OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA AHLMANIN AMMATTIOPISTO Hyväksytty johtokunnassa 3.12.2010

Sisällysluettelo 1 YHTEISEN TOIMINNAN PERIAATTEET... 4 1.1 PERUSTEHTÄVÄ... 4 1.2 VISIO 2015 JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT... 5 1.3 AHLMANIN AMMATTIOPISTON ARVOT... 5 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 7 2.1 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS/AHLMANIN AMMATTIOPISTO... 7 2.2. NÄYTTÖTUTKINTOPERUSTEINEN KOULUTUS/AHLMAN-INSTITUUTTI... 7 2.3 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS... 7 2.4 AMMATILLINEN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN... 7 2.4.1 Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen... 8 2.4.2 Opintojen eteneminen... 9 2.5 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT... 11 2.6 JATKO-OPINTOKELPOISUUS... 12 2.7 KAKSOISTUTKINNOLLA AMMATTI- JA YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS... 13 3 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISMUODOT... 14 3.1 LÄHIOPETUS... 14 3.2 VERKKO-OPETUS... 14 3.3 TYÖSSÄOPPIMINEN... 14 3.3.1 Työssäoppiminen ja työturvallisuus... 15 3.3.2 Laajennettu työssäoppimien... 16 4 KOULUTUSTOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET... 17 4.1 IHMISKÄSITYS - KÄSITYS NUORISTA... 17 4.2 TIETO- JA OPPIMISKÄSITYS... 17 4.3 PEDAGOGINEN STRATEGIA... 18 4.4 KANSAINVÄLISYYS, YRITTÄJYYS JA KESTÄVÄ KEHITYS SEKÄ TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS... 18 TEEMALAATIKKO AMMATILLISET OPPILAITOKSET... 20 5 AHLMANIN OPPIMISYMPÄRISTÖT... 22 5.1 OPPIMISYMPÄRISTÖKUVAUKSIA... 22 6 YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA... 25 6.1 KORKEA-ASTEEN YHTEISTYÖ... 25 6.2 TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖ... 25 6.3 PERUSASTEEN YHTEISTYÖ... 26 7 OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET... 28 7.1 OPINTO-OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 28 7.2 HOPS-HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA... 29 7.4 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 30 7.4.1 HOJKS- Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma... 30 7.5 KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ... 31 8 OPISKELIJAN ARVIOINTI... 32 8.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 32 8.2 ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN... 32 8.3 OPISKELIJAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN... 32 8.3.1 Menettely osaamisen tunnustamisen hakemisessa... 33 8.4 OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI... 36 8.5 ARVOSANASTA PÄÄTTÄMINEN... 38 8.6 ARVIOINTIAINEISTON SÄILYTTÄMINEN... 38 8.7 ARVIOINNIN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN... 38 8.8 ARVIOINNIN OIKAISEMINEN... 38 8.9 TODISTUKSET... 39 8.10 ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA... 41 8.11 MAAHANMUUTTAJA- JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPISKELIJOIDEN ARVIOINTI... 41 2

9 MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 43 10 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 44 10.1 LÄHTÖKOHDAT HENKILÖSTÖPOLITIIKALLE... 44 10.2 HENKILÖSTÖRAKENNE JA -SUUNNITTELU... 44 10.3 KEINOT HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISESSÄ... 44 11 MINÄ USKALLA - RUNO... 46 LIITE 1: AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN/Yleisohjeistus TPA, TAO, PIRKO, AHLMAN 3.10.2011... 47 LIITE 2, JÄRJESTYSSÄÄNNÖT... 50 3

1 YHTEISEN TOIMINNAN PERIAATTEET 1.1 Perustehtävä Ahlmanin ammattiopisto on Pirkanmaalla sijaitseva yksityinen koulutus- ja palveluyksikkö, jota Ahlmanin koulun Säätiö ylläpitää. Säätiön hallitus on ylin päättävä toimielin ja toimii koulutuksen järjestäjänä. Hallitukseen kuuluu Pirkanmaalaisia elinkeinoelämän edustajia. Säätiön hallitus vastaa Ahlmanin strategisista linjauksista sekä koulutuksen että palvelutoiminnan osalta. Oppilaitos on perustettu vuonna 1904, jolloin se aloitti kannatusyhdistyksen ylläpitämänä. Yli satavuotiaan historian aikana on oppilaitos muuttunut monien eri vaiheiden kautta kuitenkin niin, että maamies- ja emäntäkoulun perinteet ovat edelleen näkyvissä niin koulutuslinjoissa, kuin tavoissa toimia ja arvostaa vanhaa perinnettä. Opetusministeriön viimeisin koulutuksen järjestämislupapäätös (656/530/2010) määrää Säätiön koulutustehtävästä seuraavasti: koulutusalat ovat luonnonvara- ja ympäristöala, jossa maatalousalan perustutkinnossa on erityislupa eläintenhoitajan koulutusohjelmaan sekä kokonaisuudessaan matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta (ammattistartti). Opiskelijamääräksi on vahvistettu (24.6.2010) 275 perusopetuksen opiskelijaa. Ahlmanin ammattiopiston ja Ahlman-instituutin tehtävänä on toteuttaa hallituksen linjauksia sekä vastata opetushallinnon lainsäädännön toteutumisesta koulutuksen järjestämisessä. Oppilaitoksen johtokunta vastaa toiminnan toteutumisesta. Johtokunnassa on hallituksen-, työelämän-, henkilökunnan- sekä opiskelijoiden edustajia. Ahlmanin toiminta jakautuu kolmeen eri yksikköön: AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖ AHLMANIN AMMATTIOPISTO AHLMAN INSTITUUTTI AHLMANIN KARTANO NUORISOKOULUTUS Maatalousalan perustutkinto Eläintenhoidon koulutusohjelma, eläintenhoitaja (yo/pk) Puutarhatalouden perustutkinto Kukka- ja puutarhakaupan koulutusohjelma, puutarhuri (yo/pk) Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto Asiakaspalvelun koulutusohjelma, tarjoilija Kokin koulutusohjelma, kokki Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus AIKUISKOULUTUS Floristit ja puutarha-ala Eläintenhoito Erä- ja luonto-opas Ynpäristönhuolto Maaseutuyrittäjä Myyntityö Elintarvikeala Lomittaja Täydennyskoulutus ASIAKASPALVELU- KESKUS Kokouspalvelut Majoituspalvelut Juhlapalvelut Pitopalvelut 4

1.2 Visio 2015 ja strategiset päämäärät VISIO 2015 Ahlman on johtava suomalaisen maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen edistäjä. Strategiset päämäärät Ammattiopiston visio toteutuu seuraavien strategisten päämäärien kautta, jotka kertovat ammattiopiston tilanteen vuonna 2015 Olemme yksityinen oppimis- ja palvelukeskus, joka on innovatiivinen työelämän kehittäjä ja tunnettu laadukkaista palveluistaan Koulutuspalvelumme tarjoavat yksilöllisiä vaihtoehtoja asiakkaillemme osaamisen kehittämisessä ja työuralle valmentautumisessa Toimintamme punainen lanka on lähiruuan tuottamisen ja tarjoamisen koulutus sekä palvelut pellolta pöytään Yrittäjyys, kestävä kehitys ja kansainvälisyys ovat vakiintunutta toimintaamme Olemme haluttu työyhteisö, joka tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja tuottaa innovaatioita. 1.3 Ahlmanin ammattiopiston arvot A r v o s t u s H y v i n v o i n t i L u o n n o n l ä h e i s y y s M a a s e u d u n e l i n v o i m a i s u u s A m m a t t i t a i t o N ä k y v y y s Ahlmanin ammattiopiston arvot ovat arvostus, hyvinvointi, luonnonläheisyys, maaseudun elinvoimaisuus, ammattitaito ja näkyvyys. Arvojen alkukirjaimista muodostuu sana AHLMAN. Arvostus merkitsee kaikkien työntekijöiden arvostamista samoin kuin jokaisen tekemän työn arvostamista. Arvostus on myös opiskelijoiden ja heidän tekemän työn arvostamista. Erilaiset luonteenpiirteet, vahvuudet ja tavat oppia ovat lähtökohtana opiskelijan henkilökohtaisen oppimispolun rakentamisessa. Ahlmanilla huolehditaan opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnista. Jokainen opiskelijan käy vähintään kerran lukukaudessa henkilökohtaisen keskustelun ryhmänohjaajan kanssa, jolloin keskustellaan opintojen etenemiseen ja opiskelijan elämään liittyvistä asioista. Henkilökunnan hyvinvoinnista huolehditaan erilaisin henkistä-, fyysistä- ja sosiaalista toimintakykyä tukevin toiminnoin. Luonnonläheisyys ja maaseudun elinvoimaisuus liittyvät kiinteästi Ahlmanin ammattiopiston koulutusaloihin. Luonnonläheisyyttä ja maaseudun elinvoimaisuutta kehitämme verkostoitumalla ja kehittämällä oppimisympäristöjämme. Maatiaiseläinten ja -kasvien suojelu sekä lähiruokaan panostaminen ovat osa kestävän kehityksen tekoja. 5

Ammattitaito ja sen kehittäminen koskee niin henkilökuntaa kuin opiskelijoitakin. Henkilökunnan ammattitaito takaa laadukkaan opetuksen ja samalla motivoi henkilökuntaa omassa työssään. Opiskelijoiden ammattitaidon kehittäminen näkyy Ahlmanin ammattiopiston käytännönläheisessä opetusotteessa, jonka tavoitteena on taata valmistuvan opiskelijan korkea ammattitaito. Näkyvyys on Ahlmanin ammattiopistolle arvona tärkeä. Ahlman on tunnettu luonnonläheisestä miljööstään, jossa lehmät laiduntavat melkeinpä keskellä kaupunkia. Näkyvyyteen liittyy tämän imagon lisäksi Ahlmanin opetuksen laadun näkyvyys ja sen kehittäminen. Ahlmanin tavoitteena on näkyä sekä konkreettisesti että ihmisten mielissä. 6

2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Ammatillinen peruskoulutus/ahlmanin Ammattiopisto Ahlmanin ammattiopistossa koulutusta järjestetään ammatillisena peruskoulutuksena. Ammatillista peruskoulutusta toteutetaan opetussuunnitelman mukaisena lähiopetuksena. Opetus on rytmitetty viiteen jaksoon. Opiskeltavat alat ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä luonnonvara- ja ympäristöala. Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan yhteishaun kautta ja valintakokeeseen kutsutaan yhteishaussa saatujen riittävien pistemäärien mukaan. Perustutkintojen opetussuunnitelmat on laadittu niin, että tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaatimukset muodostavat selkeitä ammatillisia kokonaisuuksia. Nämä kokonaisuudet voidaan suorittaa oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikoilla. Opintojen toteutus pyritään tekemään siten, että tutkinnon osat on mahdollista suorittaa kohtuullisella ajanjaksolla. Jos opintojen suorittaminen koulumuotoisena viivästyy tai tukitoimista huolimatta osoittautuu mahdottomaksi, voidaan opintoja yksilöllistäen työssäoppimista ja näyttöjä hyödyntäen. Työssä tapahtuvaa oppimista tuetaan verkko-opintojen avulla. 2.2. Näyttötutkintoperusteinen koulutus/ahlman-instituutti Ahlman-instituutissa järjestetään kaikkien alojen koulutusta ammattitutkintoina ja lyhytkursseina. Näyttötutkintoon valmistavia oppisopimuskoulutuksia järjestetään perustutkintoina ja ammattitutkintoina. Ahlman-instituutissa voi opiskella puutarhatalouden perustutkintoa viher- sekä kukka- ja puutarhakaupankoulutusohjelmissa. Vastaavasti ammattitutkinnoissa instituutissa voi opiskella karjatalouden-, erä- ja luonto-oppaan-, floristin-, eläintenhoitajan ja myynnin ammattitutkinnon sekä yrittäjän ammattitutkinnon (maaseutuyrittäjän starttikoulutus). Lyhytkursseja järjestetään tarpeen mukaan. 2.3 Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti, on tarkoitettu peruskoulun päättäneille nuorille, joilla ei ole vielä selkeää käsitystä ammatinvalinnastaan tai jotka haluavat parantaa valmiuksiaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Koulutuksen laajuus on 20 40 opintoviikkoa. Koulutukseen sisältyy pakollisina opintoina Opiskelu- ja elämäntaidot, Perustietojen ja taitojen vahvistaminen sekä Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot. Valinnaisina opintoina koulutukseen voi sisällyttää lisäksi ammatillisia- ja valinnaisia opintoja, jotka tukevat opiskelijan urasuunnittelua. 2.4 Ammatillinen perustutkinnon muodostuminen ja opintojen eteneminen Perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa. Ahlmanin ammattiopiston opetussuunnitelmissa tutkinnon osat on nimetty työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta. Jokaiseen tutkinnon osaan on siirretty Opetushallituksen laatimista tutkinnon perusteista ammattitaitovaatimukset, tavoitteet ja arviointia varten arviointikriteerit sekä ammatillisiin tutkinnon osiin ammattitaidon osoittamistavat. Tämän lisäksi opetussuunnitelmissa määritellään tutkinnon osittain tutkinnon osan opetuksessa käytettävät opetus- ja opiskelumenetelmät, oppimisympäristöt sekä oppimisen arviointimenetelmät. 7

2.4.1 Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN 120 OV Tutkintokohtaiset ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Pakolliset tutkinnon osat 50-60 ov Valinnaiset tutkinnon osat 30-40 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Perustutkintoon sisältyy vähintään o 20 ov työssäoppimista o 1,5 ov opinto-ohjausta o 2 ov opinnäyte ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, yli 120 ov Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija voi valita perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty tarkemmin opetussuunnitelmissa kunkin ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat kohdalla. Ahlmanin ammattiopistossa koko tutkinnon suorittaminen on ensisijainen tavoite tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus suorittaa perustutkintoa myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman kautta laaditaan suunnitelma yhdessä ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan tai erityisopettajan kanssa, kuinka opiskelija voi joustavasti suorittaa koko tutkinnon myöhemmin. Mahdollisuuksien mukaan suunnitelma tehdään yhteistyössä työelämän kanssa. 8

