PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation oppimisen ja osaamisen kehittämistä sekä henkilökunnan ammatillista kehittymistä jaettua johtajuutta hyödyntäen. Toimiva pedagoginen johtajuus rakentuu luottamuksesta henkilöstön ammattitaitoon, johtajuuden ja vastuun tarkoituksenmukaisesta jakamisesta sekä siten vahvistuvasti henkilöstön sitoutumisesta. (Parrila & Fonsén 2016) Johtajan tehtävänä on edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun. Johtaja rohkaisee työyhteisöä säännöllisesti kehittämään ja innovoimaan yhteistä toimintakulttuuria. Oppivassa yhteisössä osaamista kehitetään ja jaetaan. Päämääränä on, että perustehtävälle turvataan työrauha ja yhteinen toiminta-ajatus sekä toiminnan tavoitteet näkyvät käytännöissä. Johtaja vastaa siitä, että yhteisiä työkäytäntöjä tehdään näkyväksi ja että niitä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllistä. Lapset ja huoltajat on otettava mukaan toimintakulttuurin kehittämiseen ja arviointiin. Henkilökuntaa kannustetaan itsearviointiin, tiedon ja osaamisen jakamiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016) Varhaiskasvatuslaki ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet toimivat pedagogisen johtamisen sisällöllisinä asiakirjoina. Ellei eri tason vasu-asiakirjoja käytetä arjessa, niitä ei myöskään sisäistetä. Muuten hienot sanat ja suunnitelmat jäävät helposti sanoiksi ja arki elää omaa elämäänsä. Pedagogisen johtamisen suunnittelussa on tärkeää pysähtyä miettimään, miten eri menetelmin voidaan tukea sekä kunkin yksittäisen työntekijän ammatillista kasvua ja kehitystä että yhteistä oppimista ja pedagogiikan kehittämistä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. (Parrila & Fonsén 2016) Ihmiskäsitys ja arvot luovat pohjaa johtajan toiminnalle ja valinnoille. Tarvitaan kuitenkin myös konkreettista oman päivittäisen arjen työn johtamista. Johtajan on tiedettävä tärkeimmät työtehtävänsä ja tavoitteensa sekä hankittava riittävä osaaminen niiden suorittamiseen. Hyvä itsensä johtaja tunnistaa ammatillisen kuntonsa ja asettaa kehittämistavoitteita itselleen. (Parrila & Fonsén 2016) Lahdessa on luotu yhteiset käytännöt pedagogisen johtamisen suunnittelun ja itsearvioinnin tueksi. Pedagogisen johtamisen suunnitelma sisältää pedagogisen johtamisen osa-alueita sekä työvälineitä ja menetelmiä niiden toteuttamiseen. Suunnitelman liitteenä on vuosisuunnitelmapohja, jota voi halutessaan käyttää sisältöjen ja ajallisen etenemisen kirjaamiseen. Oman yksikön kehittämistyöhön on myös olemassa erilaisia materiaaleja (esim. Pienin askelin malli). Johtajan itsearvioinnin työväline perustuu vasun perusteiden mukaisiin johtajan tehtäviin ja pedagogisen johtamisen osa-alueisiin. Itsearvioinnin tueksi on laadittu kasvattajan reflektiivistä peiliä mukaillen ajatuksia herätteleviä kysymyksiä positiivisen pedagogiikan johtamisesta.
PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA Päiväkoti: Esimiehen nimi: Pedagogisen johtamisen osa-alue Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatus- ja Rakenteet Osaamisen johtaminen ja Arviointi ja Työvälineet / menetelmät Yksikön varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen vuosisuunnitelmat Lapsen vasu Leops / Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana / HOJKS Kokouskäytännöt Tiimipalaverit Pedagogiset keskustelut Moniammatillinen työskentely Arviointi- ja kehittämisillat / -päivä Johtaja varajohtajatyöskentely Resurssit Työvuorosuunnittelu Tiedonkulku Perehdytys Kehityskeskustelut - yksilö- ja tiimikohtaiset Koulutussuunnitelma Osaamisen jakaminen Työnohjaus Päiväkodin kehittämiskohteet ja keskeiset tavoitteet: Ryhmän pedagoginen suunnitelma Esimiehen havainnointikäynnit ja palautekeskustelut tiimeissä Tiimiarviointi -materiaali Johtajan itsearviointi, kehityskeskustelu, oman osaamisen Seudulliset arviointikyselyt
PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA / Aikataulu Varhaiskasvatuslaki, vk- ja ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU Rakenteet Osaamisen johtaminen ja Arviointi ja
