013 161 Espoon kaavoitusohjelma 2014 2017 (Kh-asia), pöydälle 25.9.2013, 3.10.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Ahlroos, puh. (09) 816 85167 Marianne Kaunio, puh. (09) 816 24310 Markku Antinoja, puh. (09) 816 23755 Ossi Keränen, puh. (09) 816 23763 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy Espoon kaavoitusohjelman 2014 2017 esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään kaavoitusohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset. Käsittely 3 merkitsee tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.5.2013 päätöksessään edellyttämän selvityksen Espoon pohjoisosien yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä resursoinnista. Keskustelun kuluessa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätösehdotuksen kohtaan 1, Espoon kaavoitusohjelma 2014 2017, tehdään seuraavat sisältökorjaukset: - kaavat, kartat ja taulukot päivitetään lautakunnan 3.10.2013 antamien ohjeiden mukaisesti, - sivu 5, asioiden järjestys kappaleen lopussa muutetaan: Metron ja kaupunkiradan asemanseuduista luomme tiiviitä, mutta viihtyisiä joukkoliikenteen ja palveluiden ydinalueita, joissa turvallinen jalankulku- ja pyöräily-ympäristö ja liityntäpysäköinti ovat avainasemassa. - sivu 5, lupauksen alle kirjoitetaan lupauksen antajiksi sekä kaupunkisuunnittelulautakunta että kaupunkisuunnittelukeskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 7 / 87 - sivu 5, lisätään lautakunnan puheenjohtajan esipuhe. - sivu 7, viimeisessä kappaleessa tarkistetaan luettelon asioiden järjestystä: Uudenmaanliitto selvittää parhaillaan käsittelyyn otettavia teemoja. Pohdinnassa olevia näkökulmia ovat elinkeinot ja logistiikka, viherrakenne, virkistys, loma- ja kakkosasuminen, kulttuuriympäristöt sekä tuulivoima. - sivu 13, lisätään uusi kappale Espoo-tarinan jälkeen omalla otsikolla: Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat Espoo-tarinaan sisältyy viisi poikkihallinnollista kehitysohjelmaa, joilla vauhditetaan uusien ratkaisujen aikaansaamista valtuustokauden tärkeimpiin haasteisiin. Kehitysohjelmat ovat: osallistuva Espoo, nuorten elinvoimaisuus, elinvoimaa ikääntyville, kestävä kehitys sekä kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys. Ohjelmien tavoitteenasettelut vahvistettiin Espoo-tarinan eli kaupungin strategian osana 10.6.2013. Ohjelmien toteutumisesta ja tavoitteenasettelusta tehdään tarkistus valtuustokauden puolivälissä. - sivu 18, muutetaan kerrostalovarantoa käsittelevä teksti muotoon: Kerrostalovarannon pieni määrä osittain rakennetuilla rakennuspaikoilla kertoo siitä, että kerrostalovarannot rakennetaan melko tarkasti täyteen. Runsaasti kerrostalovarantoa sijaitsee uusilla kaava-alueilla Saunalahdessa ja Marinkalliossa. Merkittävästi varantoa on 2000-luvulla vahvistuneilla kaava-alueilla Suurpellossa ja Espoon keskuksen lähellä Suviniityssä. Näiden varanto on tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla. Suurten, yksittäisten rakennuskohteiden (kuten Suurpelto) vuosittaisena maksimirakentumisena voidaan pitää noin 30 000-40 000 k-m². Rakentumiseen vaikuttavat mm. myynnin ja vuokrauksen sujuminen, rakentamisesta aiheutuva liikenne sekä palveluiden järjestäminen. Toistaiseksi toteutumatta jääneeseen varantoon voi olla myös muita syitä. Marinkalliossa asemakaavan lainvoimaistumisen jälkeen tehdyt liito-oravahavainnot ovat johtaneet uusiin selvitystarpeisiin, minkä vuoksi rakentaminen on lykkääntynyt. Suviniityn rakentaminen odottaa uutta autopaikkaratkaisua. - sivu 21, lisätään talouden suhdanteet yhdeksi varannon toteutumiseen vaikuttavaksi seikaksi. - sivu 21 lisätään teksti: "Joillakin pientaloalueilla varanto on vaikeasti toteutettavissa kaavamääräysten asettamien rajoitusten vuoksi. Näille alueille alueellinen poikkeaminen voi tarjota mahdollisuuden olemassa olevan varannon hyödyntämiseen. Alueellisen poikkeamisen mahdollisuus eri tarkoituksiin tullaan tutkimaan." - sivu 22, lisätään teksti: Osalla runsaasti varantoa sisältävistä kaavoista on vireillä kaavamuutoksia, joissa rakentumattomaksi jääneitä alueita muutetaan muuhun käyttöön.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 8 / 87 - sivu 24, otsikon yleiskaavoituksen kaavakohteet ja maankäyttötarkastelut viimeinen kohta muutetaan kuulumaan: käynnistetään Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyö - sivu 26, muutetaan Bergö - Stora Bodö -Fridheminkallion osayleiskaavan teksti Jatketaan ympärivuorisen asumisen sallivan osayleiskaavan valmistelua kuulumaan: Jatketaan ympärivuotisen ja vapaa-ajan asumisen sallivan osayleiskaavan valmistelua. - sivu 26, otsikko Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I uudistaminen muutetaan kuuluumaan: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava - sivu 26 27, lisätään Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaava -kohdan loppuun kappaleet: Koska voimassa olevat yleiskaavat ovat tarkistustyön keskeisin lähtökohta ja koska toimenpiteiden kohteena olevassa Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavassa on kaksi toisistaan toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti hyvin erottuvaa aluetta, niin priorisointi kohdentuu jo tehdyn päätöksen mukaan Vihdintien vaikutusalueen kaavoitustyöhön. Yleiskaavatyölle laaditaan tarkka aikataulu siten, että saadaan aikaan MRL 39 :n mukaiset sisältövaatimukset täyttävä yleiskaava ja samanaikaisesti saadaan toteutumaan kuntalaisten näkökulmaa korostava tulostavoite vahvistuskelpoisia asemakaavoja. Yhteisen tahtotilan luomista ja työskentelyn joustavuutta varten lautakunta perustaa kummallekin alueelle seurantaryhmän, joissa ovat edustettuina myös luottamushenkilöt ja asukasfoorumit. Synergian varmistamiseksi virkamiesedustus on osin yhteinen molemmissa. - sivu 27, lisätään kohtaan Kudelmat viraston korjausehdotukseen: Osana viher- ja virkistysalueiden kudelmaa selvitetään kokonaiskuva laajimmista ja tärkeimmistä yhteyksistä, myös saariston ja ulkosaariston sekä Espoon alueen ulkopuolelle jatkuvat yhteydet, sekä ekologinen verkosto ja sen toimivuus paikallisella tasolla. Kudelmassa kuvataan ja priorisoidaan viher- ja virkistysyhteyksien lisäksi eritasoisia viher- ja virkistysalueita ja - yhteyksiä, kuten viljelypalstoja, koirapuistoja, koulumetsiä ja siirtolapuutarhojen ja vastaavien sijoittamisesta sekä tärkeitä virkistysreittejä. - sivu 27, lisätään uusi otsikko ja teksti: Kaupunkirakenteen kudelmat Kaupunkirakenteen kudelmat ovat koko Espoon kattavia yleiskaavatasoisia tarkasteluja, joissa nykytilanteen kuvauksen lisäksi tutkitaan kehittämismahdollisuuksia ja tuotetaan visioita. Elinkeinojen, viher- ja virkistysalueiden sekä pientaloasumisen teemojen kudelmat tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Laadittavaa aineistoa käytetään erilaisten yleiskaavatöiden, pientaloprojektin ja asuinalueiden kehittämisen materiaalina.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 9 / 87 Maankäytön kehittämistä kuvaavat kudelmat tukevat käynnistyvää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyötä ja ne tarjoavat lähtökohtia Helsingin seudun maankäytön asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyöhön. - sivu 28, lisätään teksti: Mikäli kaavasta on tarpeen laatia maankäyttösopimus, käydään neuvottelut ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Espoossa solmitaan maankäyttösopimuksia keskimäärin 60 % asemakaavahankkeista ja merkittävistä kaavoista lähes aina. - sivu 30, lisätään Metro-Espoo vyöhykkeen kohdan alkuun teksti: Tulevan metron vaikutuspiirissä kaavoitustyö on vilkasta, ja metroasemien läheisyyteen sijoittuu merkittävästi uutta asuin-, liike- ja työpaikkakerrosalaa. Keilaniemessä, Westendissä ja Matinkylässä tutkitaan väylien estevaikutusten vähentämistä ja uuden maankäytön lisäämistä väyliä kattamalla. Espoonlahden ja Matinkylän suuralueilla ollaan käynnistämässä toimenpideohjelmaa liito-oravien elinympäristöjen ja liikkumisyhteyksien, sekä maankäytön yhteensovittamiseksi. - sivu 30, korjataan teksti muotoon: Tapiola-Otaniemen alueella painopiste on erityisesti tulevien Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston ja Niittykummun metroasemien ympäristöjen täydennysrakentamisessa. - sivu 31, lisätään kappaleen Espoonlahden keskuksen kehittämissuunnitelman alue yhteyteen lause: Koko alueen työpaikkaomavaraisuutta kehitetään tulevaisuuden tarpeet huomioiden. - sivu 32, täydennetään Perkkaan ja Vermon osalta kerrosalat muotoon: 5 000 k-m² pientaloja, 265 000 k-m² asuinkerrostaloja ja 5 000 k-m² toimitilaa. - sivu 33, lisätään otsikon "Leppävaaran keskus yhteyteen kappale: Leppävaaran keskustaa radan pohjoispuolella kehitetään tehokkaana, toiminnallisesti monipuolisena ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena keskustaympäristönä. Palvelu- ja työpaikkarakentamisen lisäksi suunnitellaan paikkaan soveltuvaa monipuolista asuinrakentamista ja jalankulkuyhteyksiä radan puolelta toiselle kehitetään. Linjaautoterminaalista ja radan laiturialueista muodostetaan matkakeskustasoinen joukkoliikenneympäristö, joka mahdollistaa myös Raide-Jokerin liityntäpysäkin. Turuntietä kehitetään tällä jaksolla ihmisen mittakaavaiseksi kaupunkibulevardiksi. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 23.9.2013 suunnitteluvarauksen hakumenettelyn käynnistämisestä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 10 / 87 Edellisen lisäksi Leppävaaran keskuksen asumisen kaavahankkeiden painopiste on täydennysrakentamisessa. - sivu 33: poistetaan virke: Perkkaalle kaavoitetaan toimistoa viihdekeskuksen viereen ja täydentämään uutta asuinaluetta työpaikoilla. - sivu 36, otsikko muutetaan muotoon Kalajärven Viiskorven vyöhyke ja tekstiin lisätään lause: Nykyisen yleiskaavan vastaisina kumotut asemakaavat otetaan uudelleen asemakaavoituksen piiriin yleiskaavan tarkistustyön yhteydessä. Kehä III:n varsi -kappaleen ensimmäinen lause muutetaan muotoon: Kehä III:n varren kaavoitus painottuu liike- ja työpaikkarakentamiseen. - sivut 38 45, muutetaan liikennesuunnitteluosuuden sisältörakennetta ( Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen, Katu- ja tieverkon kehittäminen, Pysäköintistrategia, Pyöräilyn edistäminen) - sivu 39, lisätään liikennesuoritekuvaaja. - sivu 40, muutetaan otsikko Raideliikennevisio kuuluumaan Liikenneverkkovisio. Poistetaan seuraava lause: Visio päivitetään niin, että rataverkko ja sen toteuttamisjärjestys vastaisi paremmin parhaillaan laadittavana olevien yleiskaavojen ja osayleiskaavojen mukaista maankäyttöä. Lisäksi selvitetään varikon sijaintia. ja lisätään seuraava teksti: Visiota laajennetaan kattamaan myös autoliikenteen ja pyöräilyn pääväyläverkot niin, että eri liikenneverkot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Raideverkon toteuttamisjärjestys päivitetään vastaamaan paremmin parhaillaan laadittavana olevien yleiskaavojen ja osayleiskaavojen mukaista maankäyttöä. Lisäksi selvitetään raideliikenteen varikon sijaintia ja haetaan keinoja edistää henkilöautoliikenteen sujuvuutta. - sivu 40, lisätään seuraava kappale: Tässä yhteydessä ajantasaistetaan myös arviot Espoonväylästä taloudellisia ja ekologisia seikkoja painottaen sekä selvitetään myös mahdollisuus uuden väylän korvaamiseksi esimerkiksi raideliikenteellä. Kehä II:n toteuttamisen mahdollisuudet arvioidaan kevennetyn tunnelivaihtoehdon pohjalta. - sivu 42, muutetaan teksti: Espoo on laatinut pyöräilyn edistämisohjelman, joka valmistui kesällä 2013. Espoon kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuutta liikkumisessa, mutta kaupunki ei toistaiseksi ole määritellyt tarkempia määrällisiä tai muita tavoitteita sen saavuttamiseksi. Espoon pyöräilyn edistämisohjelman myötä on laadittu ohjelma, jossa on määritelty Espoolle pyöräilyn tavoitetila. kuulumaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 11 / 87 Espoo on laatinut pyöräilyn edistämisohjelman, joka valmistui kesällä 2013. Espoon kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuutta liikkumisessa. Espoon pyöräilyn edistämisohjelman myötä on laadittu ohjelma, jossa on määritelty Espoolle pyöräilyn tavoitetila. Edistämisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu pyöräilyn kulkutapaosuuden nosto 15 %:n seuraavan kymmenen vuoden aikana. - sivu 42 43, kohta Pyöräilyn edistäminen korjataan toiseksi viimeistä lausetta kuulumaan: Poliittinen tuki, sitoutuminen ja käytettävät resurssit luovat perustan edistämisohjelman eteenpäin viemiseksi pyöräilyä edistäviksi käytännön toimenpiteiksi. ja lisätään kappaleen loppuun lause: Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt pyöräilyn edistämisohjelman syksyllä 2013. - sivu 43, kohtaan Pysäköintistrategia lisätään kappaleen loppuun lause: Pysäköintistrategia tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi. - sivu 43, kohdassa Kauklahdenväylä ja Turuntie muutetaan teksti: Metsälammentie kuulumaan Kehä III:n länsipuoli. Lisäksi muutetaan kappaleen viimeinen lause kuulumaan: Selvitys on yhtenä lähtökohtana Turuntien kehityskäytävän maankäytön tarkemmalle suunnittelulle ja vaiheittain etenevälle asemakaavoitukselle. - sivu 43, lisätään Turuntie kohdan loppuun lause: Tässä yhteydessä tehdään tarkemmat suunnitelmat siitä, mitkä osat Turuntietä voidaan muuttaa bulevardimaiseksi kaupunkikaduksi ja mitkä ovat tästä saatavat hyödyt ja mahdolliset haitat. - sivu 44, lisätään Vihdintie kohdan loppuun lause: Vihdintien parantamisesta tehdään etenemispolkutarkastelu ja Vihdintien jatkosuunnittelua kiirehditään. - sivu 44, lisätään Kehä I:n kehittäminen -kappaleen loppuun teksti: Syksyn 2013 aikana valmistuu Kehä I:n liittymähankkeiden (väillä Kalevalantie - Turunväylä) ja kehittämistarpeiden arviointi -selvitys, jonka tavoitteena on selvittää liittymähankkeiden tarvetta, vaikutuksia ja kustannustehokkuutta. Lisäksi selvityksessä on arvioitu Kehä I:n linjaosuuksien välityskyvyn riittävyyttä ja lisäkaistojen rakentamistarvetta Kehä I:n eri osilla. - sivu 44, lisätään Pohjois-Espoon liikenneverkkoselvitys kohdan loppuun lisäys: Tämä selvitys ajoitetaan siten, että se tukee Vihdintien vaikutusalueen yleiskaavallista suunnittelua.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 12 / 87 - sivu 46, lisätään Tulevaisuuden kaupunki -luvun alkuun uutta tekstiä omana kappaleenaan: Kaupunkisuunnittelukeskuksen ydintoiminnan lisäksi on suotavaa olla mukana alan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, joka edistää keskuksen päätehtävää. Kaupunkisuunnittelukeskus toimii tiiviissä yhteistyössä kaupungin poikkihallinnollisien ohjelmien kanssa, ja erityisesti kestävä kehitys -ohjelman tavoitteet kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi ovat linjassa kaupunkisuunnittelukeskuksen toiminnan kanssa. - sivu 46, lisätään Tulevaisuuden kaupunki -luvun loppuun seuraava virke: Alueellisten tietomallivaihtoehtojen kehitystä edistetään, jotta niitä voidaan käyttää kaupunkisuunnittelun tukena. Niiden avulla erityisesti luottamushenkilöhallinto saa havainnollisen kuvan eri alueiden tulevasta kehityksestä. - sivu 48, muutetaan luvun TIEDONHALLINTA / Tietomallintaminen toinen kappale kuulumaan: Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan ja uudistetaan tiedonhallinnan prosesseja, jotka mahdollistavat ajantasaisen kaupunkimallin ylläpitämisen automaattisesti. Tätä tavoitetta tukevat Espoon valmiit INSPIRE-direktiivin velvoittamat rajapinnat sekä tavoite, jossa kaupungin eri hallintokuntien tietotuotanto ja kaupungin käyttämien konsulttien tietotuotanto tehdään kokonaisuudessaan tietoteknisesti yhteensopivaksi. - sivu 48, luvun Pientalojen rakentamisen edistäminen teksti korvataan kokonaan uudella: Tiiviit pientalovaltaiset alueet tukeutuvat läheisiin kaupunki- ja kyläkeskuksiin. Kaupunkisuunnittelukeskus huolehtii omalta osaltaan pientalokaavojen laadinnasta ja pientalojen riittävästä tonttitarjonnasta. Pientaloalueiden asemakaavoituskohteissa kehitetään myös alueen laadullisia tavoitteita. Projektissa ajantasaistetaan nykytilanteeseen liittyvät realiteetit, mm. selvitetään olemassa oleva kaavavaranto, rakentamisen edellytykset ja täydennysrakentamisen sekä tiivistämisen mahdollisuudet alueittain. Projektissa tarkastellaan myös Espoon pientalorakentamisen kokonaistilannetta ja kaavavarantoon liittyviä kehittämis- ja tehostamismahdollisuuksia sekä erilaisten kannustinmahdollisuuksien vaikutuksia. Projekti on toimialan yhteinen ja yhteistyössä muiden keskusten kanssa luodaan pientalojen rakentamisen edellytyksiä ja kehitetään käytettävissä olevia keinoja ja verkostoa, tiivistetään yhteistyötä sekä muodostetaan selkeä prosessi toimialan sisällä. Prosessiin liittyy myös rakentamisen edistämisen seuranta ja raportointi sekä yhteistyö alalla toimiviin tahoihin. Yhteistyötä ja tehtävänjakoa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 13 / 87 rakennusvalvonnan kanssa kehitetään ja luodaan edellytykset pientalorakentamisprosessin nopeuttamiselle. - sivu 48, tarkistetaan luvun Puurakentaminen kappalejakoa ja tekstiä kappaleiden välissä: Espoon kaupunki on solminut vuonna 2012 yhdessä Aalto-yliopiston ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyösopimuksen puurakentamisen kehittämisestä Espoossa. Espoon kaupungin tehtävänä on osoittaa teollisen puurakentamisen kilpailukyvyn testaamista varten esimerkkikohteita. Puurakentamisen edellytyksiä tutkitaan erityisesti pientalokohteissa. Sen lisäksi edellytyksiä parannetaan myös toimisto- ja kerrostalorakentamisessa. Tapiolan alueella tärkeimpiä puurakentamisen kohteita ovat Hagalundinkallio, puurakenteinen toimistorakennus Tekesille, Finnveralle ja Finprolle (Kivimies) Otaniemeen sekä Tuuliniityn puukerrostaloalue. Muita potentiaalisia kohteita ovat Finnoo- Djupsundsbäcken ja Suurpelto III, joissa puurakentaminen on osana kestävän kehityksen teemaa. Puurakentamisen osalta muodostetaan projekti, jonka tehtävänä on toteutusedellytysten lisääminen ja yhteistyön parantaminen eri osapuolten välillä. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta 4, joka kuuluu: Yleiskaavatyön organisointia koskevan selvityksen johdosta KSL täydentää 29.5.2013 tekemäänsä päätöstä seuraavalla: - Koska voimassa olevat yleiskaavat ovat tarkistustyön keskeisin lähtökohta ja koska toimenpiteiden kohteena olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa on kaksi toisistaan toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti hyvin erottuvaa aluetta, niin priorisointi kohdentuu jo tehdyn päätöksen mukaan Vihdintien vaikutusalueen kaavoitustyöhön. Yleiskaavatyölle laaditaan tarkka aikataulu siten, että saadaan aikaan MRL 39 :n mukaiset sisältövaatimukset täyttävä yleiskaava ja samanaikaisesti saadaan toteutumaan kuntalaisten näkökulmaa korostava tulostavoite vahvistuskelpoisia asemakaavoja. - Yhteisen tahtotilan luomista ja työskentelyn joustavuutta varten lautakunta perustaa kummallekin alueelle seurantaryhmän, joissa ovat edustettuina myös luottamushenkilöt ja asukasfoorumit. Synergian varmistamiseksi virkamiesedustus on osin yhteinen molemmissa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän korjattu ehdotus täydennettynä hänen tekemillään ehdotuksilla hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja liitteissä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 14 / 87 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyi Espoon kaavoitusohjelman 2014 2017 esitettäväksi kaupunginhallitukselle seuraavin muutoksin: - kaavat, kartat ja taulukot päivitetään lautakunnan 3.10.2013 antamien ohjeiden mukaisesti, - sivu 5, asioiden järjestys kappaleen lopussa muutetaan: Metron ja kaupunkiradan asemanseuduista luomme tiiviitä, mutta viihtyisiä joukkoliikenteen ja palveluiden ydinalueita, joissa turvallinen jalankulku- ja pyöräily-ympäristö ja liityntäpysäköinti ovat avainasemassa. - sivu 5, lupauksen alle kirjoitetaan lupauksen antajiksi sekä kaupunkisuunnittelulautakunta että kaupunkisuunnittelukeskus - sivu 5, lisätään lautakunnan puheenjohtajan esipuhe - sivu 7, viimeisessä kappaleessa tarkistetaan luettelon asioiden järjestystä: Uudenmaanliitto selvittää parhaillaan käsittelyyn otettavia teemoja. Pohdinnassa olevia näkökulmia ovat elinkeinot ja logistiikka, viherrakenne, virkistys, loma- ja kakkosasuminen, kulttuuriympäristöt sekä tuulivoima. - sivu 13, lisätään uusi kappale Espoo-tarinan jälkeen omalla otsikolla: Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat Espoo-tarinaan sisältyy viisi poikkihallinnollista kehitysohjelmaa, joilla vauhditetaan uusien ratkaisujen aikaansaamista valtuustokauden tärkeimpiin haasteisiin. Kehitysohjelmat ovat: osallistuva Espoo, nuorten elinvoimaisuus, elinvoimaa ikääntyville, kestävä kehitys sekä kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys. Ohjelmien tavoitteenasettelut vahvistettiin Espoo-tarinan eli kaupungin strategian osana 10.6.2013. Ohjelmien toteutumisesta ja tavoitteenasettelusta tehdään tarkistus valtuustokauden puolivälissä. - sivu 18, muutetaan kerrostalovarantoa käsittelevä teksti muotoon: Kerrostalovarannon pieni määrä osittain rakennetuilla rakennuspaikoilla kertoo siitä, että kerrostalovarannot rakennetaan melko tarkasti täyteen. Runsaasti kerrostalovarantoa sijaitsee uusilla kaava-alueilla Saunalahdessa ja Marinkalliossa. Merkittävästi varantoa on 2000-luvulla vahvistuneilla kaava-alueilla Suurpellossa ja Espoon keskuksen lähellä Suviniityssä. Näiden varanto on tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla. Suurten, yksittäisten rakennuskohteiden (kuten Suurpelto) vuosittaisena maksimirakentumisena voidaan pitää noin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 15 / 87 30 000-40 000 k-m². Rakentumiseen vaikuttavat mm. myynnin ja vuokrauksen sujuminen, rakentamisesta aiheutuva liikenne sekä palveluiden järjestäminen. Toistaiseksi toteutumatta jääneeseen varantoon voi olla myös muita syitä. Marinkalliossa asemakaavan lainvoimaistumisen jälkeen tehdyt liito-oravahavainnot ovat johtaneet uusiin selvitystarpeisiin, minkä vuoksi rakentaminen on lykkääntynyt. Suviniityn rakentaminen odottaa uutta autopaikkaratkaisua. - sivu 21, lisätään talouden suhdanteet yhdeksi varannon toteutumiseen vaikuttavaksi seikaksi. - sivu 21 lisätään teksti: "Joillakin pientaloalueilla varanto on vaikeasti toteutettavissa kaavamääräysten asettamien rajoitusten vuoksi. Näille alueille alueellinen poikkeaminen voi tarjota mahdollisuuden olemassa olevan varannon hyödyntämiseen. Alueellisen poikkeamisen mahdollisuus eri tarkoituksiin tullaan tutkimaan." - sivu 22, lisätään teksti: Osalla runsaasti varantoa sisältävistä kaavoista on vireillä kaavamuutoksia, joissa rakentumattomaksi jääneitä alueita muutetaan muuhun käyttöön. - sivu 24, otsikon yleiskaavoituksen kaavakohteet ja maankäyttötarkastelut viimeinen kohta muutetaan kuulumaan: käynnistetään Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyö - sivu 26, muutetaan Bergö - Stora Bodö - Fridheminkallion osayleiskaavan teksti Jatketaan ympärivuorisen asumisen sallivan osayleiskaavan valmistelua kuulumaan: Jatketaan ympärivuotisen ja vapaa-ajan asumisen sallivan osayleiskaavan valmistelua. - sivu 26, otsikko Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I uudistaminen muutetaan kuuluumaan: Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaava - sivu 26 27, lisätään Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava -kohdan loppuun kappaleet: Koska voimassa olevat yleiskaavat ovat tarkistustyön keskeisin lähtökohta ja koska toimenpiteiden kohteena olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on kaksi toisistaan toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti hyvin erottuvaa aluetta, niin priorisointi kohdentuu jo tehdyn päätöksen mukaan Vihdintien vaikutusalueen kaavoitustyöhön. Yleiskaavatyölle laaditaan tarkka aikataulu siten, että saadaan aikaan MRL 39 :n mukaiset sisältövaatimukset täyttävä yleiskaava ja samanaikaisesti saadaan toteutumaan kuntalaisten näkökulmaa korostava tulostavoite vahvistuskelpoisia asemakaavoja. Yhteisen tahtotilan luomista ja työskentelyn joustavuutta varten lautakunta perustaa kummallekin alueelle seurantaryhmän, joissa ovat edustettuina myös luottamushenkilöt ja asukasfoorumit. Synergian varmistamiseksi virkamiesedustus on osin yhteinen molemmissa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 16 / 87 - sivu 27, lisätään kohtaan Kudelmat viraston korjausehdotukseen: Osana viher- ja virkistysalueiden kudelmaa selvitetään kokonaiskuva laajimmista ja tärkeimmistä yhteyksistä, myös saariston ja ulkosaariston sekä Espoon alueen ulkopuolelle jatkuvat yhteydet, sekä ekologinen verkosto ja sen toimivuus paikallisella tasolla. Kudelmassa kuvataan ja priorisoidaan viher- ja virkistysyhteyksien lisäksi eritasoisia viher- ja virkistysalueita ja - yhteyksiä, kuten viljelypalstoja, koirapuistoja, koulumetsiä ja siirtolapuutarhojen ja vastaavien sijoittamisesta sekä tärkeitä virkistysreittejä. - sivu 27, lisätään uusi otsikko ja teksti: Kaupunkirakenteen kudelmat Kaupunkirakenteen kudelmat ovat koko Espoon kattavia yleiskaavatasoisia tarkasteluja, joissa nykytilanteen kuvauksen lisäksi tutkitaan kehittämismahdollisuuksia ja tuotetaan visioita. Elinkeinojen, viher- ja virkistysalueiden sekä pientaloasumisen teemojen kudelmat tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Laadittavaa aineistoa käytetään erilaisten yleiskaavatöiden, pientaloprojektin ja asuinalueiden kehittämisen materiaalina. Maankäytön kehittämistä kuvaavat kudelmat tukevat käynnistyvää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyötä ja ne tarjoavat lähtökohtia Helsingin seudun maankäytön asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyöhön. - sivu 28, lisätään teksti: Mikäli kaavasta on tarpeen laatia maankäyttösopimus, käydään neuvottelut ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Espoossa solmitaan maankäyttösopimuksia keskimäärin 60 % asemakaavahankkeista ja merkittävistä kaavoista lähes aina. - sivu 30, lisätään Metro-Espoo vyöhykkeen kohdan alkuun teksti: Tulevan metron vaikutuspiirissä kaavoitustyö on vilkasta, ja metroasemien läheisyyteen sijoittuu merkittävästi uutta asuin-, liike- ja työpaikkakerrosalaa. Keilaniemessä, Westendissä ja Matinkylässä tutkitaan väylien estevaikutusten vähentämistä ja uuden maankäytön lisäämistä väyliä kattamalla. Espoonlahden ja Matinkylän suuralueilla ollaan käynnistämässä toimenpideohjelmaa liito-oravien elinympäristöjen ja liikkumisyhteyksien, sekä maankäytön yhteensovittamiseksi. - sivu 30, korjataan teksti muotoon: Tapiola-Otaniemen alueella painopiste on erityisesti tulevien Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston ja Niittykummun metroasemien ympäristöjen täydennysrakentamisessa. - sivu 31, lisätään kappaleen Espoonlahden keskuksen kehittämissuunnitelman alue yhteyteen lause: Koko alueen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 17 / 87 työpaikkaomavaraisuutta kehitetään tulevaisuuden tarpeet huomioiden. - sivu 32, täydennetään Perkkaan ja Vermon osalta kerrosalat muotoon: 5 000 k-m² pientaloja, 265 000 k-m² asuinkerrostaloja ja 5 000 k-m² toimitilaa. - sivu 33, lisätään otsikon "Leppävaaran keskus yhteyteen kappale: Leppävaaran keskustaa radan pohjoispuolella kehitetään tehokkaana, toiminnallisesti monipuolisena ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena keskustaympäristönä. Palvelu- ja työpaikkarakentamisen lisäksi suunnitellaan paikkaan soveltuvaa monipuolista asuinrakentamista ja jalankulkuyhteyksiä radan puolelta toiselle kehitetään. Linjaautoterminaalista ja radan laiturialueista muodostetaan matkakeskustasoinen joukkoliikenneympäristö, joka mahdollistaa myös Raide-Jokerin liityntäpysäkin. Turuntietä kehitetään tällä jaksolla ihmisen mittakaavaiseksi kaupunkibulevardiksi. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 23.9.2013 suunnitteluvarauksen hakumenettelyn käynnistämisestä. Edellisen lisäksi Leppävaaran keskuksen asumisen kaavahankkeiden painopiste on täydennysrakentamisessa. - sivu 33: poistetaan virke: Perkkaalle kaavoitetaan toimistoa viihdekeskuksen viereen ja täydentämään uutta asuinaluetta työpaikoilla. - sivu 36, otsikko muutetaan muotoon Kalajärven-Viiskorven vyöhyke ja tekstiin lisätään lause: Nykyisen yleiskaavan vastaisina kumotut asemakaavat otetaan uudelleen asemakaavoituksen piiriin yleiskaavan tarkistustyön yhteydessä. Kehä III:n varsi -kappaleen ensimmäinen lause muutetaan muotoon: Kehä III:n varren kaavoitus painottuu liike- ja työpaikkarakentamiseen. - sivut 38 45, muutetaan liikennesuunnitteluosuuden sisältörakennetta ( Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen, Katu- ja tieverkon kehittäminen, Pysäköintistrategia, Pyöräilyn edistäminen) - sivu 39, lisätään liikennesuoritekuvaaja - sivu 40, muutetaan otsikko Raideliikennevisio kuuluumaan Liikenneverkkovisio. Poistetaan seuraava lause: Visio päivitetään niin, että rataverkko ja sen toteuttamisjärjestys vastaisi paremmin parhaillaan laadittavana olevien yleiskaavojen ja osayleiskaavojen mukaista maankäyttöä. Lisäksi selvitetään varikon sijaintia. ja lisätään seuraava teksti: Visiota laajennetaan kattamaan myös autoliikenteen ja pyöräilyn pääväyläverkot niin, että eri liikenneverkot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Raideverkon toteuttamisjärjestys

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 18 / 87 päivitetään vastaamaan paremmin parhaillaan laadittavana olevien yleiskaavojen ja osayleiskaavojen mukaista maankäyttöä. Lisäksi selvitetään raideliikenteen varikon sijaintia ja haetaan keinoja edistää henkilöautoliikenteen sujuvuutta. - sivu 40, lisätään seuraava kappale: Tässä yhteydessä ajantasaistetaan myös arviot Espoonväylästä taloudellisia ja ekologisia seikkoja painottaen sekä selvitetään myös mahdollisuus uuden väylän korvaamiseksi esimerkiksi raideliikenteellä. Kehä II:n toteuttamisen mahdollisuudet arvioidaan kevennetyn tunnelivaihtoehdon pohjalta. - sivu 42, muutetaan teksti Espoo on laatinut pyöräilyn edistämisohjelman, joka valmistui kesällä 2013. Espoon kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuutta liikkumisessa, mutta kaupunki ei toistaiseksi ole määritellyt tarkempia määrällisiä tai muita tavoitteita sen saavuttamiseksi. Espoon pyöräilyn edistämisohjelman myötä on laadittu ohjelma, jossa on määritelty Espoolle pyöräilyn tavoitetila. kuulumaan: Espoo on laatinut pyöräilyn edistämisohjelman, joka valmistui kesällä 2013. Espoon kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuutta liikkumisessa. Espoon pyöräilyn edistämisohjelman myötä on laadittu ohjelma, jossa on määritelty Espoolle pyöräilyn tavoitetila. Edistämisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu pyöräilyn kulkutapaosuuden nosto 15 %:n seuraavan kymmenen vuoden aikana. - sivu 42 43, kohta Pyöräilyn edistäminen korjataan toiseksi viimeistä lausetta kuulumaan: Poliittinen tuki, sitoutuminen ja käytettävät resurssit luovat perustan edistämisohjelman eteenpäin viemiseksi pyöräilyä edistäviksi käytännön toimenpiteiksi. ja lisätään kappaleen loppuun lause: Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt pyöräilyn edistämisohjelman syksyllä 2013. - sivu 43, kohtaan Pysäköintistrategia lisätään kappaleen loppuun lause: Pysäköintistrategia tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi. - sivu 43, kohdassa Kauklahdenväylä ja Turuntie muutetaan teksti: Metsälammentie kuulumaan Kehä III:n länsipuoli. Lisäksi muutetaan kappaleen viimeinen lause kuulumaan: Selvitys on yhtenä lähtökohtana Turuntien kehityskäytävän maankäytön tarkemmalle suunnittelulle ja vaiheittain etenevälle asemakaavoitukselle. - sivu 43, lisätään Turuntie - kohdan loppuun lause: Tässä yhteydessä tehdään tarkemmat suunnitelmat siitä, mitkä osat Turuntietä voidaan muuttaa bulevardimaiseksi kaupunkikaduksi ja mitkä ovat tästä saatavat hyödyt ja mahdolliset haitat.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 19 / 87 - sivu 44, lisätään Vihdintie - kohdan loppuun lause: Vihdintien parantamisesta tehdään etenemispolkutarkastelu ja Vihdintien jatkosuunnittelua kiirehditään. - sivu 44, lisätään Kehä I:n kehittäminen -kappaleen loppuun teksti: Syksyn 2013 aikana valmistuu Kehä I:n liittymähankkeiden (väillä Kalevalantie - Turunväylä) ja kehittämistarpeiden arviointi -selvitys, jonka tavoitteena on selvittää liittymähankkeiden tarvetta, vaikutuksia ja kustannustehokkuutta. Lisäksi selvityksessä on arvioitu Kehä I:n linjaosuuksien välityskyvyn riittävyyttä ja lisäkaistojen rakentamistarvetta Kehä I:n eri osilla. - sivu 44, lisätään Pohjois-Espoon liikenneverkkoselvitys - kohdan loppuun lisäys: Tämä selvitys ajoitetaan siten, että se tukee Vihdintien vaikutusalueen yleiskaavallista suunnittelua. - sivu 46, lisätään Tulevaisuuden kaupunki -luvun alkuun uutta tekstiä omana kappaleenaan: Kaupunkisuunnittelukeskuksen ydintoiminnan lisäksi on suotavaa olla mukana alan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, joka edistää keskuksen päätehtävää. Kaupunkisuunnittelukeskus toimii tiiviissä yhteistyössä kaupungin poikkihallinnollisien ohjelmien kanssa, ja erityisesti kestävä kehitys -ohjelman tavoitteet kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi ovat linjassa kaupunkisuunnittelukeskuksen toiminnan kanssa. - sivu 46, lisätään Tulevaisuuden kaupunki - luvun loppuun seuraava virke: Alueellisten tietomallivaihtoehtojen kehitystä edistetään, jotta niitä voidaan käyttää kaupunkisuunnittelun tukena. Niiden avulla erityisesti luottamushenkilöhallinto saa havainnollisen kuvan eri alueiden tulevasta kehityksestä. - sivu 48, muutetaan luvun TIEDONHALLINTA / Tietomallintaminen toinen kappale kuulumaan: Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan ja uudistetaan tiedonhallinnan prosesseja, jotka mahdollistavat ajantasaisen kaupunkimallin ylläpitämisen automaattisesti. Tätä tavoitetta tukevat Espoon valmiit INSPIRE-direktiivin velvoittamat rajapinnat sekä tavoite, jossa kaupungin eri hallintokuntien tietotuotanto ja kaupungin käyttämien konsulttien tietotuotanto tehdään kokonaisuudessaan tietoteknisesti yhteensopivaksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 20 / 87 - sivu 48, luvun Pientalojen rakentamisen edistäminen teksti korvataan kokonaan uudella: Tiiviit pientalovaltaiset alueet tukeutuvat läheisiin kaupunki- ja kyläkeskuksiin. Kaupunkisuunnittelukeskus huolehtii omalta osaltaan pientalokaavojen laadinnasta ja pientalojen riittävästä tonttitarjonnasta. Pientaloalueiden asemakaavoituskohteissa kehitetään myös alueen laadullisia tavoitteita. Projektissa ajantasaistetaan nykytilanteeseen liittyvät realiteetit, mm. selvitetään olemassa oleva kaavavaranto, rakentamisen edellytykset ja täydennysrakentamisen sekä tiivistämisen mahdollisuudet alueittain. Projektissa tarkastellaan myös Espoon pientalorakentamisen kokonaistilannetta ja kaavavarantoon liittyviä kehittämis- ja tehostamismahdollisuuksia sekä erilaisten kannustinmahdollisuuksien vaikutuksia. Projekti on toimialan yhteinen ja yhteistyössä muiden keskusten kanssa luodaan pientalojen rakentamisen edellytyksiä ja kehitetään käytettävissä olevia keinoja ja verkostoa, tiivistetään yhteistyötä sekä muodostetaan selkeä prosessi toimialan sisällä. Prosessiin liittyy myös rakentamisen edistämisen seuranta ja raportointi sekä yhteistyö alalla toimiviin tahoihin. Yhteistyötä ja tehtävänjakoa rakennusvalvonnan kanssa kehitetään ja luodaan edellytykset pientalorakentamisprosessin nopeuttamiselle. - sivu 48, tarkistetaan luvun Puurakentaminen kappalejakoa ja tekstiä kappaleiden välissä: Espoon kaupunki on solminut vuonna 2012 yhdessä Aalto-yliopiston ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyösopimuksen puurakentamisen kehittämisestä Espoossa. Espoon kaupungin tehtävänä on osoittaa teollisen puurakentamisen kilpailukyvyn testaamista varten esimerkkikohteita. Puurakentamisen edellytyksiä tutkitaan erityisesti pientalokohteissa. Sen lisäksi edellytyksiä parannetaan myös toimisto- ja kerrostalorakentamisessa. Tapiolan alueella tärkeimpiä puurakentamisen kohteita ovat Hagalundinkallio, puurakenteinen toimistorakennus Tekesille, Finnveralle ja Finprolle (Kivimies) Otaniemeen sekä Tuuliniityn puukerrostaloalue. Muita potentiaalisia kohteita ovat Finnoo- Djupsundsbäcken ja Suurpelto III, joissa puurakentaminen on osana kestävän kehityksen teemaa. Puurakentamisen osalta muodostetaan projekti, jonka tehtävänä on toteutusedellytysten lisääminen ja yhteistyön parantaminen eri osapuolten välillä. 