2.4.2 Opintojen eteneminen Ahlmanin ammattiopistossa tehtiin syyslukukaudella 2008 päätös opintojen etenemisen muuttamisesta syksystä 2009 alkaen niin, pääpaino kahden ensimmäisen vuoden opiskelussa on ammatillisissa tutkinnon osissa. Muutoksen taustalla olivat muun muassa seuraavat asiat: 1) Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) opiskelu ei motivoinut kaikkia opiskelijoita heti peruskoulun jälkeen. Vanhassa mallissa ensimmäisen vuoteen kuuluivat 7.- ja 8. opintoviikkoa kestävät yhteisten opintojen (ATTO - aineet) jaksot tuntuivat osasta opiskelijoista raskailta. ATTO - aineiden opiskelun pääpainon siirtämisen kolmanteen opiskeluvuoteen uskottiin motivoivan opiskelijoita enemmän kun ikää on hieman karttunut lisää ja jatko-opinto- ja urapolku on hahmottunut selkeämmin. 2) Osaamisen tunnistamisen/tunnustamisen koettiin selkeytyvät 3) Kaksoistutkintoa suorittaville haluttiin tarjota selkeämpi opintojen etenemismahdollisuus; kaksi vuotta ammatillisia tutkinnon osia Ahlmanilla ja viimeinen vuosi lukio-opintoja lukiossa. Tällöin opiskelijan ei tarvitse kesken lukuvuoden vaihtaa oppilaitosta, opiskeluryhmää ja opiskeluympäristöä. Suorittaakseen kaksoistutkinnon kolmessa vuodessa, tulee opiskelijan aloittaa lukiokurssien suorittaminen viimeistään toisen opintovuoden kevätlukukaudella. Jos opiskelija haluaa suorittaa kolmoistutkinnon, tulee hänen aloittaa lukiokurssien suorittaminen ensimmäisenä opintovuonna. 4) Opintojen loppuvaiheeseen sijoitettu vapaasti valittavan tutkinnon osan 10 ov on tarkoitus edistää opiskelijan työllistymistä ja/tai jatko-opintoihin siirtymistä. Opiskelija voi valita esimerkiksi henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaansa sellainen ammatillinen tutkinnon osan, joka syventää hänen osaamistaan jollakin osaamisalalla tai hän voi valita verkko-opintoja Seututarjottimelta. 5) Ammatillisten ja ATTO-aineiden opettajien tuntimäärät jaksoittain saataisiin tasaisemmiksi. Aikaisemmassa mallissa yhteiset opinnot (ATTO) olivat kahdessa jaksossa ensimmäisenä lukuvuonna, jonka myötä osalla opettajista oli viikkotuntimäärissä huomattavia vaihteluja. Ammatillisten tutkinnon osien sijoittuminen opiskeluvuosille on mietitty niin, että ne edistäisivät mahdollisimman hyvin opiskelijoiden urapolun hahmottamista ja opintojen etenemistä loogisesti. Koulutusaloista riippuen opiskelijan on mahdollisuus valita ammatillisia valinnaisia tutkinnon osia 2.- ja 3. opintovuonna. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (ATTO - aineet) opetus alkaa ensimmäisenä lukuvuonna, jolloin integroidaan mahdollisuuksien mukaan ammatillisiin tutkinnon osiin äidinkielen, matematiikan, liikunnan ja terveystiedon opetus. Toisena opiskeluvuonna integroidaan ammatillisiin tutkinnon osiin ATTO - aineista matematiikka ja englanti sekä liikunnasta lisätunteja. Pääpaino ATTO-aineiden opetuksesta on kolmantena opiskeluvuonna, jolloin ne intregroidaan mahdollisuuksien mukaan opiskelijan valitsemaan kolmannen vuoden valinnaiseen ammatilliseen tutkinnon osaan sekä opiskelijan mahdollisen jatko opinto- tai urapolun hahmottumiseen. 9

KAKSOISTUTKINTO; Lukio-opintoja AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 90 ov: 1. Lukuvuosi Pakollisia tutkinnon osia n 40 ov Äidinkieli 1 ov Liikunta 1 ov Matematiikka 1 ov 2. Lukuvuosi Pakollisia ja valinnaisia tutkinnon osia n. 40 ov AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT 20 ov Äidinkieli 1 ov Englanti 1 ov Liikunta Matematiikka 1 ov 3. Lukuvuosi Valinnaisia tutkinnon osia 10 ov Äidinkieli 2 ov, Matematiikka 1 ov, Fysiikka ja Kemia 2 ov, Ruotsi 1 ov, Yhteiskunta, yrittäjyys ja työelämätieto 1 ov, Taide ja kulttuuri 1 ov + valinnaisia tutkinnon osat 4 ov 4. lukuvuosi Yli 120 ov AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖL- LISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT - 10 Ammatillinen ov tutkinnon osa - Leiriohjaajana toimiminen (NY 24 h) - Leiriohjaajana toimiminen (NY 24 h) - Huippuvalmennus (kokki, tarjoilija, kukkasidonta, eläintenhoito) - Huippuvalmennus (kokki, tarjoilija, kukkasidonta, eläintenhoito) - Seututarjotin - Seututarjotin OPINTO-/ URAPOLUN HAHMOTTAMINEN Yksilökeskustelut yhdessä ryhmänohjaajan (ja opinto-ohjaajan) kanssa 10

2.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidoista arvioidaan kohdat 1-4 erikseen. Niiden arvioinnin kriteerit on kuvattu tutkinnon osien arvioinnin kohteiden luettelossa muiden arvioinnin kohteiden jälkeen. Elinikäisen oppimisen avaintaidoista kohdat 5-11 sisältyvät ammattitutkintoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alal- 11

laan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 2.6 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatkoopintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 12

2.7 Kaksoistutkinnolla ammatti- ja ylioppilastutkintotodistus Ahlmanin ammattiopistossa opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kaksoistutkinto kolmessa vuodessa. Tällöin opiskelija opiskelee ensin kaksi vuotta Ahlmanin ammattiopistossa ammatillisia tutkinnon osia aloittaen kuitenkin Tampereen aikuislukiossa lukiokurssien suorittamisen viimeistään toisen lukuvuoden keväällä. Kolmas opiskeluvuosi opiskellaan pelkästään lukiokursseja Tampereen aikuislukiossa. Ahlmanin ammattiopistossa suoritetaan lisäksi ne ammatillisessa koulutuksessa vaadittavat ammatilliset tutkinnon osat, joita ei voida suorittaa aikuislukiossa. Kaksoistutkinnossa kirjoitetaan ylioppilaskirjoituksissa neljä ainetta (äidinkielen ja vapaavalintaisesti kolme seuraavista: Englanti, Ruotsi, Matematiikka ja Reaaliaine, joista jonkun näistä tulee olla pitkä). Opiskelija hakee osaamisen tunnistamista lukiokursseilla, jotka osaamisen tunnustetaan ammatilliseen tutkintotodistukseen seuraavissa tutkinnon osissa; ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, vapaasti valittavat tutkinnon osat ja yhden ammatillisen tutkinnon osan 10 ov. Ylioppilaskirjoitukset hyväksytysti suoritettuaan kaksoistutkinnon suorittaja saa ylioppilastutkintotodistuksen, mutta ei lukion päättötodistusta, koska kaikkia lukion kursseja ei ole suoritettu. Kaksoistutkinnon suorittaja on jatko-opintokelpoinen ammattikorkeakouluihin, korkeakouluihin ja yliopistoihin kuten pelkän ammatillisen perustutkinnon suorittanutkin. Kaksoistutkinnon suorittaminen lisää opiskelijan valmiuksia jatko-opintoihin. Tampereen aikuislukion opinto-ohjaaja pitää lukuvuosittain aina tammikuussa Ahlmanin ammattiopistolla infotilaisuuden lukiokurssien/kaksoistutkinnon suorittamisesta. Kolmoistutkinto-opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon, lukion koko oppimäärän (vähintään 75 kurssia) ja ylioppilastutkinnon. Ylioppilastutkinnossa kirjoitetaan äidinkieli sekä vähintään kolme seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, reaali. Koulutus kestää noin neljä vuotta Kolmoistutkinnon suorittaminen vaatii opiskelijalta ahkeraa asennetta sekä suunnitelmallista otetta opiskeluun. 13

3 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISMUODOT 3.1 Lähiopetus Ahlmanin ammattiopistossa toteuttaa opetusta lähiopetuksena. Opintoviikon (1 ov) pituus on 40 tuntia opiskelijan työtä. Siitä lähiopiskelua on 28 tuntia ja 12 tuntia muodostuu opiskelijan itsenäisestä opiskelusta sekä työ- ja päivystysvuoroista Ahlmanin aidoissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä. Työ- ja päivystysvuorojen aikana opiskelijat suorittavat työvuoroja Ahlmanin aidoissa oppimisympäristöissä tehden myös aamu- ja iltatyövuoroja sekä viikonlopputyövuoroja. Työ- ja päivystysvuorot valmentavat opiskelijaa ammattiosaamisen näyttöihin sekä niiden aikana opiskelija saa oivan tilaisuudet harjoitella työelämän edellyttämiä elinikäisen oppimisen avaintaitoja: yhteistyö-, suunnittelu-, ryhmätyö-, kommunikointi, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja. Työ- ja päivystysvuorot määritellään tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Tulevan lukuvuoden työvuoro-/päivystyslistat suunnitellaan opetussuunnitelman mukaisesti yhdessä ryhmänohjaajan tai ammattiaineiden opettajan kanssa. Alakohtaisesti työ-/päivystysvuorot suoritetaan seuraavissa oppimisympäristöissä: Eläintenhoitajat Ahlmanin maatila/navetta ja pieneläintila Puutarhurit Ahlmanin puutarha, kasvihuone, näytekasvimaa Kukkakioski, Omenankukka Tarjoilijat ja kokit Ahlmanin Kartanon kokous-, majoitus- ja juhlapalvelut Ahlmanin tilapuoti 3.2 Verkko-opetus Ahlmanin ammattiopisto tarjoaa osan opetuksesta verkko-opintoina, joissa oppimisalustana toimii Moodle. Opiskelijat suorittavat tutkinnosta riippuen verkko-opintoina 2-4 opintoviikkoa kolmen vuoden aikana. Tämän lisäksi opiskelijan on mahdollisuus valita vapaasti valittaviin tutkinnon osiin opintoja Maakunnallisesta verkkokurssitarjottimesta. 3.3 Työssäoppiminen Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista, joka järjestetään pääosin yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Ahlmanin ammattiopistossa ensimmäisen vuoden tarjoilija- ja kokkiopiskelijat suorittavat toisen jakson aikana työssäoppimisen Ahlmanin koulutilan oppimisympäristöissä. Samoin puutarhuri- ja eläintenhoitajaopiskelijat suorittavat viidennen jakson ja kesäjakson aikana yhteensä 6-7 opintoviikon laajuisen työssäoppimisjakson Ahlmanin koulutilan oppimisympäristöissä. Ahlmanin ammattiopiston koulutusalat tekevät opetussuunnitelman yhteisen osan pohjalta tutkintokohtaiset opetussuunnitelmansa, jotka sisältävät ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen hyväksymät työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat. Lähtökohtana suunnitelmissa on, että oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija oppii työssäoppimisen aikana osan tutkinnon osiin kuuluvasta ammattitaidosta ja saa yleisiä valmiuksia työelämää varten. Ammattiopiston vastuulla on yhdessä opiskelijan kanssa järjestää työssäoppimispaikka. Oppilaitoksen tehtävänä on varmistaa, että työnantajalla on riittävästi tutkin- 14

non osaan liittyvää tuotanto- ja palvelutoimintaa ja työvälineistöä sekä ammatillisesti ja koulutuksellisesti pätevää henkilökuntaa opetussuunnitelman perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämiseksi työpaikalla. Työssäoppimista toteutetaan ammatin oppimisen kannalta riittävän pitkissä jaksoissa, jolloin opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Toisen- ja kolmannen vuoden opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppiminen myös ulkomailla. Koulutusalakohtaisissa työsuunnitelmissa kerrotaan tarkemmin, minkä tutkinnon osan työssäoppiminen voidaan suorittaa ulkomailla. Ahlmanin ammattiopiston ja työpaikan yhteistyö varmistetaan työssäoppimisen järjestämissopimuksella, joka on koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen) ja työpaikan välinen yleissopimus käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Sopimus voidaan laatia määräajaksi tai toistaiseksi. Järjestämissopimuksen allekirjoittaa ammattiopiston rehtori, työelämän edustaja sekä vakituisessa työsuhteessa oleva ammattiopettaja. Ennen työssäoppimisjakson alkua opiskelija, työpaikkaohjaaja ja ohjaava opettaja laativat työssäoppimissopimuksen. Sopimuksessa määritellään konkreettiset yksittäistä työssäoppimisjaksoa koskevat seikat, kuten työssäoppijan tavoitteet ja tehtävät, työ- ja työaikajärjestelyt sekä turvallisuusnäkökohdat. Jos työpaikan ja oppilaitoksen kesken sovitaan vain yksittäisestä työssäoppimisjaksosta, käytetään yhdistettyä työssäoppimis- ja työssäoppimisen järjestämissopimusta. Yhdistelmälomakkeen allekirjoittaa koulutuksen järjestäjän edustajana apulaisrehtori. Opiskelija ei tavallisesti ole työsopimussuhteessa työnantajaan, joten Ahlmanin ammattiopisto vastaa lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Oppilaitoksen opiskelijoille on otettu myös vastuuvakuutus työssäoppimisajalle. Työssäoppimiseen liittyvät sopimuslomakkeet löytyvät Pirkanmaan toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteisestä työssäoppimisportaalista osoitteesta http://www.topirkka.fi/sisallot/materiaali/lomakkeet. 3.3.1 Työssäoppiminen ja työturvallisuus Opiskelijalla on oikeus fyysisesti ja psyykkisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Työssäoppimista ohjaavan opettajan tulee ennen kirjallisen sopimuksen tekemistä selvittää, että työssäoppiminen ja työpaikalla tapahtuva ammattiosaamisen näyttö voidaan järjestää turvallisesti. Opettaja suorittaa työssäoppimispaikassa vaarojen arvioinnin siihen laaditun työssäoppimispaikan soveltuvuuden tarkastelulistaa apuna käyttäen. Arviointi ei korvaa työnantajan lakisääteistä velvoitetta työturvallisuuslain mukaisesta työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisestä ja arvioinnista. Oppilaitoksessa on varmistettava myös, että opiskelijalla on riittävät valmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla ja välittää tieto opiskelijan valmiuksista työpaikalle. Työpaikka vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisjakson ja näytön aikana työturvallisuuslainsäädännön ja nuorista työntekijöistä annetun lain edellyttämällä tavalla. Opiskelijan on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin sekä työ- ja tuotantomenetelmiin. Hänelle on neuvottava työvälineiden käyttö ja turvalliset työtavat. Työpaikka vastaa työskentelyolosuhteista, laitteista, koneista sekä opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. Opiskelijan perehdyttämiseen voidaan käyttää apuna topirkasta löytyvää perehdyttämislomaketta. Työpaikan tehtäviin kuuluu myös valvoa, että opiskelijalla on työssä tarvittavat suojaimet ja että he myös käyttävät niitä. Työturvallisuudessa erityisesti huomioon otettavat asiat kirjataan opiskelijan työssäoppimis- ja/tai näyttösuunnitelmaan. Alle 18-vuotias opiskelija on erityissuojelun piirissä (Laki nuorista työntekijöistä ja asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista tai vaarallisista töistä ja työturvallisuuslaki). Vähintään 16-vuotias saa kuitenkin tehdä työministeriön luetteloimia töitä työpaikkaa valvovalle työsuojeluhallinnolle tehdyn ilmoituksen jälkeen edellyttäen, että vaara on torjuttu suojelutoimenpitein. Tapaturman sattuessa työssäoppimispaikalla opiskelijalla on oikeus korvaukseen. Kaikista tapaturmista tulee välittömästi ilmoittaa oppilaitoksen johdolle. 15

