Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 1 Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallitus 20.8.2012 tarkistukset 2.10.2012
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Mikä maakuntakaava on... 3 2.1 Maakuntakaava maakunnan suunnittelujärjestelmän osana... 3 2.2 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset... 4 2.2.1 Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun... 4 2.2.2 Viranomaisvaikutus... 5 2.2.3 Vaikutus rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön... 5 3 Maakuntakaavan sisältö ja kaava-alue... 6 4 Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat... 7 4.1 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat lähtökohdat... 7 4.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asettamat lähtökohdat... 8 4.3 Muut valtakunnalliset lähtökohdat... 11 4.4 Maakunnalliset lähtökohdat ja tavoitteet... 12 4.5 Kaavan perusselvitykset... 13 4.6 Kaavassa tutkittavat vaihtoehdot... 13 5 Vaikutusalue... 14 6 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 14 6.1 Osalliset... 14 6.2 Osallistumismenettelyt ja tiedottamisen tavat... 16 6.2.1 Tiedotus ja osallistumismenettelyt kaavoitusprosessin eri vaiheissa (vanha)... 17 6.3 Viranomaisyhteistyö... 18 7 Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät... 19 7.1 Mitä vaikutuksia selvitetään... 19 7.2 Arvioinnin toteutus... 19 7.3 Arvioinnin tulokset... 20 8 Kaavoituksen kulku, päätöksenteko ja mahdollisuudet vaikuttaa (vanha)... 20 8.1 Maakuntakaavan laatimisen käynnistäminen, syksy 2012... 20 8.2 Tavoite- ja luonnosvaihe, syksy 2012... 21 8.3 Ehdotusvaihe, kevät 2013... 21 8.4 Hyväksymisvaihe, syksy 2013... 22 8.5 Vahvistamisvaihe... 22 8.6 Toteutumisvaihe... 22 9 Yhteystiedot... 23
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 3 1 Johdanto Maankäyttö ja rakennuslaki antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Jokainen kaavoitusprosessin osallinen on oikeutettu saamaan tietoa ja lausumaan mielipiteensä suunnitelman tavoitteista ja sisällöstä. Suunnitelman arviointi tähtää parhaan mahdollisen ratkaisuvaihtoehdon löytymiseen ja mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavoitusprosessin käsikirjoitus, joka kertoo mitä suunnitellaan miksi suunnitellaan miten suunnitelma vaikuttaa ihmisten elinympäristön säilymiseen tai muuttumiseen ketkä ovat osallisia miten suunnitelman vaikutukset arvioidaan miten osalliset saavat tietoa suunnitelmasta, missä vaiheissa ja miten osalliset voivat esittää mielipiteensä yhteystiedot suunnittelijoihin, joilta voi kysyä ja saada suunnittelua ja suunnitelmaa koskevia lisätietoja. Ihmisten elinympäristöä muovaavat monet päätökset. Maankäyttö- ja rakennuslain kaavajärjestelmässä maakuntakaavan tehtävänä on ohjata muuta kaavoitusta ja viranomaistoimintaa siten, että valtakunnalliset ja maakunnalliset kehittämistarpeet otetaan niissä huomioon. Kansalaisten osallistuminen tuo maakuntakaavoitukselle tietoa ja näkemyksiä siitä, mikä maakunnan asukkaiden ja muiden toimijoiden mielestä on tärkeää ottaa suunnittelussa huomioon ja minkälaista elinympäristöä he tulevaisuuden Kymenlaaksoon haluavat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavoituksen asiakirja, jota tarkennetaan kaavoituksen edetessä siitä saadun palautteen pohjalta. 2 Mikä maakuntakaava on 2.1 Maakuntakaava maakunnan suunnittelujärjestelmän osana Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella (maankäyttö- ja rakennuslaki, jatkossa MRL 4.4 ). Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. (MRL 25.4 ) Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntaohjelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Kymenlaaksossa maakuntasuunnitelma ja ohjelma on laadittu yhtenäisenä asiakirjana. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. (MRL 25.1-3 )
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 4 Kuva: Maakunnan suunnittelujärjestelmä 2.2 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 2.2.1 Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun MRL 32.1 : Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL 32.3 : Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maakuntakaavan tehtävä kaavajärjestelmässä edellyttää, että merkitykseltään valtakunnalliset, maakunnalliset tai seudulliset maankäyttöratkaisut osoitetaan maakuntakaavassa kun maakuntakaavassa on tutkittu ja osoitettu tietyn toiminnan maakunnallisesti merkittävät aluevaraukset tai maakunnallinen verkosto, ei kuntakaavoituksessa voida hyväksyä maakuntakaavan periaatteita syrjäyttävää ratkaisua jollei maakuntakaavassa ole osoitettu maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää maankäyttöratkaisua, ei kuntakaavassa yleensä voida tällaista ratkaisua osoittaa ohi maakuntakaavan tämä voi kuitenkin joissakin tapauksissa olla mahdollista, jos kuntakaavassa voidaan ratkaisun vaikutukset riittävästi selvittää eikä mahdollisilla muilla maakunnallisilla tai seudullisilla sijoittumisvaihtoehdoilla ole erityistä vaikutusta ratkaisun toteuttamisedellytysten arvioinnissa Maakuntakaavan valkoinen alue ohjaa kuntakaavoitusta osoittamalla, ettei alueelle kohdistu maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä kaavamääräykset voivat koskea myös valkoisia alueita
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 5 2.2.2 Viranomaisvaikutus MRL 32.2 : "Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista." Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella (MRL 32.2 3). Maakuntakaavan oikeusvaikutusten yleisperiaatteet viranomaisvaikutuksen kannalta: Maakuntakaava antaa liikkumavaraa myös viranomaisten toimenpiteille. Liikkumavaraa arvioitaessa on lähtökohtana pidettävä asian merkitystä valtakunnalliselta, maakunnalliselta tai seudulliselta kannalta. Viranomaisvaikutuksen laajuus riippuu maakuntakaavan sisällöstä ja esitystavasta. Viranomaisvaikutus koskee viranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä tehtäviä. Viranomaisvaikutus koskee viranomaisen oman toiminnan suunnittelua, järjestämistä ja toteuttamista. Viranomaisvaikutuksen merkitys erityislainsäädännön nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa riippuu muun muassa siitä, miten viranomaisen päätöksenteon edellytyksistä ja niihin liittyvästä harkintavallasta on kysymyksessä olevassa erityislaissa säädetty: MRL 3 : Tämän lain mukaiset alueiden käyttöä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat on, siten kuin erikseen säädetään, otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämisestä. Mahdollisuus maakuntakaavan huomioon ottamiseen ja toteuttamisen edistämiseen on sitä suurempi, mitä laajemman harkintavallan erityislaki viranomaiselle antaa. 