Hyväksytty Kuhmoisten kunnanvaltuustossa xx.x.2013, xx

KAAVOITUSKATSAUS 2013

Hyväksytty Kuhmoisten kunnanvaltuustossa xx.x.2013, xx

KAAVOITUSKATSAUS 2013 SISÄLLYSLUETTELO KAAVOITUS KUHMOISISSA 4 MAAKUNTAKAAVA 6 KATSE KUHMOISIIN - MAANKÄYTÖN PERIAATEOHJELMA 7 SATAMARINTEEN ASEMAKAAVAMUUTOS 8 KOSKENPARTAAN ASEMAKAAVA 9

KAAVOITUS KUHMOISISSA Kaavoituksella tuetaan paikallista elinvoimaa. Kuhmoisten kaunis maisema ja erinomainen sijainti tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia niin vakiasujalle ja yrittäjälle kuin kesäasukkaalle ja matkailijallekin. Asukkaat ja paikalliset toimijat ovat tervetulleita yhteistyöhön Kuhmoisten kaavoituksessa. Paikallisiin tarpeisiin pyritään vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti vuorovaikutteisella suunnittelulla. Kaavoituksen vuorovaikutteinen työtapa on tärkeä jo siinä vaiheessa, kun uusia suunnitteluhankkeita vasta ollaan miettimässä. Kunnan maankäyttöä suunnitellaan monella eri tasolla. Strateginen suunnittelu on tärkeä vaihe, jossa kunnan maankäytön suunnittelun linjanvedot tehdään. Kuntastrategia on kunnassa myös maankäytön suunnittelun perusta. Kunnassa on vuoden 2012 lopulla valmistunut myös uusi työllisyys- ja elinkeinostrategia tukemaan paikallista kehitystä. Katse Kuhmoisiin on kunnan sisäinen hanke, jossa valmistetaan Kuhmoisten maankäytön periaateohjelma. Ohjelmassa määritellään suunta tulevaisuuden Kuhmoisten maankäytön suunnittelulle. Ohjelma tehdään asukkaiden ja paikallisten toimijoiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Vuoden 2013 alusta lähtien sovelletaan käytäntöön lakia kaavojen ajantasaisuuden arvioinnista. Tällöin yli 13 vuotiaiden asemakaavojen, eli silloisten rakennuskaavojen, ajantasaisuus on arvioitava. Kuhmoisissa kunta tulee arvioimaan kaavojen päivitystarvetta muun kaavoituksen yhteydessä. 4

Maakuntakaavoitus Maakuntakaavoitus on osa maakunnan suunnittelua. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan vahvistaa valtioneuvosto. Maakuntaliitot huolehtivat maakuntakaavan laatimisesta ja kehittämisestä. Keski-Suomen maakuntakaavasta vastaa Keski-Suomen liitto. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Yleiskaavoitus Yleiskaava on monipuolinen kaavoituksen väline. Yleiskaavoja on eri luonteisia: strateginen, yleispiirteinen ja yksityiskohtainen yleiskaava. Yksityiskohtaisella yleiskaavalla voidaan halutessa ottaa kantaa rakennusoikeuksiin, jolloin se toimii rakennusluvan perusteena. Nykyiset yleiskaavat laaditaan pääasiassa oikeusvaikutteisina, jolloin ne ohjaavat kunnan päätöksentekoa. Osayleiskaavaksi kutsutaan yleiskaavaa, joka ei koske koko kuntaa, vaan on laadittu jollekin kunnan osa-alueelle. Erikoisteemoja käsittelevästä yleiskaavasta käytetään tapauskohtaisesti erilaisia nimityksiä, esimerkiksi viheryleiskaava. Yleiskaavan laatimisesta vastaa kunta. Kunnan sisäisen yleiskaavan vahvistaa kunnanvaltuusto, useamman eri kunnan yhteisen yleiskaavan puolestaan ympäristöministeriö. Kuhmoisissa on laadittu keskustaajaman yleiskaava vuonna 1991. Keskustan yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Lisäksi joillain ranta-alueilla on voimassa oleva oikeusvaikutteinen ranta-yleiskaava. Asemakaavoitus Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavoituksen työkaluista. Asemakaavan käsite korvasi vuonna 2000 voimaan astuneessa maankäyttö- ja rakennuslaissa entisen rakennuskaavan. Asemakaavan vahvistaa aina kunnanvaltuusto. Asemakaavassa osoitetaan alueiden käyttö yksityiskohtaisesti. Siinä voidaan ottaa kantaa rakentamisen määrään, sijaintiin ja laatuun halutessa hyvinkin yksityiskohtaisesti. Asemakaavan ohjeistoon voidaan liittää myös rakentamistapaohjeet. 5