Oppilaitoksen vastuu ja vakuuttamisvelvollisuus tapaturman varalta määräytyy tapaturmavakuutuslain ja opiskelutapaturman korvaamisesta annetun asetuksen mukaisesti. Korvausvelvollisuus määritellään vahingonkorvauslain mukaan. Opiskelija on tapaturmavakuutettu oppilaitoksen puolesta silloin, kun työssäoppiminen ei tapahdu työsuhteessa. Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työsuhteessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä. Työssäoppimisjaksolla opiskelija rinnastetaan työntekijään ja tällöin työpaikan vastuuvakuutus on opiskelijan turvana isännänvastuuperiaatteen mukaisesti. Ahlmanin ammattiopiston vastuuvakuutusturva kattaa opiskelijan henkilökohtaisen korvausvastuun siinä tapauksessa, että hän työssäoppimisjakson yhteydessä on aiheuttanut työnantajalle taikka jollekin kolmannelle osapuolelle henkilö- tai esinevahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vakuutuksesta korvataan vahinko ainoastaan siltä osin, kun korvausta ei ole mahdollista saada muun vakuutuksen perusteella. Opiskelija voi olla henkilökohtaisesti myös korvausvelvollinen, jos on laiminlyönnillään aiheuttanut vahinkoa työpaikalle, sen työntekijälle tai ulkopuoliselle henkilölle. Terveydentilaa ja terveyttä koskevien tietojen luovuttaminen Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan tiedon haltijalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä antaa opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja työssäoppimisesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi (L 951/2011, 43 ). Tähän liittyen työssäoppimista ohjaavan opettajan tulee huolehtia, että työssäoppimissopimuslomakkeessa oleva kohta Työpaikkaohjaaja on tietoinen opiskelijan työssäoppimista mahdollisesti rajoittavista tekijöistä, käsitellään ennen työssäoppimisen alkua asianmukaisella tavalla. 3.3.2 Laajennettu työssäoppimien Opiskelija voi suorittaa enemmän opintoja työpaikalla työssäoppien laajennettuna työssäoppimisena, jos opiskelijalla on aikaisempien opintojen ja/tai työkokemuksen takia mahdollisuus edetä opinnoissaan muuta ryhmää nopeammin opiskelija saa alan työpaikan opiskelijalla on jokin erityinen syy (HOJKS), jonka myötä opiskelu luokkamuotoisessa opetuksessa tuottaa erityistä hankaluutta opiskelut ovat vaarassa keskeytyä Laajennettu työssäoppiminen suunnitellaan aina yhdessä yhteistapaamisessa opiskelijan, ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Ennen laajennetun työssäoppimisen aloittamista, tulee opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS/ HOJKS) päivittää. Ryhmänohjaaja ilmoittaa opiskelijan opiskelua koskevat muutokset opintosihteerille ja apulaisrehtorille ennen laajennetun työssäoppimisen alkamista. Työssäoppimisjaksojen aikana teoriaa voidaan opiskella joko määrättyinä teorianopiskelupäivinä oppilaitoksella, tehtävien tai verkko-opintojen avulla kotona tai kaikkien näiden yhdistelmänä. 16

4 KOULUTUSTOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 4.1 Ihmiskäsitys - Käsitys nuorista Ahlmanin ammattiopistossa jokainen opiskelija on meille ainutlaatuinen ja arvokas. Oppilaitoksessamme pyritään siihen, että jokaiselle opiskelijalle luodaan mahdollisimman yksilölliset opiskelumahdollisuudet. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen (HOPS) mahdollistaa opiskelijan omien tavoitteiden saavuttamisen sekä ammatillisten valmiuksien kehittymisen. Opiskelija on itse vastuussa omasta oppimisestaan ja hänellä on pyrkimys hyvään ja itsensä kehittämiseen. Opiskelijalta kuin myös henkilökunnalta odotamme myös toisten huomioimista, erilaisuuden hyväksymistä, osallisuutta ja yhteistyötä. Opetuksen suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana korostuu se, että pidämme opiskelijaa aktiivisena toimijana, joka tekee yksilöllisiä valintoja ja vaikuttaa itse omaan oppimiseensa. Nuori opiskelija oppilaitoksessamme etsii omaa persoonallista identiteettiä ja paikkaansa yhteiskunnassa. Oppilaitoksen tehtävänä on antaa sellaisia tuki- ja ohjaustoimintoja, joiden avulla edistetään nuoren kehittymistä ja oppimista. Valinnaiset tutkinnon osat tarjoavat opiskelijalle hyvän mahdollisuuden oppia tekemään omaan elämään liittyviä valintoja. 4.2 Tieto- ja oppimiskäsitys Ammatillinen osaaminen on ammattiteorian ja käytännön taitojen integroitunut kokonaisuus, joka näkyy sujuvana toimintana, käytännön taitoina ja kykynä ratkaista ongelmia työtilanteissa. Ammatillisen toimintaa sisältyvät tiedollinen perusta, harjaantumisen kautta muodostunut käytännön taito sekä myös äänetön tieto, tunteita, kokemuksia ja oivalluksia. Osaamisen piirteitä ovat lisäksi osaamisen arviointitaito, itsenäinen ongelmanratkaisukyky sekä kyky suhtautua tietoon kriittisesti ja oppia uutta kokemusta hyödyntäen. Pysyvän tiedon rinnalla on yhtä enemmän muuttuvaa tietoa. Uutta tietoa on kyettävä etsimään myös tietotekniikkaa hyödyntäen. Ammatissa kehittyminen ja työkäytänteiden uudistaminen sekä muuttuvat työelämän vaatimukset edellyttävät itsearviointi- ja oppimistaitoja ja halua oppia jatkuvasti lisää. Kehittääksemme opiskelijoiden itsearviointi- ja oman osaamisen arviointitaitoja, oppimisprosessin eri vaiheissa, opiskelijoille on mahdollisuus saada palautetta oppimastaan erilaisten ohjaus- ja arviointikeskustelujen avulla opettajien, työelämän edustajien ja vertaisopiskelijoiden kanssa. Ahlmanin ammattiopistossa korostetaan opiskelijan aktiivista roolia oman tieto- ja taitorakenteen jäsentäjänä, tiedonhankkijana, kriittisenä käsittelijänä ja arvioijana. Samalla tuetaan opiskelijaa aktiivisessa omien tietorakenteiden muokkaamisessa ja uudelleen järjestämisessä eli oppimisessa. Opiskelijan yksilöllinen opiskelu- ja oppimistyyli otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ohjauksessa. Nuorten erilaiset oppimisvalmiudet ilmenevät mm. kyvyissä prosessoida tietoa, taidoissa käsitteellistää ja arvioida omaa toimintaa ja osaamista sekä kyvyissä ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti. Monet opiskelijat oppivat ja ilmaisevat osaamistaan mieluiten tekemällä ja käyttämällä kädentaitoja. Yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen on meille Ahlmanilaisillekin tärkeää. Koska ammatin oppiminen on kiinteästi sidoksissa työn sisältöön ja toimintaympäristöön, opiskelu tapahtuu Ahlmanilla mahdollisimman paljon työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä tekemisen kautta. Taitojen oppiminen edellyttää, että opiskelijalla on mahdollisuus paneutua työn sisältöön ja ammatilliseen toimintaan, jotta hän voi sisäistää työsuorituksen vaiheet ja harjaantua sujuvaan toimintaan. Opettaja nähdään oppimisen ohjaajana ja valmentaja, joka pyrkii monipuolisin vuorovaikutteisin opetusmenetelmin ohjaamaan ja kannustamaan opiskelijoita aktiiviseen, omaehtoiseen oppimiseen. 17

4.3 Pedagoginen strategia Ammatillisen koulutuksen arvolähtökohtia ovat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, vastuu lähimmäisestä, työn arvostaminen, suvaitsevaisuus sekä kansallinen kulttuuriperintö ja kansainvälisyys. Tavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa hyvän ammattisivistyksen omaavia vastuuntuntoisia ja velvollisuuksistaan huolehtivia kansalaisia. Ahlmanin ammattiopiston vuosien 2010-2015 pedagogisen toiminnan kehittämisen painopisteet on valittu ulkoisen arvioinnin perusteella, joka tehtiin keväällä 2009. Kolme keskeistä tavoitetta opetuksen ja oppimisen toteutuksessa sekä niiden kehittämisessä ovat opiskelijan yksilöllisen urapolun vahvistaminen, opiskelijan aktiivisen roolin lisääminen sekä työelämäyhteistyö. Opiskelijan yksilöllinen urapolku ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma otetaan huomioon niin opetuksen suunnittelussa, toimintatavoissa kuin kehittämisessäkin. Kaikille opiskelijoille tehdään ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan avustuksella opintojen alussa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS, jota tarkennetaan opiskelun edetessä ryhmänohjaajan kanssa käytävissä yksilökeskusteluissa vähintään kerran lukukaudessa. Kaikille opiskelijoille tarjotaan tarvittaessa joustavia ohjaus- ja tukijärjestelmät. Opetussuunnitelmien uudistamisessa otetaan huomioon opiskelijan valinnanmahdollisuuksien lisääminen niin, että yksilölliset urapolut mahdollistuvat. Opiskelijoiden osallistumista toiminnan kehittämiseen ja arviointiin lisätään merkittävästi. Opiskelijoille luodaan käytännön mahdollisuuksia osallistua opetussuunnitelmien uudistamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Asiakastyytyväisyyttä mitataan opintojen aikana sekä niiden jälkeen. Palautetietoa hyödynnetään toiminnan parantamiseen käytännön opetuksessa toteutuksessa ja tukitoimenpiteissä. Työelämäyhteistyötä vahvistetaan entisestään. Johtokunnan ja ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen työelämäedustusta laajennetaan niin, että jokaisesta tutkinnosta ja niihin liittyvistä suuntautumisvaihtoehdoista löytyy oman työelämänedustajat. Tavoitteena on koulutuksen laadun ja työelämälähtöisyyden parantaminen. Työssäoppimisen määrää pyritään lisäämään silloin, kun se on ammattitaidon hankkimisen kannalta perusteltua. Työssäoppimisen laatua kehitetään sekä parantamalla yhteisiä toimintatapoja että lisäämällä asiakaslähtöistä työpaikkaohjaajakoulutusta. 4.4 Kansainvälisyys, yrittäjyys ja kestävä kehitys sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus Kansainvälisyys Ahlmanin ammattiopistossa järjestetään aktiivisesti kansainvälisyystoimintaa. Seuraavassa muutama esimerkki siitä: Osallistutaan lukuvuoden aikana erilaisiin kansainvälisyystapahtumiin ja ulkomaalaisille vieraille järjestettyyn ohjelmaan Kansainvälistä liikkuvuutta edistetään kansainvälisellä työssäoppimisella ja opintomatkoilla Tehdään yhteistyötä kielten opettajien ja ammatinopettajien kesken integroimalla vieraita kieliä ammatillisiin tutkinnon osiin. Tarjotaan valinnaisia kielten opintoja pakollisten tutkinnon osien lisäksi Osallistutaan erilaisiin kansainvälisyyttä edistäviin projekteihin 18

Yrittäjyys Koulutusalakohtaisissa opetussuunnitelmissa yrittäjyys opinnot näkyvät seuraavasti pakollisina tai vapaasti valittavina ammatillisina tutkinnon osina: Kaikki koulutusohjelmat ja ammattistarttilaiset 1. kouluviikko NY 24h -leiri - yrittäjyyden taitoja ja innovatiivista yhdessäoloa vuorokauden teholeirillä Ahlmanilla NY 24h -leiri on ammatilliselle toiselle asteelle suunniteltu vuorokauden kestävä kokonaisuus, jonka aikana nuoret perustavat oman ideansa pohjalta kuvitteellisen yrityksen. NY 24h -leirillä sovellettava interaktiivinen ryhmäoppiminen kehittää vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja sekä ongelmanratkaisukykyjä. Tämän lisäksi intensiivisen työskentelyn tavoitteena on oppima asettamaan tavoitteita ja ottamaan vastuuta sekä omasta että ryhmänsä toiminnasta. Leirin aikana kehitetään lisäksi esiintymistaitoja innostavassa ympäristössä ja rohkaistaan oppilaita aktiiviseen toimintaan. Leirin jälkeen osallistujat ymmärtävät yrittäjyyden / yritystoiminnan kokonaisuuden ja huomaavat, että yrittäjämäistä toimintatapaa, taitoja ja ominaisuuksia tarvitaan kaikessa työssä ja työelämässä. NY 24h - leirin käytännönläheinen opetus tapahtuu Learning by Doing -periaatteella. NY 24h -leirin ohjattu ohjelma rakentuu yhteisluennoista ja infoista / tietoiskusta sekä ns. pienistä ja suurista rastitehtävistä, joista koko leirin ydin koostuu. Eläintenhoitaja 1. lukuvuosi Pakollinen tutkinnon osa; Maaseutuyrittäminen 10 ov Puutarhuri 2. lukuvuosi Pakollinen tutkinnon osa; Yrittäminen puutarha-alalla 10 ov Kaikki koulutusohjelmat 3. lukuvuosi Valinnainen tutkinnon osa; Yrittäjyys 10 ov Puutarhurien ja eläintenhoitajien pakollisten tutkinnon osien opetus toteutetaan käyttäen NY-Vuosi yrittäjänä toteuttamistapaa. Tutkinnon osien yhtenä tavoitteena on, että opiskelijat oppivat yritystoiminnan perusperiaatteet yrityksen perustamisvaiheessa, liiketoiminnan käynnistyessä, käynnissä ollessa ja yritystoiminnan päättyessä. Tavoitteena on, että opiskelijoille muodostuu todenmukainen kuva yritystoiminnasta ja kyky arvioida omia edellytyksiään toimia yritystoiminnassa. Perusperiaatteisiin yrityksen perustamisvaiheessa kuuluu yrityksen toiminta-edellytysten arviointi, taloudellisesti kannattavan liikeidean luominen ja täsmentäminen ja yrityksen toiminta-ajatuksen kehittäminen. Yhteistyöverkostojen luominen, liiketoiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen ja esitteleminen sekä rahoituksen hankkiminen kuuluvat perustamis- ja käynnistämisvaiheeseen. Liiketoiminnan käynnistymisvaiheessa oleellista on toiminnan suunnitelmallisuus ja kyky toimia yrityksen arjessa ja tehdä yrityksen ydintehtäviä. Toiminnan kannalta on tärkeää toimia yrityksen toimintaa tukevia palveluja tuottavien tahojen kanssa. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppii liiketoimintaan liittyvän tuotteistamisen sekä myynnin ja markkinoinnin perusteet. Tutkinnon osaan kuuluu asiakaslähtöisyyden oivaltaminen, tuotteistamismahdollisuuksien arviointi, kyky saattaa idea tuotantovaiheeseen ja hinnoittelu. Myynnin ja markkinoinnin tehtäviin kuuluu markkinointimateriaalin tuottaminen, myyntineuvottelut ja myyntitilanteet. 19

