Maakuntahallitus 129 24.08.2015 Maakuntahallitus 156 19.10.2015 Lausunto Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta 164/05.01/2013 MHS 24.08.2015 129 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavan luonnoksesta. Lausunnolle on myönnetty lisäaikaa maakuntahallituksen käsittelyä varten. Suunnittelualueen nykytila 82 hehtaarin laajuinen Vartiosaari sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa. Etäisyys Helsingin keskustasta on linnuntietä 7,5 km ja tietä pitkin 10,5 km. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä huvilasaari on pääasiassa loma- ja virkistyskäytössä. Virkistyskäyttöä rajoittaa hankala saavutettavuus, koska saareen ei ole siltaa eikä yleistä rantautumislaituria. Saarella sijaitsee noin 50 omarantaista huvilaa ja loma-asuntoa sekä satakunta muuta rakennusta. Helsingin kaupunki omistaa noin 90 % maa-alueesta ja puolet rakennuskannasta. Saaressa asuu ympärivuotisesti parikymmentä asukasta. Vartiosaaren on luonto monipuolinen. Suojeltuja kohteita on yksi, Suomen ainoa rantaruttojuuren esiintymä. Huvilayhdyskunta keskittyy rannoille ja saaren sisäosa on lähes kokonaan rakentamaton, paikoin myös umpeenkasvanut. Suunnittelutilanne Vartiosaaren suunnittelulla on jo sadan vuoden historia, jonka aikana alue on vuorotellut Helsingin suunnitelmissa virkistyskäytössä ja asumisessa. Yhteiseen näkemykseen ei ole vielä päästy. Helsingin voimassa olevassa yleiskaavassa 2002 saari jätettiin vielä selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Vartiosaaren osayleiskaavoituksen alkuvaiheessa (2013) kaavatyön pohjaksi tutkittiin kolmea periaatteellista maankäyttövaihtoehtoa; virkistysvaihtoehtoa, pientalovaltaista asuinaluetta ja tiivistä asuinaluetta. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta valitsi jatkosuunnittelun pohjaksi tiiviin asuinalueen. Samaan aikaan valmisteltavassa, 2015 nähtävillä olleessa Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksessa saarta suunnitellaan asuntorakentamiseen ja sen rantoja virkistys- ja viheralueeksi. Vartiosaari sijoittuisi osaksi nk. Saaristoraitiotien varteen rakentuvaa, usean asuinalueen muodostamaa uudis- ja täydennysrakentamisen ketjua (Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Laajasalo, Vartiosaari, Ramsinniemi, Meri-Rastila). Saaristoraitiotiellä on arvioitu olevan merkitystä myös matkailun kannalta.
Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Maakuntakaava ohjaa sekä Helsingin yleiskaavan että Vartiosaaren osayleiskaavan laadintaa. Kun Helsingin kaupunginhallitus antoi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta lausuntonsa maaliskuussa 2015, lausunnosta poistettiin äänestyksen tuloksena kaikki vaatimukset Vartiosaaren ja Ramsinniemen muuttamiseksi maakuntakaavassa taajamakäyttöön. Suunnitelman sisältö Osayleiskaavalla suunnitellaan uutta 5 000 7 000 asukkaan kaupunginosaa pääasiassa asumiseen. Tavoitteena on omaleimainen, monipuolinen ja tiivis saaristokaupunginosa, jossa on asumisen ohella kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Alueelle suunnitellaan peruspalveluita kuten päivittäistavarakauppaa, muilta osin tukeudutaan läheisen Laajasalon palveluihin. Saari on tarkoitus yhdistää mantereeseen silloilla ja rakentaa raitiotieyhteyden varaan. Autoriippumattomuus on keskeinen tavoite. Keskustasta Kruunusiltojen kautta Laajasaloon ja Reposalmen yli edelleen Vartiosaareen johtava uusi raitiotieyhteys lyhentäisi matkaa Helsingin keskustaan noin 9 kilometriin. Ramsinniemen kautta voisi myöhemmin toteutua raitiotieyhteys myös Vuosaaren suuntaan. Kaupunkisuunnittelulautakunta on edellyttänyt kaavaan määräystä, jonka mukaan rakentamista alueella ei saa aloittaa ennen kuin raitiotieyhteydestä saareen on tehty sitova päätös. Suunnittelussa on kuitenkin varauduttu myös liityntäbussiliikenteeseen lähimmiltä metroasemilta. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavan luonnoksesta. Liitto kiittää lausunnolle myönnetystä lisäajasta. Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että Uudellamaalla tutkitaan laajasti erilaisia mahdollisuuksia vastata seudun polttavaan asuntokysyntään. Osayleiskaavatyössä on tavoiteltu ennakkoluulottomasti uutta ja kestävämpää elämäntapaa, jopa autoriippumattomuutta ja yhteensovitettu ansiokkaasti erilaisia keskenään osin ristiriitaisiakin arvoja sekä kartutettu monipuolista tietoa päätöksentekoa varten. Osayleiskaavan ratkaisu poikkeaa kuitenkin maakuntakaavasta, eikä se tarjoa vielä riittävää tietopohjaa maakuntakaavan muuttamiseksi. Lausunnon keskeinen sisältö tiivistetysti: Esitetty 5 000 7 000 asukasta vastaa pienen kaupungin asukasmäärää. Sellaisen sijoittaminen rakentamattomalle alueelle on seudullisesti merkittävää maankäyttöä, jollaista ei ole sallittu maakuntakaavan nk. valkoisilla alueilla missään Uudellamaalla. Osayleiskaavan aineistojen perusteella on vaikea varmistua siitä,
että edes esitetty asukasmäärä riittäisi saamaan kalliit infrainvestoinnit ja raitiotien liikennöinnin kannattavaksi sekä kilpailukykyiseksi. Kaava saattaa johtaa läheisen virkistys- ja luonnonsuojelualueeksi osoitetun Ramsinniemenkin rakentamiseen. Vaikutukset eivät ole pelkästään paikallisia. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta on huomioitu kaavaratkaisussa ja saaren avaamisen myötä se tulisi nykyistä laajemman joukon tuntemaksi. Alueen luonne huvilakulttuuriympäristönä muuttuisi kuitenkin rakentamisen myötä täysin. Osayleiskaavalla tehdään merkittävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden välinen arvovalinta asuntokysyntään vastaamisen ja autenttisen kulttuuriympäristön suojelun välillä. Kasvava väestö edellyttää riittävän laajoja, vetovoimaisia ja kulutusta kestäviä virkistysalueita. Rakentamattomana merellinen Vartiosaari voisi olla vastaus myös tähän tarpeeseen jopa seudun mittakaavassa. Vartiosaareen liittyy useita seudullisia kysymyksiä ja vaikutuksia. Osayleiskaavan kaavaratkaisu edellyttää maakuntakaavan muuttamista. Maakuntakaavatilanne Voimassa olevassa maakuntakaavassa Vartiosaari on valkoista aluetta, eli sille ei ole osoitettu erityistä seudullisesti merkittävää maankäyttöä. Saari on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (RKY 2009; Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus ). Valmisteilla olevan 4. vaihemaakuntakaavan 2015 nähtävillä olleessa luonnoksessa alueelle on osoitettu myös maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä. Maakuntakaavan valkoisten alueiden tulkinta Maakuntakaavan valkoisten alueiden merkintä on tarkoitettu lähinnä maaja metsätaloustoimintoja varten sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Alueelle voi sijoittua muutakin vaikutuksiltaan paikallista maankäyttöä. Maakuntakaavaa tulkittaessa paikallisuuden raja suhteutetaan suunnittelualueen sijaintiin ja asukasmäärään. Osallisten ja viranomaisten pitää kuitenkin pystyä ennakoimaan tulevat, merkittävät rakentamiskohteet maakuntakaavasta ja maakuntakaavan tulkinnan tulee olla tasapuolista eri kuntien kesken. Merkittävä asukaslisäys rakentamattomalle alueelle Vartiosaareen esitetään asukasmäärää, joka lähentelee esimerkiksi Kauniaisten, Karkkilan tai Hangon kaupunkien asukasmäärää (n. 9 000). Vartiosaaren osayleiskaavan mukainen väestötiheys (8 400 as/km2) on selvästi suurempi kuin vaikkapa Helsingin Lauttasaaren (5 800 as./km²) tai viereisen Tammisalon (3 100 as/km²). Kysymys ei siis ole aivan vähäpätöisestä rakentamisesta edes Helsingin mittakaavassa. Vartiosaaren kanssa samankokoinen (82 ha), 800 asukkaan Suomenlinna, on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueena. Esimerkkilukuihin peilaten olisi vaikea perustella näin mittava