2.2.3 Vaikutus rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön Rakentamisrajoitus Maakuntakaavaan liittyy sen toteutumista turvaava ehdollinen rakentamisrajoitus (MRL 33.1-2 ): Rakentamisrajoitus on lähtökohtaisesti voimassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella. Rakentamisrajoitusaluetta voidaan erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. Rakentamisrajoitusalueella lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai muu julkisyhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Maakuntakaavaan voidaan liittää myös laadintavaiheen väliaikainen rakentamisrajoitus (MRL 33.3 ).
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 6 Maakuntakaavassa annettavat rakentamismääräykset (MRL 30.1 1) liittyvät kiinteästi rakentamisrajoitukseen: Rakentamismääräyksillä voidaan täsmentää maakuntakaavan suoraan rakentamiseen kohdistuvaa oikeusvaikutusta. Rakentamisrajoitusalueen ulkopuolisille alueille rakentamismääräyksiä ei voida antaa, koska maakuntakaava ei ohjaa suoraan rakentamista näillä alueilla. Suojelumääräykset Maakuntakaavassa annettavilla suojelumääräyksillä (MRL 30.2 )voidaan ohjata suoraan muutakin maankäyttöä kuin rakentamista. Suojelumääräyksiä voidaan antaa jollakin alueella olevien erityisten ympäristöarvojen suojelemiseksi. Suojelumääräykset eivät ole ehdollisia. Suojelumääräysten tulkinta on muita kaavamääräyksiä tiukempaa. Lunastusoikeus (MRL 34 ja 99 ) maakuntakaavan toteuttamiseksi valtion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestön yhteisiä tarpeita varten lunastusluvan myöntävä viranomainen ympäristöministeriö käyttö erittäin harvinaista 3 Maakuntakaavan sisältö ja kaava-alue Laadittava maakuntakaava on nimeltään Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue. Kaava-alue on Kymenlaakson maakunta, johon kuuluu 7 kuntaa: Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Laadittava kaava on vaihemaakuntakaava. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskauppaa koskevien erityisten säädösten osalta on tullut voimaan 15.4.2011. Lainmuutokseen sisältyy uutena säännöksenä vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset, joita sovelletaan maakunta- ja yleiskaavoihin. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitusta koskeva velvoite maakuntakaavoituksessa sisältyy tähän säännökseen samoin kuin seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan esittämistä koskeva velvoite. Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset on yhdenmukaistettu koskemaan kaikkia vähittäiskaupan toimialoja. Tämä merkitsee vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan suunnitteluvelvoitteen ulottamista myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan 16.4.2015 alkaen. Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus -selvityksen laatiminen on käynnistetty. Osana selvitystä tehdään venäläisten ostosmatkailun erillisselvitys yhdessä Etelä-Karjalan liiton kanssa. Venäjän tuleva WTO-jäsenyys, E18 kehityskäytävä sekä Allegron matkustajamäärien kehitys jne. tuovat uusia kehityspiirteitä ja haasteita maakunnalle ja myös maakunnan alueidenkäytölle. Esimerkiksi maakuntakaavaratkaisu Virolahden Vaalimaalla tulee selvittää ja suunnitella uudelleen. Kymenlaakson yksi tärkeimmistä luonnonelementeistä on merialue, mukaan lukien myös saaristo ja rannikkovyöhyke. Merialueeseen kohdistuu muutospaineita ja se on erittäin merkittävä potentiaali maakunnan kehittämisessä. Luontoselvitykset ovat täydentymässä, meriliikenne on tuonut ja tuo edelleen uusia haasteita. Puolustusvoimien rakennemuutos
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 7 koskee tässä vaiheessa useita saaria. EU-tasolla on jo suosituksia merialue- ja rannikkoaluesuunnitteluun. EU:n Itämeristrategia ja Helcom:n BSAP (Baltic Sea Action Plan) tuovat tavoitteita esim. meriliikenteen turvallisuuteen ja rehevöitymisen rajoittamiseen. Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue, on vaihemaakuntakaava. Tämän vaihekaavan yhteydessä voidaan ottaa mahdollisesti käsittelyyn edellisten vaihemaakuntakaavojen muutostarpeita siltä osin kuin on kyse ajankohtaisista maakuntakaavaratkaisua vaativista kysymyksistä. Suunnittelualueen rajaus on liitteessä 1. Kaava-alueella on voimassa kolme maakuntakaavaa. Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt: Kymenlaakson vaihemaakuntakaavan ensimmäisessä vaiheessa käsiteltiin pääasiassa yhdyskuntien ja elinympäristöjen kehittämistä erityisesti palvelurakenteen ja laadun kannalta. Taajamien ja niiden lähiympäristöjen lisäksi kaavassa käsiteltiin alueita, joilla oli käynnissä ajankohtaisia liikenteen kehittämishankkeita. Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto: Maaseutu ja luonto - maakuntakaavan keskeisiä asiakokonaisuuksia olivat alue- ja yhdyskuntarakenne erityisesti taajamien ulkopuolisen asumis-, tuotanto- työssäkäynti- ja palvelutoimintojen kannalta, yhteysverkon kehittämistarpeet, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen edellyttämät kaavaratkaisut, luonnonvarojen käytön ohjaus, virkistys-, loma-asutus- ja matkailurakenne sekä puolustusvoimien aluetarpeiden vaatimat kaavaratkaisut. Lisäksi maakunnan alueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava niillä alueilla, jotka on liitetty Pyhtään kuntaan 1.1.2010. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2012. 4 Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 4.1 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat lähtökohdat MRL 5 :ssä esitetään kaikille kaavamuodoille yhteiset alueiden käytön suunnittelun tavoitteet. Kaikkea alueiden käytön suunnittelua koskee myös velvoite huolehtia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. MRL 28 :ssa on määritelty maakuntakaavan sisältövaatimukset: "Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja - päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa."
