Kaukomatkat terveyden uhka - totta vai tarua? III / 2009 H. Kyrönseppä, infektiolääkäri
Infektiotautien esiintyvyys Kolme suurta: malaria 300 milj. (ilmoitett.) HIV/Aids 4.3 milj. (ilmoitett.) - kuoll. 2.9 milj. TB 3 milj. (yleisvaar.) Epidemioina: - influenssa - dengue, muut arbovir. - g-enteriitit (kolera, salm., kamp., shig., tox.colit) Yksitt. tai pienemp. epidem. (vv-kuumeet, SARS..)
Arvioitujen terveysongelmien ilmaantuminen 100 000 tropiikkiin matkustanutta henkilöä kohden / kk Steffen R, 1999 24.09.03
Matkailijan kuumetauteja Tavallisia ja laajalla alueella esiintyviä malaria, denguekuume, lavantauti*, virushepatiitit*, HIV-infektio*, sekundaarinen syfilis* Harvinaisempia ja laajalla alueella esiintyviä riketsioosit eli pilkkukuumeet*, Q-kuume*, leptospiroosi*, toksoplasmoosi*, amebiaasin maksaabsessi*, bruselloosi*, akuutti skistosomiaasi, filariaasi Harvinaisempia ja rajoitetulla alueella esiintyviä viskeraalinen leishmaniaasi*, toisintokuume, afrikkalainen unitauti, rutto, melioidoosi, keltakuume, verenvuotokuumeet * esiintyy myös Euroopassa
Kuumeileva matkailija Tavalliset taudit ovat tavallisimpia samat infektiot kuin kotimaassa hengitystieinfektiot, virtsatieinfektiot ym. matkailuun liittyvät infektiotaudit turistiripuli ylivoimaisesti yleisin kliininen diagnoosi yleensä helppo
Kuumeileva matkailija On otettava huomioon, että kyseessä saattaa olla: henkeä uhkaava hoidettavissa oleva sairaus malaria sepsis, lavantauti, leptospiroosi, pilkkukuumeet tavanomaisesta poikkeavia eristystoimia vaativa sairaus meningokokki-infektio, verenvuotokuumeet
Matkailijan kuumeen syyt aineistot trooppisten tautien klinikoista, lähetesairaaloita Diagnoosi Mc Lean ym. Doherty ym. (Kanada, n=587) (UK, n=195) Malaria 32% 42% Muu infektio 37% 32% Muu syy 6% 5% Diagnoosi ei selvinnyt 25% 21%
Miksi kuumeilevalta matkailijalta pitää etsiä malariaa? tavallinen tauti hoidettavissa oleva tauti kuolleisuus korkea malariapotilaan yleistila voi huonontua muutamassa tunnissa hyväkuntoisenkin kuumeilevan matkailijan tutkiminen on aina kiireellinen asia
Maailman malariatilanne 40 % ihmiskunnasta endeemisellä alueella n. 300-500 miljoonaa infektiota / vuosi 1.5-3 miljoonaa kuolemaa / vuosi
SUOMEN MALARIATAPAUKSET 2003 2008 MALARIALAJIT 2003 2004 2005 2006 2007 2008 potilaat 22 26 25 30 21 40 Malarialajit P. falciparum 14 20 19 20 15* 33* P. vivax 8 5 3 6 4* 6* P. ovale - 2 2 1 1 2 P. malariae - - - 2 1 1** P. sp. - - 1 1 1*** - * yksi kaksoisinfektio P.falciparum+P.vivax ** yksi kaksoisinfektio P.falciparum+P.malariae *** P.knowlesii
SUOMEN MALARIATAPAUKSET 2003-2008 TARTUNTAPAIKKA 2003 2004 2005 2006 2007 2008 potilaita 22 26 25 30 21 40 Tartuntapaikka (%) Afrikka yht. 72% 92% 88% 80% 71% 82% potilaita 16 24 22 24 15 33 Intian niemimaa 1 1 1 6 0 3 Kaakkois-Aasia ja Oseania 3 0 1 0 5 4 Etelä-Amerikka 2 1 1 0 1 0