MARRASKUU JOULUKUU TAMMIKUU Varhaiskasvatuslaki, vk- ja Rakenteet Osaamisen johtaminen ja Arviointi ja
HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU Varhaiskasvatuslaki, vk- ja Rakenteet Osaamisen johtaminen ja Arviointi ja
TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU Varhaiskasvatuslaki, vk- ja Rakenteet Osaamisen johtaminen ja Arviointi ja
JOHTAJAN ITSEARVIOINNIN TYÖVÄLINE Vasuun kirjattuja johtajan tehtäviä: Johtaja edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun. Johtaja rohkaisee työyhteisöä säännöllisesti kehittämään ja innovoimaan yhteistä toimintakulttuuria. Johtaja tukee yhteisön kehittymistä oppivaksi yhteisöksi, jossa osaamista kehitetään ja jaetaan. Päämääränä on, että yhteinen toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet näkyvät käytännössä. Johtaja vastaa siitä, että yhteisiä työkäytäntöjä tehdään näkyväksi ja että niitä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti. Pedagogisen johtamisen osa-alue Varhaiskasvatuslaki, Varhaiskasvatus- ja ITSEARVIOINTI Mihin suuntaan olen ohjannut toimintakulttuurin kehittymistä yksikössäni? Toteutuvatko varhaiskasvatuksen tavoitteet yksikössäni? Miten vuosisuunnitelmat ovat toteutuneet? Miten lasten osallisuus näkyy lasten varhaiskasvatussuunnitelmissa? Rakenteet Minkälaista ammatillista keskustelua yksikössäni käydään? Miten oma osallisuuteni näkyy? Miten hyödynnän tukiverkostoani omassa yksikössä (esim. erityisopettaja, varajohtaja)? Entä alueellisesti (esim. alueellinen erityisopettaja, muut päiväkodin johtajat)? Osaamisen johtaminen ja Olenko ohjannut henkilöstöä täydennyskoulutukseen ja mahdollistanut sen? Olenko itse käynyt koulutuksessa? Miten hyödynnän uutta tietoa pedagogiikan johtamisessa? Miten osaamista jaetaan yksikössäni tai alueellisesti? Luonko mahdollisuuksia osaamisen jakamiseen? Arviointi ja Olenko käynyt havainnoimassa lapsiryhmissä ja käynyt palautekeskustelut? Omat kehittämiskohteet ja tavoitteet: Olenko tutustunut ryhmien pedagogisiin suunnitelmiin? Toteutuvatko ne käytännössä? Olenko saanut palautetta? Miten otan sen huomioon työssäni? Miten annan palautetta? Minkälaisista asioista?
TESTAA, KUINKA PITKÄLLÄ OLET POSITIIVISEN PEDAGOGIIKAN JOHTAMISEN POLULLA! 1. Hallitsetko ajankäyttösi johtamisen kokonaisuudessa? Teen asiat yksi kerrallaan, joskus jään jumiin eivätkä asiat etene Olen etukäteen suunnitellut kuinka paljon aikaa tarvitsen eri asioihin. 2. Miten pedagogiset linjaukset yksikössäni tehdään? Minä päätän. Henkilöstön kanssa yhdessä. 3. Tartunko henkilöstön ehdotuksiin? Joidenkin. Kyllä, kuuntelen ja asioita mietitään yhdessä. 4. Millaista tarinaa päiväkodistani kerron? Kerron tarinan haasteista ja ongelmista. Kerron menestystarinan.
5. Näenkö oppivan yhteisön mahdollisuudet? Täynnä mahdollisuuksia! Täynnä esteitä. 6. Annanko palautetta aina kun voin? Kyllä, sillä on hyvä vaikutus työhyvinvointiin ja motivaatioon. En. Kyllä henkilöstö itse tietää. 7. Miten annan rakentavaa palautetta? Arvostelen toimintaa ja päivittelen julkisesti. Keskustelen asianosaisten kanssa arvostaen. 8. Näenkö oman tukiverkostoni? Johtajana olen aina yksin. Kyllä ja hyödynnän sitä monipuolisesti. 9. Onko minulla riittävästi aikaa kuunnella työntekijää? Kyllä. Huolehdin siitä, että olen saatavilla tarvittaessa. Ei. Paperityöt ja palaverit vievät kaiken ajan.
10. Miten koen työni haasteet? Tavoitteina. Ongelmina. 11. Jaetaanko osaamista yksikössäni? Kukin tiimi hoitakoon omat asiansa. Kyllä, osaamista jaetaan ja ongelmia ratkotaan yhdessä. 12. Miten yksikössäni otetaan muutokset vastaan? Kun esittelen muutokset positiivisessa valossa, on myös henkilöstön helpompi suhtautua. Päivittelemme yhdessä, onko kaiken aina pakko muuttua?! 13. Kuinka usein käyn havainnoimassa tiimien toimintaa? Tiedän, että pitäisi, mutta en ehdi sellaista. Olen aikatauluttanut kalenteriini säännölliset havainnointikäynnit.