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 8 Lisäksi sisältövaatimuksessa edellytetään erityisen huomion kiinnittämistä 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Edelleen sisältövaatimusten mukaan on pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa sekä selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Sisältövaatimuksissa mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. MRL 71b :ssa on määritelty Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle: Osoitettaessa maakunta- ja yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja hiiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. 71c :ssa Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen: Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. 4.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asettamat lähtökohdat Valtioneuvoston päättämät valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteet, joiden oikeusvaikutuksista säädetään MRL:ssa,, on ryhmitelty asiasisällön perusteella kokonaisuuksiin, joista seuraavat koskevat Kymenlaaksoa: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö Virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin niiden alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella. Tämän vaihemaakuntakaavan kannalta keskeisiä ovat kaupan osalta ennen muuta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhteysverkostoihin liittyvät tavoitteet ja merilueen osalta kulttuuri- ja luonnonperintöön sekä virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 9 Näitä ovat mm. seuraavat yleis- ja erityistavoitteet (täydellinen luettelo http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=94400&lan=fi) : Tomiva aluerakenne, yleistavoitteita Erityistavoitteita Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Maakunnan suunnittelussa yhteistyössä maakuntien liittojen kesken on selvitettävä ne alueja yhdyskuntarakenteeseen ja muuhun alueidenkäyttöön liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä. Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet. Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Maakunnan suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä ja edistettävä alueidenkäytön järjestämistä raja-alueilla. Samalla tulee kiinnittää huomiota alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen sekä elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, yleistavoitteita Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 10 Erityistavoitteita Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, yleistavoitteita Erityistavoitteita Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, yleistavoitteet Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 11 4.3 Muut valtakunnalliset lähtökohdat Kaavan aihepiirin kannalta keskeiset strategiset lähtökohdat: Kauppa Maakuntakaavoituksen merkitys vähittäiskaupan sijainnin ohjaamisen välineenä on korostunut viime vuosina mm. myymäläkoon kasvun sekä myymäläkeskittymien määrän lisääntymisen johdosta. Suurten myymälöiden ja myymäläkeskittymien vaikutukset ulottuvat usein laajalle alueelle. Seudullinen vaikuttavuus merkitsee sitä, että sijoittumisratkaisut on tehtävä maakuntakaavassa: maakuntakaavatasolla suunnitellaan maakunnallisen ja seudullisen palveluverkoston periaatteet sekä seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Merialue Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän raportti (Ympäristöministeriön raportteja 21/2009) Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa (Ympäristöministeriön raportteja 16/2008) Kauppa maakuntakaavoituksessa (Ympäristöministeriön raportteja 23/2007) Kauppa kaavoituksessa (Ympäristöopas 115, Ympäristöministeriö 2004) Katja Kontio, Tuomas Santasalo: Suositus paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tulkinnasta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Opas 2. Ympäristöministeriö 2000) Euroopan unionin Itämeren alueen strategia Euroopan unionin Itämeren alueen strategia ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin Eurooppaneuvostossa lokakuussa 2009. Kyseessä on unionin ensimmäinen sisäinen makroaluestrategia. Toimintasuunnitelmassa on neljä toiminnallista pilaria Itämerelle alueena: kestävä ympäristöpolitiikka, taloudellisesti menestyvä alue, kiinnostava ja hyvien yhteyksien varassa toimiva alue ja turvallinen alue. Strategiassa korostetaan mm. meriympäristön suojeluun ja meriturvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Rannikkoaluesuunnittelu (Integrated Coastal Zone management, ICZM) Vuodesta 1996 lähtien Euroopan komissio on voimakkaasti pyrkinyt edistämään rannikkoalueiden yhdennettyä suunnittelua (ICZM), jossa kaikki politiikan alat, sektorit ja eri tahojen intressit otetaan asianmukaisesti huomioon kestävän rannikkoalueiden kehityksen edistämiseksi. EU:n ICZM -suositus kehotti EU: n rannikkoalueiden jäsenvaltioita kehittämään strategioita rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon edistämiseksi. Suomen rannikkostrategia valmistui vuonna 2006 (Kestävästi