Malaria - itämisaika ja oireet Itämisaika P. falciparum: yleensä 7-14 vrk, harvoin yli 1 kk, aniharvoin yli 1 v P.vivax, P.ovale, P.malariae : viikkoja, jopa kuukausia P.vivax ja P.ovale: piilevistä maksamuodoista kuukausien, jopa vuosien kuluttua Oireet kuume: jaksottaista tai jatkuvaa P. vivax ja P. ovale 48 h välein, P. malariae 72 h välein P. falciparum: kuume millaista tahansa mitä tahansa muita oireita päänsärky, jäsensäryt tavallisia ripuli, yskä
Malariadiagnoosi tropiikista palaavan kuume on malaria kunnes toisin todistettu malarianäytteet on otettava ja tutkittava päivystysluonteisesti lähimmässä päivystyspisteessä, missä se on mahdollista malarian hoito on aloitettava välittömästi
MALARIAN DIAGNOOSI B-Plas-O (KL 2315) malariaplasmodit verinäyte sormenpäästä 1. sivelynäyte - kuten diffilasi - kiinnitetään, värjätään - vähintään yksi lasi tutkitaan lähimmässä päivystyslaboratoriossa 2. paksupisaranäyte - ilmakuivataan - ei kiinnitetä - värjätään ja tutkitaan erikoislaboratoriossa * päivystyslab. ilmoittaa malaria+/-, karkea parasitemia% * virka-aikana HUSLAB Parasitologian lab. ilmoittaa lajin ja tarkan %:n
MALARIAN DIAGNOOSI jos 1. malarianäyte on negatiivinen > näytteenotto toistetaan 4-6 tunnin kuluttua, kuumepiikin aikana, seuraavana aamuna muut laboratoriokokeet: veriviljely x 2, Tvk, CRP, ALAT, Krea, Na, K, Astrup, B-gluk, S-Bil, LD, ekg, plv, thoraxrtg epäspesifiset laboratoriolöydökset malariassa: hemoglobiini, leukosyytit, trombosyytit matalat CRP koholla
MALARIAN HOITO hoito on aloitettava välittömästi malariapotilas kuuluu sairaalahoitoon ennen kuin malarian tyypitys on tiedossa, suunnataan hoito kattamaan resistentti P. falciparum kiniini i.v. tai p.os. (+ doksisykliini, jos tartunta Thaimaan raja-alueilta) jos kiniiniä ei ole saatavilla, vaihtoehdot: meflokiini / atovakoni + proguaniili = Malarone jos tiedossa, että kyseessä P. vivax, P.ovale tai P. malariae klorokiini (+ primakiini jos P. vivax tai P. ovale) katso tarkemmin Akuuttihoito-opas konsultoi infektiopäivystäjää
Potilastapaus 30-v Nigeriasta kotoisin oleva mies, asuu Suomessa Sairastanut malarian noin 6 v sitten kävi Nigeriassa ilman malarian estolääkitystä Nyt Nigeriassa 6 viikkoa maaseutuolosuhteissa, ei estolääkitystä Noin 2 viikkoa Suomeen paluun jälkeen päänsärkyä, univaikeuksia, lihassärkyä, kutinaa Noin 3 viikkoa Suomeen tulon jälkeen iltaisin horkkamaista kuumetta ad 38.5. Opiskelee, koulusta ei ole ollut poissa. Kun kuume jatkunut n. 5 pv, käynyt päivystyksessä sai Kefexin-kuurin, josta ei apua
Potilastapaus Kun kuume jatkunut n. 7 pv, hakeutuu terveyskeskukseen ja kertoo epäilevänsä malariaa status: yt hyvä, statuksessa ei poikkeavaa lab Hb 133, leuk 4.0, tromb 97, CRP 59, La 12 soittaa sovitusti vastauksista samana päivänä: Potilas kertoo, että nyt on kova kuume eikä voi hyvin. Nyt voisi ottaa malarianäytteet tk-lääkäri soittaa Meilahden päivystävälle sisätautilääkärille, joka kehottaa lähettämään potilaan sinne. Faksataan teksti lähetteeksi.
