PULESJÄRVI, Itäniementie, osa kiinteistöstä VATTULANMAA 721-24-0 Ranta-asemakaava nro 039, TRE:7071/10.02.01/2015 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Luonnos 23.2.2017 Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee 23.2.2017 päivättyä ranta-asemakaavaluonnosta. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
2 Sisällysluettelo 1. LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 SUUNNITTELUALUE 3 1.2 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET 5 1.2.1 Maakuntakaava 5 1.2.2 Yleiskaava 6 1.2.3 Asemakaava 6 1.2.4 Ranta-alueen mitoitus 6 1.2.5 Luonto 8 1.2.6 Rakennusjärjestys 8 1.2.7 Pohjakartta 8 2. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 8 2.1 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 8 2.1.1 Osalliset 8 2.1.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 8 2.2 RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 9 3. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 10 3.1 KAAVAN RAKENNE 10 3.1.1 Mitoitus 10 3.1.2 Palvelut 10 3.2 ALUEVARAUKSET 11 3.2.1 Korttelialueet 11 3.2.2 Muut alueet 11 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET 11 3.3.1 Kaavan vaikutukset lähialueiden asukkaiden ja loma-asukkaiden elinoloihin ja -ympäristöön 11 3.3.2 Kaavan vaikutukset liikenteeseen 12 3.3.3 Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan 12 3.3.4 Kaavan vaikutukset vesistöön 12 3.3.5 Kaavan vaikutukset virkistykseen 12 4. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 13 4.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 13 4.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 13
Aloitteen ranta-asemakaavan laadinnasta on tehnyt kiinteistön 837-721- 24-0 omistaja Tampereen kaupunki (kiinteistötoimi). Hankkeen diaarinumero: TRE:7071/10.02.01/2015, kaavanumero 039. Ranta-asemakaava tuli vireille 23.2.2017, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 23.2.-24.3.2017 väliseksi ajaksi. Ranta-asemakaavan liiteasiakirjat: Ranta-asemakaavakartta, luonnos 23.2.2017 Ranta-asemakaavan selostus, luonnos 23.2.2017 Havainnekuva, luonnos 23.2.2017 Asemakaavan seurantalomake 23.2.2017 Luontoselvitys 28.12.2016 Arkeologinen inventointi x.x.2017??? 3 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Tampereen keskustasta koilliseen Pulesjärventiestä erkanevan Itäniementien alkupäässä entisen leirintäalueen paikkeilla. Matkaa Tampereen keskustasta on maanteitse noin 25 km ja linnuntietä noin 18 km. Kaava-alue käsittää noin 13,5 ha:n maa-alueen Pulesjärven Itälahden rannalta eli osan noin 530 ha:n suuruisesta tilasta Vattulanmaa 721-24-0. Kiinteistön omistaa Tampereen kaupunki. Vattulanmaa-niminen kiinteistö on yhdistetty vuonna 1991 Salmentaustan tilasta 714-5-72, Kaulamoisen tilasta 721-2-109, Vattulanmaan tilasta 721-23-1 sekä Kintulammen tilasta 721-23-2. Nykyiseen kiinteistöön kuuluu maapinta-alaa noin 450 ha ja vesipinta-alaa noin 80 ha. Valokuva: Näkymä rannasta nykyisen saunan kohdalta Pulesjärvelle.
4 Ranta-asemakaava-alueella sijaitsee nykyisellään alle 60 m2:n suuruinen hirsirakenteinen saunarakennus, joka on rakennettu 1970-luvun alkupuoliskolla sekä pieniä piharakennuksia osoitteessa Itäniementie 63. Saunalle sekä piharakennuksille on tehty kuntoarvio 12.4.2016 (Raksystems Insinööritoimisto Oy; Tommi Silvasti ja Juha-Pekka Viitanen). Rakennukset ovat pääosin alkuperäisessä kunnossa, mutta välittömiä korjaustoimenpiteitä ne eivät vaadi. Huoltotoimenpiteet, kuten maalaus, ovat kuitenkin välttämättömiä. Saunarakennuksen sähköjärjestelmä on tosin jo ylittänyt elinkaarensa (40 vuotta). Rakennus on tarkoitus säilyttää. Valokuva: Saunarakennus rannassa Virastokartta: Tampereen kaupunki 2016 Kaava-alue punaisella.