rannikolla - Suomen rannikkostrategia). EU tasolla neuvotellaan parhaillaan rannikkoaluesuunnitteluun ja merialuesuunnitteluun liittyvistä direktiiveistä. Merialuesuunnittelu (Maritime Spatial Management, MSP) Merten aluesuunnittelu tarkoittaa merten kaiken inhimillisen käytön suunnittelua ja sääntelyä sekä niiden ekosysteemien suojelua. Merten aluesuunnittelulla pyritään tasapainottamaan alakohtaisia intressejä kuten luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 12 suojeluarvojen vaaliminen. Merialuesuunnittelun tavoitteena on, että päätöksenteko voidaan perustaa luotettavaan tietoon ja perusteelliseen merten tuntemukseen. Meristrategiadirektiivi EU:n meristrategiadirektiivin tavoite on Euroopan merien hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot laatimaan merialueilleen kansallisen meristrategian. Suomen meristrategia tulee kattamaan omaan talousvyöhykkeeseemme kuuluvat merialueet. Direktiivi tuli voimaan heinäkuussa 2008. Meristrategia sisältää arvion meriympäristön tilasta, tilaa koskevat tavoitteet, tilaa kuvaavat mittarit ja tilan seurannan. Jäsenvaltioiden on myös laadittava vuoteen 2016 mennessä toimenpideohjelma (merenhoitosuunnitelma) merialueen tilan parantamiseksi. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) yhtenäistää EU:n vesiensuojelua. Joulukuussa 2004 hyväksytty laki vesienhoidon järjestämisestä sekä kolme muuta lakimuutosta toteuttavat vesipuitedirektiivin Suomessa. Vesipuitedirektiivin tavoitteena on ehkäistä pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen koko Euroopan unionin alueella. Pintavesien hyvä tila ja pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila tulee saavuttaa 15 vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta Valtakunnalliset vedenalaisen luonnon inventoinnit Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) kerää tietoa vedenalaisten luontotyyppien, lajien ja niiden muodostamien yhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Ohjelman päätavoite on edistää Itämeren lajien ja merialueiden suojelua ja tukea meren ja sen luonnonvarojen kestävää käyttöä. Suomi on sitoutunut noudattamaan useita kansallisia ja kansainvälisiä sopimuksia, jotka liittyvät merialueen suojeluun ja kestävän suunnitteluun. Esimerkkeinä mainittakoon Suomen Itämeren suojeluohjelmaa (2002) sekä HELCOM:n Itämeren suojelun toimintaohjelmaa (Baltic Sea Action Plan), joka hyväksyttiin marraskuussa 2007. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO nimesi huhtikuussa 2004 Itämeren erityisen herkäksi merialueeksi (Particularly Sensitive Sea Area, PSSA). 4.4 Maakunnalliset lähtökohdat ja tavoitteet Kymenlaakson maakuntaohjelma 2011-2014 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.6.2010. Maakuntasuunnitelma ja ohjelma on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa on visio-osa (vuosi 2030) ja toimenpideosa (vuodet 2011 2014). Kymenlaakson maakuntaohjelman 2011 2014 keskeiset kehittämistavoitteet ovat maakunnan vetovoiman lisääminen elinkeinorakennetta monipuolistamalla panostamalla korkean osaamisen palvelutuotteisiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, kasvuyrityksiin ja kestävään ympäristöliiketoimintaan. Kymenlaakson maakuntaohjelman tavoitteena on mm. ilmastonmuutoksen ja ekotehokkuuden huomiointi kaikessa maakunnan kehittämisessä. Toimintalinjoihin kuuluu kilpailukykyisen, viihtyisän sekä turvallisen ja ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen luominen.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 13 Puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen rakentaa Kymenlaaksosta entistä ekotehokkaampaa aluetta. Kymenlaakson aluerakenne 2030 -vision mukaan ekotehokkuus on alueidenkäytön suuntaamisessa keskeinen tekijä. Tähän liittyy myös nykyisen rautatieliikenteen kehittäminen kauko- ja lähiliikenteessä sekä vielä pidemmän aikavälin varautuminen uusiin rautatielinjoihin. Kymenlaakson liikennevision mukaan Kymenlaakson liikennejärjestelmä 2030 on turvallinen ja ekologisesti tehokas toimintaympäristö elinkeinoelämälle ja asumiselle. Kaakkois-Suomen Venäjä ohjelmaa ollaan valmistelemassa. Ohjelmassa on tarkoitus käsitellä mm. rajanylityspaikkojen infrastruktuuria ja muuta investointitoimintaa raja-alueilla, innovaatioympäristön kehittämistä, paikallisten ja valtiollisten viranomaisten yhteistyötä, elinkeinoelämän yhteyksiä ja yhteistyötä luonnonvarojen kestävän käytön alalla. Kaakkois- Suomen kasvusopimuksen valmistelusta vastaavat keskuskaupungit. Sopimus toimii konkreettisena osana laaja-alaisempaa Venäjä-ohjelmaa. Kasvusopimuksen tähtäin on kaupunkiseutujen elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kymenlaakson maakuntaohjelman 2014-2017, joka sisältää maakuntasuunnitelman, valmistelu on käynnistynyt. Vuonna 2010 toimintansa aloittaneen Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen tavoitteita tuetaan maakuntakaavoituksen keinoin. Kymenlaakson luonnonvarastrategiassa on esitetty toimenpiteinä merihiekan noston ja luonnonarvojen yhteensovitus maakuntakaavan reunaehdoilla sekä VELMU-projektin tulosten huomioon otto tulevissa maakuntakaavaprosesseissa. 