Ppkl:lla Potilastapaus yt hyvä, RR 114/68, p 107/min, T ax 38.9, statuksessa ei poikkeavaa Hb 130, leuk 4.8, tromb 81, K 4.2, Na 135, CRP 62, Krea 93, ALAT 16, Bil 37 B-Para-O positiivinen, parasitemia alle 2% Hoito: kiniini p.os. seuraavana päivänä parasiittilaboratorio ilmoittaa malarialajiksi P. falciparum HYKS Auroran infektio-osastolle 2. hoitopäivästä kuumeeton kotiutuu hyväkuntoisena 5 vrk hoidon jälkeen kiniini p.os yhteensä 10 vrk
Malarian ehkäisy Hyttysen pistojen välttäminen - auringon laskun ja nousun välillä - peittävä pukeutuminen - hyttyskarkotteet (sis. DEET) - hyttysten hävittäminen makuutiloista - vuodeverkot
Malarian lääke-ehkäisy meflokiini (Lariam) 1 tabl. x1/vko; aloitus 1-3 vkoa ennen, jatkettava 4 vkoa matkan jälkeen - atovakoni-proguaniili (Malarone) 1 tabl. x1/pv.; 1 vrk ennen, 7 vrk jälkeen - doksisykliini pahimmille resistenssialueille 1 tabl. x1/pv; 1 vrk ennen, 4 vkoa jälkeen Rajoitukset; raskaus, alle 8-vuotiaat - klorokiini käy vain Karibialla, jkv. Aasiassa
Denguekuume Aedes aegypti naarashyttynen levittää Denguevirusta syö päiväaikaan elää ihmisasumusten lähellä munii vettä varaaviin säiliöihin
Denguekuume aiheuttaja: flavivirus, 4 eri serotyyppiä tartunta: ihmisestä toiseen hyttysenpiston välityksellä (Aedes aegypti, pistää päivällä) 50-100 miljoonaa tartuntaa/v, esiintyy laajalti trooppisissa maissa, lisääntymässä, laajoja epidemioita: slummit, urbanisaatio, lentomatkailu (Bolivia! 2009) Suomessa diagnosoidaan 20-36/vuosi, todennäköisesti tapauksia enemmän Dengue-verenvuotokuumetta Kaakkois-Aasiassa ja Karibialla, Afrikassa vähemmän
Dengue tapausselostus (1) 31-v helsinkiläinen nainen aik. terve, ei tropiikin matkoja 3 vk lomamatka Thaimaahan: Bangkok, Phuket, Phi Phi-island, kotiin 10.6.03 ei rokotuksia, ei malarian estolääkitystä runsaasti hyttysenpistoja 11.6. päänsärkyä, silmäsärkyä 12.6. T ax 37.6 13.6. T ax 38 14.6. kuumeeton 15.6. (pv 5) punapilkkuista ihottumaa käsivarsiin-vartalolle - jalkoihin
Dengue tapausselostus (2) 16.6. vo:lle (pv 6) ihottuma punapapulaista hentoa ihottumaa vartalolla, kasvoissa, raajoissa, eniten ranteiden volaaripuolella, säärissä ja ristiselässä Hb 132, leuk 2.9, neut 0.98, tromb 167 19.6. ihottuma laskussa 23.6. (pv 13) ALAT 44, ASAT 49 dengue-va pv. 6 IgG <10, IgM neg pv. 8 Ig G <10, IgM pos pv. 13 IgG 80, IgM pos
Denguekuume itämisaika lyhyt, 2-7 vrk oireet kuume usein kaksivaiheinen päänsärky, jäsen- ja nivelsäryt pahoinvointi hengitystieoireet imusolmukesuurentumat ihottuma oireet häviävät kahden viikon kuluessa usein pitkittynyt väsymys ja depressio laboratoriolöydökset: leukopenia trombopenia maksaentsyymien nousu diagnoosi vasta-ainemääritys malarian poissulku hoito ei spesifistä hoitoa ehkäisy hyttysen pistojen ehkäisy
HYKS:ssä todetut denguetapaukset 1997-2002 potilaita 22 miehiä 14, naisia 8 ikä 22 53 v keskimäärin 37,9 v AASIA VÄLI- JA ETELÄ- AMERIKKA AFRIKKA
Chikungunya-infektio sukua Pogostan Sindbis-virukselle hyttysen pistosta; Komorrit, Réunion, Intia korkea kuume, nivel- ja lihaskivut, ihottuma, päänsärky IA 7-14 vrk Dg: tutk. Sindbis-v.a. (chikungunyaepäily) Diffinä dengue
Keltakuume IA 3-6 vrk; yleisvaarallinen tart.tauti lievä: kuume, ps., lihassäryt vaikea: yleist. kipuja, kova ps., harva pulssi, maksan ja mun. toimintahäir., verenvuotoja kokon.kuolleisuus 5%; jos ikter. 20-50%
Japanin aivokuume hyttysen pistosta; IA 4-15 vrk lievästä kuumetaudista vakavaan meningoenkefaliittiin: alk. kuume, ps., pah. vointi, oksenn.; myöh. niskajäykk.,ärtyvyys, tajunnan tason lasku, halvaus, kouristelu kokonaiskuolleisuus 2-11% usein neuropsykiatrisia jälkioireita
Verenvuotokuumeet Lassa-, Ebola-, Kongon-Krimin vv-kuume IA vaihtelee (muutama pv 3 vk) kuumeilu, ps., lihassäryt, pah.v., väsymys, suu- ja nielutulehdus, verenvuodot Lassaan, Kongon-Krimiin auttaa ribaviriini eristys tarpeen jo epäilyssä (pt, näytteet)
Puutiaisenkefaliitti (TBE) 10-30% tartunnoista johtaa sairastumiseen IA 7-14 vrk; dg vasta-aineilla 2-vaiheinen: a) kuume, flunssaoireet b) oireettoman vaiheen jälkeen enkefaliitti, kesto 1vk 2 kk, osalle sekveleitä Pysyvä immuniteetti. Hyvä rokote.