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään kaavoitusohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset. 3 merkitä tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.5.2013 päätöksessään edellyttämän selvityksen Espoon pohjoisosien yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä resursoinnista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 21 / 87 4 Yleiskaavatyön organisointia koskevan selvityksen johdosta KSL täydentää 29.5.2013 tekemäänsä päätöstä seuraavalla: Koska voimassa olevat yleiskaavat ovat tarkistustyön keskeisin lähtökohta ja koska toimenpiteiden kohteena olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa on kaksi toisistaan toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti hyvin erottuvaa aluetta, niin priorisointi kohdentuu jo tehdyn päätöksen mukaan Vihdintien vaikutusalueen kaavoitustyöhön. Yleiskaavatyölle laaditaan tarkka aikataulu siten, että saadaan aikaan MRL 39 :n mukaiset sisältövaatimukset täyttävä yleiskaava ja samanaikaisesti saadaan toteutumaan kuntalaisten näkökulmaa korostava tulostavoite vahvistuskelpoisia asemakaavoja. Yhteisen tahtotilan luomista ja työskentelyn joustavuutta varten lautakunta perustaa kummallekin alueelle seurantaryhmän, joissa ovat edustettuina myös luottamushenkilöt ja asukasfoorumit. Synergian varmistamiseksi virkamiesedustus on osin yhteinen molemmissa. Oheismateriaali Selostus - Pohjois- ja Keski-Espoon yk-ohjelmointi Kaavoitusohjelma 2014 2017 on kytketty Espoon hyväksymiin kaavoitusta koskeviin tavoiteasiakirjoihin, joita ovat Espoo-tarina, Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 sekä Espoon ilmasto- ja energiatavoitteet. Kaavoitusohjelman 2014 2017 lähtökohtia ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Uudenmaan maakuntakaavat sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2012 2015 sekä Helsingin seudun visio ja maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman 2020 kehittämisvyöhykkeet. Liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaa Helsingin seudun liikennejärjestelmä, HLJ2011. Valmisteilla on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ2015. Kaupunginhallitus hyväksyi 30.11.2009 edellisen Espoon kaavoitusohjelman 2010 2013. Ohjelma on laadittu vastaamaan päätettyjä strategisia tavoitteita, seudullisen kehittämisen linjauksia ja näköpiirissä olevia maankäytön suunnittelutarpeita. Kaavoitusohjelmassa esitetään hankkeet vyöhykkeittäin. Vyöhykkeet ovat Metro-Espoo, Rata-Espoo ja Pohjois- Espoo. Ohjelma sisältää vain keskeiset yleiskaavoituksen, asemakaavoituksen ja liikennesuunnittelun kaavakohteet, suunnitelmat ja painopistealueet. Kaavoitusohjelmaa yksityiskohtaisempi kaavoituksen työohjelma laaditaan kerran vuodessa ja siinä esitetään myös pienet kaavat ja kaavamuutokset sekä hankkeiden tarkempi ajoitus. Työohjelmien käsittelyn yhteydessä kaavoitusohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 22 / 87 Maankäyttö, asuminen ja liikenne Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman yhteydessä Espoon kaupunki on sitoutunut seudun kuntien ja valtion väliseen aiesopimukseen, jonka mukaan keskimääräinen asuntotuotantotavoite on 2 500 asuntoa vuodessa. Aiesopimuksen mukaisen valtion tuella rakennetun vuokra-asuntotuotannon (ARA - vuokra-asuntotuotanto) tulee olla vähintään 20 % eli noin 500 asuntoa vuodessa koko tuotannosta. Jotta haasteeseen pystytään vastaamaan, on Espoon kaavoitustavoite kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksymänä uuden asuntorakennusoikeuden osalta 350 000 k-m² vuodessa. Kaavoitusohjelmakauden vuosina 2010 2012 hyväksytyt asemakaavat sisälsivät keskimäärin 282 000 k-m² uutta asuntokerrosalaa. Kevätkaudella 2013 kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 261 000 k-m² uutta asuinkerrosalaa ja kun otetaan huomioon syyskaudella lautakunnan käsittelyyn tulevat asemakaavat, niin vuoden 2013 tulostavoitteen 350 000 k-m² ennustetaan toteutuvan. Kaavavarantoa vahvistetun asemakaavan alueella on asumiselle noin 2,3 milj. kem² ja toimitilarakentamiselle noin 4,7 milj. k-m². Yleiskaavoitus ja maankäytön yleissuunnittelu Raideliikennekäytävillä laaditaan asemanympäristöjen maankäyttöä tiivistäviä yleis- ja osayleiskaavoja ja saaristoon laaditaan rakennusluvan myöntämiseen oikeuttavia osayleiskaavoja. Erilaisia maankäyttötarkasteluja laaditaan tukemaan asemakaavoitusta ja Pohjois- Espoossa käynnistetään Espoon pohjoisosien yleiskaavan, osan I, uudistaminen. Kaavoihin liittyen laaditaan lähtötietoselvityksiä, vaikutusten arviointeja sekä tehdään sektorikohtaisia koko Espoota koskevia selvityksiä. Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma (MASU), jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Työn yhteydessä määritellään maankäyttö- ja rakennuslain 46 a) :n mukaisen pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan tarve ja aikataulu sekä seudun muiden kuntien alueille laadittavien yhteisten yleiskaavojen tarve ja aikataulutus. Asemakaavan suunnittelukohteet Asemakaavoituksen painopistealueita kaavoitusohjelmakaudella ovat täydennysrakentamiskohteet metroradan ja kaupunkiradan vaikutuspiirissä sekä pientalovaltaisten uudiskaavojen tekeminen yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnissa. Metroradan varrella tärkeimmät suunnittelukokonaisuudet ovat Otaniemi, Tapiolan keskusta, Niittykumpu, Matinkylän ja Olarin yhdistävä välialue,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 23 / 87 Päätöshistoria Finnoo sekä länsimetron jatkeen asemanseutujen kehittäminen. Kaupunkiradan varren tärkeimpiä kohteita ovat Vermo, Leppävaaran keskusta, Kera ja Espoon keskus. Uusien pientalokaavojen kaavoitus jatkuu Kauklahden, Vanhan-Espoon ja Pohjois-Espoon suunnittelualueilla. Myös Suurpelto-projektin asemakaavoittamista jatketaan. Käsittelyssä olevien tai kaavoitusohjelmakaudella käynnistyvien asemakaavahankkeiden sisältämä rakennusoikeus on arviolta noin 3,6 milj. k-m² asuinrakentamiseen, josta pientalojen osuus on hieman yli 1 milj. k-m². Toimitilaa asemakaavoituskohteissa on arviolta noin 1,1 milj. k-m². Liikennesuunnittelu Kaavoitusohjelmakauden liikennesuunnittelussa painottuu joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen Länsimetron, Kaupunkiradan ja Raide-Jokerin myötä. Myös pyöräilyn edistäminen tulee näkymään tulevan kauden liikennesuunnittelussa. Lisäksi tie- ja katuverkkoa kehitetään. Merkittävimpiä kohteita tie- ja katuverkolla ovat Espoonväylä, Kauklahdenväylä, Turuntie, Vihdintie, Kehä II:n jatke sekä Kehä I. Projektit ja kehittäminen Projektien ja kehittämisen keskiössä tulevalla kaavoitusohjelmakaudella ovat energiatietoisuus kaavoituksessa, pientalojen rakentaminen, puurakentaminen ja osallistuminen lähiöiden kehittämiseen ja täydennysrakentamiseen. Sisäisessä toiminnassa keskitytään tehokkaiden ja mitattavien prosessien sekä ajassa olevien toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon, jotka parantavat tiedon hallintaa, toiminnan seurannan mahdollisuuksia ja vertailtavuutta. Kaavataloudellinen tietämys vahvistuu mallintamisen myötä. Resurssit Kaavoitusohjelma on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksen nykyisten henkilöstöresurssien mukaan. Kuitenkin erityisesti yleiskaavoituksen resursseja tulee vakanssimuutoksin lisätä, koska maankäytön yleispiirteinen suunnittelu ohjelmakaudella tulee merkittävästi lisääntymään. Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.9.2013 150 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy Espoon kaavoitusohjelman 2014-2017 esitettäväksi kaupunginhallitukselle

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 24 / 87 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään kaavoitusohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset Käsittely 3 merkitsee tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.5.2013 päätöksessään edellyttämän selvityksen Espoon pohjoisosien yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä resursoinnista. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle 3.10.2013 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle 3.10.2013 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.10.2013 155 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy Espoon kaavoitusohjelman 2014 2017 esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään kaavoitusohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset. Käsittely 3 merkitsee tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.5.2013 päätöksessään edellyttämän selvityksen Espoon pohjoisosien yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä resursoinnista. Kokouksessa jaettiin pöydälle Espoon kaavoitusohjelma 2014 2017 (Khasia, pöydälle 25.9.2013 esityslistateksti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 25 / 87 Keskustelun jälkeen puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Päätös Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle 15.10.2013 pidettävään kokoukseen. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 26 / 87 4095/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 157 3.10.2013 162 Espoon keskus, Virastokeskuksen kaava-alueen lähiympäristön uudistamisen periaatteita, pöydälle 3.10.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. (09) 816 24149 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että Espoon keskuksen radan pohjoispuolisen alueen jatkosuunnittelussa otetaan huomioon seuraavat periaatteet ja tavoitteet: 1 radanvarren maankäytön tehostamismahdollisuuksia tutkitaan virastokeskuksen jatkosuunnittelun yhteydessä huomioiden riittävät liityntäpysäköintipaikat, radan ylittävät kulkuyhteydet ja pitkällä tähtäimellä täydennysrakentaminen radan päälle. 2 vanhan aseman ja sen lähiympäristön merkitys kaupunkikuvassa ja rakenteessa huomioidaan jatkosuunnittelussa. Vanhaa asemaa pyritään kehittämään alueen toiminnalliseksi ja elävöittäväksi osaksi siten, että se sijaitsee jatkossakin keskeisesti ja alueen arvoa korostavasti. 3 puisto- ja virkistysyhteyksiä kehitetään ja parannetaan osana uudistuvaa kaupunkikeskustaa. Yhteydet jokilaaksoon, Kirkkojärvenpuistoon ja laajemmille virkistysalueille huomioidaan suunnitelmissa. Kirkkojärvenpuiston vesiaihetta kehitetään alueen historiaa korostaen, mutta kuitenkin taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. 4 Virastokeskuksen ympäristön suunnittelussa huomioidaan mm. näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Lisäksi tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet, asuntotuotannon lisääminen ja pysäköinnin tehostaminen. 5 tavoiteltavan kokonaisuuden taloudellisista realiteeteista laaditaan selvitys.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 27 / 87 Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat tekniset korjausehdotukset: - päätösehdotuksen ensimmäinen lause: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että Espoon keskuksen radan pohjoispuolen alueen jatkosuunnittelussa otetaan huomioon seuraavat periaatteet ja tavoitteet muutetaan kuulumaan: Kaupunkisuuttelulautakunta päättää täydentää ja täsmentää 13.6.2012 päättämiään jatkosuunnittelun periaatteita ja tavoitteita seuraavasti: - listatekstin ingressi muutetaan kuulumaan: Virastokeskuksen asemakaavamuutos, joka koskee kaupungintalokorttelia ja sen lähiympäristöä on ollut erillisenä asiana kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 25.9.2013. Myöhemmin on tarkoitus laatia maankäytön kehittämistarkasteluja tätä laajemmalla alueella erityisesti radan varressa. Laajemman alueen tavoitteita ja periaatteita on linjattu kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.6.2012 asemakaavan tavoitteista päätettäessä. Virastokeskuksen kaavatyön yhteydessä on saatu eri viranomaisten kannanottoja ja lisätietoa suunnittelun lähtötiedoiksi, joten on tarkoituksenmukaista linjata keskeisiä tärkeitä jatkosuunnitteluperiaatteita tältä pohjalta. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtajan Louhelaisen kannattamana, että - päätösehdotuksen kohta 1 muutetaan kuulumaan: radanvarren maankäytön tehostamismahdollisuuksia tutkitaan virastokeskuksen jatkosuunnittelun yhteydessä pitäen tavoitteena riittäviä liityntäpysäköintipaikkoja, radan ylittäviä kulkuyhteyksiä ja pitkällä tähtäimellä täydennysrakentamista radan päälle. - päätösehdotuksen kohdan 2 loppuun lisätään lause: Vanhan aseman sijaintipaikka voi olla nykyinen tai se voidaan siirtää kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.6.2012 tekemän päätöksen mukaisesti. - lisätään uusi päätöskohta 3, joka kuuluu: varaudutaan bussiterminaalin ja Espoon keskuksen kautta kulkevien pikaraitiotieyhteyksien vaatimiin ratkaisuihin. - alkuperäisen päätöskohdan 3 ensimmäinen lause muutetaan kuulumaan: puisto- ja virkistysyhteyksiä ja -alueita kehitetään ja parannetaan osana uudistuvaa kaupunkikeskustaa. - alkuperäisen päätösehdotuksen kohta 4 muutetaan kuulumaan: Virastokeskuksen ympäristön suunnittelussa huomioidaan mm. näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Erityisen tärkeitä ovat näkymät ja kulkuyhteydet virastokeskuksen alueelta ja etenkin valtuustotalolta jokilaaksoon ja kirkonmäelle. Lisäksi tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet, asuntotuotannon lisääminen ja pysäköinnin tehostaminen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 28 / 87 Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että alkuperäisen päätösehdotuksen kohta 3:n viimeinen lause muutetaan kuulumaan: Kirkkojärven palauttamista jatkosuunnitellaan alueen historiaa korostaen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus sekä hänen että varapuheenjohtajan Louhelaisen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti täydentää ja täsmentää 13.6.2012 päättämiään jatkosuunnittelun periaatteita ja tavoitteita seuraavasti: 1 radanvarren maankäytön tehostamismahdollisuuksia tutkitaan virastokeskuksen jatkosuunnittelun yhteydessä pitäen tavoitteena riittäviä liityntäpysäköintipaikkoja, radan ylittäviä kulkuyhteyksiä ja pitkällä tähtäimellä täydennysrakentamista radan päälle. 2 vanhan aseman ja sen lähiympäristön merkitys kaupunkikuvassa ja rakenteessa huomioidaan jatkosuunnittelussa. Vanhaa asemaa pyritään kehittämään alueen toiminnalliseksi ja elävöittäväksi osaksi siten, että se sijaitsee jatkossakin keskeisesti ja alueen arvoa korostavasti. Vanhan aseman sijaintipaikka voi olla nykyinen tai se voidaan siirtää KSL:n 13.6.2012 tekemän päätöksen mukaisesti. 3 varaudutaan bussiterminaalin ja Espoon keskuksen kautta kulkevien pikaraitiotieyhteyksien vaatimiin ratkaisuihin. 4 puisto- ja virkistysyhteyksiä ja -alueita kehitetään ja parannetaan osana uudistuvaa kaupunkikeskustaa. Yhteydet jokilaaksoon, Kirkkojärvenpuistoon ja laajemmille virkistysalueille huomioidaan suunnitelmissa. Kirkkojärven palauttamista jatkosuunnitellaan alueen historiaa korostaen. 5 virastokeskuksen ympäristön suunnittelussa huomioidaan mm. näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Erityisen tärkeitä ovat näkymät ja kulkuyhteydet virastokeskuksen alueelta ja etenkin valtuustotalolta jokilaaksoon ja kirkonmäelle. Lisäksi tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet, asuntotuotannon lisääminen ja pysäköinnin tehostaminen. 6 tavoiteltavan kokonaisuuden taloudellisista realiteeteista laaditaan selvitys.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 29 / 87 Selostus Virastokeskuksen asemakaavamuutos, joka koskee kaupungintalokorttelia ja sen lähiympäristöä on ollut erillisenä asiana kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 25.9.2013. Myöhemmin on tarkoitus laatia maankäytön kehittämistarkasteluja tätä laajemmalla alueella erityisesti radan varressa. Laajemman alueen tavoitteita ja periaatteita on linjattu kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.6.2012 asemakaavan tavoitteista päätettäessä. Virastokeskuksen kaavatyön yhteydessä on saatu eri viranomaisten kannanottoja ja lisätietoa suunnittelun lähtötiedoiksi, joten on tarkoituksenmukaista linjata keskeisiä tärkeitä jatkosuunnitteluperiaatteita tältä pohjalta. Alueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Yleistä Aseman seudun asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Alueella sijaitsee monia historiallisia rakennuksia ja luonnonmuodostelmia. Tuomiokirkon ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Jokilaakso on merkittävä viher- ja virkistysyhteys, jonka varrella polveilevat puistot, luonnontilaiset alueet ja rakennettu ympäristö.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 30 / 87 Espoon keskus on historiallisesti myös Espoon hallinnollinen keskus. Tänne päätettiin rakentaa kaupungin virastoja ja muita palveluita, jotka ovat vuosikymmenien aikana jonkin verran laajentuneet. Alue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Alueella kulkee lähi- ja kaukoliikenteen käytössä toimiva rautatie sekä alueen sisäiset pääkadut Kirkkojärventie, Kirkkokatu ja Siltakatu. Espoon asemanseutu on merkittävä liikenteen solmukohta. Alueella olevat oppilaitokset ja työpaikat ja palvelut tuovat paljon jalankulku- ja pyöräilyliikennettä. Yksityisautoilla saavutettavuus on myös hyvä, mutta liikenteen huipputunteina ruuhkainen. Virastokeskuksen asemakaavan muutoksella mahdollistetaan radan pohjoispuolen merkittävä uudistaminen. Kaavamuutoksen tavoitteena on valtuustotalon ja nykyisen kaupungintalon lähiympäristön kehittäminen. Alueen viihtyvyyttä parannetaan uudistamalla ja lisäämällä asuin-, toimisto-, liike- ja julkisrakentamista, sekä uudella aukiotilalla. Uusi aukio rakennetaan osaksi Espoon keskuksen puistoalueita viherrakentamisen keinoja hyödyntäen. Kaavoituksen yhteydessä on tutkittu myös mahdollisuutta kalliopysäköinnin järjestämiseen. Virastokeskuksen asemakaavan muuttaminen ja ympäristön uudistaminen Ennen asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville panoa kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Virastokeskuksen kaavallisista tavoitteista (13.6.2012): - Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuintoimisto- ja liikerakentamista. Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröivään viheralueeseen korostetaan. - Valtuustotaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena: päätöksenteon ja kansalaistoiminnan ns. demokratiatalo sekä tähän liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan ja toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. - Tässä kaavoitusvaiheessa ei lautakunta rajaa jatkovalmistelusta pois eri ratkaisuja: puretaanko vanha kaupungintalo kokonaan, osittain tai ei ollenkaan. Valmisteluaineistoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä voidaan tähän ottaa kantaa. Valmisteluaineistoa muokataan päätöksen mukaiseksi siten, että nähtäville menevässä aineistossa kuvataan riittävällä tavalla kaupungintalon osittain tai kokonaan säilytettävät vaihtoehdot. - Mahdollistetaan radanvarteen rakentaminen siirtämällä vanha asemarakennus merkittävään paikkaan keskusaluetta ympäröivään puistovyöhykkeeseen ja luomalla sille luonteva käyttötarkoitus. Kehitetään näin mahdollistuvalle radan varteen tulevalle