4.5 Kaavan perusselvitykset Aiempia maakuntakaavoja laadittaessa on kerätty perustietoa alue- ja yhdyskuntarakenteesta, väestöstä, ympäristön tilasta ja ekologisesta kestävyydestä, liikenteen ja teknisen huollon järjestelyistä, luonnonvaroista, taloudesta ja elinkeinoelämästä, maisemasta, luonnonarvoista kulttuuriperinnöstä ja virkistyksestä. Tämän maakuntakaavan yhteydessä tietoja päivitetään tarpeellisilta osilta. Maakuntakaavoituksen aikana tehtävia selvityksiä ja suunnitelmia ovat Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson yhdyskuntarakenneselvitys Kymenlaakson merialueselvitys Rakennetun kulttuuriympäristön tietopohjana käytetään RKY 2009 ainesitoa. Maisemainventointien päivityksen tietoja käytetään siltä osin kuin niitä valmistuu kaavan valmisteluvaiheen aikana. 4.6 Kaavassa tutkittavat vaihtoehdot Kymenlaakson yhdyskuntarakenteen kasvuvaihtoehdot Venäjänkaupan kehittymisvaihtoehdot, yksiköiden sijoittumisvaihtoehdot Rannikon, saariston ja merialueen matkailun, suojelun ja virkistyksen vaihtoehdot Puolustusvoimilta vapautuvien alueiden kehittämisvaihtoehdot
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 14 5 Vaikutusalue Merenpohjan hyödyntämisen vaihtoehdot Yhdyskuntarakenteen, kaupan ja merenkulun edellyttämät liikenteen vaikutukset ja vaihtoehdot Vaikutusalueen rajaus on esitetty liitteessä 1. Vaikutusalueen rajausta tarkistetaan vaikutusten arvioinnin edetessä. 6 Osallistuminen ja vuorovaikutus 6.1 Osalliset Maanomistajat - Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Kaava-alueen ulkopuolisen alueen maanomistajat ja -haltijat - Kaavan vaikutusalueen asukkaat - Yrityksen- ja elinkeinonharjoittajat - Alueella työssä tai koulua käyvät henkilöt - Yritysten ja laitosten palveluiden käyttäjät Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kymenlaakson kunnat: Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Kymenlaakson naapurikunnat: Loviisa, Lapinjärvi, Orimattila, Nastola, Heinola, Mäntyharju, Savitaipale, Luumäki, Lappeenranta Maakuntien liitot: Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto, Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto Alueelliset ja muut viranomaiset: Etelä-Suomen aluehallintovirasto AVI Haminan kihlakunta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Itä-Suomen huoltorykmentin esikunta Itä-Suomen sotilasläänin esikunta Itäinen tullipiiri Ilmavoimien Esikunta Kaakkois-Suomen ELY- keskus Elinkeinot työvoima ja osaaminen Kaakkois-Suomen ELY- keskus Liikenne ja infrastruktuuri Kaakkois-Suomen ELY- keskus Ympäristö ja luonnonvarat Kaakkois-Suomen hätäkeskus Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto Kaakkois-Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomen rajavartiosto Kotkan - Haminan seutuvaliokunta Kotkan kihlakunta Kouvolan kihlakunta Kymenlaakson museo Kymenlaakson pelastuslaitos Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 15 Liikennevirasto Liikennejärjestelmä Liikennevirasto Investointi Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Museovirasto, kulttuuriympäristön suojelu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Pääesikunta Rajavartiolaitoksen esikunta Suomenlahden merivartiosto Uudenmaan ELY- keskus/ Liikenne ja infrastruktuuri Muut alueelliset yhteisöt: Aluerakenne ja elinkeinoelämä: Kehittämisyhtiö Cursor Oy Kouvola Innovation Oy Kymenlaakson kauppakamari Kymenlaakson kylät ry ProAgria Kymenlaakso ry Kymen yrittäjät Osuuskauppa Ympyrä Osuuskauppa Ympäristö Pohjois-Kymen Kasvu ry Senaattikiinteistöt Metsähallitus Laatumaa Liikenne ja tekninen huolto: Fingrid Oyj Fortum Oyj Gasum Oy Haminan Energia Oy HaminaKotka Satama Oy Kotkan Energia Oy KSS Energia Oy Kymenlaakson Jäte Oy Kymenlaakson Sähkö Oy Kymenlaakson Vesi Oy Suomen Vesitieyhdistys ry Pohjolan Voima Oy VR-Yhtymä Oy Oy VR Rata Ab, Itä-Suomen ratakeskus Ympäristö ja luonnonvarat: Kotkan ympäristöseura Kymenlaakson lintutieteellinen yhdistys Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Suomen riistakeskus, Kaakkois-Suomi Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta Maataloustuottajain Kymenlaakson Liitto Metsänhoitoyhdistys, Kaakko Metsänhoitoyhdistys, Kymenlaakso Skogsvårdsföreningen Södra skogsreviret Metsänomistajien liitto, Kaakkois-Suomi Metsänomistajien liitto, Etelä-Suomi
