Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 65. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 1 / 65 Kokoustiedot Aika 20.01.2016 keskiviikko klo 18:00-19:45 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist, poistui klo 19:17 9 käsittelyn aikana Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Rainer Lahti Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Markku Antinoja Ossi Keränen Essi Leino Tiina Elo Yusef Abu Madi Marita Forsberg kaupunkisuunnittelujohtaja liikennesuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö suunnittelupäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 2 / 65 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 25.1.2016 Pirjo Kemppi-Virtanen Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 29.1.2016 teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 3 / 65 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 2 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 3 1-2 Lintulaakso I A, ehdotus kaupunginhallitukselle 6 asemakaavan muutokseksi, alue 113101, 51. kaupunginosa Leppävaara (Kh-asia) 4 3-4 Palokärki, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 16 muutokseksi, alue 112302, 51. kaupunginosa Leppävaara (Kh-asia) 5 5-6 Veräjäpelto, asemakaavan muutosehdotuksen 27 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 110703, 51. kaupunginosa Leppävaara 6 7 Lystimäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 35 321217, 22. kaupunginosa Olari 7 Erä-Mattila, ranta-asemakaavan muutoksen 39 hyväksyminen, alue 641101, 78. kaupunginosa Nuuksio 8 Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma 42 9 Raide-Jokerin hankesuunnitelma 46 10 Päätöksiä ja kirjelmiä 52 11 Osallistujien nimeäminen Lähikiviaines 60 kaupunkisuunnittelussa kehittämistyöpajaan 12 Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja teknisenlautakunnan yhteisseminaari lumenvastaanottopaikoista 62

Espoon kaupunki Pöytäkirja 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 4 / 65 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 13.1.2016 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 2 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 5 / 65 2 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Pirjo Kemppi-Virtanen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 6 / 65 14/2016 10.02.03 3 Lintulaakso I A, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 113101, 51. kaupunginosa Leppävaara (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh. 046 877 2772 Lotta Kari-Pasonen, puh. 046 877 3704 Ross Snell, puh. 046 877 3240 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Lintulaakso I A:n asemakaavan muutoksesta, alue 113101, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 7.10.2013 päivätyn ja 3.9.2015 muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin 51067 ja osan Sininärhentien katualuetta 51. Kaupunginosassa Leppävaara, alue 113101, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 560 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 666,67 euroa, eli yhteensä 2 226,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Harriet Klar-Nykvistin, jäsen Ulla Palomäen ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että: Kaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusalasta poistetaan jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen vastainen rakennusala ottaen huomioon sen läheisyys pientaloalueeseen ja varjostusvaikutukset (pohjoinen länteen kaartuva rakennusala). Tällöin koko rakennuksen kerroskorkeus voi olla viisi kerrosta. Tämä vähentää rakennusoikeutta noin 500 k-m 2. Myös kaupunkikuvalliset seikat otetaan huomioon paremmin kaavan toteuttamisessa siten, että rakennus sopii laadultaan ympäristöön ja melumuuri ei saa hallita alueen kaupunkikuvallista luonnetta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 7 / 65 Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi päättyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi, että koska sitä myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat Kai Lintusen ehdotusta asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian valmisteluun uudelleen palauttamisen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Nykvist, jäsen Risto Nevanlinna, varajäsen Rainer Lahti, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kaksitoista (12) jäsentä. Sitä vastusti (EI) jäsen Suvi Karhu eli yksi (1) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdellatoista äänellä yhtä ääntä (12/1) vastaan hyväksyneen jäsen Kai Lintusen ehdotuksen. Jäsen Suvi Karhu ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Puheenjohtaja totesi, että jäsen Karhun eriävä mielipide merkitään pöytäkirjaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa kaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusalasta poistetaan jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen vastainen rakennusala ottaen huomioon sen läheisyys pientaloalueeseen ja varjostusvaikutukset (pohjoinen länteen kaartuva rakennusala). Tällöin koko rakennuksen kerroskorkeus voi olla viisi kerrosta. Tämä vähentää rakennusoikeutta noin 500 k-m 2. Myös kaupunkikuvalliset seikat otetaan huomioon paremmin kaavan toteuttamisessa siten, että rakennus sopii laadultaan ympäristöön ja melumuuri ei saa hallita alueen kaupunkikuvallista luonnetta. Jäsen Suvi Karhu ilmoitti eriävänä mielipiteenä seuraavaa: Lintulaakso I A, alue 113101, kaavan palautus valmisteluun siten, että rakennusoikeutta alueella vähennetään kohtelee maanomistajia epätasa-arvoisesti. Lain mukaan maanomistajia on kohdeltava tasapuolisesti. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä eteläpuolella on vain muutamaa vuotta aiemmin kaavoitettu ja rakennettu kohde, jolla on rakennusoikeuden ja tontin pinta-alan määrästä laskettu tehokkuusluku 1,03. Nyt käsittelyssä olevalla kohteella oli esityksen mukaan tehokkuusluku 0,91, jota nyt palautuksessa vielä vähennetään. Koska kohteet ovat täysin vierekkäin, samantapaiset, samassa naapurustossa eikä kaava-alueella ole mitään muuta erityistä muuta seikkaa matalammalle rakennusoikeudelle, katson etten voi tehdä lainvastaista päätöstä. Liite 1 Lintulaakso I A, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 2 Lintulaakso I A, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 8 / 65 vastineet Oheismateriaali Selostus - Lintulaakso I A, tapahtumaluettelo - Lintulaakso I A, kaavamääräykset - Lintulaakso I A, kaavakartta - Lintulaakso I A, ajantasa-asemakaava - Lintulaakso I A, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin 51067 käyttötarkoitus liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä korottaa rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.6.2014 palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi. Päätöksen mukaisesti kerroslukua on madallettu porrastaen pohjoisreunaa kohti ja rakennusoikeutta pienennetty. Kokonaisrakennusoikeutta on laskettu valmisteluaineiston 5 300 k-m 2 :stä ja palautetun ehdotuksen 4 950 k-m 2 :stä 4 700 k-m 2 :iin, ja asuinkerrostalon osalta valmisteluaineiston 5 200 k-m 2 :stä ja palautetun ehdotuksen 4 750 k-m 2 :stä 4 500 k-m 2 :iin. Länsipuolen autopaikkojen määrää on vähennetty (-16 ap) ja oleskelupiha-aluetta suurennettu. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Lintulaakso I A - Fågeldalen I A, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6811, käsittää korttelin 51067 ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 113101. Aloite ja vireilletulo Maanomistajat ovat valtuuttaneet rakennusliike Lapti Oy:n hakemaan asemakaavan muutosta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 20.2.2013.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 9 / 65 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 14.2.2013 ja tarkistettu 10.8.2015. Alueen nykytila Suunnittelualue on asemakaavoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Suunnittelualue ei ole rakentunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alueella on vuonna 1951 rakennettu liikerakennus, vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo ja vuonna 1953 rakennettu talousrakennus. Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Leppävaarassa Sininärhentien ja Lintulaaksontien välisellä alueella. Suunnittelualueen länsipuolella on pientaloja ja eteläpuolella IV-V-kerroksinen asuinkerrostalo. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on yleiskaavassa asuntoaluetta (A). Laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella korttelissa 51067 on voimassa Lintulaakso I A asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 21.8.1995. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Rakennusoikeudesta korkeintaan 40 % saa käyttää teollisuus- ja varastotilana. Suurin sallittu kerrosluku on ¾II ja rakennusoikeus tehokkuuslukuna ilmoitettuna e = 0.40, mikä vastaa noin 2 050 k-m². Suunnittelualueen keskellä sijaitseva vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo on merkitty asemakaavaan s-merkinnällä: rakennus, joka saadaan säilyttää ja peruskorjata kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusta ei ole suojeltu. Sininärhentien katualueella on voimassa Vallikallio III asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa 8.8.2011.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 10 / 65 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 21.9. - 20.10.2015. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta, saatiin kuusi lausuntoa ja yksi kannanotto. Muistutuksissa vastustettiin asemakaavan muutosta. Suurinta sallittua kerroslukua ja tehokkuutta pidettiin liian korkeina. Lisäksi kiinnitettiin huomiota liikenteen sujuvuuteen. Fortum Power and Heat Oy tulee tarjoamaan uusille rakennettaville kiinteistöille lämmitysmuodoksi kaukolämpöä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) kiinnitti huomiota sanamuotoon kaavamääräystekstissä, joka koskee korvausilmansisääntuloaukkojen sijoittamista. Espoon ympäristökeskuksella ei ollut huomauttamista kaavaehdotuksesta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY) totesi vesijohtojen ja viemäreiden olevan rakennetut valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä lisärakentamista. Caruna Espoo Oy:llä ei ollut huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kannanotossaan täsmensi asiaa pelastusteiden ja nostopaikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Espoon kaupunginmuseo ei puolla asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä perustellen lausuntoaan suunnittelualueella sijaitsevan Villa Nordbergin purkamisesta aiheutuvalla heikennyksellä alueen rakennetun ympäristön arvoihin. Asemakaavan muutosehdotuksen selostuksen liitteiksi lisättiin Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkisen Oy:n päivitetty pelastuskaavio sekä varjotutkielmat (Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy ja Espoon kaupunki kaupunkisuunnittelukeskus). Muita muutoksia asemakaavan muutosehdotukseen ei muistutusten, lausuntojen tai kannanottojen perusteella tehty. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavan muutoksessa kolmen eri maanomistajan tontit yhdistetään ja tavoitteena on asuinkerrostalon sijoittaminen suunnittelualueelle. Alueen keskellä sijaitsevan s-merkityn rakennuksen säilyminen ei ole mahdollista. Rakennuksen rakennustaiteellisella arvolla ei ole seudullista merkittävyyttä. Asuinkerrostalokorttelin 51067 suurin sallittu kerrosten lukumäärä korotetaan III - V:een siten, että kerrosluku laskee pohjoiseen päin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 11 / 65 mentäessä viidestä neljään ja edelleen kolmeen. Rakennusoikeus nostetaan 4 500 kerrosalaneliömetriin, mikä vastaa tehokkuutta noin e = 0.87. Lisäksi sallitaan kaksi 100 k-m 2 talousrakennusta. Kokonaisrakennusoikeus on 4 700 k-m 2 (e = 0.91). Rakennuksessa sallitaan asuntoihin liittyvät työtilat. Ilmanvaihtokonehuoneen saa rakentaa kerrosluvun estämättä. Korttelialueelle saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi: - kaikissa kerroksissa porrashuoneen 20 m² ylittävän osan, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa, - teknisiä tiloja ja asuntojen ulkopuolisia varastotiloja kerroksiin, - asumista palvelevia yhteistiloja, kuten kerho-, sauna- tms. tiloja kerroksiin, - autotalleja ensimmäiseen kerrokseen. Julkisivujen pääasiallisen materiaalin tulee olla punatiili. Rakennuksen itäjulkisivun tulee sopeutua lähiympäristön punatiilisiin rakennuksiin. Länsijulkisivun tulee olla pääosin vaalea. Kattomuodon tulee olla loiva lapekatto. Oleskelupihan puolella ensimmäisen kerroksen yhteistilojen tulee olla ikkunallisia. Asuntojen piha-alue jää melukatveeseen rakennuksen länsipuolelle (Sininärhentien puolelle). Pysäköintipaikat (p) sijoitetaan pääosin rakennuksen itäpuolelle. Sininärhentien puoleinen pysäköintialue tulee rajata muurein tai istutuksin. Ajoyhteys pysäköintipaikoille on Sininärhentieltä. Autopaikkoja on rakennettava asuntojen ja niihin liittyvien työtilojen osalta vähintään 1 ap / 80 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap asuntoa kohti. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien pyöräpaikkojen tulee olla katetussa ja lukitussa tilassa, lisäksi tila pyöräpysäköintiin tulee olla myös ulkotiloissa. Rakennusoikeuden lisäksi sallittua kerrosalaa varten ei tarvitse rakentaa auto- tai polkupyöräpaikkoja. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Kaavaan on merkitty tarvittavat julkisivujen ja parvekkeiden ääneneristävyysvaatimukset. Rakennukset on rakennettava yhteen siten, että ne suojaavat piha-aluetta liikennemelulta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 12 / 65 Päätöshistoria Korvausilman sisäänottoaukkoihin ja niiden sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta. Ne tulee sijoittaa oleskelupihan puolelle ja mahdollisimman korkealle. Sininärhentien katualue Sininärhentien kääntöpaikkaa laajennetaan vähäisesti AK-kortteliin 51067. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakija on maksanut 29.5.2015 kaavanmuutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista, lausunnoista ja kannanotoista Havainnemateriaali (Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy, 10.8.2015) Meluselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 18.6.2015) Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.6.2014 79 (4160/10.02.03/2012) Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lintulaakso I A asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 113101, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 7.10.2013 päivätyn ja 2.6.2014 muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin 51067 ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 113101,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 13 / 65 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula ehdotti, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asemakaavamuutoksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että mikäli muutoksenhakija niin haluaa, alue voidaan kaavoittaa pientaloalueeksi voimassa olevan asemakaavan mukaisella tehokkuudella. Alueesta tulee tehdä laadullisesti korkeatasoinen, sillä myös tämä tehokkuus e = 0,4 on noin kaksinkertainen verrattuna tämän kaava-alueen välittömässä läheisyydessä olevien pientaloalueiden tehokkuuteen. Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Ahlmanin, jäsen Nevanlinnan ja jäsen Lahden kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kerroslukua madalletaan porrastaen pohjoisreunaa kohden ja rakennusoikeutta pienennetään sekä korttelin länsipiha olisi puustoinen ja jätetään vapaaksi autopaikoista. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että hänen tekemänsä palautusesitys kannatuksen puuttuessa raukeaa ja että varapuheenjohtaja Louhelaisen palautusehdotuksesta on äänestettävä, koska jäsenet Kemppi-Virtanen ja Karhu ovat vastustaneet palautusehdotusta. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat palautusehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat palautusehdotusta vastaan äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian palautusehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsenet Pöntynen, Lahti, Nevanlinna, Louhelainen, Salo, Ahlman, Palomäki ja Markkula eli yhteensä kahdeksan (8) jäsentä. Palautusehdotusta vastustivat jäsenet Karhu, Oila ja Kemppi-Virtanen ja varajäsen Malila eli yhteensä neljä (4) jäsentä. Poissa oli jäsen Klar-Nykvist. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä neljää vastaan (8/4), yhden ollessa poissa, hyväksyneen palautusehdotuksen. Käsittelyn jälkeen jäsen Suvi Karhu jätti eriävän mielipiteen: Jätän eriävän mielipiteen Lintulaakso 1 A, alue 113101 päätökseen palauttaa asemakaava uudelleen valmisteluun. Palautuksessa oleva kerrosalan vähennys ei kohtele maanomistajia tasavertaisesti, kun verrataan viereiseen tonttiin ja siihen pari vuotta sitten valmistuneeseen kerrostaloon. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Kemppi-Virtanen ja varajäsen Malila ilmoittivat kannattavansa jäsen Karhun jättämää eriävää mielipidettä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 14 / 65 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.9.2015 138 päätti palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kerroslukua madalletaan porrastaen pohjoisreunaa kohden ja rakennusoikeutta pienennetään sekä korttelin länsipiha olisi puustoinen ja jätetään vapaaksi autopaikoista. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lintulaakso I A asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 113101, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 7.10.2013 päivätyn ja 3.9.2015 muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin 51067 ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 113101, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Lintunen ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että asia palautetaan valmisteluun siten, että Sininärhentien / Lintulaaksontien myötäinen rakennusmassoittelu porrastetaan selvemmin ja kohtuullisemmin huomioiden massoittelun suhde alueen pientaloasutukseen ja alueen pohjoisosassa sijaitsevaan kevyen liikenteen siltaan. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät JAA ja jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian palauttamisen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Lintunen ja puheenjohtaja Markkula eli kaksi (2) jäsentä. Sitä vastustivat jäsen Pöntynen, jäsen Karhu, jäsen Lahti, jäsen Klar-Nykvist, varajäsen Partanen, varapuheenjohtaja Louhelainen, varajäsen Halttunen, jäsen Ahlman, jäsen Palomäki, jäsen Oila, jäsen Kemppi-Virtanen eli yhteensä yksitoista (11) jäsentä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 15 / 65 Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdellätoista äänellä kahta (11/2) vastaan hylänneen ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko päätösehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lintulaakso I A asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 113101, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 7.10.2013 päivätyn ja 3.9.2015 muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin 51067 ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 113101, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 16 / 65 70/2016 10.02.03 4 Palokärki, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 112302, 51. kaupunginosa Leppävaara (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jukka Anttila, puh. 043 825 1380 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Palokärjen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue 112302, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 29.9.2015 päivätyn Palokärki - Spillkråkan asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6909, joka käsittää korttelin 51247 tontit 8-14 ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 112302, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL 59 mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 5 400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 862,50 euroa, eli yhteensä 6 262,50 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että lisätään kaavamääräyksen LPA-1 tekstiin liittyen palvelu-, liike-, toimisto- ja harrastustilojen rakennusoikeuteen (3 550 k-m 2 ): "Vähintään 70 % kaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta tulee toteuttaa." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtajan Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 17 / 65 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Palokärjen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue 112302, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 29.9.2015 päivätyn Palokärki - Spillkråkan asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6909, joka käsittää korttelin 51247 tontit 8-14 ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 112302, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL 59 mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 5 400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 862,5 euroa, eli yhteensä 6 262,5 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Palokärki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 4 Palokärki, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Palokärki, tapahtumaluettelo - Palokärki, kaavamääräykset 1 - Palokärki, kaavamääräykset 2 - Palokärki, kaavakartta - Palokärki, ajantasa-asemakaava - Palokärki, havainnekuva - Palokärki, näkymä Lintukorpi kadulle - Palokärki, yleisnäkymä pohjoisesta - Palokärki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Palokärjen asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Pohjois-Leppävaarassa, keskellä asuinaluetta sijaitseva, pieni toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (KTY) ja sen ympäröimä katualue asuinkerrostalojen korttelialueiksi (AK-1), asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi (AH), sekä autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-1), joka sisältää myös palvelu-, liike-, toimisto- ja harrastustiloja. Kaavanmuutosalueen voimassa oleva rakennusoikeus on 11 190 k-m 2. Kaavanmuutoksen myötä alueen kokonaisrakennusoikeudeksi tulee 33 360 k-m 2. Hyväksyessään asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville 29.9.2015 kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti, että ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä valmistuvat seuraavat toteutussuunnitelmat, joiden mukaiset ratkaisut varmistetaan kaavoituksen, maankäyttösopimusten ja muiden toimenpiteiden avulla:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 18 / 65 - Alueella nykyisin olevalle tai sen kaltaiselle autokorjaamo- yms. pienteollisuustoiminnalle osoitetaan tarpeellisia tiloja joko tälle alueelle tai muualle Leppävaaran suuralueelle. - Alueella nykyisen toimivalle bänditoiminnalle osoitetaan korvaavat tilat joko tältä alueelta tai muualta. - Nyt luonnoksissa varsin massiiviselta näyttävän pysäköintilaitoksen kaupunkikuvallista ilmettä tulee huomattavasti parantaa. Lisäksi lautakunta päätti, että LPA-alueen kaavamääräys muutetaan sitovaan muotoon ( saa sijoittaa -> tulee sijoittaa ). LPA-alueen kaavamääräys on muutettu muotoon: Autopaikkojen korttelialue jolle tulee sijoittaa pysäköintilaitos ja sen yhteyteen ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu-, liike-, toimisto- ja harrastustiloja. Harrastustiloja voidaan sijoittaa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi myös kellarikerrokseen. Hyvin äänieristetyt bänditilat esimerkiksi kellarikerroksessa voidaan katsoa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomiksi harrastustiloiksi. Alueelta poistuvan toiminnan tilatarpeisiin voidaan kaavoituksen keinoin vastata tämän kaavan lisäksi esimerkiksi Keran alueen ja Puustellinmäen (Arla-instituutti) kaavojen yhteydessä. Lautakunnan kokousta edeltävässä info-tilaisuudessa esitellään katsaus alueen vuokralaisten nykytilanteesta, tilantarpeista, sijoittumismahdollisuuksista, sekä korvaavien tilojen etsinnästä. Pysäköintilaitoksen massaa ja julkisivuja on kehitetty edelleen Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmaa sekä rakennusalan rajaa muokkaamalla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 19 / 65 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Palokärki - Spillkråkan asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6909, käsittää korttelin 51247 tontit 8-14 ja katualueen 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 112302 Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 11.3.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 2.3.2015 Alueen nykytila Suunnittelualueena oleva Palokärjen teollisuusalue, joka käsittää korttelin 51247 tontit 8-14 rajautuu pohjoisessa Lintukorpi katuun, idässä Matti Kurikan puistoon, lännessä Tikanpuiston leikkialueeseen ja etelässä autopaikkojen korttelialueeseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 20 / 65 Lintukorpi-kadun pohjoispuolella on yhdestä kahteen kerroksista rivitalo- ja omakotialuetta. Matti Kurikan puiston itäpuolella on kahdesta kolmeen kerroksista asuinkerrostaloaluetta. Etelän autopaikka-alueen takana, mäen päällä on kolmesta viiteen kerroksisia asunkerrostaloja. Noin 2,5 hehtaarin kokoisella suunnittelualueella on eri-ikäisiä ja -tyylisiä saneerauksen tarpeessa olevia teollisuus- ja varastorakennuksia, joissa toimii useita pikkuyrityksiä. Osa rakennuksista on tyhjillään. Kahdessa suurimassa rakennuksessa on myös bändien harjoitustiloja. Alueella on pilaantunutta maata. Suunnittelualueella olevat katualueet omistaa Espoon kaupunki, muilta osin alue on yksityisomistuksessa. Liikenteellisesti alue on hyvin saavutettavissa. Kaavamuutosalue liittyy liikenneverkkoon Lintukorpi nimisen kadun kautta. Kävely- ja pyöräilyyhteydet kulkevat Lintukorpea pitkin sekä puistoraitteina alueen molemmin puolin. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Lintuvaarantiellä noin 200-400 metrin päässä. Leppävaaran asemalle matkaa on noin 1,5 km. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi kehitettäväksi alueeksi A1, jolla on terveyshaitan poistamistarve. Voimassaolevassa asemakaavassa suunnittelualue on merkitty kaksikerroksiseksi toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi KTY tehokkuudella e = 0.5. Viranomaisneuvottelu Kaavanmuutoksesta ei ole tarpeen järjestää viranomaisneuvottelua. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 19.10. -17.11.2015. Nähtävilläoloaikana jätettiin 9 muistutusta ja saatiin 7 lausuntoa ja 2 kannanottoa. Lausunnoissa ja kannanotoissa kaavanmuutokseen suhtaudutaan yleisesti ottaen myönteisesti ja esitetään tarkennuksia joihinkin määräyksiin. Espoon Tekninen keskus pitää pysäköintimitoitusta riittämättömänä. KOy Lintuvaaran Linturivi, sen neljä osakasta, sekä kahden osakasyhtiön hallitusten puheenjohtajat vastustavat hanketta ja esittävät kaavoituksen pohjaksi omaa periaatesuunnitelmaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 21 / 65 KOy omistaa kahdella vuokratontilla sijaitsevan teollisuusrakennuksen. Kaavaehdotus on tonttien omistajien tahdon mukainen. Lisäksi yhdessä muistutuksessa alueen bändivuokralainen vastustaa hanketta ja yhdessä muistutuksessa esitetään tarkennuksia alueen sisäisiin jalankulkuyhteyksiin. Kaavakarttaan ja -määräyksiin on tehty lausunnoissa ja kannanotoissa esitettyjä pieniä lisäyksiä ja tarkennuksia (tarkemmin vastineissa). Ehdotus asemakaavan muutokseksi Ehdotuksen kokonaisrakennusoikeus on 33 360 k-m 2, josta asumista on 29 740 k-m 2 ja palvelu-, liike-, toimisto- ja harrastustiloja 3 620 k-m 2. Kaava-alue muodostuu kolmesta asuinkerrostalojen korttelialueesta (AK-1), asumista palvelevasta yhteiskäyttöisestä korttelialueesta (AH) ja autopaikkojen korttelialueesta (LPA-1). Lintukorpi kadun varressa sijaitsevalla AK-1 korttelialueella olevat neljä asuinrakennusta ovat kolmikerroksisia, kahdelta sivulta puupintaisia ja pulpettikattoisia. Rakennusten eteläpäähän on kytketty yksikerroksiset osat, joissa on autopaikkoja ja polkupyörien säilytystiloja. Korttelialueen itäisimmässä rakennuksessa on lisäksi 70 k-m 2 liiketila. Kaava-alueen keskellä, AH ja LPA-1 korttelialueiden välissä olevan AK-1 korttelialueen rakennukset ovat viidestä seitsemään kerroksisia ja kahdelta sivulta punatiilipintaisia. Rakennuksissa on itää kohden nouseva pulpettikatto. Kaava-alueen länsilaidan asuinkerrostalot ovat kolmesta seitsemään kerroksisia, kahdelta sivulta punatiilipintaisia ja niissä on etelää kohden nouseva pulpettikatto. Kaava-alueen länsilaidalla on myös yksitasoinen pihakannen alainen pysäköintilaitos jonne ajetaan sisään suoraan Lintukorpi kadulta. Kerrostalojen itäpuolella, AH alueen rajalla on kaksi yksikerroksista polkupyörävarastoa. Kaava-alueen eteläosassa on kolme kahdeksan kerroksista, vaaleaksi rapattua asuintaloa, joissa on osin taitteinen pulpettikatto, osin tasakatto. Kerrostalojen eteläpuolella, kaava-alueen rajalla on kaksi yksikerroksista polkupyörävarastoa. Asumista palvelevalle yhteiskäyttöiselle korttelialueelle (AH) on sijoitettu kaikille AK-1 korttelialueille yhteisiä leikki- ja oleskelualueita, jätetiloja, muuntamo ja autopaikkoja. LPA-1 korttelialueelle tulee sijoittaa maantasoautopaikkojen ja jätetilojen lisäksi kuusikerroksinen pysäköintilaitosrakennus. Rakennuksessa on viisitasoisen pysäköintilaitoksen yhteydessä myös rakennusoikeutta 3 550 k-m 2 palvelu-, liike-, toimisto- ja harrastustiloja varten. Rakennukseen voidaan toteuttaa myös bänditiloja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 22 / 65 Kaavamuutosalueen maankäyttö tuottaa enemmän liikennettä, kuin voimassa olevan kaavan maankäyttö. Alueen liikennetuotos on arviolta noin 450 automatkaa vuorokaudessa, mikä tarkoittaa noin 140 automatkaa huipputunnin aikana. Kaavamuutoksessa Palokärjenkujan katualue muutetaan korttelialueeksi. Alueen autopaikat järjestetään LPA-1, LH ja a- merkinnällä osoitetuilla alueilla. Lisäksi LPA-1 - ja AH -alueille tulee osoittaa 30 pysäköintipaikkaa yleisen pysäköinnin (esim. vierailijoiden) käyttöön. Kaavamuutoksessa on huomioitu myös pyöräpysäköinti. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset ja suunnitelmat Luontotieto Keiron Oy: Skanska Talonrakennus Oy Lintuvaaran Palokärjen pienteollisuusalueen rakennusten lepakkotarkistukset Lepakkolausunto 2015 Environ Corporation Finland Oy: Maaperätutkimus Palokärjen teollisuusalue Palokärjenkuja / Palokärjentie 02660 Espoo Insinööritoimisto Entalcon Oy: Palokärki, alue 112302 putkiverkostojen riittävyysselvitys Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kaava-alueelle laaditaan lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % (8 100 euroa) ja kuulutuskustannuksista 2/3 (1 725 euroa). Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä ja lausunnoista - Maaperätutkimus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 23 / 65 Päätöshistoria - Lepakkolausunto - Putkiverkostojen riittävyysselvitys Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.9.2014 106 (586/10.02.03/2012) Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Palokärjen asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 kortteli 51247 muutetaan arkkitehtuuriltaan korkeatasoiseksi asuinkerrostalojen korttelialueeksi siten, että kerrosluku korttelin pohjoisreunalla on enintään viisi kerrosta ja korttelin eteläosassa enintään kahdeksan kerrosta, 1.2 selvitetään mahdollisuutta löytää alueen vuokralaisille korvaavia tiloja muualta Espoosta, 2 järjestää kaavan lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen poissa ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotuksen kohdat 1.1. ja 1.2 muutetaan kuulumaan: 1.1. kortteli 51247 muutetaan yleiskaavan mukaisesti pääkäyttötarkoitukseltaan asuinkerrostalojen alueeksi, johon sijoitetaan myös merkittävä määrä pienteollisuus- ja palvelutiloja. Alueen pohjoisosa, joka rajoittuu pientaloalueeseen, toteutetaan tähän kaupunkikuvallisesti hyvin soveltuvana moni-ilmeisenä 2-3 kerroksisena rakennuskokonaisuutena. 1.2 maanomistajien tulee kehittää myös toiminnallinen konsepti, jolla varmistetaan myös alueelle toteutettavat pienteollisuus- ja palvelutilaratkaisut ja niiden toimivuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tästä aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon maankäyttösopimuksessa. Jäsen Lintunen ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 1.3, joka kuuluu:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 24 / 65 1.3. Selvitetään mahdollisuutta jatkaa erityisesti bänditoimintaa alueella tai etsiä sille ja alueen muille vuokralaisille korvaavia tiloja muualta Leppävaarasta. Jäsen Ahlman ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että päätösehdotuksen lisätään uusi kohta 1.4., joka kuuluu: 1.4. Suunnitteluratkaisulla luodaan alueelle selkeä, omaleimainen identiteetti joka erottaa Palokärjen niin lähiympäristöstä kuin vastaavista alueista muualla kaupungissa. Jäsen Lahti ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Klar-Nykvist. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen ja jäsen Lintusen ja jäsen Ahlmanin mukaisesti muutettuna hyväksyä sekä hyväksyä jäsen Lahden ehdotus. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tuleen hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Palokärjen asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1. kortteli 51247 muutetaan yleiskaavan mukaisesti pääkäyttötarkoitukseltaan asuinkerrostalojen alueeksi, johon sijoitetaan myös merkittävä määrä pienteollisuus- ja palvelutiloja. Alueen pohjoisosa, joka rajoittuu pientaloalueeseen, toteutetaan tähän kaupunkikuvallisesti hyvin soveltuvana moni-ilmeisenä 2-3 kerroksisena rakennuskokonaisuutena. 1.2. maanomistajien tulee kehittää myös toiminnallinen konsepti, jolla varmistetaan myös alueelle toteutettavat pienteollisuus- ja palvelutilaratkaisut ja niiden toimivuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tästä aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon maankäyttösopimuksessa. 1.3. Selvitetään mahdollisuutta jatkaa erityisesti bänditoimintaa alueella tai etsiä sille ja alueen muille vuokralaisille korvaavia tiloja muualta Leppävaarasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 25 / 65 1.4. Suunnitteluratkaisulla luodaan alueelle selkeä, omaleimainen identiteetti joka erottaa Palokärjen niin lähiympäristöstä kuin vastaavista alueista muualla kaupungissa. 2 järjestää kaavan lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Harriet Klar-Nykvistin. Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.9.2015 150 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, joka ilmenevät asian liitteestä. Lausunto ja mielipiteet on annettu Palokärjen, asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 112302, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 29.9.2015 päivätyn Palokärki - Spillkråkan asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6909, joka käsittää korttelin 51247 tontit 8-14 ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 112302, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana lautakunnan edellyttävän, että ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä valmistuvat seuraavat toteutussuunnitelmat, joiden mukaiset ratkaisut varmistetaan kaavoituksen, maankäyttösopimusten ja muiden toimenpiteiden avulla: - Alueella nykyisin olevalle tai sen kaltaiselle autokorjaamo- yms. pienteollisuustoiminnalle osoitetaan tarpeellisia tiloja joko tälle alueelle tai muualle Leppävaaran suuralueelle. - Alueella nykyisin toimivalle bänditoiminnalle osoitetaan korvaavat tilat joko tältä alueelta tai muualta. - Nyt luonnoksissa varsin massiiviselta näyttävän pysäköintilaitoksen kaupunkikuvallista ilmettä tulee huomattavasti parantaa. Jäsen Lintunen ehdotti jäsen Klar - Nykvistin kannattamana, että LPA -alueen kaavamääräys muutetaan sitovaan muotoon ("saa sijoittaa" -> "tulee sijoittaa"). Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja Markkulan ja jäsen Lintusen ehdotukset hyväksyä. Koska