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 31 / 87 kokonaisuudelle hyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ratkaisu (rakennusten korkeus, käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä). Tutkitaan Kirkkojärventien varteen Espoonportin ja Vaakunatorin väliselle alueelle mielikuvituksellisempaa ja korkeampaa massoittelua sekä sen rikkovia näkymiä radan varresta puistoalueelle. Tällöin monitoimitori, puistoalue ja demokratiatalo olisivat selkeämmin aluetta maantasolla dominoivia. - Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. - Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. - Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee osoittaa rakennusten kellarikerroksiin, pysäköintilaitoksiin tai pysäköintiluolaan. Kadunvarsille ja tonteille mahdollistetaan vain lyhytaikainen huolto- yms. pysäköinti. Näitä tavoitteita on noudatettu Virastokeskuksen asemakaavan muuttamisen yhteydessä lukuun ottamatta korkeiden rakennusten osoittamista alueelle. Tähän päädyttiin viihtyisämmän asuinympäristön saavuttamiseksi. Espoon keskus on merkittävä asemanseutu ja liikenteen solmukohta, ja se on määritelty Espoon korkean rakentamisen periaatteet -raportissa (10/2012) korkean rakentamisen tavoitealueeksi. Virastokeskuksen tornisuunnitelmien osalta kuitenkin katsottiin, että korkea rakentaminen sopii paremmin kauppakeskusten yhteyteen ja lähialueelle. Kaupungintalon lähiympäristöön ei nähty tarpeelliseksi osoittaa kilpailevia torneja. Myös tuomiokirkon läheisyys ja vaikutukset suurmaisemaan tukivat tätä ratkaisua. Jotta asetetut laadulliset tavoitteet ja toteutuksen taloudelliset edellytykset kyetään saavuttamaan, tarvitaan osalle aluetta tehokasta rakentamista, mutta rakennusten maksimikorkeudeksi määritetään kuitenkin 12 kerrosta. Jatkosuunnittelussa on varmistettava taloudelliset edellytykset esitettyjen tavoitteiden toteutumiselle virastokeskusta laajemmalla alueella. Virastokeskuksen kaavoituksen ohella on tarkasteltu laajemmin alueen kehittämismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Muiden aikaisemmin määriteltyjen tavoitteiden lisäksi, tärkeiksi elementeiksi ovat nousseet mm.: - radan varren maankäytön kehittäminen osaksi kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakennetta - radan ylittävät, uudet yhteydet ja pitkän tähtäimen mahdollisuus osoittaa täydennysrakentamista radan päälle - vanha asema-alue rakennuksineen osana uudistuvaa asemanseutua - Virastokeskuksen kaava-aluetta ympäröivien alueiden uudistaminen - virkistysalueiden verkosto ja Kirkkojärven alueen kehittäminen mukaan lukien tuleva puistoalue järvineen - asuinalueiden välisten polkupyöräreittien tehostaminen ja polkupyöräilyn käyttöedellytyksien parantaminen yhtenä liityntäliikenteen muotona. Virastokeskuksen kaavamuutoksen valmistelun aikana pyydettiin kaupunginmuseon lausunto Espoon rautatieaseman kulttuurihistoriallisista

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 32 / 87 arvoista (Lausunto 26.7.2012). Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan hyvin alkuperäisyytensä säilyttäneellä Espoon asemarakennuksella, makasiinilla ja puistolla on huomattava kulttuurihistoriallinen arvo. Kaupunginmuseo ei pidä asemarakennuksen siirtämistä hyvänä ratkaisuna. Siirretty rakennus menettää paikkaansa sidotun historiallisen merkityksensä ja heikentää rakennuksen alkuperäisiä arkkitehtuuriarvoja. Vanhat asemarakennukset ympäristöineen rajattiin Virastokeskuksen kaavamuutoksen ulkopuolelle. Niiden sijainti kaupunkirakenteessa tulee tutkittavaksi jatkosuunnittelussa. Asemarakennusten ja vanhan asemanpuiston säilyttäminen on perustelua virastokeskuksen rakenteen muutoin täydentyessä, mikäli riittävästi tuloja tuottavaa rakentamista voidaan osoittaa muualle tälle alueelle. Tällä voidaan lisätä kiinnostavia näkymiä sekä uusista että nykyisistä asunnoista. Rakennukset tulisi ottaa kaupunkilaisia palvelevaan käyttöön esimerkiksi liike- ja palvelutiloiksi. Radan varren maankäyttöä on visioitu mm. Espoon keskuksen visio 2030 - raportissa. Maankäyttöä voidaan tehostaa huomattavastikin radan läheisyydessä. Suunnittelun yhteydessä tulee huomioida maankäytön edellyttämät pysäköintiratkaisut ja niin rata- kuin linja-autoliikennettä palveleva liityntäpysäköinti. Myös näkymät ja virkistyskäyttö tulee huomioida, jotta alue ei rakennu liian umpinaiseksi. Radan yli tulee mahdollistaa hyvät kulkuyhteydet, joita lisääntyvä väestö tulee tarvitsemaan. Pitkällä aikavälillä maankäytön osoittaminen radan päälle voi tulla kyseeseen. Tällä hetkellä on tekeillä virastokeskuksen pysäköintiselvitys. Tämän avulla päästään tarkemmin käsiksi alueen pysäköintijärjestelyihin, jotka perustuvat suurelta osin rasitesopimuksiin. Lisäksi määritellään tarvittavat autopaikat olemassa olevalle ja uudelle maankäytölle. Asemakaavan muutoksia ja kaavoituspyyntöjä on haettu virastokeskuksen kaava-alueen välittömään läheisyyteen ja Espoonväylän kupeeseen. Hakijoiden tavoitteena on mm. saada lisää asumista aseman tuntumaan ja päivittää pysäköintijärjestelyitä. Lisäksi tullaan huomioimaan Espoonjoen läheisyys ja historialliset fragmentit alueella. Virkistysyhteyksien selkeyttäminen ja lisääminen ovat myös tavoitteina asukasmäärien kasvaessa. Kirkkojärvenpuiston kaavoitus on etenemässä. Tavoitteena on mahdollistaa Kirkkojärvenpuistoon monipuolinen viher- ja virkistysalue osaksi Espoon keskuksen kaupunkirakennetta. Viheralueen keskeiseksi elementiksi on ideoitu uutta vesiaihetta. Asukaspalautteen pohjalta uuden vesiaiheen suunnittelun tavoitteena on ollut mahdollisimman laaja avonainen vesipinta. Toisaalta tavoitteena on ollut toteutuksen taloudellisuus. Tavoitteena on ollut myös Espoonjoen tulvahuippujen tasaaminen ja Kirkkojärven alueen rakennusten tulvasuojaus. Puiston yhteyteen on toivottu mm. matonpesupaikkaa, joka toivottavasti voidaan toteuttaa. Laajemman alueen osalta tavoitteena on Espoon kirkonmäen ja Espoonjokilaakson kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 33 / 87 Päätöshistoria säilyttäminen ja niiden korostaminen. Alue on osa Espoonjokilaakson viheraluevyöhykettä. Espoo-tarina Espoon kaupungin strategia sisältää muiden painopisteiden ohella kolme teemaa, jotka ovat erityisen tärkeitä Espoon keskukselle: Elämän laadun parantaminen, kilpailukykyisen miljöön synnyttäminen ja kestävä kehitys. Näihin vastataan kehittämällä aluetta houkuttelevien palveluiden avulla, kaupunkirakennetta tiivistäen ja vaatien rakentamisen laadussa korkeatasoisuutta. Lisäksi Espoon keskukselle tulee luoda oma kestävän kehityksen strategia, jota seurataan. Espoo-tarinassa kaupunkimme on vuonna 2025 mm. osallistava ja turvallinen. Otamme lapset mukaan tekemään sekä panostamme luontoon ja virkistysalueisiin. Päivittäispalvelut sujuvat ja asuminen on viihtyisää ja turvallista. Liikenne on sujuvaa. Kaupungissamme vaalitaan mahdollisuutta harrastuksiin ja luonnossa liikkumiseen. Hyödynnämme sähköisiä palveluita. Näiden ja Espoo-tarinan muiden tavoitteiden saavuttaminen on osa Espoon keskuksen kehittämistä. Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.10.2013 157 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että Espoon keskuksen radan pohjoispuolisen alueen jatkosuunnittelussa otetaan huomioon seuraavat periaatteet ja tavoitteet: 1 radanvarren maankäytön tehostamismahdollisuuksia tutkitaan virastokeskuksen jatkosuunnittelun yhteydessä huomioiden riittävät liityntäpysäköintipaikat, radan ylittävät kulkuyhteydet ja pitkällä tähtäimellä täydennysrakentaminen radan päälle. 2 vanhan aseman ja sen lähiympäristön merkitys kaupunkikuvassa ja rakenteessa huomioidaan jatkosuunnittelussa. Vanhaa asemaa pyritään kehittämään alueen toiminnalliseksi ja elävöittäväksi osaksi siten, että se sijaitsee jatkossakin keskeisesti ja alueen arvoa korostavasti. 3 puisto- ja virkistysyhteyksiä kehitetään ja parannetaan osana uudistuvaa kaupunkikeskustaa. Yhteydet jokilaaksoon, Kirkkojärvenpuistoon ja laajemmille virkistysalueille huomioidaan suunnitelmissa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 34 / 87 Kirkkojärvenpuiston vesiaihetta kehitetään alueen historiaa korostaen, mutta kuitenkin taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. 4 Virastokeskuksen ympäristön suunnittelussa huomioidaan mm. näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Lisäksi tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet, asuntotuotannon lisääminen ja pysäköinnin tehostaminen. 5 tavoiteltavan kokonaisuuden taloudellisista realiteeteista laaditaan selvitys. Käsittely Keskustelun jälkeen puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle 15.10.2013 pidettävään kokoukseen. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 35 / 87 4693/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 61 25.4.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 81 30.5.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 99 13.6.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 145 25.9.2013 163 Espoon keskus, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Virastokeskus, alue 610501, pöydälle 25.9.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. (09) 816 24149 Mikla Koivunen, puh. (09) 816 24053 Silja Savolainen, puh. (09) 816 24213 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Virastokeskuksen, Espoon keskus II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 610501 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 27.6.2012 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan kortteleista 40218 ja 40223, korttelit 40215, 40217, 40224 ja 40225 sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 610501. (Poistuvat korttelit 40217 ja 40225). Käsittely 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että - listatekstin ingressin loppuun lisätään uusi kappale: Valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä 10.12.2012, että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Lisäksi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti 15.4.2013, että Espoon keskukselle tehdään Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio. Tilankäyttövision tavoitteena

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 36 / 87 on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä vastaamaan nykyaikaisia palveluntuotantotarpeita ja työympäristöratkaisuja. Tavoitteena on tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Päätös kaupungintalon roolista osana kaupungin hallinnollisten tilojen kokonaisuutta on tarkoituksenmukaista jättää asemakaavan ja tilavision hyväksymisen yhteyteen. - Asuinkorttelitalojen korttelialueet (AK) kohta: Rakennusoikeus korttelissa 40218 12 000 kem 2 muutetaan kuulumaan: Rakennusoikeus korttelissa 40218 15400 kem 2. Keskustelun kuluessa jäsen Klar-Nykvist esitti, että lautakunta pitää neuvottelutauon klo 18:48. Lautakunnan kokous jatkui neuvottelutauon jälkeen kello 19:05. Neuvottelutauon jälkeen puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattama lisättäväksi neuvottelutauon tuloksena syntyneet uudet päätösehdotukset: - lisätään uusi päätöskohta 3: Nähtäville asetettava asemakaavaehdotus sisältää kaksi eri perusvaihtoehtoa, joista toisessa on vanha kaupungintalo merkitty säilytettäväksi. Kaavaselostusta ja muuta materiaalia korjataan siten, että esillä ovat selkeästi myös vanhan kaupungintalon suojelua puoltavat perustelut. Kaavaehdotuksen rakennusalueiden rajaukset merkitään sen verran väljästi, että kaava mahdollistaa eri vaihtoehtojen erilaisen massoittelun. Vaihtoehtojen perusteella Kv voi tehdä kaavan hyväksymisen yhteydessä tai erikseen päätöksen vanhan kaupungintalon mahdollisesta kunnostamisesta (19.4.2010 päätöksen uudelleen harkinta) perustuen tarkentuneisiin kustannuslaskelmiin, kaupungintalon historialliseen ja suojeluarvoon, Espoon keskuksen tilavisioon sekä kummankin vaihtoehdon toiminnallisiin, kaupunkikuvallisiin ja taloudellisiin tuotoksiin ja perusteisiin, jotka kaavan mukana toimitettavassa aineistossa havainnollistetaan. - lisätään uusi päätöskohta 4: Nähtävillä olon aikana ja sen jälkeen tehdään lisätarkasteluja esim. talouteen liittyen sekä tarkemmat kuvaukset miltä nämä kaksi vaihtoehtoa kaupunkikuvassa näyttävät. Asunto- ja muiden kortteleiden massoittelu on erilainen kaupungintalon säilyttävässä vaihtoehdossa. Tuloksena tuotetaan eri vaihtoehdoista hyvät havainnekuvat. Alueen maanomistus huomioon ottaen on tavoitteena, että itse asemakaavaan tehtävät muutokset ovat niin vähäisiä, ettei uutta virallista nähtäville laittamista tarvita. Usealta arkkitehtityöryhmältä tilataan suunnitelmat (asuin-, liike- ja toimistorakennukset sekä puistot, aukio, valtuustotalo ja mahdollinen kaupungintalo) siten, että kaupunkisuunnittelukeskuksen lisäksi myös kaupunkisuunnittelulautakunta ohjaa vaiheittain kahden korkeatasoisuudellaan kilpailevan vaihtoehdon valmistelua. Osana vaihtoehtojen valmistelua kaupunkisuunnittelukeskus laatii esityksen suojelumerkinnästä tai muusta juridisesta ratkaisusta, jolla kaupungintalo olennaisilta piirteiltään voidaan säilyttää.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 37 / 87 - lisätään uusi päätöskohta 5: kaupunkisuunnittelulautakunta tekee nähtävillä olleeseen ehdotukseen mahdollisia tarkistuksia ja päättää ehdotuksesta kaupunginhallitukselle (tavoiteajankohta kesä-syksy 2014). Asian jatkokäsittely kaupunginhallituksessa ja valtuustossa tapahtuu seuraavasti: - kaupunginhallitus käsittelee asemakaavan hyväksynnän ja samalla Espoon keskuksen tilavision ja taloudelliset laskelmat sekä alueen toteuttamista koskevat talouspäätökset. - kaupunginhallitus tekee valtuustolle ehdotuksen mahdollisesta päätöksestä vanhan kaupungintalon kunnostamisesta sekä miten ajoitettuna ja millä juridisella muodolla tämä mahdollinen päätös tehdään. - Tontinluovutusvaiheessa kilpailutetaan virastokeskusalueen eri kokonaisuuksien toteutus siten, että etukäteen määriteltyjen kriteerien perusteella saadaan toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti ja taloudellisesti parhaat ratkaisut. - lisätään uusi päätöskohta 6: kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se vahvistaa tämän päätöksen mukaisen prosessikuvauksen virastokeskusta koskevassa päätöksenteossa. - muutetaan alkuperäisen päätösehdotuksen kohta 3 kohdaksi 7 - lisätään uusi päätöskohta 6: kaupunkisuunnittelukeskus oikeutetaan tekemään tästä päätöksestä aiheutuvat tarkistukset asiakirjoihin. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Edelleen puheenjohtaja Markkula totesi, että jäsen Klar-Nykvistin 25.9.2013 tekemä ehdotus raukeaa kannatuksen puutteessa. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin tästä päätöksestä johtuvin muutoksin. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Virastokeskuksen, Espoon keskus II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 610501. 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville tähän päätöksiin sisätyvin muutoksin 27.6.2012 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan kortteleista 40218 ja 40223, korttelit 40215, 40217, 40224 ja 40225 sekä virkistys-,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 38 / 87 tori, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 610501. (Poistuvat korttelit 40217 ja 40225). 3 nähtäville asetettava asemakaavaehdotus sisältää kaksi eri perusvaihtoehtoa, joista toisessa on vanha kaupungintalo merkitty säilytettäväksi. Kaavaselostusta ja muuta materiaalia korjataan siten, että esillä ovat selkeästi myös vanhan kaupungintalon suojelua puoltavat perustelut. Kaavaehdotuksen rakennusalueiden rajaukset merkitään sen verran väljästi, että kaava mahdollistaa eri vaihtoehtojen erilaisen massoittelun. Vaihtoehtojen perusteella kaupunginvaltuusto voi tehdä kaavan hyväksymisen yhteydessä tai erikseen päätöksen vanhan kaupungintalon mahdollisesta kunnostamisesta (19.4.2010 päätöksen uudelleen harkinta) perustuen tarkentuneisiin kustannuslaskelmiin, kaupungintalon historialliseen ja suojeluarvoon, Espoon keskuksen tilavisioon sekä kummankin vaihtoehdon toiminnallisiin, kaupunkikuvallisiin ja taloudellisiin tuotoksiin ja perusteisiin, jotka kaavan mukana toimitettavassa aineistossa havainnollistetaan. 4 nähtävillä olon aikana ja sen jälkeen tehdään lisätarkasteluja esim. talouteen liittyen sekä tarkemmat kuvaukset miltä nämä kaksi vaihtoehtoa kaupunkikuvassa näyttävät. Asunto- ja muiden kortteleiden massoittelu on erilainen kaupungintalon säilyttävässä vaihtoehdossa. Tuloksena tuotetaan eri vaihtoehdoista hyvät havainnekuvat. Alueen maanomistus huomioon ottaen on tavoitteena, että itse asemakaavaan tehtävät muutokset ovat niin vähäisiä, ettei uutta virallista nähtäville laittamista tarvita. Usealta arkkitehtityöryhmältä tilataan suunnitelmat (asuin-, liike- ja toimistorakennukset sekä puistot, aukio, valtuustotalo ja mahdollinen kaupungintalo) siten, että kaupunkisuunnittelukeskuksen lisäksi myös kaupunkisuunnittelulautakunta ohjaa vaiheittain kahden korkeatasoisuudellaan kilpailevan vaihtoehdon valmistelua. Osana vaihtoehtojen valmistelua kaupunkisuunnittelukeskus laatii esityksen suojelumerkinnästä tai muusta juridisesta ratkaisusta, jolla kaupungintalo olennaisilta piirteiltään voidaan säilyttää. 5 kaupunkisuunnittelulautakunta tekee nähtävillä olleeseen ehdotukseen mahdollisia tarkistuksia ja päättää ehdotuksesta kaupunginhallitukselle (tavoiteajankohta kesä-syksy 2014). Asian jatkokäsittely kaupunginhallituksessa ja valtuustossa tapahtuu seuraavasti: - kaupunginhallitus käsittelee asemakaavan hyväksynnän ja samalla Espoon keskuksen tilavision ja taloudelliset laskelmat sekä alueen toteuttamista koskevat talouspäätökset. - kaupunginhallitus tekee valtuustolle ehdotuksen mahdollisesta päätöksestä vanhan kaupungintalon kunnostamisesta sekä miten ajoitettuna ja millä juridisella muodolla tämä mahdollinen päätös tehdään. - tontinluovutusvaiheessa kilpailutetaan virastokeskusalueen eri kokonaisuuksien toteutus siten, että etukäteen määriteltyjen kriteerien