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 16 Morenia Oy Turveteollisuusliitto ry Suomen Tuulivoimayhdistys ry Suomen Bioenergiayhdistys ry UPM Kymmene Oyj Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Sunila Oy Metso Paper Oy Suomen Latu ry Tutkimus- ja oppilaitokset: Etelä-Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutussäätiö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kotka Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvola Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Lappeenrannan tekninen yliopisto Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus Merikotka Muut toimijat: AKAVA, Kaakkois-Suomi STTK SAK:n Kymen aluepalvelukeskus Elinkeinoelämän keskusliitto EK KESKUSTA Kymenlaakson piiri Kymenlaakson Kokoomus ry. Kymen Perussuomalaiset Kymen Sosiaalidemokraattinen Piiri ry Kaakkois-Suomen vihreät ry. Vasemmistoliitto, Kaakkois-Suomen piirijärjestö Kristillisdemokraatit, Kymen piiri Kylätoimikunnat, asukasyhdistykset, harrastusjärjestöt 6.2 Osallistumismenettelyt ja tiedottamisen tavat Maakuntakaavan osallistumismenettelyjä ovat lakisääteiset nähtävillä olot, esittelytilaisuuksissa ja sidosryhmäneuvotteluissa käytävät keskustelut ja vapaamuotoinen kanssakäyminen kaavan valmistelijoiden kanssa. Esittelytilaisuuksien osanottajamäärää ja yhteydenottojen määrää seurataan. Lakisääteisten nähtävillä olojen yhteydessä dokumentoidaan, miten saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen tukena käytetään asiantuntijatyöryhmiä. Toimivia ja perustettavia työryhmiä ovat kaavatyön alkaessa 1. Kaupan ryhmä 2. Merialueen suunnitteluryhmä 3. Liikenteen ryhmä (Salpausselkä- ja E18- kehityskäytävät) Työryhmät voivat riittävän varhaisessa kaavoituksen vaiheessa esittää käsityksiään kaavan tavoitteista, ratkaisuvaihtoehdoista ja vaikutusten arvioinnista. Työryhmäkokouksista
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 17 laaditaan muistiot, joiden pääsisältö kootaan yhteen maakuntakaavan nähtävillä olojen yhteydessä erilliseksi dokumentiksi. 6.2.1 Tiedotus ja osallistumismenettelyt kaavoitusprosessin eri vaiheissa (vanha) Maakuntakaavan laatimisen käynnistäminen syksy 2012 Työstäminen ja päätöksenteko Tiedotus Osallistumisen muoto Palaute, jota saadaan Yleisten tavoitteiden asettelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta ja nähtävillä olon valmistelu Perusselvitykset ja lähtötietojen kokoaminen Maakuntahallituksen päätös maakuntakaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta Kuulutus Lausuntopyynnöt Tiedote Käsittely työryhmissä Lausunnot Osallisten suulliset tai kirjalliset kannanotot Muutosesityksiä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Tavoite- ja luonnosvaihe syksy 2012 Työstäminen ja päätöksenteko Tiedotus Osallistumisen muoto Palaute, jota saadaan OAS palautteen käsittely ja muutosten valmistelu maakuntahallituksen käsittelyyn Lähtötietojen riittävyyden ja lisäselvitysten tarpeen arviointi Tietojen täydentäminen ja analyysi, selvitysraporttien valmistelu ja käsittely asiantuntijatyöryhmissä Arvioidaan voimassa olevien maakuntakaavojen muutostarpeet Maakuntakaavan tavoitevaihtoehtojen valmistelu ja arviointi. Alustavien perusratkaisujen hahmottuminen. Valmistellaan maakuntaluonnos ja arvioidaan alustavasti kaavaratkaisujen ja mahdollisten vaihtoehtojen vaikutukset Tietopohjan täydennys, OAS:n toteutumisen seuranta ja korjaustarpeet Valmisteluvaiheen suullinen ja kirjallinen palaute vastaan otetaan ja analysoidaan. Laaditaan vastineet ja muutosesitykset Maakuntahallitus käsittelee maakuntaluonnoksen ja päättää sen nähtävillä olosta Maakuntahallitus käsittelee palautteen ja päättää maakuntakaavaehdotuksen valmistelusta Kuulutus Lausuntopyynnöt Tiedote Lakisääteinen viranomaisneuvottelu Työryhmät ja muu viranomaisyhteistyö Kunta- /seutukohtaiset työpajat Viranomaisneuvottelu Jatkoneuvotteluja sidosryhmien kanssa tarvittaessa Kunta - /seutukohtaiset yleisötilaisuudet Kirjallinen tai suullinen palaute tai sähköpostitse, internetsivujen palautekysely Ehdotusvaihe kevät 2013 Muutosesityksiä maakuntakaavan tavoitteisiin Muutosesityksiä sekä parannus- ja korjausehdotuksia luonnosten / vaihtoehtojen sisältöön, vaikutusten arvioinnin riittävyyteen ja lisäselvitystarpeisiin Työstäminen ja päätöksenteko Tiedotus Osallistumisen muoto Palaute, jota saadaan
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 18 Valmistellaan maakuntakaavaehdotus ja arvioidaan kootusti kaavaehdotuksen vaikutukset Kirjallinen palaute vastaan otetaan ja analysoidaan. Laaditaan vastineet ja muutosesitykset Maakuntakaavan korjaukset ja viimeistely Maakuntahallitus päättää maakuntakaavaehdotuksen nähtävillä olosta Maakuntahallitus käsittelee palautteen ja päättää esittää maakuntakaavaehdotuksen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi Kuulutus Lausuntopyynnöt Tiedote Yleisötilaisuudet seutukunnittain Täydentävät neuvottelut Kirjallinen muistuttaminen Kymenlaakson Liittoon nähtävillä oloaikana Lakisääteinen viranomaisneuvottelu Hyväksymisvaihe syksy 2013 Muistutuksia maakuntakaavaehdotuksen sisältöön ja sen yksityiskohtiin Työstäminen ja päätöksenteko Tiedotus Osallistumisen muoto Palaute, jota saadaan Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan Tiedote Kuulutus Vahvistamisvaihe Maakuntavaltuuston hyväksymisestä kirjallinen valitus ympäristöministeriöön Maakuntakaavan sisältöä tai kaavoitusmenettelyä koskeva valitus Työstäminen ja päätöksenteko Tiedotus Osallistumisen muoto Palaute, jota saadaan Mahdolliset valitukset käsitellään ja laaditaan liiton vastineet niihin Maakuntahallitus päättää vastineen