HIV-infektio ulkomailta hankituista infektiotaudeista HIV-infektio aiheuttanut eniten kuolemantapauksia viimeisen 20 vuoden aikana infektiopotilaita tutkittaessa on syytä arvioida, voiko taustalla olla immuunipuolustusta heikentävä tila, kuten pitkälle edennyt HIV-infektio? kyseessä olla HIV-infektion ensitauti?
HIV ensitauti 30-50%:lle tartunnan saaneista itämisaika 2-6 viikkoa kuume, imusolmukesuurentumat, ihottuma (tonsilliitti, CNS-oireet) leuko-ja trombopenia vasta-aineet positiivisiksi 90%:lla 4 viikossa -> jos vahva epäily, on syytä tutkia lisäksi HIV-PCR tai uusia vasta-ainetutkimus 3-4 kk kuluttua altistuksesta - turvaseksiohjeet!
Riketsioosit eli pilkkukuumeet Suomessa matkailijoiden tauteja todetaan muutamia vuodessa, todennäköisesti suuri osa jää diagnosoimatta voivat aiheuttaa henkeä uhkaavia infektioita, etenkin jos diagnoosi viivästyy tartunta: niveljalkaisen, riketsialajista riippuen puutiaisen, kirpun tai vaatetäin, pureman välityksellä itämisaika yleensä alle kaksi viikkoa
Oireet: Riketsioosit eli pilkkukuumeet äkillinen korkea kuume, lihaskivut, voimakas päänsärky makulopapulaarinen ja/tai purppuraihottuma ilmaantuu 3-7 vrk kuluttua useissa riketsiooseissa aina ei ihottumaa kuolionäppy eli eschar eli tache noire puremakohdassa osassa puutiaisen levittämiä pilkkukuumeita ja pensaikkopilkkukuumeessa
Riketsioosit eli pilkkukuumeet Diagnoosi kliininen vasta-aineiden määritys (positiiviseksi vasta viikkojen kuluttua) PCR biopsiasta (tutkimuskäytössä) Hoito doksisykliini -vaste yleensä nopea vahvassa kliinisessä epäilyssä on perusteltua aloittaa empiirinen hoito, kun riittävästi (4-6) malarianäytteitä ja bakteriologiset näytteet on otettu
Riketsioosit African tick typhus, potilastapaus 62-v aikaisemmin terve suomalainen nainen 10 pv Etelä-Afrikan pakettimatka 2003 15.-18.2. Kapkaupunki 20.-22.2. Krugerin luonnonpuisto malarian estolääkityksenä Malarone 27.2. vas. rintakehälle paise, jossa piste keskellä 1.3. kuume 37.7 3.3. ppkl:lle, kuume jatkuu, leuk 3.9, CRP 9, tromb 189, malarianäyte x 2 negat, 4.3. sairaalaan, T ax 37.9, päänsärkyä, vas. rintakehällä kuolionäppy Doximycin 100 mgx2 viikon ajan - kuume ja yleisoireet häviävät nopeasti 5.3. Ricketsia-va negat, kuolionäpystä Ricketsia-PCR postiiivinen: R. Africae
Lavantauti eli typhoid fever aiheuttaja Salmonella typhi tartuntareitti: uloste käsi suu esiintyvyys: 6 / 100 000 kehitysmaamatkailijaa, Suomessa 3-8/vuosi itämisaika: 7 14 vrk (3 60 vrk) oireet kuume päänsärky yskä ruuansulatuskanavan oireet pahoinvointi, oksentelu, ummetus/ripuli
Lavantauti eli typhoid fever laboratoriolöydökset leukosyytit normaalit tai matalat CRP lievästi tai kohtalaisesti kohonnut liitännäislöydökset pulssi hidas kuumeeseen nähden iholla rose spots hepatosplenomegalia diagnoosi: veriviljely voi olla viljeltävissä: luuytimestä, ulosteesta, virtsasta, sappinesteaspiraatista, iholta (rose spots) hoito: fluorokinolonit, keftriaksoni