rakentaminen ilman rakentamista ennakoivaa merkintää maakuntakaavassa. Valkoisia alueita ei lähtökohtaisesti ole tarkoitettu taajaan rakentamiseen: suunnittelumääräyksenkin mukaan alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Liitto toteaa, että Vartiosaari ei ole pääkaupunkiseudun ainoa saari, jolla on rakentamispaineita. Silta- ja raitiotieinvestoinnit sekä raitiotien kannattava liikennöinti saattavat edellyttää esitettyä enemmän asukkaita Osayleiskaavan liikenteelliset sekä kustannustaloudelliset tarkastelut ovat vielä niin alustavia, ettei niiden pohjalta pysty riittävästi arvioimaan rakentamisen kannattavuutta ja tehokkaaseen joukkoliikenteen tarvittavaa asukasmäärää. Erityisesti liikenteellinen arviointi on liian suppea. Lisäaineistoksi toimitettu Raideliikenteen verkkoselvitys (valmisteilla olevan yleiskaavan selvitys, johon Vartiosaaren suunnittelussa osin nojataan) perustuu lähtöoletukseen, että yleiskaavaluonnoksen ns. kaupunkibulevardit olisi jo toteutettu. Raideverkkoselvityksen laskelmat eivät ole relevantteja Vartiosaaren kannattavuuden eivätkä vaikutusten arvioimiseksi, jos saaren toteutukseen tähdätään ennen 2050-lukua, jolloin bulevardit oletetaan valmiiksi. Raitiotien matka-aika Helsingin keskustasta Vartiosaareen olisi arvioiden mukaan noin puoli tuntia ja tavoiteltu vuoroväli ruuhka-aikana 5 10 minuuttia. Saaristoraitiotien suurimmat asukas- ja matkustajamäärät ovat kuitenkin reitin keskustan päässä ja todennäköisesti vain osa Laajasaloon suuntautuvista raitiotievaunuista jatkaisi Vartiosaareen asti. Autoriippumattomuus on sinänsä kaavassa erinomainen tavoite, mutta kun joukkoliikenteen valtteja ovat sujuvuus, vaihdottomuus ja tiheä vuoroväli, onko raitiotie kilpailukykyinen vaihtoehto autolle, jos saaren asukasmäärä ei riitä tiheään liikennöintiin? Vartiosaaren kaavaratkaisu kytkeytyykin selkeästi myös läheiseen Ramsinniemeen, jonka kautta Saaristoraitiotielle suunnitellaan jatkoa Vuosaareen. Maakuntakaavassa Ramsinniemi on virkistys- ja suojelualuetta, eikä sitä voida ottaa asumiskäyttöön ilman maakuntakaavan muutosta, vaikka raitiotien kannattavuus sitä todennäköisesti edellyttäisi. Vaikutukset Ramsinniemeen on arvioitava päätöksenteon pohjaksi jo nyt, eikä vasta asemakaavoituksen yhteydessä, kuten osayleiskaavan selostuksen mukaan on aikomus tehdä. Entä jos raitiotie ei toteudu? Kaavan keskeisenä periaatteena ja perusteluna uuden alueen käyttöön ottoon on raideliikenteeseen tukeutuminen. Osayleiskaavaluonnoksen kaavamääräys Kerrostalovaltaista asuinrakentamista alueella ei saa aloittaa ennen kuin raitiovaunuyhteydestä saareen on tehty sitova päätös ei kuitenkaan riitä varmistamaan, ettei rakentaminen alueella ala ennen aikojaan. Kaavassa on muutakin kuin kerrostaloja. Kaava-asiakirjoissa tulee myös määritellä yksiselitteisesti, mitä sitovalla päätöksellä tarkoitetaan. Nyt kaavaselostuksesta löytyy vain viittaus Kruunusiltojen rakentamispäätökseen, mitä ei voida pitää riittävänä
Vartiosaaren ratkaisun osalta, vaikka se onkin toteuttamisen ensimmäinen kynnysehto. Selostuksen mukaan saaren joukkoliikenteen yhteys voidaan toteuttaa aluksi bussilla syöttöliikenteenä metrolta, mikä sisältää osaltaan riskin, ettei raideyhteyttä Vartiosaareen tule lopulta ollenkaan. Kaupan ohjaus epäselvää Osayleiskaavan selostuksen mukaan Vartiosaareen suunnitellaan vähittäis- ja päivittäistavarakauppaa yhteensä 5 000 k-m2. Asuntoalueilla sallitaan liiketiloja mutta kaavakartalta tai -määräyksistä ei selviä, minne kaupan toimintoja on tarkoitus sijoittaa, eikä kaavassa ole osoitettu kaupan mitoitusta. Maakuntakaava ohjeistaa kauppaa sijoittumaan keskustoihin ja taajamatoimintojen alueille ei valkoiselle alueelle. Tästäkin näkökulmasta valkoisen alueen taaja rakentaminen edellyttäisi maakuntakaavan taajamamerkintää. Kulttuuriympäristöarvojen yhteensovittaminen muun maankäytön kanssa Maakuntakaavan määräyksen mukaan suunnittelussa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, sen kokonaisuus