ELINTARVIKEKETJUN DIGITALISAATIO: 7 MAHDOLLISUUTTA
Sisällys Sisällys 2 Lukijalle 3 Digitalisaatio elintarvikeketjussa 4 Seitsemän mahdollisuutta 6 1. Jäljitettävyys 7 2. Läpinäkyvyys 8 3. Ympäristöystävällisyys 9 4. Automaatio 11 5. Ruoan brändäys 12 6. Kylmäketjut 13 7. Tuotantoeläinten hyvinvointi ja 14 viljan laatu Digitalisaation hyötyjä elintarviketeollisuudessa ja 15 ketjussa Elintarviketeollisuuden tulevaisuus 16 Haluatko lisätietoja? 17 Mtech Digital Solutions 18
Lukijalle Digitalisaatio on päivän sana, jota toitotetaan joka puolella. Suuri osa yritysten toiminnoista sisältää teknisiä osa-alueita, ja manuaalista työtä pyritään välttämään mahdollisimman pitkälle. Erilaiset järjestelmät ja ohjelmistot ovat keskeisessä osassa työntekoa ja haasteeksi nouseekin mm. tiedonsiirron automaatiot, tietoturvaan liittyvät asiat sekä osaaminen hyödyntää eri teknologioita. Elintarvikeketju ei muodosta poikkeusta, vaan digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kasvattaa kilpailukykyä ketjun eri osissa. Tänä päivänä digitalisaation hyötyihin uskotaan ja investointeja uskalletaan tehdä. Tulevaisuudessa digitaaliset työkalut ja menetelmät varmasti lisääntyvät entisestään mahdollistaen mm. työn tehostamisen sekä uusien liiketoimintojen kehittämisen. Tämä opas on tiivis katsaus digitalisaatioon elintarvikeketjussa. Oppaasta löydät seitsemän eri mahdollisuutta, joilla kilpailukykyä sekä tehokkuutta on mahdollista ammentaa digitalisaation avulla. Toivomme oppaan antavan lisätietoa aiheesta ja jos sinulle herää kysymyksiä tai ajatuksia aiheesta, otathan yhteyttä! Antoisia lukuhetkiä toivotellen, Mtech 3
Digitalisaatio elintarvikeketjussa Digitalisaatio Digitalisaatio on trendisana, jolla esim. Wikipedian mukaan tarkoitetaan digitaalisten teknologioiden yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Perinteisesti termi ymmärretään eri prosessien automatisointina ja laadullistamisena: esimerkiksi taloushallinnon automaatio sekä integraatiot eri järjestelmien välillä ovat digitalisaation ydintä. Digitalisaatiolla tarkoitetaan myös liiketoiminnan laajentamista uusiin toimiin sekä laitteiden internetin sensori- ja radioteknologiaa sekä niiden analysointia, tekoälyä ja virtuaalitodellisuutta. Digitalisaatio mahdollistaa myös kokonaan uusia liiketoimintamalleja, joista loistavina esimerkkeinä toimivat kuljetusten välityspalvelu Über ja sosiaalisen median Facebook. Yksiselitteistä määritelmää digitalisaatiolle ei siis ole aivan helppo sanoa, vaan se on laaja ja monipuolinen kokonaisuus, joka muuttaa toimintatapoja.
Elintarviketeollisuus ja elintarvikeketju Elintarviketeollisuus on yksi Suomen suurimmista teollisuuden aloista ja merkittävistä työllistäjistä. Se tuottaa elintarvikkeita sekä niiden raaka-aineita. Elintarvikeketju muodostuu viidestä eri alueesta: alkutuotannosta, jalostavasta teollisuudesta, kuljetuksesta ja logistiikasta, kaupasta sekä yksittäisestä kuluttajasta. Käytännössä se siis kuvaa ruoan liikettä pellolta lautaselle. Elintarvikeketjussa digitalisaatio mahdollistaa jokaisen eläin- tai kasviyksilön seurannan erikseen sekä niiden terveyden ja kasvun parantamisen koko niiden elinkaaren ja jalostusketjun ajan. Teknologia automatisoi jakelu- ja hallintakanavia sekä tuotantoprosesseja ja on varmasti tulevaisuudessa yhä keskeisemmässä osassa koko ruoantuotannon ketjua.