Rutto (pestis) Rauhasrutto, sepsis, pneumonia Afrikka, Aasia, E-Amer., USA IA 2-8 vrk; jyrsijöiden kirpuista rauhasrutto tavallisin, ing.seutu, kainalot korkea kuume, isot rauhaset bubo hoidon viivästyessä mortalit. 50-100% SM paras, tetrasykl./fluorokinol. tehoavat
Kolera useimmiten juomavesitartunta kuumeeton ripuli- ja oksennustauti, nestehukka jopa 20L/vrk! hoitona ns. ripulijuoma (sis. sokeria ja suoloja: ORS/WHO-Unicef; Osmosal) nopealla oraalisella nesteytyksellä mortaliteetti vain 1-2%
Matkaripulin aiheuttajat (%) Bakteerit 50-75 ETEC 5-70 kampylob. 0-30 salmonellat 0-15 shigellat 0-10 vibriot ym. 0-5 Alkueläimet Giardia 0-5 Entamoeba 0-2 Cryptospor. 0-2 Virukset 0-20 Tuntematon 20-40
SUOLISTON PARASIITTITAUDIT EPIDEMIOLOGIAA AMEBIAASI 10% MAAPALLON VÄESTÖSTÄ SAIRASTAA 40 000-100 000 IHMISTÄ / VUOSI KUOLEE GIARDIAASI 200 MILJOONAA IHMISTÄ SAIRASTAA MATOTAUDIT SAIRASTAVIA MILJARDEJA SUOLINKAISEN KANTAJIA 800-1000 MILJ. KOUKKUMADON KANTAJIA 700-900 MILJ.
AMEBIAASI 1 Oireet: - suurin osa ameeban kantajista oireettomia vain 10% ameebakannoista patogeenisia - IA 3vk kk:ia (vuosia) - lievää ripulia veriripulia/dysenteria - koliikkimaisia mahakipuja, lämpöilyä, väsymystä; komplikaatioita
AMEBIAASI 2 Diagnoosi - kystan osoitus ulosteesta - vasta-aineet + jos kudosinvaasio (esim. maksapaise tms.) Hoito - metronidatsoli 400-800mg x3 (5-10pv)
Ameba maksa-absessi aiheuttaja: Entamoeba histolytica tartunta: uloste - käsi - suu -reittiä oireet: kuume ja oikeanpuoleinen kylkikipu diagnoosi kuvantamistutkimuksissa tyypillinen löydös ameba vasta-aineet ovat koholla ulosteen parasiittinäyte usein negatiivinen punktio vain, jos ddg bakteeriabsessi hoito: metronidatsoli + diloksanidifuroaatti
GIARDIAASI Tartunta kystien välityksellä suun kautta (usein vedestä) - IA 1-3 vk; tyypillisesti ylävatsakipuja, pah.v., turvotusta, ripulia (aaltoilevasti) - hoitona tinidatsoli (tai metronidatsoli) - vaihtoehtona albendatsoli
Skistosomiaasi eli bilhartsioosi Imumatotauti Tartunta saadaan kontaktissa makeaan veteen
Skistosomiaasi Epidemiologiaa Endeeminen 74 kehitysmaassa Yli 80% tartunnan saaneista trooppisessa Afrikassa
Skistosomiaasi Ihmiselle taudin voi aiheuttaa Schistosoma mansoni - suoliston laskimot Schistosoma japonicum - suoliston laskimot Schistosoma haematobium - virtsateiden laskimot Schistosoma mekongi - suoliston laskimot Schistosoma intercalatum - virtsateiden laskimot (Schistosoma bovis) (Schistosoma matthei)
Munat Schistosoma mansoni paksusuolen limakalvolle ja ulosteeseen osa porttilaskimokierron mukana maksaan Oireet ja löydökset Usein oireeton tai vähäoireinen Väsymys Koliitti: veriripuli, vatsakivut, kuume Suolistopolypoosi -> vuoto
Schistosoma haematobium Munat virtsarakon limakalvolle ja virtsaan, >50%:lla myös suoleen Oireet Terminaalinen hematuria Kipu virtsatessa, virtsapakko Löydökset Munat kalkkeutuvat -> virtsateiden fibroosi -> kalsinoosi Ureterdilataatio (alakolmannes) Munuaiset: hydronefroosi, krooninen pyelonefriitti, munuaisten vajaatoiminta Ennuste Virtsateiden syövän riski lisääntynyt