ja identiteetti sekä turvata merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Vartiosaari on laaja ja harvinaisen yhtenäinen, merellinen huvila- ja lomanviettokulttuurin kokonaisuus. Pääkaupunkiseudulla tällaiset alueet ovat suurelta osin hävinneet tai pirstoutuneet hajalleen muun taajamarakenteen lomaan. Saaren valtakunnalliset ja maakunnalliset kulttuuriympäristöarvot ovat kiistattomia. Harva kuitenkaan pääsee niihin tutustumaan saaren huonon saavutettavuuden sekä osittaisen umpeenkasvun vuoksi. Säilyäkseen saaren kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö tarvitsevatkin kaavaratkaisusta riippumatta hoitotoimenpiteitä. Onnistuneita ratkaisuja herkässä ympäristössä Saaren rakentaminen asuntoalueeksi muuttaisi eristyneen, kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden ja lomanviettosaaren luonteen täysin toisenlaiseksi. Toisaalta se avaisi mahdollisuuden saada arvokas rakennuskanta historiallisine puutarhoineen esiin, laajemman joukon saavutettavaksi. Kaavaratkaisu haastavassa paikassa onkin pääosin varsin onnistunut. Laaditut kulttuuriympäristöselvitykset ovat ansiokkaita ja kulttuurihistoriallinen rakennuskanta on kaavan valmistelussa otettu hienosti uuden alueen identiteettitekijäksi sekä turvattu suojelumerkinnöin. Vanhoille huvilatonteille ja niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvaa täydennysrakentamista tosin on tarpeen ohjata kaavamääräyksellä tarkemmin, esimerkiksi määrittämällä enimmäiskerrosalat ja rakennusten lukumäärät. Liitto kuitenkin toteaa, että jos kaavan kustannustaloudellisuus edellyttää jatkosuunnittelussa enemmän asukkaita, kaavaratkaisu muuttuu kulttuuriympäristöjen ja alueen sietokyvyn kannalta kestämättömäksi.
Saaren kulttuuriympäristön osalta tehtävä arvovalinta Kulttuuriympäristöjen osalta kysymys on ensisijaisesti siitä, mitä pidetään tärkeimpänä. Huvilayhdyskunnan kokonaisuuden suojelemisen ja säilymisen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollistavat sekä nykytila että saaren laajempaan virkistyskäyttöön avaaminen kevyen liikenteen sillalla. Jos taas pääkaupunkiseudun asuntotuotantotarpeet painavat vaakakupissa enemmän, toteutetaan saaren asuntorakentaminen vanhaa rakennuskantaa kunnioittaen, mutta kulttuuriympäristön kokonaisuus kärsii. Kulttuuriarvojen takia Vartiosaaren maankäyttöä ei voida ratkaista peilaamatta sitä muuhun pääkaupunkiseudun saariston huvila-asutukseen: niiden säilymisestä on entistä tärkeämpää varmistua. Tässäkin mielessä kysymys on yhtä saarta laajempi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat toisinaan jossain määrin keskinäisessä ristiriidassa ja silloin kaavoituksessa joudutaan tekemään valintoja, kuten tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun tonttimaan riittävyyden ja valtakunnallisten kulttuuriympäristöjen välillä. Valinnat pitää tehdä riittävän, seudullisen tiedon pohjalta ja hyvin perustellen. Vartiosaarella voi olla seudullista virkistysarvoa Maakuntakaavan valkoisia alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan mm. virkistyskäytön kannalta tärkeiden metsä- ja luontoalueiden pirstomista tulee välttää. Helsingin kasvava väestö edellyttää riittävän laajoja, kulutuskestäviä ja vetovoimaisia virkistysalueita. Kaava-aineistosta ei käy ilmi, miten Vartiosaaren rakentaminen muuttaisi lähivirkistyksen dynamiikkaa. Kaavaselostuksen mukaan Helsingin kaakkoisessa suurpiirissä (johon luetaan mm. pääasiassa puolustusvoimien käyttöön varattu Santahamina ja tähän asti melko eristyksissä ollut Vartiosaari) on tällä hetkellä asukasta kohden noin kaksinkertainen määrä virkistysaluetta (190 m2/asukas) verrattuna Helsingin keskiarvoon. Osuus vähenee uudis- ja täydennysrakentamisen myötä, kun virkistysalueet supistuvat ja asukasmäärä lisääntyy. Aineistosta jää kaipaamaan kattavampaa yleiskaavallista tarkastelua siitä, minne kaupunkilaisten virkistystarpeet