antamisesta Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan Tiedote Kuulutus Maakuntavaltuuston informointi Toteutumisvaihe Maakuntavaltuuston päätöksestä aiemmin valittaneet voivat valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vahvistamispäätöksestä Ministeriöiden lausunnot Työstäminen ja päätöksenteko Tiedotus Osallistumisen muoto Palaute, jota saadaan Maakuntakaavan toteutumisen seuranta 6.3 Viranomaisyhteistyö Tiedotusvälineet, joissa kuulutukset julkaistaan, on lueteltu liitteessä 2. Osallistumismenettelyjen toteutumista seurataan kaavaprosessin kuluessa ja raportoidaan osallistumisselostuksessa tai kaavaselostuksessa. Maakuntakaavaa valmisteltaessa järjestetään kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua (MRL 66, MRA 11 ) ympäristöministeriön ja maakunnan liiton kesken. Neuvotteluihin
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 19 kutsutaan Kaakkois-Suomen ELY- keskus ja myös ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestetään, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos ja alustava työohjelma ovat käytettävissä. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Ennen luonnosvaiheen nähtävillä oloa ja tarpeen mukaan muutoinkin järjestetään työneuvotteluja. Lakisääteisten viranomaisneuvottelujen hyväksytyt muistiot liitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteeksi. Kuntien ja muiden keskeisten viranomaistahojen kanssa käydään neuvotteluja maakuntakaavan lähtökohdista, sisällöstä, tavoitteista ja ratkaisuvaihtoehdoista. Keskeisten neuvottelujen muistiot dokumentoidaan. 7 Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät 7.1 Mitä vaikutuksia selvitetään 7.2 Arvioinnin toteutus Kaavaa laadittaessa selvitetään kaavan toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset sekä arvioidaan niiden merkittävyys. Näin menetellään myös tarkasteltavien vaihtoehtojen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Tarkastellaan MRA 1 :n edellyttämällä tavalla vaikutuksia, jotka kohdistuvat ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa osallisille sekä päättäjille tietoja kaavan toteuttamisen merkittävistä vaikutuksista. Arviointi tarjoaa lisäksi työkaluja haitallisten vaikutusten lieventämiseksi ja edesauttaa parhaiden mahdollisen maankäyttöratkaisujen löytämiseksi. Arviointityö integroidaan kiinteästi kaavan laatimisprosessiin ja vaikutusten arviointi on mukana kaavan kaikissa eri laadintavaiheissa. Arviointi käynnistyy, kun kaavaprosessin laatimistyö alkaa. Tavoitteena on tuottaa arviointitietoa mahdollisimman ajantasaisesti kunkin kaavavaiheen käyttöön. Vaikutusten arvioinnit tehdään liiton omana työnä. Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunnan jäsenet tuovat omia ajatuksiaan arviointiin mukaan ja toimivat arviointityötä konsultoivana asiantuntijatyöryhmänä. Vaikutusten arviointi suoritetaan sillä tasolla ja tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 20 7.3 Arvioinnin tulokset Vaikutukset Natura 2000-verkostoon arvioidaan aluekohtaisesti ja varaudutaan tarvittaessa vaikutusten selvittämiseen luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tarkkuudella. Lisäksi varaudutaan vaikutusten arviointiselvityksiin myös mahdollisten muiden erityistarkastelua vaativien aihealueiden osalta. Arvioinnissa käytetään soveltuvin osin hyväksi aikaisempia arviointiselvityksiä. Arvioinnin tukena on myös Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG. Kokonaisvaikutusten arvioinnissa tarkastellaan koko vaikutusaluetta, kaavaa ja sen eri tekijöitä kokonaisuutena. Tässä yhteydessä arvioidaan vaikutuksia myös mm. muihin maakunnallisiin tavoitteisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin (maakuntaohjelma, maakuntasuunnitelma yms.). Myös kaavatyölle asetettujen maakuntakaavatavoitteiden vaikutukset ja tarkasteltavien vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan. Arvioinnin tehtävä on tukea sekä vaihtoehtojen laadintaa että kaavaratkaisun valintaa. Tarkasteltavien kaavavaihtoehtojen vaikutusten arviointi suoritetaan kuten maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. Arvioinnin keskeiset tulokset dokumentoidaan erillisselvityksissä. Arviointiselvityksiä laaditaan Kymenlaakson Liiton suunnittelijoiden toimesta. Arvioinnin erillisselvityksissä käsitellään tiettyihin aiheisiin tai alueisiin liittyviä kysymyksiä (esimerkiksi kaavaratkaisujen vaikutukset Natura 2000 kohteisiin). Arvioinnissa käytetään tarpeen vaatiessaan eri alojen asiantuntijoita tai konsultteja. Kaavan vaikutuksia kuvataan maakäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla (esim. vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, vaikutukset liikenteeseen, energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon jne.). Vaikutuksia arvioidaan kaavamerkintäkohtaisesti sillä tasolla ja tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Erityisesti erillisselvityksien tarkasteluissa tutkitaan yksittäisen merkinnän vaikutusta ympäröivään alueiden käyttöön ja ympäristöön. Arviointituloksiin voi tutustua osana kaavamateriaalia, jota toimitetaan kirjallisena ja sähköisessä muodossa. Selvityksissä kuvataan merkittävät vaikutukset sanallisesti. Arvioinnissa käytettään apuna myös arviointitaulukkoa. Kaavaprosessin aikana saatu palaute huomioidaan ja vaikutusten arviointeja täydennetään arviointikulun edettäessä. 