Leishmaniaasit Viskeraalinen Kutaaninen - vektorina hietakärpänen, levinneisyys kartassa; IA vk:ja -- kk:ia - visker.: kuume, ly.adenopatia, anemia, leuko- ja trombopenia - iholla kroon. haavaumia
IHOLEISMANIAASI
IHON BAKTEERI-INFEKTIOITA
IHON DERMATOFYYTTI-INFEKTIOITA
LARVA MIGRANS
TUNGA PENETRANS
MYIASIS
Matkailijan tartuntatautiriskit tavanomaisilla lyhyillä turistimatkoilla kohteesta riippumatta suhteellisen pienet jos kyseessä on pidempi oleskelu, asutaan paikallisissa olosuhteissa ja eletään paikallisten ihmisten kanssa, riskit lisääntyvät suoliston parasiittitautien riski on sitä suurempi, mitä kauemmaksi matka suuntautuu ja mitä pidempi on oleskelun kesto tuberkuloositartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin paikalliseen väestöön ja vähintään usean kuukauden oleskelun endeemisellä alueella
Kuumeilevan matkailijan tutkiminen Malariapotilaan yleistila voi huonontua muutamassa tunnissa, joten KUUMEILEVAN MATKAILIJAN TUTKIMINEN ON AINA KIIREELLINEN ASIA
Merkittävien tautien leviäminen lentoteitse Yleisvaaralliset - anthrax 2-5 pv - difteria 1-7 - keltakuume 3-6 - vv-kuumeet 1-3 vk - kolera h-pv, shig, salm - rutto 2-8 - tuberkuloosi Muut infektiotaudit - malaria - HIV-infektio - resp. infektiot
Kuumeilevan matkailijan tutkiminen HUOLELLINEN ANAMNEESI tarkka kronologinen matkaanamneesi: lähtö- ja paluupäivä oleskelualueet liikematka/reppuselkäturismi asumisolosuhteet maaseutumatkat tarkka kronologinen oireanamneesi -> pisin ja lyhin mahdollinen itämisaika
Matkailijan kuumetautien IA:ja 1. lyhyt IA (< 7 vrk) turistiripuli, denguekuume, muut arbovir. 2. keskipitkä IA (< 21 vrk) malaria, A-hepatiitti, lavantauti, riketsiosit, leptospiroosi, verenvuotokuumeet 3. pitkä IA (> 21 vrk) malaria, virushepat., ak. HIV, sek.syfilis, TB, ameeba-abs., skistosomiaasi, visc. leishmaniaasi
Rokotukset 1 keltakuume - pakollinen trooppisessa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa (kartta) - ensirokotus voimassa 10. pnä - 10 v. - ainoa pakollinen kv. liikenteessä
Rokotukset 2 TÄRKEÄT - tetanus-diphtheria (Td) toksiinirokote, voimassa 10 v. - polio inj. (Salk) tai oraalinen (Sabin), 5-10 v. - A-hepatiitti 2 inj., väli 6-12kk, voimassa 20 v. (?)
Rokotukset 3 Riskin mukaan harkittavia - B-hepatiitti: oleskelu endeem. alueella - lavantauti: oraalinen/injektio - MPR-rokote (lapsille) - mc-meningiitti: Afrikan mening.vyöhyke! - japaninenkefaliitti: endeem.alueen kartta - punkkienkefaliitti - rabies: erikoistapauksissa
Yleisvaaralliset tartuntataudit Anthrax Cholera Diphtheria Febris flava (keltak.) F. haemorrhagica F. paratyphoides F. typhoides (typhoid) Hepatitis A Infectio EHEC Inf. meningococcica Pestis (bubo, sepsis) Poliomyel. acuta Shigellosis Syphilis Tuberculosis
Onkosersiaasi eli jokisokeus Onchocerca volvulus mato - vektorina mäkärä (Simulium), jokien varrella, lähinnä keskisessä Afrikassa, pitkä IA! - oireina kutina, kroon. ihomuutokset, subkutaan. kyhmyt, lymfadenopatia - selvä eosinofilia - silmämuutoksia, voi johtaa sokeuteen