Kestävä kehitys Kestävä kehitys liittyy kiinteästi Ahlmanilla opetettaviin koulutusaiheisiin ja siten se on ollut osa Ahlmanin kehitystä oppilaitoksena vuosien kuluessa. Järjestelmällisesti Ahlmanin koulun Säätiö on edennyt Kestävän kehityksen opetuksen edistämisessä poikkileikkaavasti kaikilla opetusaloilla sekä käytännön toiminnassa vuodesta 2005 alkaen. Ahlmanin ammattioppilaitos sai joulukuussa 2011 Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA - säätiön myöntämän Kestävän kehityksen sertifikaatti. Ahlman oli ensimmäinen tamperelainen ja kolmas pirkanmaalainen kestävän kehityksen sertifioitu oppilaitos. Kestävä kehityksen eri ulottuvuudet elävät Ahlmanin arjessa. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys ilmentyvät parhaiten Opetusravintola Annan ja Opiskelijaravintola Kapustan lähi- ja sesonkiruoissa sekä Parasta Pöytään Pirkanmaalta hankkeessa. Sosiaalisen kestävyyden kulmakiviä ovat henkilöstön hyvinvointi ja opiskelijoiden yksilölliset opintopolut. Kulttuurista kestävyyttä vaalivat Ahlmanin perinteiset syysmarkkinat ja puutarhapäivät sekä Pirkanmaan Perinnepiha -hanke. Kestävän kehityksen arvot näkyvät keskeisinä teemoina Ahlmanin koulun arvoissa, ja kestävän kehityksen edistämistä ohjaa vuosittain päivitettävä kestävän kehityksen ohjelma. Ahlmanin ammattiopisto valitsee vuosittain teemat, joiden avulla keskitytään erityisiin kestävän kehityksen osaalueiden parantamiseen opetuksessa ja toimintaympäristössä. Sidosryhmät toivotetaan tervetulleiksi kestävän kehityksen yhteistyöhön, ja heidän osallistumista kannustetaan erilaisilla toimenpiteillä. Yhdessä toimiminen kestävään tulevaisuuteen! Teemalaatikko ammatilliset oppilaitokset Ekologinen ja taloudellinen kestävyys Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen Turvallisuus oppilaitoksessa (myös eko- kestävyys) loginen kestävyys: kemikaalien ympäris- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys töturvallisuus) Energia ja vesi Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Tasa-arvolain mukaan kaikilla vähintään toisen asteen oppilaitoksilla tulee olla tasa-arvosuunnitelma Ahlmanin Kuljetukset ammattiopiston ja liikkuminen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Kiusaamisen laaditaan ja lukuvuoden syrjäytymisen 2010-2011 ehkäisy aikan Koulurakennuksen ja pihaympäristön Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki hoito ja ylläpito Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ja kulttuurinen kestävyys) Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys) Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys) Ahlmanin ammattiopistossa kestävän kehityksen työ etenee valittujen teemojen tukemana seuraavan mallin mukaan lukuvuoden aikana: 1. Kestävän kehityksen ohjelma koordinoi työtä Nykytilan kartoituksen tulosten ja edellisen vuoden KEKE - ohjelman tulosten perusteella oppilaitos koostaa seuraavalle lukuvuodelle kestävän kehityksen ohjelman, joka sisältää tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, aikataulut, resurssit ja mittarit valittujen teemojen kehittämiseksi ja tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Ohjelma voi olla tulevaisuudessa myös osa jo- 20

tain muuta oppilaitoksen toimenpidesuunnitelmaa. Mittareista voidaan valita yksi tai useampi, jota seurataan näkyvämmin viestinnässä oppilaille. Henkilöstö osallistuu ohjelman suunnitteluun henkilöstöpäivänä ja opiskelijat kestävän kehityksen teemapäivänä sekä tarvittaessa oppilaskunnan toiminnan kautta. Teemapäivään osallistuvat aloittavat ja toisen vuoden opiskelijat. 2. Ohjelma käytäntöön lukuvuoden aikana Teema tehdään näkyväksi oppilaitoksen arjessa erilaisten tapahtumien, kampanjoiden, tiedottamisen ja uusien toimintatapojen käyttöönoton kautta. Opetushenkilöstön tehtävänä on suunnitella, miten teeman toteutus kytketään opetukseen ja miten oppilaat saadaan mukaan rakentamaan teeman näkymistä koulun arjessa. Teeman toteutukseen kytketään mukaan koulun sisäiset ja ulkopuoliset yhteistyötahot, kuten kiinteistönhoidon, siivouksen, ruokapalveluiden, koulutuksen järjestäjän tai kouluterveydenhuollon edustajat. 3. Arviointi ohjaa seuraavan vuoden työtä Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan ennen neljännen jakson työssäoppimisjaksojen alkamista. Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat arviointiin ja tulosten käsittelyyn. Näkemyksiä voidaan kysyä myös sidosryhmiltä kuten vanhemmilta. Arvioinnin yhteydessä kartoitetaan myös kestävän kehitykseen liittyvät opetustyössä nousseet kehittämistarpeet ja koulutuksen järjestäjän asettamat tavoitteet. 4. Uusien teemojen valinta keskittää toimenpiteet tiettyyn aiheeseen Tulosten perusteella valitaan uusia teemoja tai vahvistetaan vanhan teeman jatkuminen seuraavana lukuvuotena. Teeman valintaan vaikuttavat myös opetustyössä esille nousseet kehittämistarpeet ja koulutuksen järjestäjän asettamat tavoitteet. Arvioinnin tuloksien pohjalta aloitetaan kestävän kehityksen ohjelman suunnittelu seuraavaa lukuvuotta varten. Ahlmanin ammattiopisto vahvistaa vanhan tai valitsee uuden yhden tai useamman teeman kestävän kehityksen ohjelmansa pohjaksi. Valinta tehdään kevään arvioinnin perusteella KEKE-ryhmän suosituksesta. 5. Nykytilanteen kartoitus antaa kuvan teeman nykyisestä tilanteesta Teemasta tehdään nykytilanteen kartoitus osana henkilöstöpäivää tai tarvittaessa erillisellä tarkoitukseen sopivalla kartoituksella. Nykytilanteen kartoitus voi tapahtua esimerkiksi ympäristökatselmuksen, oppilaitoksen vuosittaisen itsearvioinnin, henkilöstölle ja opiskelijoille sekä sidosryhmille suunnattujen kyselyiden tai turvallisuus/riskikartoituksen avulla. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvolain mukaan kaikilla vähintään toisen asteen oppilaitoksilla tulee olla tasa-arvosuunnitelma Ahlmanin ammattiopiston tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan lukuvuoden 2011-2012 aikana 21

5 AHLMANIN OPPIMISYMPÄRISTÖT Opiskelijat opettelevat ammatillisia työprosesseja Ahlmanin aidoissa oppimisympäristöissä. Teoriapainotteista opetusta tukevat Ahlmanin muut oppimisympäristöt, kuten kirjasto, teorialuokat, audiotoria, Rauhala ja verkkopohjainen oppimisympäristö. Ammattiopisto nuorille Oppimisympäristöt tutkinnoittain AMMATTISTARTTI ELÄINTEN- HOITAJAT PUUTARHURIT KOKIT / TARJOILIJAT MATKAILU- PALVELUJEN TUOTTAJAT Navetta Puutarha Opetuskeittiöt Maatila Kasvihuone Ahlmanin kartano; Kokous-, majoitus-, juhla- ja ohjelmistopalvelut Konepaja Kukkasidontaluokka Rauhalan kokous- ja saunatilat Kiinteistöhuolto / Rakennustyöt Puupaja Viherrakentamisen paja Opiskelijaravintola KAPUSTA (Suurkeittiö) Opetusravintola ANNA (Ravintolakeittiö/Leipomo) Virtuaalikylä Pesula Pieneläintila Pieneläin neuvola Näytekasvimaa Tilameijeri KIRJASTO, TEORIALUOKAT, ATK-LUOKAT, AUDITORIO, RAUHALA, JUHLASALI, YRITYSTALO VERKKOPOHJAINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ TILAPUOTI (Lähituottajien sekä Ahlmanin maatilan- ja puutarhan tuotteita) 5.1 Oppimisympäristökuvauksia Ahlmanin opetusmaatilaan kuuluu opetusnavetta, vanha talli, pieneläintila ja peltoalueet Seppälän tilalla (koulurakennusten ympärillä) ja Hissan tilan pellot Pälkäneellä. Eläintenhoitajaopiskelijat suorittavat opintojen ohella kaikissa eläintiloissa aamu-, ilta- ja viikonlopputyövuoroja. Työvuorot opetusnavetalla painottuvat ensimmäiseen opintovuoteen. Opetusnavetta on 2008 valmistunut nykyaikainen parsinavetta, jossa on 38 lypsävää lehmää ja noin 40 hiehoa ja vasikkaa. Eläintenhoitoon liittyy lisäksi lampaita, kilejä, vuohi, kaksi kania, kanoja ja kukkoja. Pieneläintilassa hoidetaan erilaisia pieneläimiä eläintenhoitaja opiskelijoiden kanssa. Pieneläintilassa asustaa Chinchilloja, kaneja, marsuja, Deguja, siili, Richardsonin maaoravia, Siperian maaoravia, gerbiilejä, hiiriä, kaloja ja lintuja. Maatila on erikoistunut geenipankkitoimintaa eli säilyttämään suomalaisia alkuperäisrotuja tuotantoeläiminä. Ahlmanin opetusmaatila toimii myös työssäoppimispaikkana Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteen opiskelijoille Ahlmanin pieneläinklinikka avattiin keväällä 2010. Pieneläinklinikalla toimii työelämälähtöisenä oppimisympäristönä pääasiassa Ahlman-instituutissa opiskeleville eläintenhoitaja (ammattitutkinto) opiskelijoille. Ahlmanin tilapuoti avattiin syksyllä 2009. Tilapuodissa myydään vaihtuvalla valikoimalla paikallisia, lähiympäristössä sekä Ahlmanin koululla ja tilalla tuotettuja tuotteita. Tilapuoti toimii oppimisympä- 22

ristönä puutarhuri, tarjoilija ja kokkiopiskelijoille. Tilapuodissa opiskelijat harjoittelevat asiakaspalvelu- ja kassatyöskentelytaitojaan. Tilameijerissä valmistetaan Ahlmanin omasta maidosta tuotettuja maitotaloustuotteita myyntiin Tilapuotiin ja opiskelijaravintola Kapustan ja opetuskeittiöiden/-ravintolan käyttöön. Tilameijerissä valmistetaan muun muassa juustoja, maitorahkaa, viiliä, jogurttia ja voita. Konepajassa eläintenhoitaja- ja puutarhuriopiskelijat opettelevat huoltamaan ja käyttämään erilaisia koneita ja laitteita. Viherpajassa viherrakentamiseen suuntautuneet puutarhurit harjoittelevat kivi- ja piharakentamista sisätiloissa talven aikana. Ahlmanin opetuspuutarhasta löytyy monipuoliset oppimisympäristöt puutarhuriopiskelijoille; Ahlmanin puutarhassa, näytekasvimaalla, omenatarhassa ja kasvihuoneella tehdään vuodenaikojen mukaan erilaisia ajankohtaisia puutarhatöitä opettajan ja puutarhurin johdolla. Puutarhaopiskelijat suorittavat työ- ja päivystysvuoroja puutarhalla ja kasvihuoneella. Kukkakioski Omenankukka sijaitsee Tilapuodin ja Opiskelijaravintola Kapustan aulatilassa. Työelämälähtöisessä oppimisympäristössä Omenankukassa myydään puutarhuriopiskelijoiden kukkasidonnan harjoitustöitä. Myyntiä tehdään tilauksesta ja asiakkaan toiveiden mukaisesti. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan kassan käyttöä, hinnoittelua, tilauksen vastaanottamista, asiakkaan kohtaamista, sidontatyön tekemistä asiakkaan odottaessa, pakkaamista, tuotteista ja myymälästä huolehtimista ja puhtaanapitoa. Ahlmanin Kartano tarjoaa asiakkailleen kokous-, majoitus-, juhla- ja ohjelmapalveluja. Majoitustiloja on kahdessa rakennuksessa, yhteensä 65 vuodepaikkaa. Kartano toimii tarjoilija ja kokki opiskelijoiden työelämälähtöisenä oppimisympäristönä. Rauhalasta, joka sijaitsee J-rakennuksessa, löytyy kokoustila, joka houkuttelee rentoutumaan ja luomaan uusia ajatuksia. Rauhalan yhteydessä sijaitsee myös 12 hengen edustussaunaosasto sekä ulkona lähietäisyydellä on myös 5 hengen palju sekä savusauna. Tiloja vuokrataan pääasiassa oppilaitoksen ulkopuolisiin tilaisuuksiin. Tiloja käytetään myös jonkin verran opetuksessa. Opiskelijaravintola Kapusta. Ahlmanin ammattiopistolla toimii opiskelijaravintola Kapusta. Kapusta toimii yhtenä oppimisympäristönä kokki- ja tarjoilija-opiskelijoille. Opiskelijaravintolassa valmistetaan päivittäin 250 annosta lounasta. Opetusravintola Anna tarjoaa lounaan neljä kertaa viikossa tarjoilija- ja kokkiopiskelijoiden voimin. Opetusravintola Annan asiakaskunta muodostuu pääasiassa Ahlmanin Kartanon kokousvieraista, aikuiskoulutuspuolen opiskelijoista sekä lähialueen asukkaista ja Ahlmanin omista työntekijöistä. Opiskelijat työskentelevät keittiöllä ja ruokasalissa eri toimenkuvissa. Ravintola Annassa on anniskeluoikeuden, jonka myötä opiskelijat pääsevät harjoittavat baaritarjoilun taitojaan erilaisissa asiakastilaisuuksissa. Opetuskeittiöt. Ahlmanin ammattiopistolla on kolme opetuskeittiötä; Leipomo, Opetuskeittiö 2 ja Ravintolakeittiö. Pesula koostuu itse pesulasta, kuivaushuoneesta ja jälkikäsittelyhuoneesta. Pesulatyövuoroissa opiskelijat vastaavat ravintolan ja Kartanonpalveluiden pyykkihuollosta. 23