kanavoituvat ja miten Vartiosaari tehokkaasti rakennettuna palvelisi kaikkia helsinkiläisiä kuinka paljon virkistyskäyttäjiä saari kestää omien asukkaidensa lisäksi. Vartiosaarta voisi vaihtoehtoisesti kehittää pelkästään virkistykseen Helsingin itäisen vihersormen osana. Virkistyskäyttö turvaisi parhaiten myös valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt kokonaisuutena. Liiton aikaisemmat kannanotot Vartiosaaren suunnitteluun Uudenmaan liitto antoi keväällä 2013 mielipiteen osayleiskaavatyön pohjaksi tutkituista vaihtoehdoista (virkistys-, pientalo- ja tiivis asuminen). Sen mukaan kaikkien maankäyttövaihtoehtojen pohjalta voidaan jatkaa
suunnittelua edellyttäen, että saaren kulttuuriarvot huomioidaan jatkosuunnittelussa. Lisäksi liitto edellytti, että vaikutusten arvioinnilla osoitetaan, että maankäyttö on Helsingin mittakaavassa paikallista. Maakuntahallitus otti kantaa Vartiosaaren suunnitteluun keväällä 2015 Helsingin yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa. Siinä todetaan, että Vartiosaareen esitetään niin paljon asumista, että se tulisi osoittaa maakuntakaavassa taajamana, kuten muutkin vastaavat kohteet. Maakuntakaavan muuttamiseksi tulee olla riittävä tietopohja ja perustelut. Maakuntahallitus huomautti lisäksi, että väestön kasvaessa myös virkistyskäyttöpaineet lisääntyvät. Uuden alueen rakentamiskäyttöön ottamista kehotettiin harkitsemaan erityisen tarkkaan. Lausunnon mukaan Vartiosaari voisi vaihtoehtoisesti tarjota oivallisen, jopa seudullisesti merkittävän virkistysalueen. Maakuntakaavaratkaisun ja liiton aikaisempien kannanottojen huomioiminen osayleiskaavassa Osayleiskaavan selostuksessa todetaan, että Vartiosaaren rakentaminen on Helsingin mittakaavassa paikallista. Väitteen tueksi ei esitetä mitään perusteluja eikä liiton edellyttämää vaikutusten arviointia. Uudenmaan liitto katsoo, että kaavan vaikutukset eivät ole pelkästään paikallisia: 7 000 asukasta on Helsingin mittakaavassakin huomattava asukaslisäys rakentamattomalle alueelle. Pelkästään tulkinta, että maakuntakaavan valkoiselle alueelle olisi mahdollista sijoittaa pienen kaupungin verran asukkaita, voi aiheuttaa merkittäviä seurausvaikutuksia muualla Uudellamaalla. Raitiotieliikennettä ei ohjata maakuntakaavalla, mutta matkailunäkökulmasta Saaristoraitiotiellä saattaa olla seudullisia vaikutuksia. Lisäksi raitiotien toteuttamisedellytykset saattavat sinetöidä kaava-alueen ulkopuolisen Ramsinniemenkin rakentamiseen. Vartiosaari kytkeytyy myös virkistysaluepotentiaalinsa osalta laajemmin Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kasvuproblematiikkaan. Kulttuuriympäristöjen osalta kysymys on arvovalinnasta huvilayhdyskunnan autenttisena suojelemisen, ja kulttuuriympäristöt huomiovan uudisrakentamisen välillä. Valinnan pohjaksi ja huvilakulttuurin arvojen säilymisen varmistamiseksi tarvitaan vähintään seudullista tarkastelua. Vartiosaaren maankäytön ratkaisuissa tulee edetä kaavahierarkian mukaisessa järjestyksessä. Kuten maakuntahallitus jo Helsingin yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa totesi, Vartiosaaren rakentaminen edellyttää maakuntakaavan muuttamista. Sen pohjaksi tarvitaan täsmällisenpää tietoa mm. liikenneverkon, maankäytön ja virkistyksen kokonaisuudesta, volyymeista ja vaikutuksista sekä kulttuuriympäristöarvojen turvaamisesta. Tätä tietoa saataneen valmisteilla olevan koko kaupungin yleiskaavatyön yhteydessä ja voidaan hyödyntää maakuntakaavan valmistelussa. Liitto korostaa, että yhteistyö yleiskaavavalmistelijoiden ja Uudenmaan liiton kesken on siksi myös