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 39 / 87 perusteella saadaan toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti ja taloudellisesti parhaat ratkaisut. 6 kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se vahvistaa tämän päätöksen mukaisen prosessikuvauksen virastokeskusta koskevassa päätöksenteossa. 7 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. 8 kaupunkisuunnittelukeskus oikeutetaan tekemään tästä päätöksestä aiheutuvat tarkistukset asiakirjoihin. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa- asemakaava pienennös Tavoitteena on valtuustotalon ja nykyisen kaupungintalon lähiympäristön kehittäminen. Alueen viihtyvyyttä parannetaan uudistamalla ja lisäämällä asuin-, toimisto-, liike- ja julkisrakentamista, sekä uudella monitoimitorilla. Kaavoituksen yhteydessä selvitetään mahdollisuus kalliopysäköinnin järjestämiseen. Suunnittelualue sijaitsee Espoon Keskuksen kaupunginosassa (40). Noin 6,8 ha kokoiselle suunnittelualueelle sijoittuvat Lagstadin koulukeskus, Espoon kaupungintalo, valtuustotalo sekä osa kaupungin virastokeskuksesta. Alueen rajausta on luonnosvaiheen jälkeen supistettu mm. siten, että Kirkkojärventien eteläpuolinen asema-alue ei ole mukana kaavaehdotuksessa. Asemakaavan muutosaluetta laajemman alueen suunnitteluperiaatteet tuodaan lautakunnan linjattavaksi erillisenä lista-asiana myöhemmin. Tämän asemakaava-alueen ja sitä laajemman alueen taloudellisista toteutusedellytyksistä laaditaan selvitys siten, että se on käytettävissä asemakaavan muutosehdotuksen seuraavassa lautakuntavaiheessa. Valtuusto päätti 19.4.2010 Espoon kaupungintalosta ja virastokeskuksen kehittämisperiaatteista mm. että alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan myös säilyttää, mutta sitä ei ole osoitettu suojelukohteeksi. Myöskään valtuustotaloa ei ole asemakaavaehdotuksessa osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 40 / 87 Ehdotus perustuu asemakaavoituksen aikana tehtyihin selvityksiin, saatuun palautteeseen, valtuuston vuonna 2010 tekemään kaupungintalon purkupäätökseen sekä virastokeskuksesta ja kaupungintalosta annettuihin rakennussuojelupäätöksiin vuosilta 2008 ja 2011, joiden mukaan virastokeskusta ja kaupungintaloa ei määrätä suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa siis kaupungintalon osalta erilaista vaihtoehtoharkintaa asemakaavan jatkokäsittelyvaiheissa kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä 10.12.2012, että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Lisäksi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti 15.4.2013, että Espoon keskukselle tehdään Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio. Tilankäyttövision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä vastaamaan nykyaikaisia palveluntuotantotarpeita ja työympäristöratkaisuja. Tavoitteena on tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Päätös kaupungintalon roolista osana kaupungin hallinnollisten tilojen kokonaisuutta on tarkoituksenmukaista jättää asemakaavan ja tilavision hyväksymisen yhteyteen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 41 / 87 Vireilletulo Espoon kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 19.4.2010 Espoon keskuksen virastokeskusalueen kehittämisessä noudatettavista periaatteista. Alueen asemakaavoitus käynnistetään, koska nykyinen asemakaava ei mahdollista alueelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa, joka on julkaistu kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) 21.9.2011 nimellä Virastokeskus, Espoon keskus II. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 9.9.2011 ja päivitetty 26.6.2012 ja 31.7.2013. Alueen kuvaus Suunnittelualue on rakentunut pääosin 1970-luvulla ja sitä on täydennetty 80-luvulla. Suunnittelualueen rakennuskanta on kerrostalovaltaista hallinto-, toimisto- ja liiketilaa. Alueen pohjoisosassa on sijaitsevat koulu ja päiväkoti. Suunnittelualueen nykyisten rakennusten kerrosala on yhteensä noin 61 000 kem 2. Asukkaita asemakaavanmuutos alueella ei nykyisin ole. Lähialueen rakennuksissa on toimisto- ja liiketilojen lisäksi myös asuinrakennuksia. Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella aseman välittämässä läheisyydessä. Alueen sisäinen pääkatu on Kirkkojärventie. Alueen jalankulku- ja pyöräilyreitit jakautuvat osin maantasoon ja kansitasoille. Pysäköintijärjestelyt alueella perustuvat pysäköintihalli- ja maantasoratkaisuihin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on merkitty päärata ja pohjoispuolelle viheryhteystarve. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä (vahvistettu 27.6.1996) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue varataan hallinnon, palveluiden ja liiketoiminnan tiloille. Alueella sallitaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 42 / 87 lisäksi keskustaympäristöön soveltuvia asuntoja ja teollisuuden tiloja. Suunnittelualueen koilliskulma on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Alue varataan ensisijaisesti julkisten palveluiden ja hallinnon tiloille. Kirkkojärventie on merkitty tieliikennealueeksi (LM). Alue varataan tieliikenteelle. Alueella sallitaan huoltoasemia, terminaali-, huolto- ja varikkotiloja sekä muita tieliikennettä palvelevia rakennuksia ja laitteita. Asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu pääosin liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (AL, K). Valtuustotalon ja vanhan kaupungintalon alueet ovat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueita (YH). Lakelan koulukeskuksen alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Lisäksi suunnittelualueella on virkistysaluetta (VP), liikenne- ja paikoitusalueita (LPA, LP-2), rautatiealuetta (LR) sekä tori- ja katualueita. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet 13.6.2012. Väliaikainen kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 27.6.2012 asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 13.8. 11.9.2012. Kaavamuutoksen valmisteluaineista järjestettiin tiedotustilaisuus 28.8.2012. Nähtävillä olon aikana saatiin 11 mielipidettä ja 9 lausuntoa ja kannanottoa. Asemakaavan muutosehdotuksen kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on tarkennettu valmisteluaineistovaiheesta. Aikaisempia päätöksiä Virastokeskuskortteleiden elävöittäminen on koettu Espoon keskuksen kehittämisen kannalta yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista. Tämä sisältyi kaupunginhallituksen 3.6.2003 hyväksymiin Espoon keskuksen kehittämistavoitteisiin. 21.3.2007. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaosto päätti, että kaupungintalon uudistamisperiaatteen ratkaisemiseksi ja keskustakortteleiden kehittämiseksi järjestetään kansainvälinen arkkitehtikilpailu (ideakilpailu). 3.9.2007. Kaupunginhallitus linjasi, että kilpailun keskeisenä tavoitteena on saada korkeatasoinen, yleisesti hyväksyttävissä oleva, kehitys- ja toteutuskelpoinen suunnitelma, jossa on ratkaistu sijoituspaikka uudistettavalle kaupungintalolle. Kilpailutöiden pohjalta oli voitava käynnistää kaupungintalon sekä virastokeskuksen uudistamisen tarkempi suunnittelu ja asemakaavoitus. Virastokeskuksesta oli tarkoitus saada kaupunkikuvaltaan korkeatasoinen, identiteetiltään vahva sekä toimiva keskusta-alue.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 43 / 87 29.10.2007. Kaupunginhallitus hyväksyi ideakilpailun kilpailuohjelman ja kilpailu pidettiin 3.12.2007-31.3.2008. 11.8.2008. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi kilpailun tulokset sekä palkintolautakunnan jatkosuositukset kilpailun johdosta. 25.8.2008. 550-juhlavaltuustossa merkittiin tiedoksi kilpailun tulokset sekä palkintolautakunnan jatkosuositukset kilpailun johdosta. Voittajiksi valittiin neljä kilpailuehdotusta, joista kolme oli uuden kaupungintalon rakentamisen ja yksi nykyisen kaupungintalon säilyttämisen kannalla. Lisäksi valtuusto kehotti valmistelemaan esitykset jatkosuunnittelun periaatteista päätettäväksi syksyn 2008 aikana. 17.11.2008. Valtuusto päätti Espoon keskuksen ja kaupungintalon jatkosuunnittelun periaatteet. Lisäksi päätettiin järjestää talosuunnittelukilpailu, jossa oli mukana vaihtoehtoina sekä nykyisen kaupungintalon saneeraaminen että kokonaan uuden rakentaminen. 30.3.2009. Kilpailuohjelma valmisteltiin ja kaupunginhallitukselle tehtiin esitys kilpailuohjelman hyväksymiseksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, ettei uutta kilpailua järjestetä. 19.4.2010 Valtuustokäsittely Espoon kaupungintalosta ja virastokeskuksen kehittämisperiaatteista. Kokouksessa valtuusto päätti, että Espoon keskuksen aseman pohjoispuolisen virastokeskusalueen kehittämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: 1 Alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. 2 Kaupunginhallitukselle rakennetaan kokoustilat, muuta tarpeellista tilaa ja kaupunginjohtajan sekä hänen esikuntansa työtilat valtuustotaloa laajentamalla. Talon nimi muutetaan kaupungintaloksi. 3 Kannusillanmäellä sijaitseva, vuosina 1933 1971 Espoon kunnan- ja kauppalantalona toiminut, historiallinen rakennus säilyy kulttuuritoimen hallinnassa. 4 Suunnitelmat valtuustotalon laajennuksesta sekä kunnan- ja kauppalantalon tilojen käytöstä musiikkiopistojen yhteisenä opetustilana tuodaan myöhemmin hyväksyttäväksi kaupunginhallitukseen. 5 Kaupungintalon tontin kaavoituksessa noudatetaan alueen nykyisiä räystäskorkeuksia.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 44 / 87 Lisäksi valtuusto päätti kehottaa kaupunginhallitusta tekemään valtuustolle perusteellisen selvityksen kaupungin eri toimialojen ja tulosyksiköiden hallinnon tilojen järjestämiseksi niin, että niiden tarpeet voidaan nykyistä suoraviivaisemmin koota yhteiseksi joustavaksi, monikäyttömahdollisuuksia huomioivaksi hankkeeksi. Selvityksestä on myös käytävä ilmi omaan taseeseen rakennettavien tilojen, vuokratilojen, elinkaarimallilla toteutettavien tilojen tai jollakin muulla mallilla toteutettavien tilaratkaisujen edut ja haitat lyhyen ja pitkän aikajakson vaihtoehtoina. 15.11.2010 Tilakeskus haki purkulupaa kaupungintalolle 14.3.2011 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi Espoon keskuksen toimenpideohjelman vuosille 2011 2020. Toimenpideohjelmassa Virastokeskuksen täydennysrakentamisen yhteydessä edellytettiin Lagstadin puistoakselin suunnittelu ja aluepysäköinnin selvittäminen. Virastokeskuksen muutoksen yhteydessä halutaan mahdollistaa alueella uudenlaiset palvelukonseptit. Suojeluesityksistä 6.8.2008 Espoon sitoutumattomat ry ja Pro Espoo ry esittivät Uudenmaan ympäristökeskukselle (nykyinen ELY-keskus) Espoon kaupungintalon ja Espoon virastokeskuksen suojelemista uhkaavalta purkamiselta. 3.11.2008 Kaupunginhallitus antoi lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle kaupungintalon ja Espoon virastokeskuksen suojeluesityksestä. 27.11.2008 Museovirasto antoi Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon tehtyyn suojeluesitykseen. 18.12.2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen rakennussuojelupäätös Espoon kaupungintalon ja virastokeskuksen suojeluesitykseen: Uudenmaan ympäristökeskus ei määrää Espoon kaupungintaloa ja virastokeskusta suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. 11.6.2010 Espoon sitoutumattomat ry ja Pro Espoo ry uudistivat suojeluhakemuksensa nykyisen kaupungintalon osalta ja esittivät, että ELY-keskus asettaisi toimenpidekiellon, mikäli kaupunki mahdollisen valtuuston päätöksen jälkeen hakisi purkulupaa rakennuslautakunnalta. 6.6.2011 Kaupunginhallitus vastasi ELY-keskukselle suojeluesityksestä annettuun Museoviraston lausuntoon ja totesi, että kaupungintalon suojelukysymys ratkaistaan Espoon virastokeskuksen asemakaavoituksen yhteydessä. Samalla on kaupunginhallitus kehottanut kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään välittömästi asemakaavan muuttamisen. 27.9.2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rakennussuojelupäätös asiasta Espoon purku-uhan alaisen kaupungintalon suojelu ja toimenpidekiellon asettaminen, mikäli kaupunki

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 45 / 87 mahdollisen valtuuston päätöksen jälkeen hakisi purkulupaa rakennuslautakunnalta: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei määrää Espoon kaupungintaloa suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Kaupungintalon ja valtuustotalon suojelemisen ja säilyttämisen puolesta on jätetty kaupunkilaisten allekirjoittamia kirjeitä valtuustolle ja kaupunginhallitukselle, joita kaupunginhallitus ja valtuusto ovat käsitelleet. Kaupungintalon ylläpidosta, väliaikaiskäytöstä ja saneerauksesta on jätetty valtuustoaloitteita, joita valtuusto on käsitellyt. Asemakaavan muuttaminen 13.6.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Virastokeskuksen asemakaavan muutoksen tavoitteet ja lähtökohdat. 27.6.2012 väliaikainen kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä 13.8. 11.9.2012. 28.8.2012 Valmisteluaineistosta järjestettiin tiedotustilaisuus valtuustotalossa. 23.11.2012 Kaupunkisuunnittelukeskus järjesti asemakaavan muutoksesta ja kaupungintalon kysymyksestä työneuvottelun ELY-keskuksen, kaupunginmuseon, joka edusti myös Museovirastoa, rakennusvalvonnan, tilakeskuksen ja teknisen keskuksen kanssa. Espoon keskuksen toimitilavisio 2030 15.4.2013 kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto sekä tila- ja asuntojaosto ovat käsitelleet kokouksessaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövision laatimista. Päätöksissä todetaan mm., että Espoon keskus säilytetään Espoon kaupungin hallinnollisena keskuksena. Espoon keskusta vahvistetaan kaupallisten ja julkisten palvelujen keskuksena ja sitä pyritään elävöittämään kehittämällä monipuolisia kulttuuri-, liikunta-, asukas- ja harrastepalveluja kaupunkikeskuksen vahvuudet huomioiden. Asuntorakentamismahdollisuuksia lisätään merkittävästi. Virastokeskuksen asemakaavan muutosehdotuksessa Kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin 200 250 henkilölle, sekä lisäksi toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungintalo peruskorjataan, se tehdään siten että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 46 / 87 Asemakaavan muutosehdotus Yleistä Asemakaavan muutos on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen ja se edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Täydennysrakentaminen aluekeskuksen alueelle lisää yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja ekologista kestävyyttä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on elävöittää radan pohjoispuolta moninaisin keinoin, ja sillä haetaan positiivista muutosta alueen nykyiseen ilmapiiriin ja kaupunkikuvaan. Tavoitteena on luoda alueelle houkutteleva, turvallinen ja miellyttävä kävely-ympäristö. Alueelle osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta ja esitetään osa vanhoista virastotaloista purettavaksi. Asemakaavan muutoksessa huomioidaan myös ympäröivien alueiden tulevia muutosmahdollisuuksia ja tarpeita, mm. julkisen liikenteen toimintaedellytykset, jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien vahvistaminen sekä muun virastokeskuksen toiminnallinen ja rakenteellinen uudistuminen pidemmällä aikavälillä. Tavoitteena on jatkaa suunnittelua kaava-alueen lähiympäristön ja Espoon keskuksen muuttamiseksi entistä eheämmäksi ja vetovoimaisemmaksi kaupunkikeskukseksi. Virastokeskus uusine toimintoineen on tarkoitus liittää entistä luontevammin osaksi kaupunkirakennetta ja toimintoja. Radan eteläpuolella kauppakeskukset laajenevat ja sinne on tulossa lisää asumista. Kirkkojärven virkistysalueita kehitetään palvelemaan alueen asukkaita ja laajempia jokilaakson virkistysyhteyksiä. Virastokeskuksen pohjoisosan kehittäminen on mahdollista haettujen kaavamuutosten puitteissa. Radan varren osoittaminen rakentamiselle on yksi muutoselementti lähitulevaisuudessa. Maankäytön tehostaminen aseman lähellä, ja radan varren vesakoituvien välitilojen hyödyntäminen rakentamiseen ja kaupunkilaisten käyttöön ovat tavoitteena tulevina vuosina. Espoon keskuksen hallinnollisista toimitiloista on tekeillä toimitilavisio, joka on yksi kaavaehdotuksen lähtökohdista. Tilavision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä ja tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Kaava-alueella on tällä hetkellä noin 1200 työpaikkaa, joista pääosa on kaupungin palveluita. Kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin 200 250 henkilölle ja toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungin talo peruskorjataan, huomioidaan siinä rakennuksen ominaispiirteiden säilyminen. Jos rakennus puretaan, voidaan korttelialuetta kehittää monilla eri tavoilla kaupungin toimitila- ja palvelutarpeet sekä virkistysyhteydet huomioiden vapaammista lähtökohdista toiminnallisesti paremmaksi ja viihtyisämmäksi. Tämä mahdollistaa myös lautakunnan 13.6.2012 tekemän päätöksen mukaisen ns. demokratiatalon toteuttamisen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 47 / 87 Mitoitus Kaavanmuutosalueen pinta-ala on noin 6,8 ha. Alueen nykyinen rakennusoikeus on yhteensä 61 200 kem², josta on käytetty 49 331 kem². Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yhteensä 73 500 kem² rakennusoikeutta, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e= 1,1. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitettaan 31 400 kem², mikä vastaa noin 630 asukasta (1 as/ 50 kem²). Asuinrakennusoikeuden mitoituksessa on lähdetty siitä, että pysäköintinormilla 1 autopaikka / 100 kem 2 autopaikat saadaan sijoitettua kokonaan kortteleihin. Mikäli tehokkaampaa asuinrakennusoikeutta halutaan tutkia, edellyttää se autopaikkanormin väljentämistä tai autopaikkojen sijoittamista kortteleiden ulkopuolelle joko erillisille pysäköintialueille, -laitoksiin tai kalliopysäköintilaitokseen, jonka toteuttaminen ei ole lyhyellä tähtäimellä sen kalleuden vuoksi realistista. Toimitilojen mitoitusta tarkastellaan Espoon keskuksen toimitilavision pohjalta. Kokonaisrakenne, kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Espoon keskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja on hyvin saavutettavissa julkisella liikenteellä. Rakennuskanta on monipuolista ja ulottuu keskiajalle asti. Historia on vahvasti läsnä ja luo alueelle omaa identiteettiä. Alueen yleisilmettä, kaupunkirakennetta ja sosiaalista ympäristöä uudistetaan merkittävästi purkamalla osa vanhoista virastotaloista ja tuomalla alueelle lisää asumista. Toimintojen sekoittaminen lisää alueen sosiaalista kontrollia ja viihtyisyyttä kaikkina vuorokauden aikoina. Kaupunkirakennetta ja julkisuuden asteita on myös selkiytetty. Yhteyksiä kirkon ja entisen kauppalan talon suuntiin on avattu. Asuinkorttelit ovat kaupunkimaisia umpikortteleita, joissa asukkaiden oleskelualueet sijaitsevat suojaisilla sisäpihoilla. Asuinkortteleiden maantasokerroksiin esitetään kaupallisten palveluiden lisäksi asuntoihin liittyviä työtiloja sekä yhteistiloja kuten talopesulat, varasto- ja kerhotilat, jolloin jalankulkuympäristön viihtyisyys lisääntyy. Virastot on keskitetty helposti saavutettavasti radanvarteen. Kaupallisia palveluita sijaitsee toimistorakennuksen alakerroksissa, Holvikäytävän kujanteella ja kaupungintalonaukion varrella. Uusi kaupunkiaukio avautuu asemalle sekä muodostaa osan Lakelanpuistoa ja sen kautta kulkevia yhteyksiä. Arkkitehtuuri on modernia ja omaleimaista. Tavoitteena on jäsentynyt kaupunkiympäristö ja kiinnostavat tilasarjat. Pysäköinti osoitetaan korttelikohtaisiin laitoksiin ja kalliopysäköintilaitokseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 48 / 87 Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) Rakennusoikeus korttelissa 40224 16 000 kem 2 Rakennusoikeus korttelissa 40218 15 400 kem 2 Alueelle osoitetaan kaksi uutta asuinkorttelia: Kaupungintalon laajennukselle varattu laaja yleistenrakennusten korttelialue sekä näiden vieressä olevat pysäköintialueet muutetaan pääosin asuinrakentamiseen. Nykyisen virastotalo 1:n ja ruokapalveluiden rakennuksen korttelit sekä näiden väliin jäävä torialue siltoineen muutetaan myös asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Korttelialueiden rajat muuttuvat jonkin verran nykyisistä. Asuinrakennukset ovat 3-8 kerroksisia. Asuinkortteleiden sisään jäävät korttelipihat muodostavat suojattuja piha-alueita asukkaille kaupunkimaisen katuympäristön vastapainoksi. Asuinrakentamisella luodaan toimintaedellytyksiä myös lähialueen liiketiloille. Korttelien katutasoon osoitetaan liike-, palvelu- ja asukkaiden yhteistiloja, jolla myös elävöitetään jalankulkutasoa. Pysäköinti osoitetaan korttelikohtaisesti pihakannen alle. Laitokset ovat vain osittain maan alla pohjavesiolosuhteista ja maastonmuodoista johtuen. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1) Rakennusoikeus 20 000 kem 2 Nykyisen virastotalo 2 paikalle esitetään liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jossa saa sijaita myös julkisia palveluita. Virastotalo 2 puretaan ja korvataan nykyaikaisella toimistorakennuksella, jonka maantasokerroksessa on liiketiloja. Asemalle johtava Espoonsilta jatkuu rakennukseen, mutta liikennettä ohjataan maantasoon jo Kirkkojärventie eteläreunassa. Yleistenrakennusten korttelialue (Y-1) Rakennusoikeus 10 100 kem 2 Aukion pohjoislaidalla säilyy yleisten rakennusten korttelialuetta julkisia palveluita varten. Korttelialueella sijaitsee valtuustotalo sekä valtuuston päätöksen mukaisesti valtuustotalon yhteyteen tai läheisyyteen muodostettava ns. demokratiatalo. Asemakaavan muutos mahdollistaa korttelialueelle runsaasti erilaisia toimintoja, jotka ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Se mahdollistaa myös nykyisen kaupungintalon peruskorjaamisen toimistotaloksi. Kaupungin toimitilojen tilavisiota on laadittu siltä pohjalta, että kaupungintalon toimistotiloihin varataan toimitiloja noin 200 250 henkilölle. Lisäksi rakennuksessa on mm. palvelu-, näyttely- ja kokoontumistiloja. Korttelialueella varaudutaan myös uuteen ravintola- ja kahvilatilaan sekä näyttely- ja yhteistiloihin. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Rakennusoikeus 12 000 kem 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 49 / 87 Lakelan koulun korttelialueelle ei ole asemakaavassa esitetty merkittäviä muutoksia. Rakennuksen vanhimmat osat esitetään säilytettäväksi ja rakennusaloja on tarkistettu. Koulun pääsisäänkäynnin alueella korttelialue pienenee, jotta koulun huoltoliikenne voidaan järjestää viereisen autopaikkojen alueen puitteissa. Alueen pysäköinti on osoitettu laajoilta parkkikentiltä maanalaisiin tiloihin ja korttelikohtaisiin pysäköintilaitoksiin. Alueelle varataan jonkin verran kadunvarsipysäköintiä lyhyttä asiointia varten. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Lakelanpuisto säilyy asemakaavan muutoksessa virkistysalueena (VP). Uudistettava yleinen leikkipaikka sijoittuu lähes nykyiselle paikalleen, rakennusten rajaamalle suojaisalle paikalle. Leikkipaikka on merkitty kaavaan sijainniltaan ohjeellisena (le). Maanalainen pysäköintilaitos sijoittuu osittain puiston puolelle. Ajoneuvoliikenne Nykytilanteessa alueen pääkatuverkko muodostuu itä-länsi -suuntaisesta Kirkkojärventiestä ja sen poikkikaduista (Espoonaukio, Espoonkatu ja Virastopiha). Liikenneverkkoselvityksen mukaan Kirkkojärventien nykyinen kaistakapasiteetti (2+2) on tuleviin liikennemääriin nähden ylimitoitettu, joten asemakaavan muutoksessa katualue on mitoitettu siten, että Kirkkojärventie osoitetaan 1+1 -kaistaiseksi. Kirkkojärventiestä tavoitellaan nykyistä kaupunkimaisempaa katutilaa. Kevyt liikenne Rantaradan halkaiseva vaikutus tuo haasteita erityisesti sujuvien kävely- ja pyöräily-yhteyksien järjestämiselle etelä-pohjoissuunnassa. Maankäytön lisääntyessä tarvitaan myös lisää kulkuyhteyksiä radan eri puolien välillä. Virastokeskuksen asemakaavan muutoksessa varaudutaan uuden radan ylittävän kulkusillan rakentamiseen. Kulku uudelta sillalta maantasoon sijoittuisi radan varteen sekä Kirkkojärventien pohjoisreunalle lähelle uutta aukiota. Sillan korkeusasemassa on huomioitu pikaraitiotien edellyttämä vapaa korkeus ja raskaan raideliikenteen aukean tilan ulottuma. Tavoitteena on ollut luoda jalankulkijoille viihtyisämpää kaupunkitilaa, mutta ennen kaikkea sujuvien ja esteettömien yhteyksien muodostuminen. Kirkkojärventien pohjoispuolelle on suunniteltu leveä kevyen liikenteen vyöhyke, jossa pyörä- ja jalankululiikenne on erotettu toisistaan puurivillä. Jatkossa myös Kirkkojärventien eteläpuolta voidaan kehittää jalankulkijoille ja pyöräilijöille korkeatasoisena ympäristönä. Pysäköinti Paikoitusnormina on käytetty - 1 ap/100 k-m² asumiskerrosalaa - 1 ap/200 k-m² palveluiden kerrosalaa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 50 / 87-1 ap/75 k-m² toimistokerrosalaa - 1 ap/50 k-m² liiketilojen kerrosalaa Autopaikkoja tarvitaan yhteensä 765. Uudisrakentamisen myötä pysäköintitarve alueella lisääntyy. Asuinkortteleiden pysäköinti on osoitettu korttelikohtaisesti pihakansien alle. Osa nykyisen maankäytön edellyttämistä autopaikoista sijaitsee Kannusillan pysäköintitalossa. Nämä autopaikat säilyvät. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen ja yleistenrakennusten korttelialueen autopaikat osoitetaan osittain Kannusillan ja Kannunparkin pysäköintitaloihin ja osittain maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Liityntäpysäköintipaikkoja lisättiin sekä pyöräilijöille että autoilijoille. Kirkkojärventiellä (1+1 kaistaa) paikallisbusseille on suunniteltu pysäkkisyvennykset. Kadunvarsipysäköintiä on osoitettu Espoonkadulle. Raideliikenne Kaupunkiradasta Leppävaara-Espoo on tehty yleissuunnitelma (2003). Ratasuunnittelu on käynnissä yhteistyössä Espoon kaupungin ja HSL:n kanssa. HLJ 2011 -suunnitelmassa kaupunkirata Leppävaara-Espoo on yksi tärkeimmistä ensimmäisellä kaudella (2011-2020) aloitettavia infrastruktuurin kehittämishankkeita. Pikaraitiotielle on jätetty raidevaraus Kirkkojärventien eteläreunaan. Ennen raitiotien toteuttamista tämä tila hyödynnetään viherkaistana sekä minimimitoitusta leveämpänä kävely- ja pyörätienä. Melusuojaus Alueen ajoneuvoliikenteestä sekä raideliikenteestä syntyvä melu ja tärinä sekä näiden vaikutukset suunnittelualueella on huomioitu asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Suojelu Kaupungin tavoitteisiin kuuluu ympäristön vaaliminen ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen. Kaupungintalon suojelukysymys on ollut aktiivisesti esillä virastokeskuksen kehittämisen yhteydessä. Kaupungintalon kohtalosta on käyty monitahoista keskustelua siitä saakka, kun ideakilpailun ratkaisusta ja palkintolautakunnan suosituksien huomioimisesta päätettiin. Samoihin aikoihin tehtiin esitys virastokeskuksen suojelemiseksi. Valtuusto on vuonna 2010 tekemässään kaupungintalon purkupäätöksessä esittänyt kantansa rakennuksen suojelusta. Rakennusta ei myöskään määritelty rakennussuojelulain mukaiseksi suojelukohteeksi esityksistä huolimatta. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan joka purkaa tai säilyttää, mutta sitä ei ole osoitettu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 51 / 87 suojelukohteeksi. Myöskään valtuustotaloa ei ole asemakaavaehdotuksessa osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Ehdotus perustuu asemakaavoituksen aikana tehtyihin selvityksiin, saatuun palautteeseen, valtuuston vuonna 2010 tekemään kaupungintalon purkupäätökseen, virastokeskuksesta ja kaupungintalosta annettuihin rakennussuojelupäätöksiin vuosilta 2008 ja 2011, joiden mukaan virastokeskusta ja kaupungintaloa ei määrätä suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Lagstadin koulun vanhimmat osat 1950-luvulta osoitetaan suojeltaviksi (sr-2). Kaavamääräyksellä ohjataan rakennuksen arvojen säilyttämistä korjaus- ja muutostöissä. Asemakaavan muutoksen vaikutuksia on kirjattu kaavaselostukseen koskien nyt käsillä oleva kaavaratkaisua, kaupunkikuvallisia vaikutuksia on arvioitu myös vuoden 2008 ideakilpailun tuloksista ja sen jälkeen laadituista suunnitelmista ja vaihtoehtotarkasteluista. Kaupungintalosta on tehty rakennushistorian selvitys. Selvitys palvelee kohteen ominaispiirteiden tunnistamisessa ja toimii tietolähteenä kiinteistöön kohdistuvissa toimenpiteissä sekä kaupungin päätöksenteossa. Keväällä 2013 valmistui Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot - selvitys. Selvityksen mukaan kaupungintaloon liittyy sekä kulttuurihistoriallisia, ympäristöllisiä että rakennushistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja. Selvitykset Vuonna 2008 järjestettiin Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu. Ideakilpailun avulla oli tarkoitus luoda suuntaviivat virastokeskusalueen vaiheittaiselle uudistamiselle. Kilpailun voitto jaettiin neljän kilpailutyön kesken. Palkintolautakunta esitti jatkosuunnittelun periaatteiksi seuraavia: kaupungintalo ja virastotalo 1 puretaan ja uusi kaupungintalo ja toiminnallinen tori sijoitetaan suunnilleen nykyiselle paikalle, jalankulku ja toiminnallisuus ovat maantasossa, aseman ja kaupungintalon alueelta muodostetaan laaja puistoyhteys Espoonjokilaaksoon, Espoon keskuksen kehittäminen yhdistäen radan pohjoinen ja eteläinen puoli on osa vuoteen 2030 ulottuvien rakennusvaiheiden ratkaisua, johon edellytykset luodaan jatkosuunnittelulla. Kilpailun voittajilta tilattiin jatkotyöt, joissa ideoitiin Espoon keskuksen kokonaisuutta laajemmalla alueella ja tarkasteltiin lähemmin virastoalueen kehittämismahdollisuuksia. Kaupungintalon valtuustokäsittelyä varten laadittiin vaihtoehtoisia maankäytön suunnitelmia. Arkkitehdit Soini Stenbäck Takkinen Oy laati kolme vaihtoehtoa, joissa tarkasteltiin virastokeskuksen alueen kaupunkirakenteellisia mahdollisuuksia. VE1 perustui nykyisen kaupungintalon peruskorjaamiseen, vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 nykyinen kaupungintalo esitettiin purettavaksi. VE2:ssa tarkasteltiin uuden kaupungintalon rakentamista ja VE3:ssa valtuustotalon laajentamista. Valtuustokäsittelyä varten oli arvioitu myös hankkeiden kustannuksia ja mahdollisuuksia virastokeskuksen kehittämisessä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 52 / 87 Espoon kaupungintalosta on tehty rakennushistorian selvitys ja selvitys kaupungintalon kulttuurihistoriallisista, arkkitehtonisista ja kaupunkikuvallisista arvoista (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 2012). Kaupungintalon peruskorjauksen kustannuksia kartoitettaessa on laadittu hankeselvitys (Arkkitehtitoimisto CJN Oy), jota on päivitetty. Suunnittelualueen kokonaisrakennetta on tarkasteltu Espoon keskuksen visiossa vuodelle 2030 (Helsinki Zürich Office Oy, 2012) sekä kaavaehdotuksen tarkistuksen tueksi laaditussa kaupunkikuvallisessa ja toiminnallisessa selvityksessä rakennusoikeuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin (Avanto Arkkitehdit Oy, 2013). Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvitys valmistui keväällä 2013 (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy). Suunnittelualueelle on tehty liikenneverkkoselvitys ja pysäköintitarkasteluja. Kalliopysäköinnistä on tehty esiselvitys. Koko virastokeskuksen pysäköintiselvitys on tekeillä. Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksesta on toimenpideohjelma vuosille 2011 2020. Perittävät maksut Hakija on maksanut 28.8.2013 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 12.4.2013. - Virastokeskus - Kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen selvitys rakennusoikeuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin ja tämän vaikutuksesta pysäköintiin, Avanto Arkkitehdit Oy, 25.3.2013 - Espoon keskuksen liikenne- ja ympäristösuunnitelma, WSP Finland Oy, 26.9.2012 - Espoon kaupungintalo, Rakennushistorian selvitys, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 16.2.2012 - Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelma 2011 2020, Espoon kaupunki, Torsti Hokkanen, 27.2.2011 - Espoon kaupungintalon ja Omnian Lakelankadun kiinteistöjen kalliopysäköintitilat, väestönsuojatilat, jätehuoltotilat sekä atk- ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 53 / 87 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.4.2012 61 puhelinkeskustilat, esisuunnitelma, Arkkitehtitoimisto CJN Oy, Kalliosuunnittelu Oy, 29.6.2007 - Espoon kaupungintalon purkukustannuslaskelmat, ISS Proko Oy 3.11.2008 ja Pöyry Building Services Oy 20.10.2008 - Espoon Keskus, yleissuunnittelu Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailun jälkeen, Arkkitehtitoimisto Harris- Kjisik Architects, 19.12.2008 - Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu, arvostelupöytäkirja, Espoon kaupunki, 11.6.2008 - Connexion, draft proposal, Link Signatur and Moller & Gronborg, 12/2008 - Espoon virastokeskuksen kehittäminen, Arkkitehdit Soini Stenbäck Takkinen Oy, 13.1.2009 - Espoon vanha keskus 2003, Metamorfoosin tarina, Reijo Jallinoja Arkkitehti Oy, 2008 - Espoon keskustakorttelit ja kaupungintalo, vaihtoehtotarkastelut, Arkkitehdit Soini Stenback Takkinen Oy, 28.1.2010 - Espoon kaupungintalon perusparannus, hankesuunnitelmatasoinen tarveselvitys, Arkkitehtitoimisto CJN Oy, 20.9.2006 - Espoon uusi keskus 2003, toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen selvitystyö ja kehittämissuunnitelma, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus - Espoon keskuksen kehittämisohjelma, ote kaupunginhallituksen päätöspöytäkirjasta 8, 3.6.2003 - KSL:n käsittelyvaihe 13.6.2012 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 54 / 87 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markku Markkula esitti varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana asia pöydälle lautakunnan 30.5.2012 pidettävään kokoukseen eikä sitä vastustettu. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.5.2012 81 Lautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle 30.5.2012 pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 55 / 87 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian 5 (83 ) jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.6.2012 99 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 13.6.2012 pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 56 / 87 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian 3 ( 97) jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että - päätöskohdan 1.1 loppuun lisätään: Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröivään viheralueeseen korostetaan. - päätöskohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Valtuustotaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena: päätöksenteon ja kansalaistoiminnan ns. demokratiatalo sekä tähän liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan ja toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. - lisätään uusi päätöskohta 1.2a, joka kuuluu: Tässä kaavoitusvaiheessa ei lautakunta rajaa jatkovalmistelusta pois eri ratkaisuja: puretaanko vanha kaupungintalo kokonaan, osittain tai ei-ollenkaan. Valmisteluaineistoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä voidaan tähän ottaa kantaa. Valmisteluaineistoa muokataan päätöksen mukaiseksi siten, että nähtäville menevässä aineistossa kuvataan riittävällä tavalla kaupungintalon osittain tai kokonaan säilytettävät vaihtoehdot. - lisätään uusi päätöskohta 1.2b, joka kuuluu: Mahdollistetaan radanvarteen rakentaminen siirtämällä vanha asemarakennus merkittävään paikkaan keskusaluetta ympäröivään puistovyöhykkeeseen ja luomalla sille luonteva käyttötarkoitus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 57 / 87 Kehitetään näin mahdollistuvalle radanvarteen tulevalle kokonaisuudelle hyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ratkaisu (rakennusten korkeus, käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä). Tutkitaan Kirkkojärventien varteen Espoonportin ja Vaakunatorin väliselle alueelle mielikuvituksellisempaa ja korkeampaa massoittelua sekä sen rikkovia näkymiä radan varresta puistoalueelle. Tällöin monitoimitori, puistoalue ja demokratiatalo olisivat selkeämmin aluetta maantasolla dominoivia. - muutetaan päätöskohta 1.5 kuulumaan: Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee osoittaa rakennusten kellarikerroksiin, pysäköintilaitoksiin tai pysäköintiluolaan. Kadunvarsille ja tonteille mahdollistetaan vain lyhytaikainen huoltoyms. pysäköinti. Varapuheenjohtaja ehdotti, että valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Fredrik Lindberg. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus täydennettynä hänen ja varapuheenjohtajan tekemillä ehdotuksilla hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröivään viheralueeseen korostetaan. 1.2 Valtuustotaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena: päätöksenteon ja kansalaistoiminnan ns. demokratiatalo sekä tähän liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan ja toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Tässä kaavoitusvaiheessa ei lautakunta rajaa jatkovalmistelusta pois eri ratkaisuja: puretaanko vanha kaupungintalo kokonaan, osittain tai ei ollenkaan. Valmisteluaineistoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä voidaan tähän ottaa kantaa. Valmisteluaineistoa muokataan päätöksen mukaiseksi siten, että nähtäville menevässä aineistossa kuvataan riittävällä tavalla kaupungintalon osittain tai kokonaan säilytettävät vaihtoehdot.