Luokkatilat. Luokkatilat ovat Ahlmanilla laajalla alueella useassa eri rakennuksessa. Luokkatilat ovat toimivia ja teknisesti hyvin varusteltuja. Opetuksessa käytetään dataprojektoria, sillä oppilaitoksessa on kaikilla opettajilla kannettava tietokone ja kannettavia dataprojektoreita. Verkkopohjainen oppimisympäristö. Verkko-opetus on verkossa tapahtuvaa vuorovaikutteista opetusta oppimistehtävien ja erilaisten verkkofoorumien avulla. Verkko-opetuksessa opettaja ja opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään verkon välityksellä erilaisilla oppimisalustoilla. 24

6 YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA Koulutuksen järjestäjille on säädetty velvoite olla yhteistyössä alueella toimivien ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muiden koulutuksen järjestäjien kuten perusopetuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyötä koskeva velvoite on kirjattu yhtäpitävästi sekä lakiin ammatillisesta koulutuksesta että lukiolakiin (L 630/1998, 10 ja L 629/1998, 5). Koulutuksen järjestäjän yhteistyövelvollisuuteen liittyy läheisesti myös kaksi muuta ammattikoulutuslain säännöstä: 1) koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia opiskelijan yksilöllisiä valintoja mahdollistava opetussuunnitelma (L 630/198, 11) 2) opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aikaisemmin suorittamansa vastaavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Ahlmanin ammattiopisto haluaa tehdä aktiivisesti yhteistyötä Pirkanmaan alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Tätä varten Ahlmanin ammattiopisto kehittää määrätietoisesti yhteistyöverkostojaan ja erilaisia kehittämishankkeita alueen koulutusorganisaatioiden, muiden kehittäjäorganisaatioiden ja erityisesti työelämän kanssa. 6.1 Korkea-asteen yhteistyö Tampereen ja Hämeenlinnan ammattikorkeakoulujen ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa yhteistoiminta on pääasiassa opettajankoulutukseen ja henkilöstön kehittämiseen liittyvää. Koulutukset liittyvät pedagogiseen pätevyyteen, erityisopetukseen, opintojen ohjaukseen ja näyttötutkintomestarikoulutukseen. 6.2 Toisen asteen yhteistyö Ahlmanin ammattiopistolla on muun muassa seuraavanlaisia yhteistyömuotoja toisen asteen kanssa Yhteistyösopimus kaksoistutkinnon järjestämisestä Tampereen aikuislukion kanssa Pirkanmaan alueen ammatillisten opettajien rehtorit kokoontuvat keskimäärin neljä kertaa lukuvuodessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan ammattiopiston hotelli-, ravintola- ja cateringalan koulutuspäälliköt sekä Tampereen palvelualan ammattiopiston ja Ahlmanin ammattiopiston apulaisrehtorit kokoontuvat keskimäärin neljä kertaa lukuvuodessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista Ahlmanin ammattiopiston opinto-ohjaaja on mukana toisen asteen yhteistyössä opoverkoston toiminnassa. Verkosto tapaa säännöllisesti suunnitellen ja kehittäen muun muassa jatkoopintopäiviä, joita järjestetään vuosittain Pirkanmaan alueella. Ahlmanin ammattiopisto on mukana kehittämässä Maakunnallista verkkokurssitarjotin, joka on kaikkien Pirkanmaan toisen asteen oppilaitosten yhteisesti rakentama palvelu. Verkkokurssitarjotin täydentää Ahlmanin ammattiopiston omaa kurssitarjontaa ja tukee uusien oppimisympäristöjen hyödyntämistä osana lähiopetusta. Maakunnallinen verkkokurssitarjotin rakentuu kolmen koulumuodon opinnoista: lukiokursseista, ammatillisen koulutuksen opinnoista ja korkea-asteen opintojaksoista. Ahlmanin ammattiopiston opiskelijat voivat valita verkkokurssitarjottimelta opintoja toisena ja kolmantena opiskeluvuonna. TOPIAS (Työssäoppimisen kehittämishanke Pirkanmaan toisen asteen koulutuksen järjestäjille) - hanke 1.5.2008-31.12.2011 yhtenäisti toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen käytäntöjä ja loi uusia hyviä toimintamalleja. Projektia hallinnoi Tampereen ammattiopisto ja siinä olivat kumppaneina Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä, Sasta- 25

malan koulutuskuntayhtymä, Ahlmanin ammattiopisto ja Tampereen palvelualan ammattiopisto. TOPIAS -projekti oli Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittama ESR-hanke, jonka kustannusarvio oli 1,6 miljoonaa euroa. TOPIAS koulutti lähes 700 uutta työpaikkaohjaajaa pirkanmaalaisiin yrityksiin ja valmensi yli 300 opettajaa työpaikkaohjaajakouluttajaksi. Lisäksi huomiota suunnattiin työturvallisuuteen ja erityistä tukea vaativien nuorten työssäoppimiseen. Hankkeen tuloksena saatiin alueellinen, oppilaitosten yhteinen työssäoppimisportaali Topirkka.fi http://topirkka.fi. Hankkeen lopuksi luotiin myös Topirkan ympärille hallinnointiorganisaatio. OPETOP-ammatinopettajien työelämäosaaminen on kolmen yksityisen koulutuksen järjestäjän (Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen, Tampereen palvelualan ammattiopiston ja Ahlmanin ammattiopiston) yhteishanke. Hanketta hallinnoi Ahlmanin koulun Säätiö. Hankkeen tavoitteena on, että 1.1.2010-30.6.2014 välisenä aikana noin 40 opettajaa pääsee kahden kuukauden mittaiselle työelämäjaksolle. Työelämäjakson tavoitteena on opettajien työelämälähtöisen ammattitaidon vahvistuminen. Työelämäjaksolla opettaja kehittää valmiuksiaan työelämälähtöisten opetussuunnitelmien, opetuksen sekä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Samalla vahvistetaan myös ammatillisen koulutuksen laatua. PYRI 2- Pirkanmaan yrittäjyyden oppimisympäristöjen kehittämishanke toiselle asteelle on Opetushallituksen rahoittama oppimisympäristöjen kehittämishanke (2012-2013), jonka aikkana on tarkoitus rakentaa Ahlmanin ammattiopistolle joustava ja muunneltava Pilvipaja - yrittäjyyden oppimiskeskuksen. Pilvipajan fyysinen tila on muunneltavissa tarpeen mukaan ja pajan teknologia on siirrettävissä ja mukaan otettavissa. Siirreltävyyden ansiosta lähiopetus mahdollista viedä lähelle etäryhmää, silloin kun etäryhmä on oppilaitoksen ulkopuolelta. Paja toimii myös etäopetuskeskuksena, jossa on toimivat tilat ja laitteet verkon yli tapahtuvaan samanaikaisopetukseen, henkilökohtaiseen opetukseen videoneuvottelun avulla, nauhoitusten ja tallenteiden käsittelyyn ja verkostoitumiseen. Pilvipaja tarjoaa jokaiselle opiskelijayritykselle sormitietokoneen tai kannettavan tietokoneen. Paja antaa yhdenvertaisen mahdollisuuden mobiilioppimiseen kaikille opiskelijoilleen. Mobiiliteknologia takaa toiminnan paikasta ja kellonajasta riippumatta. Yrittäjyysopintojen oppimisympäristöinä toimivat opiskelijayritykset ja perustettava osuuskunta. Opiskelijat toimivat yrityksissä ja yrittäjämäisesti opiskelun ajan. PYRI2:n pedagoginen malli nojaa yrittäjyyttä tukevan tiimioppimisen periaatteisiin. Opettajan rooli muuttuu valmentajaksi. Perustamme Ahlmanille osuuskunnan, jossa opiskelijat voivat työskennellä myös yrittäjämäisesti. Hankeen aikana lisäämme yhteistyötä toisten ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kanssa yrittäjyysopintojen osalta. 6.3 Perusasteen yhteistyö Ahlmanin ammattiopiston opinto-ohjaaja on aktiivisesti yhteistyössä peruskoulujen kanssa. Peruskoulun oppilaanohjaajille järjestetään vuosittain Pirkanmaan alueen ammatillisten oppilaitosten yhteinen ammatillisen koulutuksen info-tilaisuus loka-marraskuussa. Tilaisuudessa välitetään uusinta tietoa ammatillisesta koulutuksesta ja alkavassa koulutuksessa tapahtuneista muutoksista sekä uusista koulutuksista. Pirkanmaan alueella järjestetään keskitetysti kaikkien peruskoulujen 9 - luokan oppilaille ns. jatko-opintopäiviä, joissa n myös Ahlmanin ammattiopiston koulutustarjonta tulee esiteltyä. 26

Jatko-opintopäivien yhteydessä myös kaikkien 9-luokkalaisten vanhemmat saavat saman tiedon. Ahlmanin ammattiopisto tiedottaa opiskelutarjonnastaan peruskoululaisille, lukiolaisille, oppilaiden vanhemmille, työvoimatoimistolle ja medialle. Ahlmanin ammattiopistolla on päivitetyt www-sivut. Tärkeä osa opinnoista tiedottamista on myös erilaiset messut ja oppilaitoksen järjestämät Avoimien ovien päivät sekä erilaiset Ahlmanin tapahtumat (syysmarkkinat, joulumyyjäiset, puutarhapäivä). Tutustumiskäyntejä peruskoululaisille järjestetään kiinnostuksen mukaan myös muina ajankohtina. Lisäksi Ahlmanin ammattiopiston opinto-ohjaaja toimii yhdyshenkilönä Ahlmanin navettaa koskevien peruskoululaisten TET-jaksojen järjestelyissä sekä muita koulutusaloja koskevissa koulutuskokeiluissa. Ahlmanilla voidaan myös järjestää ennen yhteishaun alkua ns. ammattipäiviä eri koulutusaloista kiinnostuneille peruskoulun 9 - luokkalaisille. Nivelvaiheen yhteistyöllä peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirryttäessä tuetaan opiskelijan opintojen aloittamista. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tietojen siirto kouluasteelta toiselle tapahtuu siirto HOJKSin ja/tai perustietolomakkeen avulla. Lomakkeet ovat netissä, josta peruskoulun opinto-ohjaajat saavat lomakkeet ja voivat huoltajan suostumuksella siirtää tietoja toiselle asteelle. Lomakkeet lähetetään Ahlmanin ammattiopistolle, jossa ne keskitetysti jaetaan opiskelijahuoltohenkilöstön ja ryhmänohjaajan käyttöön ao. koulutusalalle. Lukuvuoden alkaessa on mahdollista järjestää saattaen vaihtotilaisuus, jossa peruskoulun opinto-ohjaajilla on mahdollisuus välittää tarpeelliseksi katsomaansa tietoja tulevista opiskelijoista ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja opiskelijahuoltohenkilöstölle. Lisäksi ohjaus- ja opiskelijahuoltohenkilöstö pitävät yhteyttä tarpeen mukaan lukuvuoden aikana. Kaikille opiskelijoiksi valituille lähetetään opiskelupaikan vastaanottaminen ja perustietolomake kesäkuussa opiskelupaikasta ilmoittamisen yhteydessä. Kaikki opiskelijapaikan vahvistaneet toimittavat sen täytettynä takaisin ilmoittaessaan, ottavatko he opiskelupaikan vastaan. 27

7 OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET Ahlmanin ammattiopiston opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opinto-ohjauksen avulla opiskelijalle muodostuu kokonaiskuva tutkintoon sisältyvistä tutkinnon osat ja kursseista sekä niiden valinnan mahdollisuuksista. Opintoohjauksen tavoitteena on myös, että opiskelija osaa toimia Ahlmanin ammattiopiston oppilaitosyhteisössä, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Opinto-ohjauksen avulla opiskelija suunnittelee opintojaan, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä ryhmänohjaajan kanssa ja ottaa vastuun omista opinnoistaan. Opiskelija seuraa seurata opintosuoritustensa kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. Opinto-ohjauksen avulla opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Opiskelija tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Hän osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Tavoitteiden saavuttamista tukee Ahlmanin ammattiopiston velvoite tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Ahlmanin ammattiopiston opinto-ohjauksen tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti Opinto-ohjaus antaa tietoa koulutuksista ja Ahlmanin ammattiopistosta oppimisympäristönä ennen koulutuksen aloittamista. Koulutuksen kuluessa opiskelija saa tietoa jatko- opintomahdollisuuksista, työelämästä sekä ammatissa toimimisesta. auttaa opiskelijaa opiskeluun orientoitumisessa ja sitoutumisessa sekä opinto-ohjelmansa suunnittelemisessa ja ammatillisten valmiuksien saavuttamisessa. tukee opiskeluun ja elämään liittyvissä ongelmissa auttaa opiskelijan persoonallisuuden ja ammatillisen tietoisuuden kehittymisessä sekä kasvamisessa tasapainoiseksi ja yhteistyökykyiseksi kansalaiseksi. kehittää opiskelijan arviointi- ja itsearviointikykyä, opiskeluvalmiuksia ja oppimaan oppimisen taitoja sekä valmiuksia ymmärtää ihmisten erilaisuutta kehittää valmiuksia, jotka johtavat jatkokoulutus- tai työpaikan saamiseen vahvistaa itseohjautuvuutta ja kykyä ottaa vastuuta omista ratkaisuista edistää tasa-arvoa, työllistymistä ja opiskelijoiden mahdollisuutta hyödyntää erilaisten yhteistyö- ja tukipalveluiden tarjontaa. 7.1 Opinto-ohjauksen järjestäminen Ahlman ammattiopistossa koko henkilöstö osallistuu ohjaukseen, josta kuitenkin opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat kantavat päävastuun. Ahlmanin ammattiopistossa opinto-ohjausta annetaan 2 opintoviikkoa opinto-ohjaajan tunneilla (ryhmä- ja yksilöohjaus) ja 3 opintoviikkoa ryhmänohjaajan tunneilla (ryhmä- ja yksilöohjaus). Oppilaitos huolehtii erityisesti niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia, poissaoloja tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opinto-ohjaus on koko oppilaitoksen tehtävä, jossa ovat mukana myös opiskelijoiden kodit, toiset oppilaitokset ja ulkopuoliset asiantuntijapalvelut. Ahlmanin ammattiopistolla toimii myös opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu kerran viisi kertaa lukuvuodessa. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja ja erityisopetuksen koordinaattori sekä opettajia tarpeen mukaan. Opiske- 28

lijahuoltotyö toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä, jonka tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset koulunkäyntiin ja oppimiseen. Laajimmillaan opiskelijahuoltotyö kohdistuu koko koulun toimintaan ja pyrkii lisäämään opiskelijoiden välistä tasa-arvoa huomioimalla myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Oppilaitoksen sisäisestä Intrasta löytyvät opinto-ohjaukseen liittyvät ohjeistukset ja asiakirjat, kuten opintoohjauksen ja opiskelijahuollon prosessikuvaukset, opinto-ohjauksen suunnitelma ja vuosisuunnitelma sekä muu tarvittava tieto. Ammatillisen koulutuksen uudistaminen ja muutokset ovat tuoneet runsaasti haasteita opinto-ohjauksen onnistumiseen. Opiskelijoiden lisääntyneet valinnan mahdollisuudet, työssäoppimisen kehittäminen ja ammattiosaamisen näytöt lisäävät opiskelijoiden ohjauksen tarvetta. Yhä useampi opiskelija tarvitsee erilaisia yksilöllisiä ratkaisuja tutkinnon suorittaakseen. Ahlmanin ammattiopiston opinto-ohjauksen onnistumisen edellytyksenä on tiivis yhteydenpito oppilaitoksen sisällä. Varsinaista opinto-ohjausta antavien sekä muun henkilöstön välinen työnjako ja yhteistyö ovat tärkeitä. Tässä työssä ja opinto-ohjaajan tukena ovat ensiarvoisen tärkeässä osassa oppilaitoksen johto, erityisopettaja, ryhmänohjaajat sekä opiskelijahuoltoryhmä. 7.2 HOPS-Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman pohjalta opiskelija ja ryhmänohjaaja tekevät yhteistyössä opiskelijalle henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijan nykyinen osaaminen ja tulevaisuuden toiveet ja tavoitteet. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan itsearviointia ja urasuunnittelua. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS - keskusteluissa painotetaan erilaisia asioita opintojen edetessä 1. lukuvuosi/syyslukukausi Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen yhdessä ryhmänohjaajan kanssa Opiskelijoiden erilaisten oppimistyylien arviointi / opinto-ohjaaja ja opettajat Oppimista vaikeuttavien seikkojen tunnistaminen; terveydentila, toimintakyky, yksilölliset voimavarat, mahdollinen erityistuen tai apuvälineiden tarve/ erityisopettaja ja opettajat Osaamisen tunnistaminen/tunnustaminen yhdessä opinto-ohjaajan kanssa (aiemmat opinnot/työkokemus/tavoitteellinen harrastustoiminta) Opiskelijalle esitellään, mitä tutkinnon osia hän voi yksilöllisesti valita 2.-3. lukuvuonna oman opinto-/urapolun mukaisesti / apulaisrehtori, opinto-ohjaaja ja ammatin opettajat 1. lukuvuosi/kevätlukukausi Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman päivittäminen yhdessä ryhmänohjaajan kanssa Oppimista vaikeuttavissa seikoissa tukeminen / opettajat ja erityisopettaja Opiskelijalle esitellään, mitä tutkinnon osia hän voi yksilöllisesti oman opinto-/urapolun mukaan mukaisesti / apulaisrehtori, opinto-ohjaaja ja ammatin opettajat Opiskelijat ilmoittautuvat WinhaWillessä yksilöllisesti toisen lukuvuoden osalta ammatillisten valinnaisten tutkinnon osien opintoihin 29

Opiskelijoilla on mahdollisuus ilmoittautuvat WinhaWillessä toisen lukuvuoden osalta seuraaviin vapaasti valittaviin tutkinnon osiin; Leiri-ohjaaja toiminen, Huippuvalmennus) 2. lukuvuosi/syyslukukausi Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman päivittäminen yhdessä ryhmänohjaajan kanssa Opiskelija alkaa suunnitella yksilöllisesti kolmannen opiskeluvuoden seuraavia valinnaisia tutkinnon osia oman opinto-/urapolun mukaisesti Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa 10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov 2. lukuvuosi/kevätlukukausi Opiskelija ilmoittautuu WinhaWillessä yksilöllisesti kolmannen opiskeluvuoden valinnaisiin tutkinnon osiin 3. lukuvuosi/syyslukukausi Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman päivittäminen Opiskelijan yksilöllisen ura-/opintopolun vahvistaminen 7.4 Erityisopetuksen järjestäminen Erityistä tukea tarvitseva opiskelija opiskelee Ahlmanin ammattiopistossa samoissa opetusryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Erityisopetuksen periaatteet määritellään erityisopetuksen suunnitelmassa: tavoitteet, toteutus, opetusmenetelmät, tuki- ja erityispalvelut, asiantuntijapalvelut, yhteistyötahot ja vastuut. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen edistäminen on koko oppilaitosyhteisön tehtävä. Ahlmanin ammattiopistossa työskentelee erityisopetuksen koordinaattori, joka tarvittaessa auttaa ryhmänohjaajia, opettajia ja oppilaitoksen muuta ohjaushenkilöstä erityisopiskelijoiden ohjaamiseen liittyvissä asioissa. 7.4.1 HOJKS- Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Ahlmanin ammattiopistossa laaditaan erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle aina sähköinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma sisältää seuraavat asiat: - suoritettava tutkinto - opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet - tutkinnon laajuus - opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma - opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut - muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä - erityisopetuksen perustelut HOJKS laaditaan opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, opettajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa. Mikäli ammattitaitovaatimuksia on mukautettu, henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet. Ne perustuvat hänen opiskelemansa tutkinnon perusteisiin. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu tai mukauttamalla vain yhden tai sitä useamman tutkinnon osan tavoitteet. Opetuksessa tulee keskittyä opiskelijan vahvojen 30

osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänelle taataan hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työssä harjaantumiseen työssäoppimisen jaksojen aikana. Opiskelijalle tulee selvittää, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvitsemiaan erityispalveluja. Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan. Määräykset erityisopiskelijoiden arvioinnista ovat luvussa 7.10. Ahlmanin ammattiopistossa on mahdollisuus laatia sähköinen, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan sisältyy yksilöllinen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet sekä elämänhallintaan liittyvät kysymykset. Tämä suunnitelma tehdään yhdessä ryhmänohjaaja, erityisopetuksen koordinaattorin ja opiskelijan kanssa. Mikäli opiskelija on alaikäinen, vaaditaan suunnitelmaan myös vanhempien hyväksyntä. HOJKS:it käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Opiskelun kuluessa mahdollisesti ilmenevien opiskeluvaikeuksien tai opiskeluesteiden ehkäisyssä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tarkistaminen on avainasemassa. Ratkaisuna voi tällöin olla valintojen tai opiskeluajan muuttaminen. Opiskelijan ollessa alaikäinen myös vanhemmat osallistuvat opiskelusuunnitelman uudelleentarkastamiseen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista seurataan koko opiskelun ajan. 7.5 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö perustuu lakiin ammatillisesta koulutuksesta (L 2003/479) 13 ) ja opetushallituksen määräykseen (28/011/2004, 27.8.2004), joiden mukaan yhteistyö tulee järjestää niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Ahlmanin ammattiopistossa järjestetään aloittavien opiskelijoiden vanhemmille vanhempainilta opintojen alkuvaiheessa. Vanhempainillassa esitellään Ahlmanin ammattiopiston toiminta, henkilökunta, opintojen sisältöä, alakohtaiset oppimisympäristöt sekä tutustutaan ryhmänohjaajaan. Tällä tapaamisella luodaan pohjaa tulevalle yhteistyölle huoltajien kanssa ja kannustetaan huoltajia olemaan yhteydessä oppilaitokseen mieltään askarruttavissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla kutsutaan alaikäisen huoltajat mukaan tekemään henkilökohtaista opiskelun järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS). Mikäli opiskelijan opinnot eivät edisty suunnitellulla tavalla esim. poissaolojen tai elämänhallintaan liittyvien asioiden vuoksi, ottaa ryhmänohjaaja kotiin yhteyttä. Ryhmänohjaaja onkin tärkein henkilö kodin ja oppilaitoksen välisessä yhteistyössä. Tarpeen mukaan yhteistyössä ovat mukana opinto-ohjaaja, erityisopetuksen koordinaattori, terveydenhoitaja ja psykologi. Tavallista tiiviimpää yhteistyötä kodin ja oppilaitoksen välillä tehdään erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla. WinhaWilhon kautta voivat alaikäisen opiskelijoiden vanhemmat kirjautua selaamaan oman huollettavansa opiskelutietoja. Opiskelijan suostumuksesta selauskäyttöä voi jatkaa täysi-ikäiseksi tulon jälkeenkin. Opintojen päättyessä opiskelijan huoltajat kutsutaan valmistumisjuhlaan. 31

8 OPISKELIJAN ARVIOINTI 8.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. 8.2 Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnin toteutus muodostaa kokonaisuuden. Koulutusalakohtaisissa opetussuunnitelmissa on määritelty tutkinnon osittain mitä arviointimenetelmiä käytetään osaamisen arvioinnissa. Opetussuunnitelmiin sisältyy toimielimen hyväksymät suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista (L 601/2005, 25 a ). Ryhmäkohtaisista työsuunnitelmissa kerrotaan vastaavasti tutkinnon osittain mitä arviointimenetelmiä käytetään oppimisen arvioinnissa. Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville on tiedotettava ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta (A 603/2005, 3 ). Tiedotettavia asioita ovat ainakin arvioinnin tehtävät ja tavoitteet, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, arvosanasta päättäminen, arvioinnin uusiminen ja arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen sekä tutkintotodistuksen saaminen. 8.3 Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille siitä, minkälaista aineistoa ja asiakirjoja on esitettävä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten ja milloin opiskelijan on haettava osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (A 603/2005, 3 ). Osaamisen tunnistaminen Opiskelijan osaamista on arvioitava jo opintojen alkaessa. Opiskelijan osaaminen ja sen taso tulee selvittää opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Osaamisen tunnistaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa, mutta myös tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemisessä. Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Osaamisen tunnistamisen edistämiseksi on kehitettävä erilaisia sitä helpottavia arviointitapoja. Osaamisen tunnustaminen Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa. Mikäli osaamisen tunnistamisessa tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi, osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia (L 601/2005, 25, 25a, 25c ). Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen. Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen 32

hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Toisen ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksessa tai lukion päättötodistuksessa arvioidut opinnot korvaavat vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat, yhteensä enintään 40 opintoviikkoa. Mikäli aiemmilla opinnoilla tai muulla tavalla hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta ei ole arvosanaa, tulee osaaminen osoittaa arvosanan saamiseksi tutkintotodistukseen. Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen osoittamisessa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan tunnustamisessa merkitään tutkintotodistukseen ko. tutkintotoimikunnan antama hyväksytty arvosana. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Koulutuksen päätyttyä korotukset tehdään yksityisopiskelijana. 8.3.1 Menettely osaamisen tunnustamisen hakemisessa Ahlmanin ammattiopistossa osaamisen tunnustamisen hakemismenettely, käsittely sekä päätöksenteko etenevät seuraavasti: 1. HAKU Opiskelijan tulee pyytää osaamisen tunnustamista ennen tutkinnon osan opetuksen alkamista. Perustutkinnon opiskelun aikana muualla tehdyistä suorituksista opiskelijan tulee pyytää osaamisen tunnustamista viimeistään kuukauden kuluttua, kun suoritus on valmistunut. Pyyntö tehdään opinto-ohjaajalle sähköisesti osaamisen tunnistamisen lomakkeella. Opiskelija lähettää lomakkeen opinto-ohjaajalle sähköpostitse, jonka jälkeen opiskelija ja opinto-ohjaaja käyvät osaamisen tunnustamiseen liittyvän keskustelun. Opiskelija toimittaa opinto-ohjaajalle asianmukaiset liitteet, jotka tallennetaan ryhmäkohtaisiin kansioihin. Kansioita säilytetään opintosihteerin huoneessa. Opiskeluaikana opiskelija voi pyytää ehdollista osaamisen tunnustamista suorituksesta myös ennakkoon, esimerkiksi kesätyö. Tällöin osaamisen tunnustaminen astuu voimaan, kun opiskelija on saanut pyynnönmukaisen suorituksen valmiiksi ja on jättänyt suorituksesta todistuskopion opinto-ohjaajalle. 2. KÄSITTELY LIITE 1 Vapaasti valittavien tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osaamisen tunnistamisen taulukko Osaamisen tunnustaminen käsitellään yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Ammatillisten opintojen ollessa kyseessä, osaamisen tunnustaminen hyväksytetään ammattiaineen opettajalla. HOPS - lomakkeet liitteineen toimitetaan opinto-ohjaajalle ja opintosihteerille, jotka vievät suoritukset opintorekisteriin sekä tallentavat tiedot luokan kansioon opintotoimistoon. Mikäli HOPS - lomakkeeseen tulee opiskelun aikana muutoksia, tulee näistä muutoksista tiedottaa opinto-ohjaajalle opintorekisterin päivittämistä varten. 33

3. PÄÄTÖKSENTEKO Opinto-ohjaaja päättää osaamisen tunnustamisesta. Osaamisen tunnustamisella hyväksytty suoritus kirjataan opiskelijan opintosuoritusotteeseen. Opiskelijalle allekirjoittaa sovitat osaamisen tunnustamiset. Jos opiskelija haluaa tehtyään opiskeluaikana suorituksia suoritusten "päälle" ja jättää käyttämättä jo myönnettyjä osaamisen tunnustamista, hänen tulee neuvotella asiasta opinto-ohjaajan kanssa. 4. MUUTOKSENHAKU OSAAMISEN TUNNUSTAMISESSA Mikäli opiskelija on tyytymätön osaamisen tunnustamisen päätökseen, hän voi suullisesti tai kirjallisesti (vapaamuotoinen hakemus) esittää tyytymättömyytensä perusteluineen valmistelun ja päätöksen tehneelle ryhmänohjaajalle/ammattiaineiden opettajalle ja pyytää päätöksen oikaisua. Arvioinnin oikaisupyynnön tulee tapahtua 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Sekä suullisesta että kirjallisesta arvioinnin oikaisusta on valmiiksi laaditut lomakkeet koulutuksen järjestäjän sisäiseen käyttöön. Mikäli oikaisupyynnön käsittely ei ole johtanut opiskelijaa tyydyttävään ratkaisuun, hän voi tehdä arvioinnin oikaisuvaatimuksen Ahlmanin ammattiopiston ammattiosaamisen näyttöjen toimielimelle 14 päivän kuluessa osaamisen tunnustamisen tiedoksisaannista. Toimielimelle osoitetulle arvioinnin oikaisusta on valmiiksi laaditut lomakkeet koulutuksen järjestäjän sisäiseen käyttöön. Toimielimen päätökseen ei voi hakea muutosta. 8.3.1.2 Esimerkki ammatillisen tutkinnon osan osaamisen tunnustamisesta: 1) AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Kun opiskelija hakee osaamisen tunnustamista ammatillisesta tutkinnon osasta kokonaisuudessaan, noudatetaan alla olevaa ohjeistusta. Opiskelija hakee osaamisen tunnistamista työssäoppimisesta/koko tutkinnon osasta: Opiskelija toimittaa tutkinnon osaan liittyvät todistukset opettajalle/opinto-ohjaajalle hyvissä ajoin ennen tutkinnon osan opetuksen alkua työtodistus (kirjallinen todistus työn sisällöstä, työn kestosta; 40 h = 1 ov) tai harrastustodistukset (Kirjallinen todistus osallistumisesta ohjattuun toimintaan ja harrastuksen kestosta; 40 h = 1 ov) Opiskelija täyttää tutkinnon osan osaamisen arvioinnin taulukon oman sen hetkisen osaamisen mukaan (ruksit jokaiselle riville) ja laatii näyttösuunnitelman. Nämä toimitetaan näytön vastaanottavalle opettajalle Opiskelija ja opettaja käyvät keskustelun opiskelijan itsearvioinnin ja näyttösuunnitelman perusteella. Opettaja: 1) selvittää opiskelijan osaamisen tasoa ammattiosaamisen näytön suorittamiseen 2) määrittelee, tuleeko opiskelijan suorittaa lähiopetusta ja/tai työssäoppimista kyseisen tutkinnon osassa (ov määrä?) Jos opiskelija on opettajan mielestä suoraan valmis näyttöön, opiskelija hankkii itselleen työpaikan näyttöä varten ja sopii näyttöpäivän opettajan kanssa. 34

opiskelija suorittaa työssäoppimista opettajan kanssa yhdessä määritellyn ajanjakson työpaikalla ennen näyttöä (esim 1 viikko), jotta työpaikan työkäytänteet tulevat tutuksi opiskelijalle ennen näyttöä. Arvosanojen muuntaminen Arvosana-asteikosta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 10 ) on säädetty. Opiskelijaa arvioidaan sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, missä hän kulloinkin suorittaa opintoja. Jos oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, osaamisen tunnustavan oppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä vastaavuus opiskelijan eduksi. Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti: ARVOSANA-ASTEIKKO 1 3 1 5 5 10 kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 tyydyttävä 1 hyvä 4 hyvä 8 hyvä 3 tyydyttävä 7 tyydyttävä 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 1 välttävä 5 35

8.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. AHLMANIN AMMATTI- OPISTOSSA Opiskelija oppii tutkinnon ammattitaitovaatimusten (tavoitteiden) mukaisesti TYÖSSÄOPPIMISPAIKASSA Opiskelija oppii tutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaisia asioita ja harjaantuu jo oppimassaan AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ Opiskelija osoittaa osaamisensa työtä tekemällä OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioidaan opiskelijan oppimista ohjaamalla ja kannustamalla sekä seuraamalla edistymistä (H-merkintä) OSAAMISEN ARVIOINTI Arvioidaan opiskelijan osaamista. Kuinka hyvin on saavutettu tutkinnossa edellytetty osaaminen => T1, H2, K3 (ammattitaitovaatimukset tutkinnon perusteiden mukaisesti) Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaisella arviointiasteikolla. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. 36

Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Muun osaamisen arvioinnin arviointimenetelmistä on kirjattu opetussuunnitelmaan. Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä tutkinnon perusteiden pohjalta. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset määräysten mukaisesti. Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista, myös valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista ei anneta erillisiä ammattiosaamisen näyttöjä. Jos opiskelija suorittaa ammatillisen tutkinnon osan vapaasti valittavissa tutkinnon osissa, antaa opiskelija myös silloin ammattiosaamisen näytön. (Johtokunnan päätös 3.12.2010). Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, tulee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosanaa ei muodosteta, ennen kuin kaikki osat on suoritettu. Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä ja mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella. Toimielimen hyväksymään ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmaan sisällytetään periaatteet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta annetaan ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille. Arviointi kohdistuu työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvioinnin kohteessa elinikäisen oppimisen avaintaidot arvioidaan seuraavat neljä avaintaitoa: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin tai työn perustana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. 37

8.5 Arvosanasta päättäminen Tutkintotodistukseen on annettava arvosanat kaikista tutkinnon perusteiden mukaisista tutkinnon osista, myös ammatillisiin opintoihin (90 ov) kuuluvista muista valinnaisista tutkinnon osista ja ammatillista osaamista syventävistä tutkinnon osista. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Mikäli osaamista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti. Arvioinnin perustelut on aina kirjattava. 8.6 Arviointiaineiston säilyttäminen Ammattiosaamisen näytön vastaanottava opettaja täyttää näytöstä arviointikeskustelun yhteydessä Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön yhdistelmälomakkeen (kolmikantaperiaate mukana opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja). Kun opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön erillään työssäoppimisesta, täytetään Ammattiosaamisen näytön arviointilomake. Arviointilomakkeisiin liitetään arvioinnin perusteeksi tutkinnon osan arviointikriteerit, johon kukin osapuoli (opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja) on merkinneet omat arviot opiskelijan osaamisesta rivikohtaisesti. Arviointilomakkeita säilytetään ryhmäkansioissa opintosihteerin huoneessa. Opettaja tallentaa ammattiosaamisen näytön arvosana opiskelijahallintajärjestelmään arvioinnin kohteittain kahden viikon kuluessa arvioinnin päättymisestä. Jos ammattiosaamisen näyttö suoritetaan osanäyttöinä, kunkin osan arvioinnin perusteena oleva aineisto tallennetaan erikseen. Jos tutkinnon osan osanäyttöjä on arvioinut useampi kuin yksi opettaja, käyvät opettajat arviointikeskustelun kokonaisarvosanan muodostamiseksi. 8.7 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvosanojen korottamisesta ja uusinnasta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 12 ) on säädetty. 8.8 Arvioinnin oikaiseminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suorituksistaan. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opiskelija, joka on tyytymätön päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua tämän ammattiosaamisen näyttöjen toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. 38

8.9 Todistukset Tutkintotodistus Tutkintotodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaa tutkinnon perusteita. Tutkintotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 ) on säädetty. Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Vain vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan opiskelijan valinnan mukaan jättää ilman arvosanaa. Päättötodistuksen ammatillisten tutkinnon osien arvosanat muodostuvat ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Ammattiosaamisen näytöt on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinnon osasta voidaan antaa arvosana päättötodistukseen. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista annetaan erilliset arvosanat. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tuottama osaaminen arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksina. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Työssäoppimisesta merkitään päättötodistukseen laajuus, mutta erillistä arvosanaa ei anneta, koska työssäoppimisen aikana hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. Tutkinnon osan kokonaan korvaavat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen merkitään opiskelijan päättötodistukseen arvosanoineen. Jos arvosana-asteikko eroaa, käytetään arvosanojen muuntokaavaa. Ammattitai erikoisammattitutkinnosta tunnustetun tutkinnon osan arvosanaksi merkitään hyväksytty ja alaviitteellä osoitetaan, että se on suoritettu näyttötutkintona, josta todistuksen on antanut vastaava tutkintotoimikunta. Aiemmin suoritetut koko tutkinnon osan kattavat ammattiosaamisen näytöt merkitään arvosanoineen ja lyhyine kuvauksineen näyttötodistukseen. Todistukseen lisätään viitteeksi arvioinnin antaneen oppilaitoksen nimi. Jos osaamisen tunnustaminen tehdään sellaisen tutkinnon opinnoista, joihin ei ole sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä, merkitään näyttötodistukseen kyseisen tutkinnon osan kohdalle tutkinnon osan nimi ja laajuus sekä alaviitemaininta, että osaaminen on tunnustettu tutkinnosta, johon ei ole sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä. Kun osaamista tunnustetaan ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista, merkitään näyttötodistukseen kyseisen tutkinnon osan kohdalle tutkinnon osan nimi ja laajuus sekä alaviitemaininta, että osaaminen on tunnustettu x- ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta, josta todistuksen on antanut vastaava tutkintotoimikunta. Kun ammatillisiin tutkinnon osiin (90 ov) on sisällytetty valtioneuvoston päätöksen mukaisesti (Vnp 216/2001) ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia tai lukio-opintoja, merkitään näyttötodistukseen alaviite: Opiskelija on sisällyttänyt ammatillisiin tutkinnon osiin x opintoviikkoa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, joita ei arvioida ammattiosaamisen näytöillä. Tutkintotodistuksesta tulee ilmetä, että se koostuu päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta. Lisäksi tutkintotodistuksessa tulee olla todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen tai kummankin nimi. Päättötodistuksen allekirjoittaa koulutuksen järjestäjä ja näyttötodistuksen toimielimen puheenjohtaja (A 488/2008). 39

Päättötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot: o opiskelijan nimi ja henkilötunnus o tutkinnon nimi ja laajuus 120 ov /3 vuotta o koulutusohjelman nimi o tutkintonimike opetusministeriön asetuksen mukaisesti o suoritetut tutkinnon osat ryhmiteltyinä ammatillisiin (90 ov), ammattitaitoa täydentäviin (20 ov) ja vapaasti valittaviin tutkinnon osiin (10 ov), niiden laajuudet ja arvosanat o opinnäytteen laajuus ja nimi o työssäoppimisen laajuus o päiväys ja allekirjoitukset o koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima. Näyttötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot: o opiskelijan nimi ja henkilötunnus o tutkinnon nimi ja laajuus 120 ov /3 vuotta o koulutusohjelman nimi o tutkintonimike o suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain (tutkinnon osan nimi ja laajuus, lyhyt kuvaus opiskelijan suorittamasta ammattiosaamisen näytöstä, näyttöpaikan nimi, ammattiosaamisen näytön arvosana tai erityisopiskelijoilla lyhyt sanallinen kuvaus opiskelijan ammattiosaamisen näytöillä todennetusta ammatillisesta osaamisesta ja ammattitaidosta) o päiväys ja allekirjoitus (toimielimen puheenjohtaja) o koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima. Todistus suoritetusta koulutuksesta Todistuksessa suoritetusta koulutuksesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A488/2008, 13 ) on säädetty. Todistus suoritetuista opinnoista, tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä Sen lisäksi, mitä todistuksen antamisesta on valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 ) säädetty, opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista, ammattiosaamisen näytöistä ja aikaisemmin hankitusta osaamisesta. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin tutkinnon osiin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa, sekä tieto siitä, mitä suorituksia tutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää. Kun opiskelija tutkinnon osan tai osia suoritettuaan siirtyy työelämään, tulee todistuksen liitteenä olla tieto ammattipätevyydestä, joka hänellä on suoritettujen tutkinnon osien perusteella. Erotodistus Erotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 ) on säädetty. Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite Kansainväliseen käyttöön tarkoitetusta tutkintotodistuksen tai todistuksen liitteen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 ) on säädetty. 40

8.10 Arviointi erityisopetuksessa Erityisopiskelijan arvioinnissa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Kun tutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu lain ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 20 :n ja 21 2 ja 3 momentin perusteella, siitä on tehtävä merkintä todistukseen. Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu. Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai tavoitteista on tehtävä alaviitemerkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen. Arviointi on suoritettava mukautettuihin ammattitaitovaatimuksiin tai tavoitteisiin suhteutettuna, jolloin niille on laadittava arviointikriteerit. Koulutuksen järjestäjä laatii tutkinnon osan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit asetuksen ammatillisesta koulutuksesta 811/1998 8 :n mukaisesti. Arvosana-asteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva. Valtioneuvoston asetuksen ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005, 10 :n mukaan erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Jos ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. 8.11 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen tulee arvioida samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Osaaminen tulee arvioida sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollisesta puutteellisuudesta huolimatta osaaminen voidaan arvioida. Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän ymmärtää ammattiosaamisen näyttönä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuen tarve on tunnistettava ja sen perusteella on suunniteltava tukitoimet yhdessä oppilaitoksen, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioijat ja näytön toteutukseen osallistuvat tulee tarvittaessa valmentaa siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi ammattiosaamisen näytön toteutukseen osallistuvat ja näytön arvioijat tulee valmentaa selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa. Äidinkielen arviointi Jos suomi ei ole opiskelijan äidinkieli, hänen suomen kielen osaamistaan on arvioitava suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty suomi toisena kielenä -opetusta. Mikäli opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivat opiskelijan suomen kielen taidon äidinkieli, suomi -tasoiseksi, osaaminen tulee arvioida äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaan. Päättötodistukseen on merkittävä, kumman tavoitteiden mukaisesti osaamista on arvioitu, kuitenkin asteikolla 1 3. Opiskelijan opiskelusuunnitelma, myös arviointi, voi koostua molemmista edellä mainituista äidinkielen opinnoista Toisen kotimaisen kielen arviointi Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia toisena kotimaisena kielenä, päättötodistukseen on merkittävä, mitä hän on sen tilalla opiskellut. 41