Digitalisaatio elintarvikeketjussa 7 mahdollisuutta Digitalisaation tehokas hyödyntäminen mahdollistaa elintarvikeketjussa mm. liikevaihdon kasvua ja kustannustehokkuutta. Se tarjoaa ruokaketjussa oleville yrityksille keinoja tehostaa toimintaa, parantaa myyntiä, vähentää hävikkiä, tuottaa vähemmän jätettä ja lisätä tuotteiden seurattavuutta. Lopputuloksena elintarvikeketjun tuotteiden loppukäyttäjät saavat sekä nykyistä parempia tuotteita että enemmän tietoa tuotteista ja niiden lähtökohdista.
1. Jäljitettävyys Digitalisaatio mahdollistaa entistä paremman tuotteiden jäljitettävyyden eli tiedon elintarvikeketjun kaikista osista. Tarkemmilla tiedoilla tuotantoprosessista elintarvikkeiden jalostusketju pystytään todentamaan maatilalta kaupan hyllylle tai jopa kuluttajalle saakka. Esimerkiksi kuluttajalle myytävän leikkelepaketin koko elintarvikeketju on mahdollista nähdä aina maatilalta lautaselle asti. Vain siten lopullisella tuotteen käyttäjällä on läpinäkyvää tietoa, mistä kyseinen leikkele on muodostunut ja mitä sen valmistamisen eteen on tehty. On esimerkiksi pystyttävä seuraamaan miltä tilalta tuote on lähtöisin, millaista rehua eläimelle on syötetty, millä jalostamolla ja miten lihaa ja viljaa on käsitelty, mitkä rekat ovat niitä kuljettaneet, kylmäketjun katkeamattomuustarkastelu ja niin edelleen. Tämä on pääosin jo arkipäivää, mutta digitalisaation avulla pystytään laajentamaan horisonttia muun muassa eläinten hyvinvoinnin tarkasteluun, kuluttajapakkausten seurantaan, hävikin minimoimiseen, ketjun ekologia-/tehokkuustarkasteluun ja kehittämiseen puhumattakaan ruoan brändäyksestä ja koko ketjun kehittämisestä tehokkaammaksi. Elintarvikeketjun läpinäkyvyys ja jäljitettävyys lisäävät kotimaisen ruoan arvostusta, kuluttajien luottamusta ja parantavat kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukykyä. Kuluttajille suodaan myös mahdollisuus tehdä valintoja sen mukaan, millaisia asioita hän arvostaa.
2. Läpinäkyvyys Tiedon läpinäkyvyys kulkee käsi kädessä jäljitettävyyden kanssa. Kun esimerkiksi lihan kulku on jäljitettävissä jääkaapista takaisin navettaan, ja lopulta jopa pelloille, joilla rehu on kasvatettu, on samalla elintarvikeketju tehty läpinäkyväksi. Tämä lisää uskottavuutta ja luotettavuutta tuotteen tarjoajaa kohtaan. Läpinäkyvyys tarjoaa kuluttajalle mahdollisuuden saada hyvin yksityiskohtaista tietoa käytetyistä elintarvikkeista. Kuluttaja voi tehdä hyvin syvälle meneviä valintoja sen mukaan, millaisia asioita hän arvostaa elintarvikkeissa. Älypakkauksen avulla onkin mahdollista saada tietoa kaikista tuotteen elinkaaren ja jalostusketjun vaiheista.
3. Ympäristöystävällisyys Nykypäivänä ympäristöystävällisyyteen ja kestäviin valintoihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Elintarvikeketjun tiedonkeruulla ja analysoinnilla saadaan kerättyä tietoa koko jalostusketjusta, jolloin toimintaa on mahdollista ohjata entistä tehokkaampaan tuotantoon ja ympäristöystävällisyyteen. Esimerkiksi älykkäillä sensoreilla kerätään langattomasti tietoa mm. peltojen fosforipitoisuuksista, lämpötilasta, kosteudesta, kalkin määrästä yms. Lannoitteiden määrän optimointi helpottaa viljelijän työtä ja säästää kustannuksissa. Sensorit myös antavat keräämänsä datan pohjalta ennakoitavaa tietoa, kuten tulevan kastelutarpeen ajankohtaa. Ympäristöystävällisyyteen liittyy olennaisesti myös ruokahävikki, jolla tarkoitetaan syömäkelpoista ruokaa, jota kuitenkin päätyy jätteeksi. Viime aikoina hävikki ja sen vähentäminen on ollut runsaasti esillä aivan syystäkin, sillä Suomessa ruokahävikin määrä koko ruokaketjussa on noin 400 miljoonaa kiloa vuodessa. Kotitalouksien osuus hävikistä on noin 150 miljoonaa kiloa.