MAAKUNTAKAAVA Keski-Suomen maakuntakaava (kuvassa) on astunut voimaan vuonna 2009. Sitä on täydennetty kolmella jo voimaan tulleella maakuntakaavalla ja nyt on käynnissä neljännen vaihemaakuntakaavan laatiminen. Kuhmoisiin kohdistuu voimassa olevassa maakuntakaavassa alueen perusarvot huomioivia merkintöjä. Keski-Suomen liitto on parhaillaan laatimassa 4. vaihemaakuntakaavaa. 4 vaihemaakuntakaava ottaa kantaa kaupalliseen palveluverkkoon ja siihen liittyvään aluerakenteeseen. Sillä osoitetaan myös puolustusvoimien tarvitsemat suoja-alueet sekä tarkistetaan virkistystoimintojen alueita. Kuhmoisten osalta merkittäviä muutoksia on keskustaajaman muuttuminen asumispainotteisesta taajamatoimintojen alueesta (A) keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Lisäksi suuri osa Kuhmoisista sijoittuu Päijänteen kehittämisalueen sisälle. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä tammikuun 2013 ajan. Voimassa olevaan maakuntakaava on nähtävillä liiton internet-sivuilla http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava. Sivuilla voi myös tutustua uuden suunnittelun alaisen vaihemaakuntakaavan sisältöön sekä taustamateriaaliin ja seurata kaavoitustyön etenemistä. 6

KATSE KUHMOISIIN - MAANKÄYTÖN PERIAATEOHJELMA Katse Kuhmoisiin - hankkeella on tarkoitus selvittää paikallinen näkemys Kuhmoisten kaavoituksesta ja muusta maankäytön suunnittelusta. Hankeessa luodaan Kuhmoisten maankäytön periaateohjelma. Hankkeen tavoite on ollut saada suunnitteluun mukaan laaja-alaisesti eri toimijaryhmien edustajia. Uudet ideat asukasyhteistyöhön ovat tervetulleita koko hankkeen ajan. Ohjelma valmistuu syksyllä 2013. Ohjelmaa käytetään ennakoivan suunnittelun välineenä. Sen pohjalta ohjataan kaavoitusta ja muita maankäytön suunnitelun tai kulttuuriympäristön hankkeita. Tämä ohjelmatyö on prosessin alku, se jatkuu esille nousseiden teemojen toteuttamistyönä. Kuhmoisten maankäytön periaateohjelma täydentää kuntastrategiaa sekä työllisyys- ja elinkeinostrategiaa. Paikallinen yhteistyö on monimuotoista. Kaikille kuntalaisille suunnattu asukasfoorumi on pidetty syksyllä 2012. Kuhmoisten kiepsauksessa kesällä 2013 järjestettiin kuhmois-gallup, jolla tavoitettiin kesäasukkaita. Nuorten työpajat pidetään syksyllä 2013. Teemoiksi on nousemassa keskustan alueen kysymykset, kylät sekä virkistys ja vesistö. Käytännön osallistoimintaa täydentämään käytetään internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Pälkäneen kunta on pilottikuntana ympäristöministeriön Harava-kyselypalvelun kehittämisessä Kuhmoisten ja Pälkäneen yhteisen aluearkkitehdin johdolla. Ympäristöministeriön ja Pälkäneen kunnan luvalla kyselypalvelu on mahdollista ottaa käyttöön myös Kuhmoisissa. Sitä tullaan käyttämään Katse Kuhmoisiin - maankäytön periaateohjelmaan liittyen. 7