42

9 MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUKSEN JÄRJES- TÄMINEN Maahanmuuttajia voidaan hyväksyä opiskelijoiksi normaaliryhmiin. Tällöin heillä on oltava sellaiset kielelliset valmiudet, että he pystyvät seuraamaan opetusta, osallistumaan työssäoppimiseen ja osoittamaan edistymisensä sillä kielellä, millä opetus tapahtuu. 43

10 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 10.1 Lähtökohdat henkilöstöpolitiikalle Ahlmanin henkilöstöpolitiikka näkyy yhteisenä käsityksenä tulevaisuuden visiosta ja strategioista, joilla siihen pyritään. Arvot ohjaavat päivittäistä johtamista ja toimenpiteitä henkilöstön kehittämisen linjauksissa. Ahlmanin arvot ovat: arvostus, hyvinvointi, luonnonläheisyys, maaseudun elinvoimaisuus, ammattitaito ja näkyvyys. Henkilöstöpolitiikassa arvostus ja hyvinvointi näkyvät yksilöllisen osaamisen, jaksamisen ja kehittymisen tukemisena. Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen ovat osa henkilöstön osaamisen laajaa käyttöönottoa. Yksilöllisten kehittymissuunnitelmien tavoitteena on jatkuvan oppimisen asenteen omaksuminen ja oman työn kriittisen tarkastelutavan hyväksyminen. Yhteisöllinen kehittämisote tarkoittaa osaamisen jakamista ja tiimien kautta toisten osaamisen tunnistamista sekä jokaisen työn arvostamista. Ahlmanin ammattiopiston vision toteuttamiseksi tarvitaan sitoutunut ja osaava henkilöstö, joka tunnistaa organisaation osaamisen tarpeet ja osaa kriittisesti kehittää ja toteuttaa innovatiivisia uusia ratkaisuja. Yhdessä toimimisen (tiimien) tavoitteena on oppia yhdistämän erilaiset osaamiset ja kehittyä koulutuksen, rekrytoinnin tai verkostoitumisen kautta. 10.2 Henkilöstörakenne ja -suunnittelu Tavoitteena on taata riittävä määrä ammattitaitoisia opettajia suhteessa opiskelijamäärään sekä tukipalveluiden sujuva toiminta. Ahlmanin ammattiopiston opetushenkilöstön tarpeen mitoituksesta vastaa apulaisrehtori, muun henkilöstön tarpeen määrityksestä vastaa rehtori. Näköpiirissä ei ole kuitenkaan sellaisia muutoksia, jotka olennaisesti vaikuttaisivat henkilöstön asemaan. Ahlmanin koulun Säätiössä kiinnitetään erityistä huomiota ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen. Ahlman pyrkii järjestämään mahdollisuuden osa-aikatyöhön tai osa-aikaeläkkeeseen, kun se on työtehtävien kannalta mahdollista. Sopimus osa-aikatyöstä tai osa-aikaeläkkeestä tehdään työntekijän ja rehtorin välillä. Työ- ja perhe-elämän yhdistämisen keinoja käsitellään tasa-arvosuunnitelmassa. Ahlmanilla laaditaan kokonaissuunnitelma perhevapaiden pitämisestä. Työnantaja maksaa perhevapaiden ajalta palkan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. 10.3 Keinot henkilöstön kehittämisessä Hyvinvoinnin kehittäminen Työssä jaksamista tukee jokaisen positiivinen ja tasapainoinen työvire. Henkilöstöllä ei ole työssä uupumisesta tai liiasta rasittumisesta johtuvia sairaslomia. Jokainen on vastuussa yhteisön työhyvinvoinnista arvioimalla omaa toimintaansa ja kehittämällä vuorovaikutustaitojaan positiivisen ja kehittävän viestinnän suuntaan. Huutia huhuille periaatteen ylläpito on kaikkien vastuulla. Työssä jaksamista tuetaan auttamalla toista myös tehtävissä, jotka eivät suoraan kuulu omaan työnkuvaan. Annetaan sekä positiivista että rakentavaa palautetta toisillemme sekä päivittäin että sovituissa palautekeskustelutilanteissa. Työhyvinvoinnin kehittämisestä vastaa työsuojelutoimikunta. 44

Osaamisen kehittäminen Ahlmanilla osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat organisaation ja henkilöstön omat tarpeet. Tavoitteena on turvata koulutusjärjestelmän, oppimisympäristöjen sekä organisaation osaamisen kehittäminen niin, että kaikki toiminta on strategian mukaisesta. Ahlmanin koulun Säätiö tukee henkilöstön ammatillista osaamista ja sen kehittymistä. Säätiö kannustaa henkilöstöä osallistumaan ammattitaitoaan tukevaan koulutukseen. Henkilökohtaisista koulutuspäivistä sovitaan rehtorin ja työntekijän välillä. Koulutukset kootaan koulutustaulukkoon, jonka avulla seurataan työntekijöiden koulutuksiin osallistumista. Osaamisen kehittämiseksi ja ammattitaidon lisäämiseksi henkilöstölle laaditaan vuosittain kehityskeskustelujen yhteydessä osaamistavoitteet ja niihin liittyvä koulutus- ja kehittämissuunnitelma (KOKE). Yhteisöllisyyden kehittäminen Yhteisöllisyyden kehittämiseksi on sovittu motto: Me teemme sen. Tavoitteena on, että jokainen henkilöstöstä sitoutuu opiston tulevaisuuden vision toteuttamiseen omalla työpanoksellaan toisiaan tukien. Yhteisöllisyyttä käsitellään vuosittain keväällä ja syksyllä pidettävissä henkilöstöstrategiapäivissä. Johtamiskulttuurin ja tiedonkulun kehittäminen Johtamiskulttuurissa tavoitteena on joustavuus ja avoimuus. Toiminnan tulee olla osallistavaa ja palkitsevaa. Koko esimiestason toimintatapa on yhtenäinen ja pelisäännöt ovat selkeitä. Vastuu johtamiskulttuurin kehittymisestä on rehtorilla. Tavoitteena on saattaa kaikkien tietoon tarpeellinen tieto samanlaisena käyttämällä joukko sähköpostituksia ja kehittämällä viikkotiedotetta. Mittarit ja arviointi Kehityskeskustelut käydään vuosittain lähiesimiehen kanssa tammi-maaliskuussa. Kehityskeskustelusta laaditaan seuraavalle lukuvuodelle tavoitesopimus. Ahlmanin ammattiopiston ulkoisen auditoinnin tarkoituksena on auttaa oppilaitosta ja sen henkilöstöä tunnistamaan organisaation vahvuudet ja parantamisalueet ja siten tukea jatkuvan toiminnan laadun kehittämistä. Ahlmanin ammattiopistolle tehtiin ensimmäistä kertaa ulkoinen auditointi keväällä 2009 (toimintakuvaukset syksy 2008, itsearviointi maaliskuu 2009) Euroopan laatupalkintokriteeristön (EFQM-malli) mukaisesti. Auditointiryhmään kuuluivat opetusneuvos Leena Koski, pääauditoija; yksikönjohtaja Saara Kotamäki, asiantuntija; koulutusjohtaja Liisa Sadeharju, auditoija ja opetusneuvos Susanna Tauriainen, asiantuntija. Sisäiset itsearvionnit toteutetaan seuraavasti: - keväällä 2011 arviointialueilla 4. Kumppanuudet ja resurssit ja 5. Prosessit sekä kaikille tulosalueilla 6-9. - keväällä 2012 toteutetaan itsearviointi alueilla 1. Johtajuus ja 2. Henkilöstö sekä kaikilla tulosalueilla 6-9. - keväällä 2013 toteutetaan itsarviointi arviointialueella 2. Toimintaperiaatteet ja strategiat ja 5. Prosessit sekä kaikilla tulosalueilla 6-9. - 2013-2014 aikana tehdään kokoava itsearviointi ulkoista auditointia varten 45

11 MINÄ USKALLA - runo Minä uskallan olla se ihminen joka olen: keskeneräinen, mutta kuitenkin onnellinen, uuden edessä epävarma ja kuitenkin tiedonhaluinen. Joskus ratkaisujen edessä pelokas, hämmentynyt ajatusten paljouden keskellä, ja kuitenkin pienistä asioista haltioitunut. Epäilevä ja empivä sitten taas rohkea ja vakaa sanoihin mieltynyt. Sitten taas vaiteliaana syrjään vetäytynyt. Joskus rikki revitty ja täynnä ristiriitaisuutta, yksipuolinen ja naiivi. Vielä paljon muutamakin minä olen jotain, mitä ei aina osaa kuvitella. Minä uskalla katsoa itseäni, rakastaa itseäni sellaisena kun olen ja antaa myös muiden nähdä minut tällaisena rakastetaan minua sitten tai ei. (Ulrich Schaffer) 46

LIITE 1: AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN/Yleisohjeistus TPA, TAO, PIRKO, AHLMAN 3.10.2011 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OSAAMISKOKEMUKSET SELITYS Työkokemus Varusmies- ja siviilipalvelu Oman koulutusalan tai muun alan sellaista työkokemusta, joka tukee koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallista kasvua Suoritettu varusmies- ja siviilipalvelu voidaan tunnustaa alakohtaisesti harkinnan mukaan. HUOMIOT Opiskelijan esitettävä asianmukainen (työn sisältö, työn kesto) työtodistus, korvaavuus harkitaan tapauskohtaisesti. On määriteltävä mitä osaamista opiskelijalla on ja miten monen opintoviikon verran On määriteltävä mitä osaamista opiskelijalla on ja miten monen opintoviikon verran. 40 tuntia työkokemusta vastaa 1 ov. Opiskelijan tehtävä selvitys tehtävistä ja perusteista. Esim. Kesätyö kaupan kassalla, kassatoiminnot 4 ov 1-10 ov, Varusmiespalvelus: viitemerkintänä, missä suoritettu (Satakunnan lennosto) Varusmiespalvelus, johtamiskoulutus viitemerkintänä, missä suoritettu (Satakunnan lennosto) Luottamustoiminta Säännöllinen omaishoitajana toimiminen, Äitiys- ja vanhempainloma Harrastustoiminta, Kerhonohjaus, urheiluvalmennus tms. Esim. Tuutori toiminta, Opiskelijayhdistys ja muu yhteiskunnallinen aktiivinen toiminta Pääsääntöisesti perusopetuksen oppimäärän suoritettu-aan tai 16 vuotta täytettyään ohjattu harrastustoiminta, joka tukee koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallista kasvua; Vapaaehtoistyö, esim. VPK, SPR, partio, seurakuntatyö, kerhonnohjaus, urheiluvalmennus Kirjallinen todistus tehtävästä ja toiminnan kestosta Kirjallinen todistus. Kirjallinen todistus osallistumisesta ohjattuun toimintaan ja harrastuksen kestosta 40 tuntia vastaa 1 opintoviikkoa. 5 10 ov, äitiysloman tai vanhempainloman aikana hankittu osaaminen pitää selvittää ja antaa sille nimi ja laajuus, esim. lastenhoito 40 tuntia vastaa 1 opintoviikkoa tutkinnon osan nimi: Harrastustoiminta, jääkiekko viitemerkintänä, missä suoritettu (virallinen nimi) Vapaan sivistystyön opinnot Kansalais-, työväen- ja musiikkiopiston kurssit Kirjallinen todistus opintojen laajuudesta ja sisällöstä 40 tuntia vastaa 1 opintoviikkoa Ajokortti Kirjallinen todistus (B) Ajokortti = 1 ov tutkinnon osan nimi: Ajokortti viitemerkintä, päiväys ja esim. Pirkanmaan poliisilaitos Lukio-opinnot Muut kuin muissa opinnoissa tunnustetut opinnot 1 oay = 1 opintoviikko 47

AMMATTITUTKINTOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT/PAKOLLISET TUTKIN- NON OSAT Äidinkieli 1 Äidinkieli 2 Äidinkieli 3 Äidinkieli 4 tai joku seuraavista Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov Englanti 2 ov Matematiikka 1 Matematiikka 2 Matematiikka 3 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) tai Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Nuori ja hänen maailmansa Opiskelu ja työ Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) Geometria (MAB2), Geometria (MAA3) Funktiot ja yhtälöt (MAA1), Polynomifunktiot (MAA2 Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Fysiikka Kemia Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) korvaavat Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov (joku seuraavista) AMMATTITUTKINTOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT/VALINNAISET TUT- KINNON OSAT Ympäristötieto 1 ov Etiikka 4 ov Taitoa ja kuntoa (LI1) tai Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI 2) Terveyden perusteet (TE1) Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) Ympäristö, paikka ja tila (KU2) Musiikki ja minä (MU1) Moniääninen Suomi (MU2) Ympäristöekologia (BI3) Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) ja jokin seuraavista kokonaisuuk-sista a) Uskonnon luonne ja merkitys (UE1), Kirkko, Kulttuuri ja yhteis-kunta (UE2) ja Ihmisen elämä ja etiikka (UE3), tai b) Ortodoksinen maailma (UO1), Uskonoppi ja etiikka (UO2) ja Raamattutieto (UO3) tai c)hyvä elämä (ET1), Maailmankuva (ET2) ja Yksilö ja yhteisö (ET Kulttuurien tuntemus 1-4 ov Psykologia 1-4 ov Yritystoiminta 1-4 ov Tieto- ja viestintätekniikka 1-4 ov Äidinkieli 1-4 ov Toinen kotimainen kieli 1-4 ov Vieras kieli 1-4 ov Matematiikka 1-4 ov ------- Ei korvaavuutta Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)= 1 ov/ Jos opiskelija on suorit nut edellisen lisäksi Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2), Motivaatio, tuntee(ps5) = 4 ov -------- EI korvaavuutta -------- Ei korvaavuutta 48

Fysiikka ja kemia 1-4 ov Yhteiskunta-, yrittäjyys ja työelämätieto 1-4 ov Liikunta 1-4 ov Terveystieto 1-4 ov Taide ja kulttuuri 1-4 ov 49

LIITE 2, JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 50

51