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 58 / 87 1.4 Mahdollistetaan radanvarteen rakentaminen siirtämällä vanha asemarakennus merkittävään paikkaan keskusaluetta ympäröivään puistovyöhykkeeseen ja luomalla sille luonteva käyttötarkoitus. Kehitetään näin mahdollistuvalle radanvarteen tulevalle kokonaisuudelle hyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ratkaisu (rakennusten korkeus, käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä). Tutkitaan Kirkkojärventien varteen Espoonportin ja Vaakunatorin väliselle alueelle mielikuvituksellisempaa ja korkeampaa massoittelua sekä sen rikkovia näkymiä radan varresta puistoalueelle. Tällöin monitoimitori, puistoalue ja demokratiatalo olisivat selkeämmin aluetta maantasolla dominoivia. 1.5 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.6 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.7 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee osoittaa rakennusten kellarikerroksiin, pysäköintilaitoksiin tai pysäköintiluolaan. Kadunvarsille ja tonteille mahdollistetaan vain lyhytaikainen huolto- yms. pysäköinti. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergin. Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.9.2013 145 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Virastokeskuksen, Espoon keskus II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 610501 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 27.6.2012 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Virastokeskus Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan kortteleista 40218 ja 40223, korttelit 40215, 40217, 40224 ja 40225 sekä virkistys-, tori-, katu- ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 59 / 87 liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 610501. (Poistuvat korttelit 40217 ja 40225). 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavan teknisen korjauksen: Oheismateriaalin kansilehden otsikko muutetaan kuulumaan: Espoon keskus, asemakaavamuutoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Virastokeskus, alue 610501. Keskustelun aikana jäsen Klar teki seuraavan muutosehdotuksen ja esitti että sen perustelut kirjataan pöytäkirjaan: Kaupungintalo suojellaan asemakaavalla. Vähintään rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa. Rakennuksen aulatila on myös suojeltava alkuperäisessä asussaan. Perusteluna muutosehdotukselle on: Museovirasto esittää, että joka tapauksessa kaupungintalo ja valtuustotalon säilyttäminen otetaan kaavamuutoksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Ely-keskuksen mukaan kaupungintalolla on kiistattomasti arkkitehtuurista historiallista arvoa. Näin ollen Ely-keskuskaan ei puolla kaupungintalon purkamista. Tällä asialla on laaja kannatus. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle 3.10.2013 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle 3.10 pidettävään kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, Tonttiyksikkö - Lausuntopyynnöt ja toimialojen kannanotot, Sivistystoimi/ Esikunta/ Kaupunginmuseo Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Palveluliiketoimen toimiala/ Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosliikelaitos Tekninen ja ympäristötoimi/ Tekninen keskus/ Tonttiyksikkö Ympäristökeskus Elisa Oyj

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 60 / 87 Ely Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Fortum Distribution Oy Fortum Power and Heat Oy HSY Vesi Liikennevirasto HSL Helsingin seudun liikenne Museovirasto - Toimenpiteitä varten, kuulutus ja kuulutuskirjeet vastineet mielipiteiden jättäneille

Espoon kaupunki Pöytäkirja 164 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 61 / 87 4035/00.01.02/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 147 25.9.2013 164 Espoonlahden keskus, Espoonlahden keskustan kehittämisen periaatteita, pöydälle 25.9.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh. (09) 816 24420 Juhani Lehikoinen, puh. (09) 816 24211 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: päättää, että Espoonlahden keskustan kaava-alueiden suunnittelussa (Espoonlahden keskus II, alueet 410702 ja 410703) otetaan huomioon seuraavat periaatteet ja tavoitteet: 1 Asumista lisätään ja maankäyttöä tehostetaan huomattavasti nykyisestä. Kaiken uuden rakentamisen tulee luoda vireillä olevissa ja vireille tulevissa asemakaavoissa alueelle uutta ja omaleimaista ajallista kerrostumaa, Espoonlahden olemassa olevia ominaispiirteitä huomioiden ja säilyttäen. 2 Metron ja bussiterminaalin vaihtoyhteyden sekä metron sisäänkäyntien sijoittelussa kiinnitetään erityistä huomioita niiden saavutettavuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Kauppakeskus Lippulaivan suunnittelua tulee viedään yhdessä hankkeen, Länsimetron suunnittelijoiden, kaupungin tilakeskuksen, tonttiyksikön sekä sivistystoimen kanssa eri osapuolien tavoitteita yhteen sovittaen. Kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen toteutetaan metroaseman toimintoja, bussiterminaali sekä aluekirjasto ja kulttuuritilat. 3 Puistoja ja viheryhteyksiä kehitetään ja parannetaan osana laajempaa Espoonlahden viher- ja virkistysaluereitistöä. Puisto-, raitti- ja torialueiden kehittämisessä hyödynnetään ja säilytetään Espoonlahden ominaispiirteitä sekä paikallisesti arvokkaita näkymiä. 4 Alueen pyöräilyn laatureittiä parannetaan, osana pidempää pääyhteyttä. Metroaseman sisäänkäyntien yhteyteen tulee liityntäpysäköintipaikkoja sekä moottoriajoneuvoille että polkupyörille. Polkupyöräpysäköintiä järjestetään metroaseman kaikille saapumissuunnille.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 164 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 62 / 87 Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä muutti päätösehdotustaan ja teki seuraavan muutetun päätösehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistelussa huomioidaan Elinkeino- ja kilpailukyky jaoston 14.10.2013 kokouksen päätökset. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän muutettu päätösehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistelussa huomioidaan Elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätökset. Selostus Espoonlahden keskuksen kehittämisen kannalta kaksi keskeisintä asemakaavan muutosta ovat: Espoonlahden keskus II, alueet 410702 ja 410703, joista ensimmäinen koskee entisen Mårtensbron koulun paikalle tulevia asuinkortteleita sekä jälkimmäinen kauppakeskus Lippulaivan laajennusta. Ne on esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 12.6. ja 4.9.2013. Espoonlahden keskuksen kehittämiskokonaisuuteen kuuluvat myös ns. Yrityspuiston alue ja Länsiväylän ja Kivenlahdentien välillä oleva alue, joista on tarkoitus laatia myöhemmin tarkempia maankäytön kehittämistarkasteluja. Em. alueista on laadittu alustava maankäytön kehittämisselvitys (Avanto Arkkitehdit, 2013). Entisen Mårtensbron koulun paikalle kaavoitettaviin asuinkortteleihin esitetään asuinrakentamista noin 71 000 k-m 2 ja se sisältää kaupungin oman varauksen Elä- ja Asu-palvelutalokonseptin toteutukselle. Kaavan keskeisenä tavoitteena on kehittää aluekeskusta kiertävää ns. rannalta rannalle kevyenliikenteen virkistysyhteyttä sekä uudistaa kaupunkikuvaa luomalla omaleimaista ja nykyisestä rakenteesta erottuvaa uutta historiallista kerrostumaa alueelle. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos antoi 3.6.2013 suunnitteluvarauksen Citycon Oyj:lle 30.11.2013 asti nykyisen Lippulaivan kauppakeskuksen laajennuksen suunnittelemiseksi. Asemakaavan valmisteluaineistossa esitetään kerrosalan kaupallisen kerrosalan lisäykseksi noin 29 000 k-m 2, jolloin kaupallisten tilojen kokonaismäärä kasvaa noin 51 000 k-m 2 :iin. Lippulaivan laajennuksen yhteyteen sisältyy kaupungin varaukset metron liityntäbussien sisäterminaalille sekä kirjasto- ja kulttuuritiloille. Lisäksi kaavassa esitetään asumista noin 15 000 k-m 2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 164 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 63 / 87 Alueen likimääräinen sijainti Espoon karttapohjalla esitettynä Espoonlahden keskuksen kehittämisen kannalta kaksi keskeistä asemakaavan muutosta ovat: Espoonlahden keskus II, alueet 410702 ja 410703, joista ensimmäinen koskee entisen Mårtensbron koulun paikalle tulevia asuinkortteleita sekä jälkimmäinen kauppakeskus Lippulaivan laajennusta. Ne on esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 12.6. ja 4.9.2013. Espoonlahden keskuksen kehittämiskokonaisuuteen kuuluvat myös ns. Yrityspuiston alue ja Länsiväylän ja Kivenlahdentien välillä oleva alue, joista on tarkoitus laatia myöhemmin tarkempia maankäytön kehittämistarkasteluja. Em. alueista on laadittu alustava maankäytön kehittämisselvitys (Avanto Arkkitehdit, 2013). Entisen Mårtensbron koulun paikalle kaavoitettaviin asuinkortteleihin esitetään asuinrakentamista noin 71 000 k-m 2 ja se sisältää kaupungin oman varauksen Elä- ja Asu-palvelutalokonseptin toteutukselle, jonka rakennusoikeusvaraus on noin 13 000 k-m 2. Kaavan keskeisenä tavoitteena on kehittää aluekeskusta kiertävää ns. rannalta rannalle kevyenliikenteen virkistysyhteyttä sekä uudistaa kaupunkikuvaa luomalla omaleimaista ja nykyisestä rakenteesta erottuvaa uutta historiallista kerrostumaa alueelle. Espoonlahden keskus on Espoon kaupan palveluverkkoselvityksen (Entrecon, 2011) rakennemallissa esitetty kaupunkikeskuksena. Espoonlahden suuralueelle on osoitettu laskennallisesti hyvin suurta kasvua kaupalliselle tilantarpeelle vuoteen 2030 mennessä. Länsimetron jatkealueen kaupallisessa tarkastelussa (Ramboll 2012) on Espoonlahden keskustatoimintojen alueelle esitetty noin 10 000 päivittäistavara- ja noin 60 000 k-m 2 muuta keskustaerikoistavaran kauppaa vuonna 2030.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 164 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 64 / 87 Lippulaivan laajennuksessa esitetty kaupallinen ja palveluiden kerrosala tukee em. selvitysten laskennallista tarvetta. Lippulaivan laajennuksen asemakaavan valmisteluaineistossa esitetään kerrosalan kaupallisen kerrosalan lisäykseksi noin 29 000 k-m 2, jolloin kaupallisten tilojen kokonaismäärä kasvaa noin 51 000 k-m 2 :iin. Lippulaivaan sisältyy osaksi myös kaupungin varaukset metron liityntäbussien sisäterminaalille sekä kirjasto- ja kulttuuritiloille. Lisäksi kaavassa esitetään asumista noin 15 000 k-m 2. Kaavan muutoksilla mahdollistetaan nykyistä paremmat julkiset ja kaupalliset palvelut aluekeskuksessa sekä tuntuva asukasmäärän lisääminen tulevan metroaseman ja bussiterminaalin välittömässä läheisyydessä. Tämä vastaa osaltaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, jotka koskevat Helsingin seudulla raidejoukkoliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Alueen työpaikkaomavaraisuuden lisäämistä tarkastellaan myöhemmissä asemakaavahankkeissa, liittyen ns. Yrityspuiston ja Länsiväylän eteläpuolisen alueen kehittämiseen. Espoonlahden keskustan kehittämisen eteenpäin viemiseksi on tarkoituksen mukaista linjata keskeisiä ja tärkeitä jatkosuunnitteluperiaatteita kaavoituksen suuntaviivoiksi. Tavoitteita ja linjauksia Espoonlahden keskuksen kehittämiseksi Asemakaavan muutoksilla luodaan edellytykset: - Espoonlahden keskusta-alueen keskustan kaupunkikuvan parantamiselle omaleimaisella ja korkeatasoisella uudisrakentamisella, luoden uutta ajallista kerrostumaa osana kehittyviä keskustakortteleita. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröiviin virkistysalueisiin vahvistetaan. - työpaikkojen sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden lisäämiseksi Espoonlahden aluekeskuksessa. - uusien asuntojen rakentamiseksi Espoonlahden keskustaan, monipuolisten palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä. - toteuttaa toimivat joukkoliikenteen ja kulttuuritoiminnan tilat kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen. - rakentamisen riittävän joustavalle toteutukselle, huomioimalla kaavan mahdollinen pitkä toteutumisaika ja jättämällä riittävästi mahdollisuuksia pysäköinnin järjestämisen osalta. - kokonaisvaltaisesti toimivan liikenteen järjestämiseksi. Lisäksi kaava- ja myöhemmän rakennussuunnittelun tavoitteina on vahvistaa alueen identiteettiä ja ominaispiirteitä mm. lähiympäristön käsittelyperiaatteissa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 164 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 65 / 87 Yleiset tavoitteet: Vireillä olevia asemakaavoja sekä jatkossa vireille tulevia Espoonlahden keskustan kehittämiseen liittyviä asemakaavahankkeita tullaan tutkimaan Espoonlahden keskuksen maankäytön kehittämisselvityksen pohjalta (Avanto Arkkitehdit, 2013). Kaavoituksessa huomioidaan Länsimetro Oy:n suunnitteluttaman metroaseman ja liityntäbussiterminaalin suunnittelutavoitteet sekä kaupungin sivistystoimen tarveselvitykseen kirjatut tavoitteet ja päätökset kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen tulevien kirjasto- ja kulttuuritilojen laajuudesta ja sisällöstä. Asuminen Asuntotuotantoa lisätään ja maankäyttöä tehostetaan huomattavasti nykyisestä. Kaiken uuden rakentamisen tulee nyt vireillä olevissa ja tulevaisuudessa vireille tulevissa asemakaavahankkeissa luoda alueelle uutta ja omaleimaista ajallista kerrostumaa, Espoonlahden olemassa olevia ominaispiirteitä huomioiden ja mahdollisuuksien mukaan säilyttäen. Asuntorakentamisen tulee olla laadukasta, asuntotyypeiltään vaihtelevaa ja sosiaaliselta rakenteeltaan monipuolista. Virkistysalueet ja reitit Espoonlahden keskuksen puisto- ja viheryhteyksiä kehitetään ja parannetaan, osana laajempaa Espoonlahden virkistysaluereitistöä. Alueelta on hyvät yhteydet laajempiin virkistysaluekokonaisuuksiin, kuten Sammalvuoreen ja merenrantaan sekä Espoonlahden urheilupuistoon. Kauppakeskus Lippulaivan ja tulevan metroaseman suunnittelun yhteydessä tulee erityishuomiota kiinnittää Lippulaivan lounaispuolella sijaitsevan paikallisen Espoonlahdenreitti-raitin laadukkuuteen, toimivuuteen, viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen ja sen liittyminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja maisemaan tulee olla luontevaa ja raittia tulee kehittää samoilla perusperiaatteilla kuin se on toteutettu. Erityisesti kirkon ympäristön suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja varmistaa alueen sisäisten tärkeiden näkymien säilyminen ja kulkuyhteyksien säilyminen. Espoonlahdenreittiin liittyvien aukiotilojen tulee olla aktiivisia, houkuttelevia ja korkealuokkaisia kaupunkiaukioita. Puisto- ja torialueiden kehittämisessä tulee hyödyntää ja säilyttää Espoonlahden olemassa olevia ominaispiirteitä ja puustoa mahdollisuuksien mukaan. Joukkoliikenne, metroasema ja liityntäbussiterminaali Espoonlahden joukkoliikenne tukeutuu Länsimetron jatkeeseen, jossa metroasema sijaitsee aivan alueen ytimessä. Rakennukseen sijoitettu liityntäbussiterminaali takaa nopean, turvallisen ja matkustajaystävällisen vaihtoyhteyden metron ja bussin välillä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 164 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 66 / 87 Metron ja bussiterminaalin vaihtoyhteyden sekä metron sisäänkäyntien sijoittelussa tulee kiinnittää erityistä huomioita niiden saavutettavuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Joukkoliikennesuunnittelua viedään eteenpäin yhdessä Lippulaivan hankkeen ja Länsimetron suunnittelijoiden sekä kaupungin kesken. Kauppakeskus Lippulaiva Kauppakeskus Lippulaivan laajennuksessa tulee mahdollistaa metroaseman ja liityntäbussiterminaalin liittyminen osaksi kokonaisuutta, vaikka hankkeiden aikataulut eivät kulkisi samassa tahdissa. Tarvittaessa Lippulaivaan tulee jättää varauksia metroaseman pysty-yhteyksien ja asemaan liittyvien kulkureittien myöhemmälle toteutukselle. Kirjasto- ja kulttuuritilojen tulee voida toimia kauppakeskuksesta erillään mutta niiden tulee myös liittyä kauppakeskukseen siten, että kulku tilojen välillä tapahtuu sisätiloissa. Kirjasto ja kulttuuritilat Kauppakeskus Lippulaivan asemakaavassa tulee osoittaa sivistystoimen tarveselvityksen mukainen kerrosala julkiselle kulttuuritoiminnalle (Espoonlahden aluekirjasto). Suunnittelua tehdään yhteistyössä Lippulaivan hankkeen, kaupungin tilakeskuksen, tonttiyksikön sekä sivistystoimen kanssa eri osapuolien tavoitteita yhteen sovittaen. Jalankulku- ja polkupyöräliikenne Espoonlahdenkadun pohjois-/koillislaidoilla sijaitsee pyöräilyn laatureitti osana pidempää pääyhteyttä. Pitkämatkaista alueen ohittavaa polkupyöräliikennettä palvelee myös Kivenlahdentien varren pyörätie, joka mm. alittaa Ulappakadun. Myös muihin ilmansuuntiin on hyvät pyörätiet. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet joka suunnalta ja kaikilla kulkuvälineillä. Liityntäterminaalin yhteyteen tulee liityntäpysäköintipaikkoja sekä moottoriajoneuvoille että polkupyörille. Polkupyöräpysäköintiä järjestetään metroaseman kaikille saapumissuunnille. Ajoneuvoliikenne Alueen liikenne mallinnetaan, jotta liikennevirrat pystytään ohjaamaan mahdollisimman tarkoituksen mukaisesti. Liityntäterminaalin bussiliikennettä sekä kauppakeskukseen suuntautuvaa liikennettä ohjataan tarpeen mukaan ajoliittymien sijoittelulla, liikenteen ohjauksen keinoin sekä katuverkolla että pysäköintilaitoksen sisällä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 164 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 67 / 87 Päätöshistoria Kaavoitustilanne: Espoonlahden keskus II, alue 410702 - asuinkorttelit, Mårtensbron koulun kortteli - valmisteluaineisto nähtävillä ja asukastilaisuus 1.-30.6.2009 - asemakaavaehdotuksen valmistelu, suuntaviivat Avanto Arkkitehdit Oy:n kanssa - asemakaavaehdotuksen info kaupunkisuunnittelulautakunnassa 13.6. ja 4.9.2013 Tavoiteaikataulu: - asemakaavaehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnassa (nähtäville MRA 27 mukaisesti) 25.9.2013 - asemakaavan hyväksyminen kaupunkisuunnittelulautakunnassa (Valtuustoasia) joulukuu 2013 Espoonlahden keskus II, alue 410703 - kauppakeskus Lippulaiva - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - kaavamuutoshakemus jätetty - asemakaavaehdotuksen info kaupunkisuunnittelulautakunnassa 29.11.2012 sekä 13.6. ja 4.9.2013 Terminaalivaihtoehtoja ja liikenteellisiä vaihtoehtoja tarkasteltiin syksyllä 2012. Kesäkuusta 2013 lähtien Lippulaivan suunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Länsimetron suunnittelukonsulttien kanssa (ALA Arkkitehdit). Liikennejärjestelyitä ja liikenteen toimivuutta on tutkittu tarkemmin suunnittelun edetessä (Ramboll, 2013) Tavoiteaikataulu: - valmisteluaineisto nähtävillä syys-lokakuu 2013 - asemakaavaehdotus alkuvuosi 2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.9.2013 147 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: päättää, että Espoonlahden keskustan kaava-alueiden suunnittelussa (Espoonlahden keskus II, alueet 410702 ja 410703) otetaan huomioon seuraavat periaatteet ja tavoitteet:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 164 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 68 / 87 1 Asumista lisätään ja maankäyttöä tehostetaan huomattavasti nykyisestä. Kaiken uuden rakentamisen tulee luoda vireillä olevissa ja vireille tulevissa asemakaavoissa alueelle uutta ja omaleimaista ajallista kerrostumaa, Espoonlahden olemassa olevia ominaispiirteitä huomioiden ja säilyttäen. 2 Metron ja bussiterminaalin vaihtoyhteyden sekä metron sisäänkäyntien sijoittelussa kiinnitetään erityistä huomioita niiden saavutettavuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Kauppakeskus Lippulaivan suunnittelua tulee viedään yhdessä hankkeen, Länsimetron suunnittelijoiden, kaupungin tilakeskuksen, tonttiyksikön sekä sivistystoimen kanssa eri osapuolien tavoitteita yhteen sovittaen. Kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen toteutetaan metroaseman toimintoja, bussiterminaali sekä aluekirjasto ja kulttuuritilat. 3 Puistoja ja viheryhteyksiä kehitetään ja parannetaan osana laajempaa Espoonlahden viher- ja virkistysaluereitistöä. Puisto-, raitti- ja torialueiden kehittämisessä hyödynnetään ja säilytetään Espoonlahden ominaispiirteitä sekä paikallisesti arvokkaita näkymiä. 4 Alueen pyöräilyn laatureittiä parannetaan, osana pidempää pääyhteyttä. Metroaseman sisäänkäyntien yhteyteen tulee liityntäpysäköintipaikkoja sekä moottoriajoneuvoille että polkupyörille. Polkupyöräpysäköintiä järjestetään metroaseman kaikille saapumissuunnille. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle 15.10.2013 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle 15.10.2013 pidettävään kokoukseen. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 69 / 87 3430/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 146 25.9.2013 165 Espoonlahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27), Espoonlahden keskus II, alue 410702, pöydälle 25.9.2013 Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh. (09) 816 24420 Juhani Lehikoinen, puh. (09) 816 24211 Mikla Koivunen, puh. (09) 816 24053 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus II:n asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 410702. 2 hyväksyy MRA 27:n mukaisesti nähtäville 18.5.2009 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Espoonlahden Keskus II - Esbovikens Centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6471, joka käsittää korttelit 34339 34342, osan katu-, puisto- ja suojaviheralueesta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410702. Muodostuu uudet korttelit 34339 ja 34340. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä muutti päätösehdotustaan ja teki seuraavan muutetun päätösehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistelussa huomioidaan Elinkeino- ja kilpailukyky jaoston 14.10.2013 kokouksen päätökset. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän muutettu päätösehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 70 / 87 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistelussa huomioidaan Elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätökset. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 4 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavakartta - Kaavamääräykset - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on muuttaa nykyinen Y-kortteli (koulu ja päiväkoti) Espoonlahden keskustaa tehokkaasti tiivistäväksi asuinkortteliksi, joka sijoittuu tulevan metroaseman ja kauppakeskus Lippulaivan välittömään läheisyyteen. Nykyistä puistoa laajennetaan osaksi laajempaa Espoonlahden keskusta alueen puisto- ja virkistysreittikokonaisuutta. Asemakaavaratkaisun tavoitteena on luoda korkeatasoista urbaania kaupunki-ympäristöä, puistomaisia, turvallisia ja houkuttelevia kevyen liikenteen yhteyksiä sekä liikennemelulta suojattuja piha- ja puistoympäristöjä. Asuinrakennukset muodostuvat pääkaduille muurimaisina, kerrosluvun vaihdellessa 5-8 välillä. Korttelin sisäosissa on matalampia pienkerros- ja rivitaloja. Alueen läpäisevät puistoalueet ja niiden yhteydessä oleva kevyen liikenteen reitistö kytkeytyy osaksi laajempaa virkistys- ja ulkoilureittien kokonaisuutta. Asemakaavan muutosehdotuksessa on esitetty n. 72 500 k-m 2 asuinrakentamista sekä 1000 liike-, asukas- ja palvelutiloja. Asuinrakentamiseen sisältyy myös kaupungin Elä ja asuseniorikeskus (n. 12 850 k-m 2 ). Asemakaavan korttelitehokkuus vaihtelee välillä n. e=1,70 2,59, alueen (n. 6,2 ha) kokonaistehokkuudeksi muodostuessa n. e=1,18. Alueen laskennallinen asukasmäärä on 1570 asukasta. Alueen kaikki asukaspysäköinti ja vieraspaikat on sijoitettu pihakannen alaisiin tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 71 / 87 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla esitettynä. Espoonlahden keskus II - Esbovikens Centrum II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6471, käsittää korttelit 34341 34342 sekä katu-, virkistys- ja suojaviheraluetta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410703. Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2006 2007. Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupunki. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 23.2.2009 ja tarkistettu 18.5.2009. Se on osallisten käytettävissä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelussa koko kaavaprosessin ajan. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden Keskuksessa, kauppakeskus Lippulaivan, tulevan metroaseman ja Espoonlahdenkadun pohjoispuolella. Alueen länsi-osassa on vanhan Mårtensbron koulun sekä päiväkoti. Koulun pihalla maasto kohoaa pieneksi kukkulaksi. Koulu siirtyi uudelle paikalleen Rehtorinkujalle keväällä 2012. Alueen itäosa ja sen matalin kohta Tähystäjänkadun pohjoispuolella on vanhaa viljelypalstaaluetta. Etelässä alue liittyy osaksi Ulappatorin, Espoonlahdenkadun sekä Lippulaivan ympäristöön. Alueen maanomistajana on Espoon kaupunki.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 72 / 87 Voimassa oleva asemakaava, yleiskaava ja maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden 15.8.2007 tekemän päätöksen jälkeen. Asemakaavan muutosalue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu viheryhteystarve. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Asemakaavan muutosalue on yleiskaavassa merkitty kehitettäväksi keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Keskustatoimintojen alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Alueen itäreunaan on merkitty lisäksi virkistys ja kevyenliikenteen yhteystarve. Asemakaavan muutos käsittää voimassa olevat seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus II (410700), joka on tullut lainvoimaiseksi 23.12.1991. Asemakaava sisältää puistoa ja yleistenrakennuksen korttelialueet. Espoonlahden keskus II, muutos (410800), joka on tullut lainvoimaiseksi 11.9.1998. Asemakaava sisältää erityisaluetta. Espoonlahden keskus, muutos (410306), joka on tullut lainvoimaiseksi 19.9.2007. Asemakaava sisältää katualuetta. Espoonlahden keskus IV, muutos (412400), joka on tullut lainvoimaiseksi 23.11.2000. Asemakaava sisältää virkistysaluetta. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 18.5.2009 asemakaavan valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 1.6-30.6.2009 ja siihen liittyvä asukastilaisuus järjestettiin 9.6.2009. Tilaisuudessa oli kaupungin edustajien lisäksi 11 osallista. Nähtävilläoloaikana asiasta jätettiin 1 kirjallinen mielipide, jossa vastustettiin alueen kaavoittamista työpaikkojen sijasta asumiskäyttöön. Sivistystoimelta tuli kannanotto, jossa heillä ei ollut asiaan huomauttamista. Asemakaavan muutos Asemakaavaehdotuksessa tehokas rakentaminen vastaa yleiskaavallisia tavoitteita Espoonlahden keskuksen kehittämiseksi vahvana aluekeskuksena. Rakentamisen volyymi on mitoitettu siten, että se tehokkuudestaan huolimatta liittyy mahdollisimman luontevasti osaksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 73 / 87 olevaa kaupunkirakennetta, muodostuen kuitenkin omaleimaisena ja alueen identiteettiä vahvistavana uutena kerrostumana. Suunnitelmassa on esitetty alueelle yhteensä noin 72 500 k-m 2 asuntojen rakentamista varten, mihin sisältyy n. 12 850 kokoinen Elä- ja Asupalveluasumisen ja palveluiden hanke. Lisäksi kaava mahdollistaa liike- ja palvelurakentamista n. 1000 k-m 2. Alueen laskennallinen tuleva asukasmäärä on noin 1570 (1as/45 as-k-m 2 ). Asemakaavan valmisteluaineiston jälkeen kerrosalaa on nostettu n. 18 000 k-m 2 palveluasumisen kerrosalatavoitteiden tarkennuttua ja koska päiväkotitontti on muutettu asumiselle. Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 6,17 ha. Asemakaavan kokonaiskerrosala on n. 72 500 k-m 2 ja kokonaisaluetehokkuus ea=1,18. Asemakaavan korttelitehokkuus vaihtelee välillä n. e=1,70 2,59. - asuinkerrostalojen korttelialueet (AK): 58 650 k-m 2 - kortteli AK 34339: 10 400 k-m 2, ek=2,59 - kortteli AK 34340: 21 400 k-m 2, ek=1,70 - kortteli AK 34341: 26 850 k-m 2, ek=2,45 - sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen 12 850 k-m 2, ek=2,13 - liike-, palvelu- ja toimistotiloja (korttelissa 34341):1000 k-m 2 Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakennuksiin saa rakentaa väestönsuoja-, yhteis-, varasto-, kerho-, teknisiä sekä kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja 10 % kaavan mukaisesta kerrosalasta, joita varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja (lisärakennusoikeus). Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: AK- korttelialueella: 1ap/ 100 k m 2, kuitenkin väh. 0,8 ap/asunto YSA- korttelialueella: 1ap/ 150 k m 2 Liike-, toimisto- ja palvelutiloille (m/m) 1ap/ 70 k m 2 Lisäksi alueelle on toteutettava vieraspaikkoja 10 % asukaspysäköintimäärästä. Pysäköintilaitokset voidaan toteuttaa annettujen rakennusoikeuksien lisäksi. Asuinrakennusten yhteistiloille mahdollistettua lisärakennusoikeutta ei lasketa autopaikkatarpeisiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 74 / 87 Yleiskuvaus Asemakaavaehdotus sisältää neljä korttelia (34339 34342), jotka muodostavat kaksi suurkorttelia joiden keskeltä kulkee puisto sekä virkistysyhteys osana laajempaa Espoonlahden ns. rannalta rannalle - virkistysreittikokonaisuutta. Tehokkain, 5-8- kerroksinen yhteen kytketty rakentaminen on sijoitettu kortteleiden ulkoreunoille, jossa ne muodostavat tehokkaan melumuurin erityisesti Länsiväylän liikennemelua vastaan. Puiston puoleisilla reunoilla on nauha 2-3-kerroksisia pientalomaisia asuinrakennuksia. Tehokkaimman rakentamisen sijoittaminen katujen varsille mahdollistaa kortteleiden keskelle syntyvän laajemman avoimen puistoalueen muodostumisen sekä siihen liittyvät selkeästi hahmotettavat ja houkuttelevat kevyen liikenteen yhteydet. Pieniä korttelipiha-alueita on kompensoitu edellyttämällä kansipihojen lisäksi osalle matalampia rakennusaloja myös kattopihoja asukkaiden yhteiskäyttöön. Ulappa- ja Kongsberginpuistot ovat osa korttelipihojen maisemallista kokonaisuutta rakennusmassojen välistä avautuvin näköaloin ja kulkuyhteyksin. Kaupunkikuva Tärkeimpänä kaupunkikuvallisena tavoitteena on luoda hyvin näkyvä, tunnistettava ja kiinnostava asuntokorttelikokonaisuus, joka vahvistaa positiivisesti paikan henkeä ja paikallista identiteettiä tärkeällä paikalla Espoonlahden keskustassa. Suunnitelmassa uusi rakentamisen kerrostuma on perussävyltään tumma, joka rytmittyy julkisivujen tehostevärialueista ja lämpimän sävyisistä puupinnoista. Korttelipihojen ja puiston puolella rakennukset ovat porrastettuja 2-3-kerroksisia ja julkisivumateriaaleina on pääasiassa puu. Kortteleita reunustavat korkeammat rakennusmassojen pääasiallisena julkisivumateriaalina on tumma harmaasävyinen tiili, jolle vastakohtana toimivat ns. leikattujen ulkopintojen rapatut, reippaasti väritetyt pinnat. Muodostuvat rakennuksen sisäiset kattopinnat, kuten sisään vedettyjen parvekkeiden katot, tulee käsitellä puuverhoiluin. Kaupunkikuvallisia yksityiskohtia tarkennetaan jatkossa Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmassa. Liikenne ja pysäköinti Alueen kaikki asukaspysäköinti on sijoitettu maan- tai pihakannen alaisiin laitoksiin sekä maanpäälliseen pysäköintilaitokseen (LPA). Ratkaisu on perusteltu alueen sijaitessa aivan Espoonlahden ydinkeskustassa tulevan metroaseman tuntumassa ja rakentamistehokkuuden vuoksi maanpäällinen tila tarvitaan mahdollisimman laajasti pihatoiminnoille ja oleskelulle ja asukkaiden virkistykseen. Koska asemakaavan toteutuminen tapahtuu todennäköisesti pidemmällä aikavälillä ja tonttikohtaisesti eri aikatauluissa (korttelit 34339 ja 34342 mahdollisesti vasta v. 2020 jälkeen), antaa asemakaava mahdollisuuden toteuttaa vaihtoehtoisia pysäköintiratkaisuja ja korttelikohtaisia yhteisjärjestelyitä. Ajoliittymät asuinkortteleihin on tarkasti sovitettu laadittujen katusuunnitelmien pohjalta. Läntisen kortteliin 34341 ajoliittymät ovat korttelikohtaisia ja ajo tapahtuu Espoonlahdenkadun ja Maakravunkujan risteyksestä sekä Märssykorinaukiolta. Pysäköinti on sijoitettu pihakannen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 75 / 87 alle kahteen tasoon. Korttelin 34340 ajoyhteydet voivat olla AHkorttelialueen kautta myös tonttikohtaiset. Pysäköinti on sijoitettu LPAkorttelialueelle, mihin voidaan sijoittaa myös muiden kortteleiden autopaikkoja. Ulappakadun itäpuolella, korttelin 34339 ajoliittymä on Ulappakadulla. Osa autopaikoista sijaitsee tontilla pihakannen alla ja osa em. LPApysäköintilaitoksessa. Korttelin 34342 ajoliittymä on Tähystäjänkadulla ja autopaikat pihakannen alla. Muut suunnitelmat asemakaavassa Ulappakadun ja Kongsberginpuiston kevyenliikenteen raitin linjaus noudattelee v. 2012 laadittujen katu-, hulevesi- ja tulvareittisuunnitelmien sisältöä Kongsbergin puistoon on osoitettu suunnitelman mukainen hulevesiallas. Tehostettu rakentaminen lisää tiiviitä vettä läpäisemättömiä pintoja suhteessa valmisteluaineistoon. Suunnitelmat Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu alustava pohjaveden hallintaselvitys ja siihen liittyvä hulevesien hallintasuunnitelma (Ramboll 2013), joiden suosituksia on sisällytetty asemakaavaan määräyksin ja suunnitteluratkaisuin. Suunnittelutyötä on tehty alkuvaiheessa yhdessä Avanto Arkkitehdit Oy:n kanssa ja tehdyn Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmassa (Luonnos, 23.2.2013) esitetyt periaatteelliset ratkaisut ovat olleet kaavoituksen pohjalla. Suunnitelman sisältöä tullaan päivittämään ja tarkentamaan ehdotusvaiheessa. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutosten kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Esittelyaineisto - Asemakaavan muutosehdotus, piir.nro 6471, päivätty 18.5.2009, muutettu 16.9.2013, pienennös - Kaavamääräykset, piir.nro 6471, päivätty 18.5.2009, muutettu 16.9.2013, pienennös - Asemakaavaehdotuksen havainnekuva, piir.nro 6813, päivätty 16.9.2013 Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta määräyksineen - Asemakaavaselostus liitteineen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 76 / 87 Päätöshistoria - Havainnekuva - Lähiympäristö ja korttelisuunnitelma LUONNOS 23.2.2013 (Avanto Arkkitehdit) - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä ja kannanotoista Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.9.2013 146 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipide ja kannanotto on annettu Espoonlahden Keskus II:n asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 410702. 2 hyväksyy MRA 27:n mukaisesti nähtäville 18.5.2009 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Espoonlahden Keskus II - Esbovikens Centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6471, joka käsittää korttelit 34339 34342, osan katu-, puisto- ja suojaviheralueesta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410702. Muodostuu uudet korttelit 34339 ja 34340. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle 15.10.2013 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle 15.10.2013 pidettävään kokoukseen. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija

Espoon kaupunki Pöytäkirja 166 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 77 / 87 4456/10.02.03/2012 166 Lippajärvi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Lippajärvi, alue 150711 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. (09) 816 24161 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 4.3.2013 päivätyn ja 7.10.2013 muutetun Lippajärvi - Klappträsk, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6776, joka käsittää korttelin 62032 ja katualuetta 62. kaupunginosassa (Lippajärvi), alue 150711. 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden suuremman koulun, päiväkodin ja neuvolan rakentamisen samalla keskittäen alueen palveluita. Lainvoimaisen asemakaavan mahdollistama rakentamisen määrä on nykyiselle toiminnalle riittämätön. Rakennusoikeuden määrä kasvaa kaavamuutoksella 5950 k-m 2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 166 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 Sivu 78 / 87 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lippajärvi - Klappträsk, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6776, käsittää korttelin 62032 ja katualuetta 62. kaupunginosassa (Lippajärvi), alue 150711. Vireilletulo Muutoksen hakijana on tontin 62032/1 omistaja, Espoon kaupunki/tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 16.10.2012. Vireilletulosta on tiedotettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 9.1.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Lippajärvellä Träskändan puistoalueen kaakkoispuolella osoitteessa Lippajärventie 44. Suunnittelualueeseen kuuluu myös katualuetta. Kortteli 62032 on rakentunut kaavan mukaisesti opetustoimintaa palvelevien rakennusten ja lastenkodin korttelialueeksi (Yos2), jolle saa rakentaa 6-asuntoisen rivitalon. Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1957 valmistunut Auroran koulu (peruskoulun ala-aste) sekä sen henkilökunnalle varattu rivitalo, vuonna 1961 valmistunut lastenkoti sekä sen henkilökunnalle varattuja asuintiloja sekä vuonna 2008 viiden vuoden määräaikaisella luvalla rakennettu siirtokelpoinen koulurakennus. Rakennusoikeutta on käytetty 4298 k-m 2, joka ylittää kaavassa osoitetun rakennusoikeuden 48 k-m 2 :llä. Tontin eteläpäädyssä sijaitsee pallokenttä.