jatkossa erittäin tärkeää. Uudenmaan liitto toteaa, että Vartiosaaren maankäyttö on tarkoituksenmukaista ratkaista Uudenmaan 2016 käynnistettävässä kokonaismaakuntakaavassa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Käsittely: Kristiina Rinkinen 040 554 7297 Jaakko Jalonen Jari Sainion kannattamana esitti, että lausunto Vartiosaaren osayleiskaavan tarkistetusta ehdotuksesta palautetaan uudelleen valmisteluun. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan pohjaesitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Jaakko Jalosen esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 2 JAA-ääntä (Karimäki, Krohn). 12 EI-ääntä (Markkula, Enroth, Karhuvaara,Raatikainen,Taipale, Jalonen, Herttuainen, Mäkelä, Blomqvist, Ansalehto-Salmi, Sainio, Salonen). Päätös: MHS 19.10.2015 156 Maakuntahallitus päätti palauttaa lausunnon Vartiosaaren osayleiskaavan tarkistetusta ehdotuksesta uudelleen valmisteluun. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavan luonnoksesta. Suunnittelualueen nykytila 82 hehtaarin laajuinen Vartiosaari sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa. Etäisyys Helsingin keskustasta on linnuntietä 7,5 km, ja tietä pitkin 10,5 km. Kulttuurihistoriallisesti merkittävää huvilasaarta käytetään pääasiassa loma-asumiseen ja virkistykseen. Virkistyskäyttöä rajoittaa hankala saavutettavuus, koska saareen ei ole siltaa eikä yleistä rantautumislaituria. Saarella sijaitsee noin 50 omarantaista huvilaa ja loma-asuntoa sekä satakunta muuta rakennusta. Helsingin kaupunki omistaa noin 90 % maa-alueesta ja puolet rakennuskannasta. Saaressa asuu ympärivuotisesti parikymmentä asukasta. Vartiosaaren on luonto monipuolinen. Suojeltuja kohteita on yksi, Suomen ainoa rantaruttojuuren esiintymä. Huvilayhdyskunta keskittyy rannoille ja saaren sisäosa on lähes rakentamaton, paikoin myös umpeenkasvanut. Suunnittelutilanne
Vartiosaaren suunnittelulla on jo sadan vuoden historia, jonka aikana alue on vuorotellut Helsingin suunnitelmissa virkistyskäytössä ja asumisessa. Helsingin voimassa olevassa yleiskaavassa 2002 saari on merkitty selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Kun Vartiosaaren osayleiskaavoitus 2013 alkoi, sen pohjaksi tutkittiin kolmea periaatteellista maankäyttövaihtoehtoa; virkistyskäyttöä, pientalovaltaista asuinaluetta ja tiivistä asuinaluetta. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta valitsi jatkosuunnittelun pohjaksi tiiviin asuinalueen. Samaan aikaan valmistellaan Helsingin uutta yleiskaavaa, jonka luonnos oli nähtävillä 2015. Siinä Vartiosaarta suunnitellaan asuntorakentamiseen ja sen rantoja virkistys- ja viheralueiksi. Vartiosaari sijoittuisi osaksi nk. Saaristoraitiotien varteen rakentuvaa, usean asuinalueen muodostamaa uudis- ja täydennysrakentamisen ketjua. Kokonaisuuteen kuuluvat Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Laajasalo, Vartiosaari, Ramsinniemi ja Meri-Rastila. Yleiskaavaluonnoksen selostuksen mukaan Saaristoraitiotiellä voi olla merkitystä myös matkailun kannalta. Maakuntakaava ohjaa sekä Helsingin yleiskaavan että Vartiosaaren osayleiskaavan laadintaa. Suunnitelman sisältö Osayleiskaavalla suunnitellaan uutta 5 000 7 000 asukkaan kaupunginosaa pääasiassa asumiseen. Tavoitteena on omaleimainen, monipuolinen ja tiivis saaristokaupunginosa, jossa on myös kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Alueelle suunnitellaan peruspalveluita, kuten päivittäistavarakauppaa. Muilta osin tukeudutaan läheisen Laajasalon palveluihin. Saari on tarkoitus yhdistää mantereeseen silloilla ja rakentaa raitiotieyhteyden varaan. Asukkaiden riippumattomuus henkilöautoista on keskeinen tavoite. Uusi raitiotieyhteys, joka johtaisi keskustasta Kruunusiltojen kautta Laajasaloon ja Reposalmen yli edelleen Vartiosaareen, lyhentäisi matkan Helsingin keskustaan noin 9 kilometriin. Ramsinniemen kautta voisi myöhemmin toteutua raitiotieyhteys myös Vuosaaren suuntaan. Kaupunkisuunnittelulautakunta on edellyttänyt kaavaan määräystä, jonka mukaan rakentamista alueella ei saa aloittaa ennen kuin raitiotieyhteydestä saareen on tehty sitova päätös. Suunnittelussa on varauduttu myös liityntäbussiliikenteeseen lähimmiltä metroasemilta. Liiton aikaisemmat kannanotot Vartiosaaren suunnitteluun Uudenmaan liitto antoi keväällä 2013 mielipiteensä osayleiskaavatyön pohjaksi tutkituista vaihtoehdoista (virkistys, pientalo- ja tiivis asuminen). Siinä todetaan, että kaikkien maankäyttövaihtoehtojen pohjalta voidaan jatkaa suunnittelua edellyttäen, että saaren kulttuuriarvot huomioidaan jatkosuunnittelussa. Lisäksi liitto edellytti, että vaikutusten arvioinnilla