Onneksi digitalisaatiossa on erinomaisia keinoja hävikin vähentämiseen. Maailmalla on esimerkiksi useita yrityksiä, jotka tarjoavat pakettina tarkalleen oikean määrän raaka-aineita tietyn ruoka-annoksen valmistamiseksi kotona. Tällainen palvelu vaatii erittäin pitkälle vietyä digitalisointia ja yksityiskohtaisia tietoja ruoka-aineiden ravintoarvoista. On vain ajan kysymys, koska vastaavat palvelut tulevat Suomeen. Ruokaketjussa digitalisaatio tuo mukanaan avun hävikin vähentämiseen, sillä sen avulla ruoan menekkiä on mahdollista ennustaa etukäteen. Elintarviketeollisuudelle digitaaliset työkalut tuovat tietoa koko elintarvikeketjun läpi aina lihan tuottamisesta kaupan hyllylle saakka. Kaupoissa taas tuotteiden menekkiä on mahdollista seurata älyhyllyillä, joilla on tieto siitä, mitä hyllyt sisältävät ja kuinka paljon tuotteita tavallisesti ostetaan. Älyhyllyt keräävät valtavan määrän tietoa, joiden varjolla ne pystyvät lähettämään tilaukset oikeasta määrästä tuotteita. Kun tuotteita on vain kulutukseen tarvittava määrä, ei hävikkiä synny juuri lainkaan. Lisäksi älyhyllyjen automaatio vähentää manuaalista työtä ja jättää aikaa liiketoiminnan kehittämiseen. Kotitalouksille vastaavanlainen digitaalinen apukeino voisi olla esimerkiksi älyjääkaappi, joka hälyttää silloin kun ruokapakkausten viimeiset käyttöpäivät lähestyvät. Tällaiseen toimintoon voisi suhteellisen helposti myös yhdistää älypuhelimen sovelluksen, joka ehdottaisi reseptejä jääkaapin raaka-aineista.
4. Automaatio Automaatio ilmenee elintarvikeketjussa muun muassa seuraavasti: Tuotantoprosessien ja maatilan toimintojen automaationa Tehostuneena varastonhallintana Pienille kohderyhmille kohdennettuina tuotteina Entistä paremmin toimivana yhteistyönä maatilojen ja tuotantolaitosten välillä Yksilöllisinä tuotteen alkuperän kertovina pakkauksina Elintarvikeketjun automaatio lähtee liikkeelle maatiloilta ja kulkee koko ruokaketjun ajan mukana kuluttajalle. Se helpottaa tuotteiden tunnistamista ja automaation avulla ruokaketjun yritykset ja kuluttajat saavat ajantasaista sekä oikeaa tietoa tuotteista ja niiden raaka-aineista. Ilman digitalisaatiota nykyaikainen ruokaketju toimisi kömpelösti, sillä ruokaketjun koko logistiikka perustuu nopeaan ja luotettavaan tuotteiden tunnistamiseen. Digitaalisuus auttaa myös uusien hajautettujen agroekologisten tuotantomuotojen kehittämisessä tiedon automaattisena virtauksena pien- ja lähituotannossa, jossa paikallinen teollinen symbioosi voi ennustaa tarkasti raaka-aineensa ja tuotantonsa määriä. Alkutuotannossa digitalisaation ja automaation avulla viljelijä pystyy seuraamaan ja ohjaamaan tuotantoaan automaattisesti mm. täsmäviljelyn, robottitraktorin, automaattisen langattoman mittauksen, satelliitin, nelikopterin ja älykkään kuvantamisen avulla sekä ylläpitämään eläinten terveyttä ja kasvien laatua niiden ajantasaisen ja yksikkökohtaisen tietämyksen avulla. 11