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 26 / 65 kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, joka ilmenevät asian liitteestä. Lausunto ja mielipiteet on annettu Palokärjen, asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 112302, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 29.9.2015 päivätyn Palokärki - Spillkråkan asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6909, joka käsittää korttelin 51247 tontit 8-14 ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 112302, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 4 lautakunta edellyttää, että ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä valmistuvat seuraavat toteutussuunnitelmat, joiden mukaiset ratkaisut varmistetaan kaavoituksen, maankäyttösopimusten ja muiden toimenpiteiden avulla: - Alueella nykyisin olevalle tai sen kaltaiselle autokorjaamo- yms. pienteollisuustoiminnalle osoitetaan tarpeellisia tiloja joko tälle alueelle tai muualle Leppävaaran suuralueelle. - Alueella nykyisin toimivalle bänditoiminnalle osoitetaan korvaavat tilat joko tältä alueelta tai muualta. - Nyt luonnoksissa varsin massiiviselta näyttävän pysäköintilaitoksen kaupunkikuvallista ilmettä tulee huomattavasti parantaa. 5 LPA -alueen kaavamääräys muutetaan sitovaan muotoon ("saa sijoittaa" -> "tulee sijoittaa"). Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 27 / 65 5407/2014 10.02.03 5 Veräjäpelto, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 110703, 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh. 043 824 6897 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Veräjäpellon valmisteluaineistosta, alue 110703, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 20.1.2016 päivätyn Veräjäpelto - Grindåkern asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6941, joka käsittää korttelin 51152 sekä osan virkistysaluetta 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue 110703. (Muodostuu uusi kortteli 51183), 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan, siten, että asemakaavakartasta korttelin 51183 osalta poistetaan rakennusalan rajaa esittävä "v"-muotoinen pistekatkoviiva. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtajan Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Veräjäpellon valmisteluaineistosta, alue 110703,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 28 / 65 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 20.1.2016 päivätyn Veräjäpelto - Grindåkern asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6941, joka käsittää korttelin 51152 sekä osan virkistysaluetta 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue 110703. (Muodostuu uusi kortteli 51183), 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Veräjäpelto, mielipiteen lyhennelmä ja vastine, ei julkinen 6 Veräjäpelto, lausunnon lyhennelmä ja vastine - Veräjäpelto, tapahtumaluettelo - Veräjäpelto, kaavamääräykset 1 - Veräjäpelto, kaavamääräykset 2 - Veräjäpelto, kaavakartta - Veräjäpelto, ajantasa-asemakaava - Veräjäpelto, mielipiteen lyhennelmä ja vastine, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen koulukeskuksen rakentaminen. Lisäksi asemakaavalla suojellaan alueella sijaitseva vanha asuinrakennus sekä osoitetaan ylipainehallin ja huoltorakennuksen rakennusalat Leppävaaran urheilupuistoon koulukeskuksen välittömään läheisyyteen. Rakennusoikeutta kaava-alueelle osoitetaan yhteensä noin 28 500 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 29 / 65 Veräjäpelto - Grindåkern, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6941, käsittää korttelin 51152, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue 110703. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 11.3.2015. Alueen nykytila Suunnittelualueella toimii Leppävaaran lukio, Leppävaaran sekä Veräjäpellon koulut. Alueella sijaitsee yhteensä 18 erillistä rakennusta, kuusi koulurakennusta, yksi liikuntahalli, viisi talousrakennusta, jalkapalloilun ylipainehalli ja yksi asuintalo sekä siihen liittyvä saunarakennus. Koulukeskuksen alueella sijaitsevat rakennukset on rakennettu useiden vuosikymmenten aikana. Uusimmat rakennukset ovat siirtokoulu lukion eteläpuolelle ja ylipainehalli. Alueen vanhin rakennus on vuonna 1913 valmistunut asuintalo. Ylipainehalli sijaitsee osin viereisten koulujen urheilukentällä sekä puistoalueella. Voimassa olevassa asemakaavassa hallille ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Ylipainehallilla on 5 vuoden pituinen määräaikainen lupa. Alue liittyy Lintuvaarantiehen ja muuhun liikenneverkkoon Veräjäpellonkadun kautta. Lintuvaarantien liikennemäärää on noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon/vrk) ja Veräjäpellonkadun noin 1 400 ajon/vrk. Ajo Veräjävahdinraittia pitkin uimahallille ja urheilustadionille on katkaistu ja liikenne niille tapahtuu Veräjäpellonkadun kautta koulualueiden pohjoispuolelta. Huoltoajo ylipaine hallille on sallittu myös Veräjävahdinraitin puolelta. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Kaavamuutos toteuttaa yleiskaavan periaatteita.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 30 / 65 Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Leppävaaran keskus pohjoinen II / koulukeskus asemakaava, jossa kortteli 51152 on asemakaavassa osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, mikä on varattu kaupungin tarpeisiin (YO-k). Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on 15 500 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II-III. Leppävaaran urheilupuisto asemakaavassa läntinen osa alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jonka ympäristöä tulee hoitaa siten, että alue pysyy avoimena (VL-1). Itäinen osa on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 25.2.2015. Osallisille oli varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta 16.4.2015 mennessä. Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi kirjallinen mielipide ja saatiin yksi lausunto. Mielipiteessä esitettiin vanhimman koulurakennuksen säilyttämistä sekä ajoneuvoliikenteen vähentämistä Veräjäpellonkadulta. Lausunnossa Caruna Espoo Oy ilmoitti alueella sijaitsevan maakaapeloitua jakeluverkkoa ja sen mahdollinen siirtokustannus veloitetaan ainakin osittain siirtoa pyytäneeltä taholta. Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu mielipide suojelemalla vanhin koulurakennus ja lausunto esittämällä kaavakartassa maanalaista johtoa varten varatut alueen osat. Veräjäpellon asemakaavasta järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 1.4.2015. Tilaisuudessa keskustelua herättivät liikenne- ja pyöräilyasiat sekä rakentamisen aikaiset järjestelyt. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Asemakaavan mahdollistama uusi koulukeskus sijoittuu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YO) ja se tulee tarjoamaan tilat sekä suomen- että ruotsinkielisille koululle ja päiväkodille. Toteutettavat tilat tulevat olemaan osin sekä peruskoulujen ja päiväkotien yhteiskäyttöisiä. Tällaisia yhteiskäyttöisiä tiloja ovat esimerkiksi ruokailu-, liikunta- ja erikoistilat sekä osin henkilökunnan taukotilat. Päiväkotien ja koulujen sisäänkäynnit sekä leikkialueet ovat erilliset. Koulukeskuksen tilat tulevat olemaan myös kuntalaisten käytettävissä iltaisin. Koulukeskuksen liikuntatoimet tukeutuvat viereiseen Leppävaaran urheilupuistoon. Liikuntatarjonnan monipuolistamiseksi kaavamuutoksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 31 / 65 osoitetaan ylipainehallin mahdollistava kaavamerkintä. Nykyisellään ylipainehalli sijoittuu osin opetustoimenkorttelialueelle, osin lähivirkistysalueelle ja on rakennettu määräaikaisella luvalla. Toiminnan jatkumisen kannalta on perusteltua mahdollistaa asemakaavassa urheilupuistoon soveltuvaa urheilutoimintaa. Opetus- ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-1) käsittää nykyisen Leppävaaran lukion, liikuntahallin sekä siirtokoulun. Korttelin rakennusoikeutta lisätään, jotta se kattaa jo käytetyn rakennusoikeuden sekä mahdollistaa lisärakentamista. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 67 500 m 2. Kokonaisrakennusoikeus on 28 810 k-m 2. Kaavamuutosalueen aluetehokkuus on ea = 0.43. Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue, johon saa sijoittaa liike-, kahvila- ja ravintolatoimintaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen (AO-1) Korttelialueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää (sr-1). Kortteliin sallitaan 40 k-m 2 : n kokoisen talousrakennuksen rakentaminen. Korttelialueen pinta-ala on noin 860 m 2. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Kortteli sijaitsee Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun risteyksessä. Kortteliin mahdollistetaan opetustoimen rakentamista IV kerrokseen yhteensä 15 000 k-m 2. Asemakaavalla suojellaan korttelialueen vanha koulurakennus. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Kaava mahdollistaa uudisosan liittämisen suojeltuun rakennukseen kiinni. Rakennusten liittymäkohtaan tulee jättää pääsisäänkäynnin eteen avoin tila. Korttelialue sijaitsee vilkasliikenteisen Lintuvaarantien vieressä, minkä vuoksi kaavassa on rakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä. Korttelin pinta-ala on noin 21 200 m 2. Korttelissa on rakennusoikeutta yhteensä 15 190 k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = 0.70. Opetus- ja liikuntatoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-1) Alueella sijaitsee opetustiloja ja urheiluhalli. Kortteliin mahdollistetaan rakentamista III kerrokseen yhteensä 9 000 k-m 2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 32 / 65 Korttelin pinta-ala on noin 20 400 m 2 ja korttelin tehokkuusluku on e = 0.45. Virkistysalueet Lähivirkistysalue (VL) Asemakaavassa mahdollistetaan hulevesien käsittelyalue. Kaavassa osoitetaan jalankulku- ja pyöräilyreitit (pp) olemassa olevien reittien mukaisesti. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, johon saa sijoittaa ylipaineurheiluhallin (VL-1) Kaavassa mahdollistetaan yksikerroksisen ylipainehallin sekä talousrakennuksen rakentaminen. Alueen pinta-ala on noin 8 450 m 2. Rakennusoikeutta on yhteensä 4 580 k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = 0.54. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Alue osoitetaan korttelien 51152 ja 51183 käyttöön. Ajo alueelle tapahtuu Veräjäpellonkadulta. Alueen pinta-ala on noin 3 700 m 2. Yleinen pysäköintialue (LP) Alue sijoittuu Veräjäpellonkadun länsiosan viereen. Alue täydentää kadun pohjoispuolella sijaitsevaa LP-aluetta. Alueen pinta-ala on noin 1 000 m 2. Katualueet Kaavalla muodostuu uusi Veräjäpieli niminen katu. Katualueen mitoituksessa on huomioitu YO-korttelin saattoliikenteen vaatima pysäköinti. Hulevesi Alueen hulevesien käsittelyn lähtökohtana on luonnonmukainen käsittely ja viivyttäminen. Tavoitteena on, ettei valuma lisäänny nykytilanteeseen nähden. Suunnittelualueesta on laadittu alustava hulevesiselvitys (Ramboll 2015). Liikenne Viimeisten liikenne-ennusteiden mukaan Lintuvaarantien liikennemäärä olisi vuonna 2035 noin 10 000-12 000 ajon / vrk. Veräjäpellonkadun liikennemäärä olisi puolestaan noin 4 000 ajon / vrk. Ennustearvion mukaan Veräjäpellonkadun liikennemäärä on kesäkaudella suurempi kuin talvikaudella. Veräjäpellonkadun liikennemäärän kasvuun vaikuttaa kaavamuutos, mutta myös urheilupuiston toimintojen lisääntyminen (uimahalli, maauimala jne.). Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun liittymään on tehty liikenteen toimivuustarkastelu, jonka mukaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 33 / 65 maankäytön lisääntyminen Urheilupuiston ja koulun alueilla vaikuttaa Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun liittymän toimivuuteen. Tarkastelun mukaan haastavimmat tilanteet ovat iltahuipputunnin aikana Veräjäpellonkadulta suoraan ja oikealle Lintuvaarantielle käännyttäessä sekä myös Lintuvaarantieltä vasemmalle Veräjäpellonkadulle käännyttäessä. Alueelle on tehty myös meluselvitys (Prometho Oy, 9.11.2015). Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa riittävän etäälle Lintuvaarantiestä, jonka liikenne aiheuttaa melua kortteliin 51183. Lisäksi Lintuvaarantien puoleiselle rakennuksen julkisivulle on annettu 30 db:n ääneneristävyysvaatimus. Lisäksi korttelissa 51183 tulee kiinnittää huomiota ilmanlaatuun Lintuvaarantien liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta. Kaavamääräyksissä on huomioitu ilmanlaatu. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä ja lausunnoista Hulevesiselvitys (Ramboll 2015) Meluselvitys (Prometho Oy, 9.11.2015) Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 34 / 65 - Vastineet mielipiteiden jättäneille

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 35 / 65 2635/2015 10.02.03 6 Lystimäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 321217, 22. kaupunginosa Olari Valmistelijat / lisätiedot: Thuy Pham-Linko, puh. 050 553 2886 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Lystimäen asemakaavan muutoksesta, alue 321217, 2 hyväksyy 30.11.2015 päivätyn ja 11.1.2016 muutetun Lystimäki-Lustikulla asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6936, joka käsittää korttelin 22171 tontin 2 sekä osan puistoaluetta 22P18, kaupunginosassa Olari, alue 321217. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 200 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä 1 800 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Lystimäki, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Lystimäki, tapahtumaluettelo - Lystimäki, kaavamääräykset - Lystimäki, kaavakartta - Lystimäki, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laajentaa tonttia 22171 / 2 hakijan toiveiden mukaisesti siten, että oleva pihakasvillisuusalue liitettäisiin osaksi tonttia. Hakija ei kuitenkaan halua rakennusoikeuden nousevan nykyisestä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 36 / 65 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Lystimäki - Lustikulla, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6936, joka käsittää korttelin 22171 tontin 2 sekä osan virkistys- ja katualuetta, 22. kaupunginosassa Olari, alue 321217. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedottamisen yhteydessä kuulutuskirjeellä 12.8.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 1.6.2015. Alueen nykytila Suunnittelualue koostuu korttelin 22171 yhdestä omakotitalotontista sekä katu- ja virkistysalueista. Voimassa oleva asemakaavatilanne Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoima vuonna 2010), jossa asemakaava-alue sijoittuu A2-merkinnällä osoitetulle alueelle. Merkintä A2 viittaa tiivis ja matala-asuntoalueeseen, jolle sijoitetaan ensisijaisesti tiivistä ja matalaa asuntorakentamista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 37 / 65 Alueella on voimassa Lystimäki -niminen asemakaava (lainvoimainen 24.8.1976). Kortteli 22171 on osoitettu omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi (AO12). Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvun e = 0.25 mukaan ja suurin sallittu rakennusten kerrosluku on kaksi (2). Korttelin läpi kulkee voimansiirtoalue. Kaava-alueen pohjoisosa on istutettavaa puistoaluetta (Pl) ja lounaisosa on katualuetta. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 14.12. - 29.12.2015. Nähtävilläoloaikana jätettiin nolla (0) muistutusta ja saatiin neljä (4) lausuntoa ja nolla (0) kannanottoa. Nähtävilläolon jälkeen kaavaan on lisätty maanalainen johtosuoja-alue vastineiden mukaisesti ja tehty tarkennus kolmanteen pykälään (3 ) maakaasua koskevasta asetuksesta. Kaavakarttaan on tehty myös teknisiä korjauksia. Asemakaavan muutos Valtaosa suunnittelualueesta on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Suunnittelualueen pohjoisosaan on osoitettu istutettava puistoalue (VP). Erillispientalojen korttelialueen tonttia 2 laajennetaan pohjoispuolen puistoalueelle sekä eteläpuolen katualueelle yhteensä noin 492 m². Korttelin rakennusoikeus ei muutu aiemmasta. Kerrosluku säilyy kahtena (II). Voimansiirtoalueen merkintä poistetaan, koska voimajohto on suunnittelualueen kohdalla rakennettu Kehä II:n varteen. Pysäköinti korttelialueella on tonttikohtaista. Istutettava puistokaistale on osa Yliskallion puistoa, jonka pinta-ala on 457m². Puistoalueella kulkee kevyeen liikenteen puistoväylä, joka liittyy kevyen liikenteen verkostoon ja toimii myös viheryhteytenä lähellä olevaan Isoistenpuistoon. Puistoalueella kulkee useita maanalaisia johtoja. Sitova tonttijako Kaavamuutosalueelle tulee sitova tonttijako. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut 4.9.2015 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 38 / 65 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista / lausunnoista / kannanotoista Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 39 / 65 3479/2015 10.02.04 7 Erä-Mattila, ranta-asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 641101, 78. kaupunginosa Nuuksio Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. 043 825 4590 matias.l.kallio@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy 16.11.2015 päivätyn ja 20.1.2016 muutetun Erä-Mattila - Erä-Mattila ranta-asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6932, joka käsittää korttelin 78007 sekä maa- ja metsätalousalueen 78. kaupunginosassa (Nuuksio), alue 641101. (Muodostuu osa korttelia 78007), 2 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 200 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä 1 800 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Erä-Mattila, tapahtumaluettelo - Erä-Mattila, kaavamääräykset - Erä-Mattila, kaavakartta - Erä-Mattila, ajantasa-asemakaava Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on laajentaa loma-asuntoaluetta saunan rakennuspaikan siirtämiseksi noin 30 metriä lounaaseen. Rakennusoikeus ei muutu.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 40 / 65 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Erä-Mattila - Erä-Mattila, ranta-asemakaavan muutos, piirustusnumero 6932, käsittää korttelin 78007 sekä maa- ja metsätalousalueen, 78. kaupunginosassa (Nuuksio), alue 641101. (Muodostuu osa korttelia 78007). Aloite ja vireilletulo Maanomistaja on hakenut ranta-asemakaavan muutosta 3.7.2015 saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedottamisen yhteydessä kuulutuskirjeellä 28.8.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 24.8.2015. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Velskolan Pitkäjärven länsirannalla Karhulahdessa. Alueella on kolme loma-asuntojen rakennuspaikkaa. Suunnittelualueen länsipuolella on entinen peltoalue, jota hoidetaan avoimena niittynä ja perinnemaisemana (Bergmaninpelto). Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 41 / 65 Voimassa oleva yleis- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Pohjois-Espoon osayleiskaava, osa II, joka sai lainvoiman vuonna 2001. Suunnittelualue on yleiskaavassa maa- ja metsätalousaluetta (MT). Alueella on voimassa Velskolan Pitkäjärven eteläosan ranta-asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.3.2014. Suunnittelualue on voimassa olevassa ranta-asemakaavassa loma-asuntoaluetta (RA) ja maisemallisesti arvokasta niittyaluetta (MA-1). Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi 16.11.2015 ranta-asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä 14.12. 29.12.2015. Siitä ei saatu palautetta. Nähtävilläolon jälkeen kaavamääräyksiin on tehty teknisiä tarkistuksia. Ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutoksessa loma-asuntokorttelin (RA) rajaa siirretään lounaaseen maisemallisesti arvokkaalle niittyalueelle (MA-1), jolloin ohjeellisen rakennuspaikan 3 saunan rakennuspaikka voidaan siirtää nykyisen hiekkarannan yhteyteen puustoiselle alueelle. Saunan rakennuspaikka siirtyy noin 30 metriä lounaaseen. Saunan rakennuspaikkaa ympäröivä alue merkitään kaavaan maisemallisesti arvokkaana niittyalueena (ma-1). Loma-asuntokorttelin pinta-ala kasvaa noin 0,25 ha. Lisäksi korttelin ohjeelliset tontin rajat ja korttelin rajaus rannalla korjataan vastaamaan olemassa olevia kiinteistöjen rajoja. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Ranta-asemakaavan muutoksen kartta Ranta-asemakaavan muutoksen selostus liitteineen Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 42 / 65 5581/2015 08.00.00 8 Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh. 050 344 8046 Juhani Lehikoinen, puh. 046 877 3669 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raportin, 2 lähettää raportin tiedoksi tekniselle lautakunnalle ohjeellisena noudatettavaksi tulevia investointiohjelmia laadittaessa. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 3.2.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali Selostus - Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma (luonnos) Lähtökohdat Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kokouksessaan 4.2.2015 Espoon liikenneverkkovisiota ja antoi jatkovalmisteluun seuraavat ohjeet: Tämän sekä muun kaupunkisuunnittelussa tehdyn ja tehtävän valmistelutyön perusteella kaupunkisuunnittelulautakunta tekee kevään 2015 aikana esityksen kaupunginhallitukselle Espoon liikenneverkon

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 43 / 65 kehittämisestä, jonka liitteenä esitetään tarpeelliset perustiedot liikenteen nykytilasta ja kehitysnäkymistä sekä kustannuksista. Tämän asiakirjan valmistelussa korostetaan seuraavia käyttötarpeita: Asiakirja: a) ohjaa toimenpiteiden valmistelua siten, että valtuuston asettamat kaupunkirakenteen sekä liikkumisen ja liikenteen hyötytavoitteet (etenkin Kestävä verkostomainen kaupunki ja Kestävät liikkumisratkaisut ) ja muut strategiset tavoitteet kyetään mahdollisimman hyvin saavuttamaan. b) edistää maankäytön pääratkaisujen valmistelua mm. tuottamalla perustietoa liikkumisen tarpeista, matka-ajoista ja kustannuksista eri reittien ja kulkumuotojen välillä. c) ohjaa maankäytön, palveluverkon ja niitä tukevien liikenneverkkoratkaisujen suunnittelua ja toteutustoimenpiteitä koskevaa päätöksentekoa. d) edistää liikkumisen ja liikenteen sujuvoittamista. e) selkeyttää Espoon tavoitteita perusteluineen pääkaupunkiseudun liikenneinvestointeja koskevissa neuvotteluissa. f) sisältää keskeisimmät perustiedot valmistelussa ja päätöksenteossa eri tasoilla ja tahoilla tehtäville valinnoille. Espoon liikenneverkon kehittämisohjelman lähtökohtina ovat olleet 2014 valmistunut Espoon liikenneverkkovisio, lautakunnan kokouksessaan 4.2.2015 antamat jatkosuunnitteluohjeet sekä maaliskuussa 2015 valmistunut Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015. HLJ 2015-suunnitelmassa on ohjelmoitu seudun pääliikenneverkon kehittämishankkeet ja esitetty muita liikennejärjestelmän kehittämistoimia. Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma yhtäältä täydentää HLJ-suunnitelmaa Espoon omien hankkeiden osalta ja toisaalta tarkentaa Espoon liikenneverkkovisiota toimien ajoituksen, kustannusten ja vaikutusten osalta. Kehittämistarpeet Noin 15 vuoden päästä Espoon joukkoliikenteen rungon muodostavat Länsimetro Kivenlahteen, Rantarata Espoon kaupunkiradalla täydennettynä ja Raide-Jokeri Itäkeskuksesta Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Vuonna 2017 uudistuu nykyinen joukkoliikennelippujen vyöhykejako, joka mahdollistaa itäisen Espoon kuulumisen samaan vyöhykkeeseen Helsingin keskustan kanssa. Näin joukkoliikennematkustaminen Espoon itäosista Helsinkiin ja Vantaalle on tuntuvasti nykyistä edullisempaa. Bussilinjaston kehittämistarpeita ovat linjastorakenteen selkeyttäminen, sujuviin vaihtopaikkoihin panostaminen sekä poikittaisten ja diagonaalisten yhteyksien vahvistaminen. Raideliikennejärjestelmän laajeneminen ja aiempaa liityntäpainotteisempi bussilinjasto tuovat erityisvaatimuksia terminaalien ja vaihtopaikkojen laatutasolle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 44 / 65 Espoon kaupunkiliikenne tukeutuu tulevaisuudessa vahvasti raideliikenteeseen, jolloin on tärkeää vahvistaa pyöräilyn roolia yhtenä matkaketjun osana. Pyöräilyn suosio kasvaa erityisen voimakkaasti Länsimetron liikennekäytävässä, jossa kaupunkikeskustojen ja niiden välisten yhteyksien olosuhteita tulee kehittää pyöräilyn edistämisohjelman ja metroasemien pyöräilykaupunkiselvitysten periaatteiden mukaisesti. Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluskenaarioissa liikennesuoritteen väheneminen vähentää ruuhkia ja parantaa tieliikenteen sujuvuutta nykyiseen verrattuna. Näissä skenaarioissa Espoon pääväyliin ei kohdistu lähivuosina muita merkittäviä välityskykyä lisääviä kehittämistarpeita HLJ 2015-suunnitelmaluonnoksessa esitettyjen kauden 2016 2025 hankkeiden lisäksi. Vuoteen 2040 mennessä suurimmiksi pääväylien sujuvuusongelmiksi jäävät Turunväylän välistyskyvyn ylittyminen Tuomarilan ja Lommilan välillä ja Vihdintien liittymien ruuhkautuminen Vantaan puolella. Ilman tieliikenteen hinnoittelua parantamistarpeet aikaistuvat ja lisääntyvät. Pääkatujen kehittämistarve painottuu poikittaisiin yhteyksiin mm. Matinkylä-Espoolahden ja Espoon keskuksen alueiden välille sekä Leppävaarasta Myyrmäen suuntaan. Painopisteet Ensimmäisessä vaiheessa 2015 2025 liikenneverkon kehittämisen painopiste on vahvasti seudullisten raideyhteyksien sekä pyöräilyn kehittämisessä. Liikenneverkon kehittämisellä luodaan edellytyksiä kestävään liikkumiseen perustuvien uusien asuin- ja työpaikka-alueiden synnylle, mikä yhdessä liikenteen hinnoittelussa näköpiirissä olevien muutosten kanssa ohjaa liikenteen kasvua autoliikenteestä joukko- ja kevytliikenteeseen. Pidemmällä aikajänteellä (2025-) painopiste siirtyy Espoon sisäisten liikenneyhteyksien kehittämiseen. Joukkoliikenteen runkoyhteyksiä rakennetaan vaiheittain pikaraitioteiksi, ja toisaalta Espoon sisäistä tie- ja pääkatuverkkoa kehitetään vastaamaan kasvavan maankäytön synnyttämää joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn ja autoliikenteen kysyntää. Kehittämisohjelman kustannukset Kehittämisohjelman ensimmäiseen vaiheeseen 2015 2025 esitettyjen pääliikenneverkon kehittämishankkeiden Espoon kaupungille kohdistuva kustannusarvio ilman tontinluovutuskompensaatioita on noin 1 000 miljoonaa euroa eli noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä summasta yli puolet kuluu metron jatkeeseen Matinkylästä Kivenlahteen. Jäljelle jäävästä summasta noin 35 % kohdistuu muihin seudullisiin raidehankkeisiin (Espoon kaupunkirata, Raide-Jokeri), noin 40 % seudullisiin pääväyliin, lähes 20 % Espoon pääkatuihin ja hieman alle 10 % sisäisten joukkoliikenneyhteyksien ja pyöräilyn väyliin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 45 / 65 Kehittämisohjelman toiseen vaiheeseen 2026 2040 esitettyjen pääliikenneverkon kehittämishankkeiden Espoon kaupungille kohdistuva kustannusarvio on noin 600 miljoonaa euroa eli runsaat 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä summasta lähes puolet kohdistuu Espoon pääkatuihin, yli 40 % Espoon sisäisiin pikaraitioteihin, ja noin 10 % seudullisiin liikenneyhteyksiin. Vaikutukset Vaikutustarkastelut koskevat liikennejärjestelmän ja maankäytön muodostaman kokonaisuuden muutoksia vuodesta 2012 kehittämisohjelman mukaiseen vuoden 2040 tavoitetilanteeseen. Liikkumisessa ja liikenteessä tapahtuvia muutoksia aiheuttavat Espoon liikenneverkon muutosten lisäksi maankäytössä, seudullisessa liikenneverkossa sekä liikenteen hinnoittelussa tapahtuvat muutokset, joten kyse ei ole pelkästään liikenneverkon kehittämisen vaikutuksista. Espoon liikennesuorite asukasta kohti laskee ja painottuu nykyistä enemmän joukkoliikenteeseen sekä jalankulkuun ja pyöräilyyn. Absoluuttisesti suoritteet kuitenkin kasvavat, eniten joukkoliikenteessä ja vähiten henkilöautoliikenteessä. Ruuhkaliikenteessä joukkoliikennematkustamisen keskinopeus kasvaa Espoossa noin 10 % ja autoliikenteen keskinopeus noin 8 % nykyiseen verrattuna. Liikkumisen nopeutuminen ja asukaskohtaisen liikennesuoritteen väheneminen erityisesti henkilöautoilla johtavat siihen, että liikenteen kustannukset matkustusaika ja onnettomuudet huomioiden laskevat Espoossa vuositasolla 400 500 euroa / asukas. Esimerkiksi 350 000 asukkaan osalta liikenteen ja liikkumisen muutoksista tuleva hyöty olisi yhteensä noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenneverkon toimenpideohjelma 2015 2025 Espoon joukkoliikennejärjestelmä uudistuu voimakkaasti erityisesti raideliikenteen kehityksen ansiosta. Tällä jaksolla toteutuvat Metro Matinkylään ja edelleen Kivenlahteen, Kaupunkirata Espoon keskukseen ja Raide-Jokeri. Näiden lisäksi tavoitellaan joukkoliikennekadun toteuttamista Suurpellosta Kuurinniittyyn. Pyöräilyn laatukäytäviä toteutetaan mm. Kaupunkiradan yhteydessä Leppävaarasta Espoon keskukseen ja muita laatukäytäviä 15 miljoonalla eurolla. Pääväyläverkkoa kehitetään noin 250 miljoonalla eurolla, mikä sisältää mm. Kehä I:n parantamiset Keilaniemi-Tapiolassa ja Laajalahdessa. Espoon pääkatuverkkoa parannetaan lisäksi noin 70 miljoonalla eurolla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 46 / 65 126/2016 08.01.00 9 Raide-Jokerin hankesuunnitelma Valmistelijat / lisätiedot: Davy Beilinson, puh. 050 461 6807 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti Ulla Palomäen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että hankkeen jatkovalmistelua ja tulevaa päätöksentekoa varten valmistellaan seuraavat esitykset lautakunnan käsiteltäväksi: - linjauksessa mahdollisesti ongelmalliseksi koettavat kohdat Espoon kaupunkirakenteessa suhteessa asumiseen, kuten Alberganesplanadi, Ravitie-Perkkaantie ja varikko Laajalahdessa; - suunnitelma hankkeen jatkotoimenpiteiden ja päätöksenteon käsittelystä Espoon hallinnossa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsi tiedoksi Raide-Jokerin hankesuunnitelman. 2 päätti, että hankkeen jatkovalmistelua ja tulevaa päätöksentekoa varten valmistellaan seuraavat esitykset lautakunnan käsiteltäväksi: - linjauksessa mahdollisesti ongelmalliseksi koettavat kohdat Espoon kaupunkirakenteessa suhteessa asumiseen, kuten Alberganesplanadi, Ravitie-Perkkaantie ja varikko Laajalahdessa; - suunnitelma hankkeen jatkotoimenpiteiden ja päätöksenteon käsittelystä Espoon hallinnossa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 47 / 65 Selostus Raide-Jokerin hankesuunnitelma on valmistunut ja se julkaistaan 22.1.2016. Hankesuunnitelma on nähtävänä kokouksessa ja webforumissa lautakunnan jäsenille. Hankesuunnitelma esitellään samanaikaisesti eli 20.1.2016 myös tekniselle lautakunnalle. Helsinki päättää Raide-Jokerista maaliskuussa 2016. Suunnitelman laadinnasta ovat vastanneet Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Liikennevirasto ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Hankesuunnittelu on tehty vuoden 2015 aikana ja suunnittelukonsultteina ovat toimineet WSP Finland Oy ja Ramboll Finland Oy. Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on ollut sujuva ja häiriötön liikennöinti, minkä johdosta rata on suunniteltu kulkevaksi mahdollisimman paljon omalla ajouralla. Suunnittelussa on pyritty korkeatasoiseen ja nopeaan ratalinjaan, samalla välttäen kustannuksiltaan kohtuuttoman kalliita ratkaisuja. Hankesuunnitelman lähtökohtana on Itäkeskus-Leppävaara välillä Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman vuoden 2009 mukainen ratalinja ja Leppävaara-Otaniemi välillä vuonna 2013 tarkistetun suunnitelman mukainen ratalinja. Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolella Leppävaarasta Otaniemeen ja siitä eteenpäin Keilaniemeen. Linjaus tulee tarkentumaan hankesuunnittelun yhteydessä. Lisäksi kaupunginhallitus kehotti kiinnittämään jatkosuunnittelussa huomiota siihen, että yhteydet Tapiolan ja Leppävaaran kaupunkikeskusten välillä säilyvät sujuvina ja, että Tapiolan keskus on tulevaisuudessa mahdollista kytkeä osaksi pikaraitiotieverkostoa. Radan ja sen pysäkkien toteuttamisen edellyttämiä asemakaavamuutoksia on valmisteltu Helsingissä ja Espoossa samanaikaisesti hankesuunnittelun kanssa. Radan suunnittelu on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä kuntien maankäytön suunnittelijoiden kanssa, jotta suunnittelussa on voitu ottaa huomioon Jokerin kehittämiskäytävän tulevan maankäytön vaatimukset ja mahdollisuudet.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2016 Sivu 48 / 65 Raide-Jokerin linjaus. Hankkeen tausta Helsingin seudun väestö kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi, mikä luo haasteita liikenteelle ja yhdyskuntarakenteelle. Ennusteena on, että seudulla on vuonna 2050 noin 2 miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa. Seudun kunnat ovat sitoutuneet lisäämään asuntorakentamista ja tavoitteena on tiivistyvä, kestäviin kulkumuotoihin perustuva aluerakenne. Näin väestömäärän kasvusta seuraava liikkumisen lisääntyminen suuntautuu kestäviin liikkumismuotoihin: joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Säteittäiset ja poikittaiset joukkoliikenteen runkolinjat vahvistavat seudun verkostomaisuutta ja synnyttävät vetovoimaisia solmupisteitä työpaikkojen ja palvelujen sijoittumiselle. Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä poikittaisista joukkoliikennehankkeista ja keskeinen toimenpide, jolla parannetaan kestävien kulkutapojen palvelutasoa. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi runkolinja 550, joka on seudun eniten käytetty bussilinja. Raide-Jokeri tukee raideliikenteeseen perustuvan tiivistyvän yhdyskuntarakenteen strategista kehittämistavoitetta ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Ilman Raide-Jokerin tarjoamaa lisäkapasiteettia täydennysrakentaminen linjan varrella vaikeutuisi merkittävästi. Raide-Jokerilla on keskeinen rooli Helsingin valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteiden saavuttamisessa. Raide-Jokeri tukee myös Otaniemen ja Keilaniemen alueiden kehittymistä edelleen seudullisesti merkittävinä elinkeinovetureina. Ratalinjaus, pysäkit ja varikot Rata, siihen liittyvät pysäkit liityntä- ja kulkuyhteyksineen, vaihto-pysäkit