Esittelijän ehdotus lausunnoksi: osoitetaan, että maankäyttö on Helsingin mittakaavassa paikallista. Maakuntahallitus otti kantaa Vartiosaaren suunnitteluun keväällä 2015 Helsingin yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa. Sen mukaan Vartiosaareen esitetään niin paljon asumista, että se tulisi osoittaa maakuntakaavassa taajamana, kuten muutkin vastaavat kohteet. Maakuntakaavan muuttamiseksi edellytettiin riittävää tietopohjaa ja perusteluja. Lausunnon keskeinen sisältö tiivistettynä Kaavaratkaisu poikkeaa maakuntakaavasta. Osayleiskaavassa osoitetaan merkittävää rakentamista maakuntakaavan valkoiselle alueelle. Ratkaisu saa kuitenkin tukea valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) Helsingin seudun erityistavoitteista. Hyväksyttävä poikkeaminen maakuntakaavasta edellyttää, että poikkeaminen perustellaan ja arvioinneilla osoitetaan, etteivät vaikutukset ole seudullisia, tai mahdolliset laajemmalle ulottuvat vaikutukset ovat hyvän suunnittelun keinoin ratkaistavissa tai lievennettävissä. Kaava-asiakirjoja tulee ehdotusvaiheeseen mennessä täydentää perusteluilla ja merkittävien vaikutusten arvioinneilla. Maakuntakaavatilanne Uudenmaan vahvistetuissa maakuntakaavoissa suunnittelualue on ns. valkoista aluetta, eli sille ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta. Suunnittelumääräyksen mukaan valkoiset alueet on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Vartiosaarella on maakuntakaavassa myös ominaisuusmerkintä kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009). Valtakunnallisessa inventoinnissa alue on osa laajempaa rannikolle ja saaristoon 1800-luvulta lähtien rakentunutta, useasta saaresta koostuvaa Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusta. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, sen kokonaisuus ja identiteetti ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet suunnitteluratkaisun taustalla Osayleiskaavassa osoitetaan maakuntakaavan valkoiselle alueelle 5 000 7 000 asukkaan asuntoalue eli merkittävää rakentamista, joten kaavaratkaisu poikkeaa maakuntakaavasta. Ratkaisulle on kuitenkin tunnistettavissa perusteita valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Niissä on määritelty Helsingin seudun erityiskysymykset, joiden mukaan seudulla edistetään joukkoliikenteeseen,
erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Helsingin seudun erityiskysymyksistä Vartiosaaren suunnittelua koskevat etenkin: Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää koko seudun kattavan liikenne-järjestelmäsuunnitelman avulla siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä. Raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otettava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiirteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. Vartiosaaren suunnittelulla pyritään osaltaan vastaamaan Helsingin seudun jatkuvasti voimistuvaan asuntokysyntään. Kaavaratkaisussa on kysymys uuden alueen avaamisesta, mutta se ei hajauta yhdyskuntarakennetta, koska saari sijaitsee Helsingin kaupunkirakenteen sisällä. Merkittävä rakentaminen osoitetaan uuden raideliikenneyhteyden varaan toisaalta raideliikenneyhteyden kannattavuus edellyttääkin riittävää väestö- ja käyttäjäpohjaa. Uuden raideliikenneyhteyden avaaminen on erityistavoitteiden mukaan mahdollista asuntotuotannon niin edellyttäessä. Uuden alueen käyttöönotto tulee sitoa kaavamääräyksellä raideyhteyden toteutumiseen selkeämmin, kuin kaavaluonnoksessa on esitetty. Luonnoksen yleismääräyksen mukaan vain kerrostalovaltainen asuinrakentaminen on sidottu raitiovaunuyhteyteen. Kaava-asiakirjoissa, esimerkiksi selostuksessa, on myös tarpeen määritellä, mitä sitovalla päätöksellä tarkoitetaan. Tällä tavoin varmistetaan halutun ohjausvaikutuksen välittyminen yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. VAT:en tavoitteena on varmistaa riittävän asuntotuotannon ja sitä tukevan liikennejärjestelmän lisäksi hyvä elinympäristö. Siihen sisältyvät muun