8 Kaavoituksen kulku, päätöksenteko ja mahdollisuudet vaikuttaa (vanha) 8.1 Maakuntakaavan laatimisen käynnistäminen, syksy 2012 Yleisten tavoitteiden asettelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta ja nähtävillä olon valmistelu Perusselvitykset ja lähtötietojen kokoaminen Maakuntahallituksen päätös maakuntakaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta Lakisääteinen viranomaisneuvottelu Lausunnot Osallisten suulliset tai kirjalliset kannanotot Valmistuvat asiakirjat
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 21 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Selvitysraportteja 8.2 Tavoite- ja luonnosvaihe, syksy 2012 OAS palautteen käsittely ja muutosten valmistelu maakuntahallituksen käsittelyyn Lähtötietojen riittävyyden ja lisäselvitysten tarpeen arviointi Tietojen täydentäminen ja analyysi, selvitysraporttien valmistelu ja käsittely asiantuntijatyöryhmissä Arvioidaan voimassa olevien maakuntakaavojen muutostarpeet Maakuntakaavan tavoitevaihtoehtojen valmistelu ja arviointi Alustavien perusratkaisujen hahmottuminen Valmistellaan maakuntaluonnos ja arvioidaan alustavasti kaavaratkaisujen ja mahdollisten vaihtoehtojen vaikutukset Tietopohjan täydennys, OAS:n toteutumisen seuranta ja korjaustarpeet Valmisteluvaiheen suullinen ja kirjallinen palaute vastaan otetaan ja analysoidaan. Laaditaan vastineet ja muutosesitykset Maakuntahallitus käsittelee maakuntaluonnoksen ja päättää sen nähtävillä olosta Maakuntavaltuuston informointi Maakuntahallitus käsittelee palautteen ja päättää maakuntakaavaehdotuksen valmistelusta Kunta - /seutukohtaiset yleisötilaisuudet Kirjallinen tai suullinen palaute tai sähköpostitse, internetsivujen palautekysely Muutosesityksiä sekä parannus- ja korjausehdotuksia luonnosten / vaihtoehtojen sisältöön, vaikutusten arvioinnin riittävyyteen ja lisäselvitystarpeisiin Valmistuvat asiakirjat Maakuntakaavan tavoitteet Tavoitteiden arviointi Selvitysraportteja Maakuntakaavaluonnos Maakuntakaavaselostuksen luonnos Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntakaavaluonnoksen arviointiselvitys Maakuntakaavaluonnoksen Natura 2000-arviointiselostus Muu nähtäville asetettava lähtöaineisto 8.3 Ehdotusvaihe, kevät 2013 Valmistellaan maakuntakaavaehdotus ja arvioidaan kootusti kaavaehdotuksen vaikutukset Kirjallinen palaute vastaan otetaan ja analysoidaan. Laaditaan vastineet ja muutosesitykset Maakuntakaavan korjaukset ja viimeistely Maakuntahallitus päättää maakuntakaavaehdotuksen nähtävillä olosta Maakuntahallitus käsittelee palautteen ja päättää esittää maakuntakaavaehdotuksen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi Yleisötilaisuudet seutukunnittain
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 22 Täydentävät neuvottelut Kirjallinen muistuttaminen Kymenlaakson Liittoon nähtävillä oloaikana Lakisääteinen viranomaisneuvottelu Muistutuksia maakuntakaavaehdotuksen sisältöön ja sen yksityiskohtiin Valmistuvat asiakirjat Maakuntakaavaehdotus Maakuntakaavaehdotuksen selostus Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumisselostus Arviointiselvitys Natura 2000-arviointiselvitys 8.4 Hyväksymisvaihe, syksy 2013 Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan Maakuntavaltuuston hyväksymisestä kirjallinen valitus ympäristöministeriöön Maakuntakaavan sisältöä tai kaavoitusmenettelyä koskeva valitus Valmistuvat asiakirjat Maakuntakaava 8.5 Vahvistamisvaihe 8.6 Toteutumisvaihe Mahdolliset valitukset käsitellään ja laaditaan liiton vastineet niihin Maakuntahallitus päättää vastineen antamisesta Maakuntavaltuuston päätöksestä aiemmin valittaneet voivat valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen vahvistamispäätöksestä Ministeriöiden lausunnot Valmistuvat asiakirjat Valitusvastineet Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan Maakuntavaltuuston informointi Valmistuvat asiakirjat Vahvistettu maakuntakaava Vahvistamispäätös Maakuntakaavan toteutumisen seuranta Valmistuvat asiakirjat Seurantaraportit
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 23 9 Yhteystiedot Kymenlaakson Liitto PL 35 (Karhulantie 36 B), 48601 KOTKA Puhelin: 05-230 8900 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kymenlaakso.fi Fax: 05-2308910 Internet: www.kymenlaakso.fi ------------------------------------------------------------------------------- Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen Maakuntakaavainsinööri Hanna Lampinen Ympäristösuunnittelija Frank Hering Suunnitteluinsinööri Lotta Vuorinen Suunnittelija Panu Ahola Suunnitteluavustaja Pirjo Hakala
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.8.2012 24 Liite 1 Kaava-alue ja vaikutusalue