5. Ruoan brändäys Yksi automaation ilmentymä ovat ruoan verkkokaupat, jotka ovat yleistyneet viimeisien vuosien aikana merkittävästi. Verkkokaupat tarjoavat mm. ruoan toimituksia suoraan tiloilta kuluttajille sekä ruoan ostoa kaupasta kotiovelle. Verkkokaupat ovat myös esimerkki digitalisaation tarjoamasta mahdollisuudesta laajentaa liiketoimintaa. Yhä useampi maatila onkin tarttunut mahdollisuuteen myydä lähiruokaa suoraan tilalta kuluttajille. Suoramyynnin lyhyt ruokaketju tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia sekä tiloille että ruokaketjun yrityksille. Verkkokauppojen ja älypakkausten avulla maataloustuottaja pystyy myös brändäämään ja erilaistamaan tuotteitansa ja siten saamaan tuotteensa laajaan jakeluun. Esimerkiksi kalastaja tai munantuottaja voi brändätä ja personoida oman tuotteensa identifioimalla kuluttajalle myymänsä tuotteen. Tällaisia nettisaitteja on jo maailmalla olemassa. Myös esimerkiksi aiemmin esitelty hävikitön ruokapakkaus toimisi erittäin hyvin maatila-kuluttaja-ruokaketjussa.
6. Kylmäketjut Kylmäketjulla tarkoitetaan sitä, että elintarvikkeiden lämpötilat ovat riittävän alhaisia läpi koko elintarvikeketjun. Kylmäketjujen on oltava yhtenäisiä ja katkottomia, jotta tuotteet eivät pilaannu, eikä niiden laatu heikkene. Esimerkiksi kuljetusvälineissä on nykyään jäähdytysjärjestelmät, jotka estävät tuotteiden lämpenemisen. Digitalisaatio mahdollistaa sekä kylmäketjujen aukottoman toteutuksen, mutta myös lämpötilatietojen seurannan ja datan keruun ketjusta. Tekoäly tarjoaa myös huimia mahdollisuuksia elintarviketeollisuudelle: älykkäät algoritmit tekevät laskelmia ja analyyseja, jotka auttavat mm. kylmäketjujen ylläpitämisessä. Kone osaa esimerkiksi tehdä analyysin kylmävaraston lämpötilanoususta ja automatisoidusti pyytää huoltomiehen korjaamaan patterin. Siten myös virheriskit vähenevät ja elintarvikkeiden laatu pysyy tasaisena, eikä synny turhaa hävikkiä. 13
7. Tuotantoeläinten hyvinvointi ja viljan laatu Tulevaisuudessa tuotantoeläinten terveys sekä viljan hyvinvointi tulevat korostumaan yhä enemmän. Kuluttajia kiinnostaa jo nyt, että ruoka ei ole geenimuunneltua tai ettei eläimille ole annettu antibiootteja tai liikaa lääkkeitä. Myös ns. pehmeämmät arvot, kuten eläinten elinolosuhteet, niiden stressittömyys ja muut vastaavat asiat merkitsevät yhä enemmän kuluttajille. Ne myös vaikuttavat tuottavuuteen, sillä on tutkittu, että hyvinvoiva eläin tuottaa enemmän ja parempaa laatua - esimerkiksi tyytyväinen lehmä lypsää enemmän. Digitalisaation ansiosta eläimistä ja viljasta on mahdollista saada entistä enemmän kattavampaa tietoa. Erilaisilla sensoreilla pystytään seuraamaan eläinten hyvinvointia ja peltoja sekä reagoimaan välittömästi, mikäli niissä ilmenee poikkeamia. Myös esim. lääkemäärät ja peltojen lannoitteet optimoimalla taataan, että tuotettu ruoka on puhdasta, eikä sen tuottamiseen ole käytetty ylimääräisiä aineita.