SATAMARINTEEN ASEMAKAAVAMUUTOS Kunta on ostanut sataman ylärinteestä maata, jonne kaavoitettua liikekeskusta ei ole toteutettu. Lisäksi Kuhmoisten sataman asemakaava ei vastaa nykyhetken tarpeita. Sataman ja kunnan ostaman maan kaavamuutokset ovat ajankohtaisia käynnistää vuonna 2013. Koska niiden viereiset satamarinteen kaavat ovat suurelta osin toteutumattomia, on alueen kaava tarkoituksenmukaista niiltä osin avata ja päivittää tilanne uuden asemakaavan ajantasaisuuden arviointilain hengessä. Sataman tienoon toimintaedellytyksien parantamisella on laaja vaikutus koko kuntaan. Kuhmoisten satama on kunnan tärkein matkailun ja vesireittien solmukohta Päijänteelle päin. Se sijoittuu keskustan välittömään läheisyyteen, millä on elinkeinoelämän ja matkailun, mutta toisaalta myös kunnan asukkaiden, kannalta tärkeä merkitys. Satamarinteen käsitteleminen kokonaisuutena, jossa on keskusta-alueelle tyypillisesti sekoittuneita toimintoja tukee sen paikallisidentiteettiä. Satamarinteen alueen asemakaavan muutoksessa on tavoitteena luoda mahdollisuus korkealaatuisen keskusta-asumisen ja monipuolisen elinkeinoelämän luontevalle yhdistelmälle. Joiltain osin olemassa olevaa asemakaavaa tarkistetaan vastaamaan todellisuutta. Päätavoite on ajantasainen realistisesti mitoitettu kaava-alue, jossa eri toimintojen tarpeet on otettu huomioon. 8

KOSKENPARTAAN ASEMAKAAVA Koskenpartaan asemakaava sijoittuu Ala-Karkjärven etelärannalle. Suunnittelualue on puoliksi rakentamatonta, toisella puoliskolla toimii tällä hetkellä kunnan varikko. Suunnittelualuetta reunustaa lännessä Karjukoski, joka laskee Ala-Karkjärvestä Päijänteeseen ja etelässä valtatie 24. Ala-Karkjärvi sijaitsee valtatie 24:n länsipuolella Kuhmoisten keskustan kohdalla. Ala-Karkjärven rantoja on jonkin verran kaavoitettu, mutta kuntakeskuksen puoleisella rannalla esimerkiksi varikon, kirkkoherranviraston ja urheilukentän alueet ovat kaavoittamattomia. Alueen suunnittelulla pyritään turvaamaan mahdollisuus lähivirkistysalueiden ja korkealaatuisen asumisen kehittymiseen Kuhmoisissa. Aluetta lähdetään ensisijaisesti suunnittelemaan asuntoalueeksi. Suunnitteluhankkeen aikana selvitetään myös onko suunnittelualueelle tarvetta sijoittaa elinkeinoelämän toimintoja. Kuhmoisten kunnalla on tämän kaavahankkeen toteutumisen myötä mahdollisuus monipuolistaa tonttitarjontaansa korkealaatuisilla rantatonteilla, jotka sijaitsevat keskustan palveluiden ja erinomaisten liikenneyhteyksien vierellä. Koskenpartaan asemakaavan laatiminen aloitetaan syksyllä 2013. Tavoite kaavoituksen valmistumiselle on syksyllä 2014. 9

Teksti ja valokuvat: Aluearkkitehti Marja Kuisma Orthoilmakuvat: Maanmittauslaitos