1.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 1.2.1 Maakuntakaava Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualueen halkoo seudullisesti merkittävä kehitettävä ulkoilureitti. Maakuntakaavassa ei ole aluemerkintöjä suunnittelualueen osalla. Suunnittelualueen ulkopuolella muu osa kiinteistöä on osa retkeily- ja ulkoilualuetta, luonnonsuojelualuetta tai maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. 5 Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Kaava-alue punaisella. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus oli nähtävillä loka-marraskuussa 2016. Ehdotuksessa ranta-asemakaava -alue sijoittuu ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävälle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Alueen halki kulkee seudullinen ulkoilureitti. Muu osa kiinteistöä on osa retkeily- ja ulkoilualuetta, suojelualuetta tai ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävää maa- ja metsätalousaluetta. Ote Pirkanmaan maakuntakaava 2040, 10.10.-11.11.2016 nähtävillä olleesta ehdotuksesta. Kaava-alue punaisella.
6 1.2.2 Yleiskaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön 28.2.1994 vahvistama Aitolahti-Teisko rantayleiskaava, jonka mukaan suunniteltava alue on merkitty telttailu- ja leirintäalueeksi (RT). Muu osa kiinteistöä on osin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, virkistystai suojelualuetta sekä osin vesialuetta. 1.2.3 Asemakaava 1.2.4 Ranta-alueen mitoitus Ote Aitolahti-Teisko rantayleiskaavasta. Kaava-alue punaisella. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Pulesjärven suunnittelualueen rantaviivan mitoitus perustuu voimassa olevan Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan mitoitusnormeihin. Rantayleiskaavan tekovaiheessa suunnittelualueen vuoden 1960 emätila RN:o 23:0 oli jakautuneena kahdeksi eri kiinteistöksi: Vattulanmaa RN:o 23:1 ja Kintulampi RN:o 23:2. Vattulanmaa RN:o 23:1 kattoi osan Haukilammia, Saarijärveä, Ruutananjärven ja nyt kyseessä olevan Pulesjärven eteläosan ja runsaasti myös Pulesjärven vesialuetta. Kintulampi RN:o 23:2 kattoi esim. Kintulammen alueen, Vattulan rauhoitetun alueen, osan Ketolammia ja osan Pulesjärven vesialuetta (ns. pohjoinen osa). Vuonna 1991 edellä mainittuihin tiloihin yhdistettiin vielä Salmentaustan RN:o 5:72 ja Kaulamoisen RN:o 2:109 tilat.
Tilan RN:o 23:1 leirintäalueen osan (RT, maapinta-ala noin 13,5 ha) laskennallinen rantaviivan pituus oli 508 metriä. Mitoituslukuna käytettiin 5 loma-asuntoa/muunnettu rantaviivakilometri. Mitoitusluvuksi saatiin 2,54 loma-asuntoyksikköä. Yhtään paikkaa ei kaavaan osoitettu. Kyseisen tilan Ruutananjärven mitoituksessa saatu 2,08 loma-asuntoyksikköä sekä Saarijärven 0,68 loma-asuntoyksikköä jätettiin myös osoittamatta. 7 Melkein kaikki emätilan alueen rannat lukuun ottamatta Pulesjärven leirintäaluetta merkittiin virkistyskäyttöön. Virkistysalueita tuli emätilalle yhteensä 413 ha. Tässä kokonaisuudessa Kintulammen retkeilyalue ja Vattulan luonnonsuojelualue ovat luonnoltaan arvokkaita, laajoja ja yhtenäisiä metsäalueita, jonka tukikohtina toimivat Kintulammen maja ja Kortejärven tila.
8 1.2.5 Luonto 1.2.6 Rakennusjärjestys 1.2.7 Pohjakartta Ranta-asemakaava-alueelle on tehty luontoselvitys 28.12.2016 (Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kari Korte), joka on asiakirjojen liitteenä. Selvitysalueelta ei löytynyt mitään erityistä luontoarvoa. Löytyneet kohteet ovat lähinnä suosituksenomaisesti huomioon otettavia. Näin on myös rauhoitetun lajin osalta. Suunnittelualueen metsä ei sovellu METSO-ohjelmalla suojeltavaksi alueeksi. Vanhat metsät eivät täytä METSOn edellyttämiä kriteerejä luonnontilaisen kaltaisesta olotilasta lahopuun määrän suhteen. Alueella on myös runsaasti ihmistoiminnan jälkiä. Myöskään pienilmastolliset olosuhteet eivät ole samanlaiset kuin voisivat olla metsän ollessa kompaktimmassa muodossa. Pienilmasto ei ole sinänsä kriteeri METSO-ohjelmalle, ja tilannehan paranee ympäröivien metsien kasvaessa. Aluetta on kuitenkin ojitettu suurelta osin, ja ojat ovat toimivia. Tampereen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.10.2014. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2017. 2. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Osallistuminen ja yhteistyö 2.1.1 Osalliset - suunnittelualueen maanomistajat - naapurikiinteistöjen maanomistajat ja (loma-)asukkaat - alueella vaikuttavat yhteisöt - Tampereen kaupungin eri toimialat ja hallintokunnat (esim. ympäristönsuojelu, kaupunkimittaus, rakennusvalvonta) - Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pirkanmaan maakuntamuseo - muut tahot ilmoituksensa mukaan 2.1.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ranta-asemakaava tuli vireille 23.2.2017, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto kuulutettiin (asetettavaksi) nähtäville 23.2.-24.3.2017 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Aineisto lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta pyydetään luonnosvaiheessa kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta.
2.2 Ranta-asemakaavan tavoitteet Suunnittelualueella toimi vuoden 2014 elokuun loppuun asti Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen ylläpitämä leirintäalue, joka oli tarkoitettu tamperelaisten käyttöön matkailuvaunuille ja telttailuun. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen vuoden 2015 vuosisuunnitelmassa päätettiin, että Pulesjärven leirintäalueesta luovutaan kaupungin toimintana. Toiminta päätettiin lopettaa vähäisen käyttöasteen ja ylläpitokustannusten vuoksi. Leirintäalueen nettokustannukset ovat olleet kaupungille noin 26 000 euroa vuodessa. Alueella ei ole ollut pysyvää henkilökuntaa eikä vuokrattavia mökkejä. Kohde kuuluu niihin kiinteistöihin, jotka kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto on kokouksessaan 8.12.2015 linjannut vuosina 2016-2018 myytäväksi kehitettäviin kohteisiin (osa kiinteistöstä). Kohteen sijainti ranta-alueella ja toisaalta yleiskaavan mukainen käyttötarkoitusmerkintä eivät mahdollista rakentamista eikä rantarakennuspaikkojen muodostamista ilman alueelle laadittavaa detaljikaavaa. Nykyinen rantayleiskaavan aluevaraus RT (leirintäalue) on tarkoitus muuttaa nykyistä paremmin palveleviksi aluevarauksiksi tämän päivän sekä tulevaisuuden tarpeisiin. Alueelle tulee saada erillisiä omarantaisia lomarakennuspaikkoja kuin myös teiskolaisia palveleva uimapaikka, mikä siellä nykyiselläänkin on ollut. Vapaan rannan osuus ja luontoarvot tulee myös huomioida. Maakuntakaavan ulkoilureittivaraus tulee huomioida tulevassa kaavoituksessa sekä yleinen virkistyskäyttö. Uusien lomarakennuspaikkojen määrä tulee pohjautumaan rantayleiskaavan yleiseen mitoitusnormistoon eli muunnetun rantaviivan pituuden perusteella laskettuun rantarakennusoikeuteen. Kaavalla muodostettavat rakennuspaikat on tarkoitus myydä tarjousten perusteella. Aloitusvaiheessa tutkittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja alueen maankäytön ratkaisemiseksi. Viranomaisneuvottelun perusteella jatkokehittelyn pohjaksi otettiin luonnosvaihtoehto A. 9 Alustavat luonnosvaihtoehdot A ja B.
10 3. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavalla muodostetaan loma-asuntojen korttelialue RA, retkeily- ja ulkoilualuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. 3.1.1 Mitoitus 3.1.2 Palvelut Kaavaluonnos Loma-asuntojen korttelialue on sijoitettu Itäniementieltä erkanevan metsäautotien varteen. Retkeily- ja ulkoilualueet on puolestaan katsottu toimivan hyvinä rantautumis- ja uimapaikkoina. Muu osa suunnittelualuetta on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla ei ole rakennusoikeutta. Kyseiselle alueelle sijoittuvat myös useimmat rauhoitetut kasvilajit. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 13,9 ha, josta korttelialuetta RA on 1,95 ha, retkeily- ja leirintäaluetta 2,8 ha, maa- ja metsätalousaluetta 8,85 ha ja tiealuetta 0,3 ha. Ranta-asemakaavalla on osoitettu kerrosalaa yhteensä 510 m2. Kokonaiskerrosala on jaettu kolmelle omarantaiselle rakennuspaikalle, joilla kullakin: loma-asunnolle 120 m2, talousrakennukselle 25 m2 ja saunalle 25 m2. Rakennuspaikkojen lukumäärän ja rakennusoikeuden tarkastelussa on huomioitu rantayleiskaavan osoittamat kerrosalamäärät, kaavan mitoitusperiaatteet, alueen lähtökohdat sekä valmisteluvaiheessa saatu palaute. Alue tukeutuu Nurmin (9,5 km) ja Sorilan (7,5 km) palveluihin.
3.2 Aluevaraukset 3.2.1 Korttelialueet 3.2.2 Muut alueet Loma-asuntojen korttelialue RA Ranta-alueelle osoitetaan yksi loma-asuntojen korttelialue, jossa on kolme lomarakennuspaikkaa (noin 6200 m2-7000 m2). Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon (120 m2) ja talousrakennuksen (25 m2), joiden tulee sijoittua vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Lisäksi saa rakentaa yhden saunarakennuksen (25 m2) vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Julkisivuissa tulee käyttää mahdollisimman hyvin luontoon sopeutuvia värisävyjä. Rakennusten katteiden tulee olla väriltään tummia. Ranta-alueiden iäkäs puustovyöhyke on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Retkeily- ja ulkoilualue VR Ranta-alueelle osoitetaan alueet paikallisten asukkaiden/ yleistä ulkoilukäyttöä ja veneellä rantautumista varten. Alueelle voidaan sijoittaa ulkoilupolkuja ja -teitä sekä alueen ulkoilukäyttöä palvelevia yksittäisiä pieniä rakennelmia kuten keittokatoksia tai uimapaikan rakennelmia. Myös laavuja voidaan rakentaa yöpymisiä varten. Ranta-alueiden iäkäs puustovyöhyke on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Maa- ja metsätalousalue M Muut alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, joilla ei ole rakennusoikeutta. Merkintä kattaa mänty-, kuusi- ja hieskoivualueet sekä suurimman osan rauhoitetuista kasvialueista Itäniementien molemmin puolin. Maa- ja metsätalousalueella on osoitettu ajoyhteydet lomarakennuspaikoille sekä retkeily- ja ulkoilualueille. Ohjeellinen ulkoilureittiyhteys on osoitettu pohjoisesta Itäniementieltä rakennuspaikkojen ajoyhteydelle ja edelleen retkeily- ja ulkoilualueelle. 11 3.3 Kaavan vaikutukset 3.3.1 Kaavan vaikutukset lähialueiden asukkaiden ja loma-asukkaiden elinoloihin ja -ympäristöön Rakentamisen määrä tulee lisääntymään ranta-asemakaavan myötä. Loma-asuntojen korttelialue ja sillä säilytettävä suojapuusto on sijoitettu niin, että rannan yleisilme jää pienipiirteiseksi. Vastarannan läheisyys on huomioitu, samoin suunnittelualueen pohjois- ja lounaispuolella olevat loma-asunnot. Olemassa olevien ja uusien rakennuspaikkojen välille on jätetty suojaisat mäntysaarekkeet. Vakituinen asutus sijaitsee kauempana Pulesjärven länsirannan tuntumassa.
12 3.3.2 Kaavan vaikutukset liikenteeseen Rakentaminen ja alueen käyttö lisää vähäisessä määrin liikennettä alueella. 3.3.3 Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan 3.3.4 Kaavan vaikutukset vesistöön Alueella tulee rakentamisvaiheessa liikenteen lisääntyessä kiinnittää huomiota arvokkaiden luontokohteiden säilymiseen. Kaavassa on otettu huomioon luonnonsuojelullisen statuksen omaavat lajit (jäkki (NT), kissankäpälä (NT) ja valkolehdokki(r) ja alueen avainbiotoopit. Maisemallisten ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi olisi hyvä, jos alueen vanhat metsät pystyttäisiin säästämään ja jättämään kehittymään luonnontilaisina mahdollisimman ehyenä kokonaisuutena. Huomiota on kiinnitettävä myös Pulesjärveen valuvien vesien laatuun, ja mahdollisesti kohennettava niiden laatua viivytyksin ja puhdistustoimin. Loma-asuntojen korttelialue ja sillä säilytettävä suojapuusto on sijoitettu niin, että rannan yleisilme jää pienipiirteiseksi. Vastarannan läheisyys on huomioitu, samoin suunnittelualueen pohjois- ja lounaispuolella olevat loma-asunnot. Näiden olemassa olevien rakennuspaikkojen ja uusien välille on jätetty suojaisat mäntysaarekkeet. Luonnonsuojelullisen statuksen omaavat lajit sekä alueen avainbiotoopit jäävät yksittäisinä esiintyminä etupäässä retkeily- sekä maa- ja metsätalousvaltaisille alueille. Rakentamisen vaikutukset vesistöön jäävät vähäisiksi. Vesillä tapahtuva liikennöinti on lähinnä yksityisveneilyä ja satunnaista rantautumista uimapaikalle. Vesihuolto hoidetaan kaupungin rakennuslupaviranomaisen määräämällä tavalla kiinteistökohtaisesti. 3.3.5 Kaavan vaikutukset virkistykseen Ranta-asemakaavaan on osoitettu maakuntakaavan mukainen toteuttamaton seudullinen ulkoilureittiyhteys Itäniementieltä kohti ranta-aluetta. Ulkoilureittiyhteys palvelee Kangasalan suunnalta Kortejärvi-Kintulammin retkeilyalueelle kulkevia ja toteutetaan aikanaan osana laajempaa reittiyhteyttä. Reitin avaaminen ranta-asemakaava-alueella vaatii metsän raivausta. Ranta-asemakaavaan on osoitettu alueet paikallisten asukkaiden uintipaikaksi sekä yleistä ulkoilukäyttöä ja veneellä rantautumista varten.
13 4. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty mahdollinen tapa kaavan toteuttamiseksi. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus Ranta-asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.