Digitalisaation hyötyjä elintarviketeollisuudessa ja -ketjussa Edellä esitellyt seitsemän osa-aluetta sisältävät valtavan määrän digitalisaation mahdollistamia hyötyjä, mutta kiteytettynä elintarviketeollisuus hyötyy tietoteknistymisestä kassaan kilahtaneiden eurojen muodossa. Koko elintarvikeketjua digitalisaatio nopeuttaa ja tehostaa, sillä sen ansiosta tuotteet saadaan markkinoille entistä nopeammin. Tuotteet ovat myös puhtaampia ja laadukkaampia sekä yritykset pystyvät todistamaan tuotteiden laadun saatavilla olevan tiedon valossa. Hyötyihin lukeutuvat myös ympäristöystävällisyys ja ekologisuus, joita digitalisaatio mahdollistaa yhä enemmän. Hävikin vähentäminen on vain osa ympäristöystävällisyyttä. Yhteenvetona todettakoon digitalisaation tuovan valtavan määrän hyötyjä mukanaan. Ei pidä kuitenkaan unohtaa sen olevan investointi, joka tulee suunnitella huolellisesti, jotta liiketoiminnan tavoitteisiin varmasti päästään. Älä siis epäröi kääntyä asiantuntijan puoleen tarvitessasi apua investoinnin suunnitteluun. 15
Elintarviketeollisuuden tulevaisuus Elintarviketeollisuuden tulevaisuus on hyvin laaja aihe, mutta lyhykäisyydessään ala tulee kehittymään digitaalisten menetelmien ja työkalujen ansiosta. Jo nyt esimerkiksi ruoan verkkokauppa on arkipäiväistynyt ja luonut jopa uusia yrityksiä alalle. Uudet palvelumallit ja liiketoiminnat tulevatkin lisääntymään alalla. Myös tiedolla johtaminen tulee varmasti valtaamaan alaa elintarviketeollisuudessa. Eläinten hyvinvointia ja liikkeitä seurataan jo nyt erilaisilla sensoreilla, mutta lähitulevaisuudessa tuottavuuden arviointi tiedon pohjalta kehittyy entistä enemmän. Mielenkiintoisia ilmiöitä ovat myös mm. 3D-ruoantuotanto, tekoliha, sisäviljely ja robotisaatio. 3D-printteristä uskotaan tulevan arkipäiväinen kodinkone, jolla raaka-aineista valmistetaan näyttäviä ja terveellisiä annoksia ilman lisäaineita. Tekolihaa pystytään tuottamaan jo laboratorio-olosuhteissa, mutta sen kustannukset toistaiseksi hidastavat sen yleistymistä. Sisäviljelyä kasvihuoneiden ohella harjoitetaan jo Suomessakin, mutta sen yleistyminen vaatii vielä uskottavan kannattavan case-tarinan kehittämistä. Esimerkiksi robottiauto ja -traktori täsmäviljelylaitteineen sekä automaattiset lentolaitteet tehostavat huomattavasti viljelyä ja logistiikkaa.
Haluatko lisätietoja? Digitalisaatioon kannattaa paneutua huolella, sillä liiketoiminnan osienkin digitalisointi on aina strateginen investointi, joka vaikuttaa laajasti yrityksen toimintatapoihin. Asiantuntevan kumppaninen valitseminen helpottaa prosessissa, eikä ole aivan se ja sama, kuka hankkeeseen ryhtyy. Kysy meiltä lisätietoja autamme mielellämme. Markku Laak Juha Taina markku.laak@mtech.fi juha.taina@mtech.fi Puh. 020 747 2279 Puh. 043 826 9300 Tutustu lisäksi blogiimme! 17
Mtech Digital Solutions Mtech on biotalouteen erikoistunut digitaalisten ratkaisujen toimittaja. Olemme luotettava kumppani, joka tunnetaan innovointikyvystään, hyvästä palvelustaan sekä asiakkaiden tarpeiden ja toiminnan ymmärtämisestä. Asiakkaitamme ovat esimerkiksi elintarvikeyritykset, neuvonta- ja jalostusjärjestöt sekä viranomaiset Pohjoismaissa. Me olemme siellä, missä biotalous ja digiteknologia yhdistyvät. Siitä hyötyvät jo esimerkiksi Valio, Atria, Eläinten Terveys ETT ry, Viking Genetics, Evira, Sagafurs, HKScan ja Honkajoki. Tutustu meihin lisää: http://www.mtech.fi/yrityksille/