muassa riittävän laajat, vetovoimaiset virkistysalueet ja viherverkosto sekä merkittävät kulttuuriympäristöt ja arvokas rakennusperintö. Vartiosaaren tarjoamat virkistysmahdollisuudet ja sen kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön saavutettavuus paranevat, jos saari yhdistetään mantereeseen sillalla. Toisaalta asuntorakentamisen ja väestönkasvun myötä myös alueen virkistyskäyttöpaineet lisääntyvät, virkistykseen käytettävä alue pienenee ja kulttuuriympäristön luonne muuttuu. Onnistunut lopputulos edellyttää, että rakentamisen volyymi ja käyttäjien määrä pystytään sovittamaan yhteen saaren erilaisten arvojen kanssa. Jatkosuunnittelu- ja vaikutusten arviointitarpeita ehdotusvaiheeseen Osayleiskaava-alue on osa laajempaa, raitiotie- ja siltayhteyksiin perustuvaa merellisten kaupunginosien kokonaisuutta. Kaavan toteuttamisella on vaikutuksia suunnittelualuetta laajemmalle alueelle. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointia ei voi siirtää alemmalla kaavatasolla myöhemmin tehtäväksi. Uudenmaan liitto kiinnitti huomiota vaikutusten arvioinnin tarpeeseen jo Vartiosaaren vaihtoehtotarkastelusta antamassaan mielipiteessä. Maakuntakaavasta poikkeamiseen pitää olla hyväksyttävät perustelut ja kaavaratkaisua tukevat vaikutusten arvioinnit. Maakuntakaavan näkökulmasta merkittäviä, VAT:iin peilattavia ja vaikutusten kannalta arvioitavia seikkoja ovat ainakin kaavan: ratkaisun suhde asuntotuotantotarpeeseen ja tonttimaan riittävyyteen toteuttamisen vaikutukset liikennejärjestelmän toimivuuteen laajemmin (mm. seudun metroverkkoon) mitoitus, kuten kannattavan raideliikenteen ja asukasmäärän välinen kytkentä vaikutukset ympäröiviin alueisiin (mm. Vartiosaaren maankäytön suhde Laajasaloon ja Ramsinniemeen, siltojen rakentaminen, liikenneratkaisun edellytykset) ratkaisun vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sekä edellytykset arvojen turvaamiseen laajempana kokonaisuutena (RKY 2009, Helsingin höyrylaivareittien huvila-asutus) vaikutukset virkistyksen ja ekologisen verkoston kokonaisuuteen, virkistysalueiden riittävyyteen sekä saavutettavuuteen laajemmin Hyväksyttävä poikkeaminen maakuntakaavasta edellyttää, että poikkeaminen perustellaan ja arvioinneilla osoitetaan, etteivät vaikutukset ole seudullisia, tai mahdolliset laajemmalle ulottuvat vaikutukset ovat hyvän suunnittelun keinoin ratkaistavissa tai lievennettävissä. Perustelujen ja arviointien tulee olla käytettävissä kaavaehdotukseen
mennessä. Jos osayleiskaavoitusta ei ole erityistä tarvetta kiirehtiä, Vartiosaaren maankäyttö voidaan ratkaista Uudenmaan seuraavassa kokonaismaakuntakaavassa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Käsittely: Kristiina Rinkinen 040 554 7297 Minerva Krohn Johanna Karimäen kannattamana ehdotti, että kaavasta annetaan maakuntahallituksen kokouksen 24.8.2015 pykälän 129 mukainen lausunto. Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Krohnin esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 10 JAA-ääntä (Markkula, Enroth, Niiranen, Raatikainen, Taipale, Jalonen, Mäkelä, Ansalehto-Salmi, Sainio, Salonen), 3 EI-ääntä (Karimäki, Krohn, Herttuainen). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Päätös: Maakuntahallitus päätti antaa lausunnon maakuntajohtajan ehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto