Pyhäjärvi, Nivunki, Karjalanjärvi, Valkiajärvi, Valkialampi ja pienet lammet rantaasemakaava

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärvi, Nivunki, Karjalanjärvi, Valkiajärvi, Valkialampi ja pienet lammet rantaasemakaava UPM Kymmene Oyj Kaavaselostus Hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa 24.10.2016 49. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.8.2016 P22501

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 1.2 Ranta-asemakaava... 1 1.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 2 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 2.1.2 Luonnonympäristö... 3 2.1.3 Kulttuuriympäristö... 17 2.1.4 Maanomistus... 19 2.2 Suunnittelutilanne... 20 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 20 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 22 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 22 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 22 3.2.1 Osalliset... 22 3.2.2 Vireilletulo... 22 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 22 3.2.4 Viranomaisyhteistyö... 26 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 28 4.1 Kaavan rakenne... 28 4.1.1 Mitoitus... 29 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 31 4.3 Aluevaraukset... 31 4.4 Kunnallistekniikka... 34 4.5 Ranta-asemakaavan yleismääräykset... 35 4.6 Kaavan vaikutukset... 35 4.6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 35 4.6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 35 4.6.3 Vaikutukset liikenteeseen... 36 4.6.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 36 4.6.5 Vaikutukset maisemaan... 37 4.6.6 Taloudelliset vaikutukset... 37 4.6.7 Sosiaaliset vaikutukset... 37 4.7 Vaikutukset Natura 2000 verkostoon... 38 4.8 Kaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin... 38 4.8.1 Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 38 4.8.2 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin VAT... 39 4.8.3 Suhde maakuntakaavaan... 42 4.9 Kaavamerkinnät ja määräykset... 44 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 44 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 44 5.2 Toteutuksen seuranta... 45

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus II Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Luonto- ja linnustoselvitys Luonnoksen lausunnot, huomautus sekä vastine Yhteenveto ja vastine ehdotuksen palautteeseen Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Natura-arviointi Kaavakartta ja määräykset

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 (44) KITEEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVI, NIVUNKI, KARJALANJÄRVI, VALKIAJÄRVI, VALKIALAM- PI JA PIENET LAMMET RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1.2 Ranta-asemakaava Tämä kaavaselostus liittyy 24.8.2016 päivättyyn ranta-asemakaava karttaan. Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajan aloitteesta. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 31.8. - 29.9.2015 välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä 4.4. - 3.5.2016 välisen ajan. UPM-Kymmene Oyj tavoitteena on laatia ranta-asemakaava omistamilleen tiloille 260-405-23-5, 421-15-12, 421-20-1, 421-21-9 ja 433-44-18 Pyhäjärvi, Suuri-Nivunki, Musta-Nivunki, Kortelampi, Nuottilampi, Seiväslampi, Hautalampi Mustalampi, Karjalanjärvi, Valkiajärvi, Valkialampi ja Ylä-Kousa ranta-alueille Kiteen kaupungissa. Likimääräinen aluerajaus ilmenee seuraavalla sivulla olevasta kuvasta (kuva 1). Kaava-alue käsittää ne yhtiön omistamat Pyhäjärven ranta-alueet, joita ei käsitellä Pyhäjärven rantaosayleiskaavassa sekä läheisyydessä olevat muut yhtiön omistamat ranta-alueet. Kaava-alueesta on jätetty ulkopuolelle pienimmät yksittäiset lammet. Ranta-asemakaavalla osoitetaan tilojen ranta-alueille omarantaisia lomarakennuspaikkoja parhaiten rakentamiseen soveltuville paikoille ja keskitetään rakentaminen isompien järvien ranta-alueille. Rakennuspaikkoja sijoitettaessa huomioidaan alueen luonnonolot siten, että luonnonarvoiltaan ja maisemaltaan arvokkaimmat alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet on tarkoitus osoittaa pääsääntöisesti maa- ja metsätalousalueeksi. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-43, maa- ja metsätalousalue sekä maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on yhteensä noin 41 km. Mitoitusrantaviivaa on n. 31 km (77 %). Ranta-asemakaava-alueelle on kaavoitettu 138 lomarakennusten rakennuspaikkaa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 2 (44) Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. 1.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 (44) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijoittuu Pohjois-Karjalaan Kiteen kaupungin alueelle, Kiteen taajama-alueen länsipuolelle. Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Pyhäjärvi, Suuri- Nivunki, Musta-Nivunki, Kortelampi, Nuottilampi, Seiväslampi, Hautalampi Mustalampi, Karjalanjärvi, Valkiajärvi, Valkialampi ja Ylä-Kousa rannoilla. Kaava-alue on lähes kokonaisuudessaan metsätalousaluetta. Alueella on kattava metsäautotie- ja uraverkosto. 2.1.2 Luonnonympäristö Kuva 2. Yhtiön omistuksessa olevat maa-alueet. Luontoselvityksen on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Helsingin toimistosta biologi FM Tiina Mäkelä. Luonto- ja linnustoselvitys täydentää Pyhäjärven rantaosayleiskaava-alueelle vuonna 2006 laadittua luonto- ja linnustoselvitystä. Viitasammakkoselvityksestä vastasi Janne Partanen. Kattava raportti selvityksestä on kaavaselostuksen liitteenä. Maisema Selvitysalueen kallioperä on graniittia. Maaperä on alueen pohjoisosissa sekalajitteista moreenia, eteläosassa vallitsevat karkeat maalajit. Järvien rannoilla ja mäkien välisissä notkelmissa on savea ja paikoin turvetta. Maasto on pinnanmuodoiltaan melko vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Karjalanjärven eteläpuolelle sijoittuu Karjalansärkän harjujakso joka kulkee alueen poikki luodekaakko -suunnassa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 (44) Kuva 3. Selvitysalueelle tyypillistä rantamaisemaa Kuva 4. Selvitysalueelle tyypillistä rantamaisemaa

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 5 (44) Kuva 5. Selvitysalueelle tyypillistä metsämaisemaa Vesiluonto Pohjavesialueet Selvitysalueella ja lähiympäristössä on useita harjujaksoja, joilla pohjavesialueet sijaitsevat. Vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet kuuluvat luokkaan 1, vedenhankintaan soveliaat pohjavesialueet luokkaan 2. Selvitysalueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet on esitetty kuvassa 6 ja kaava-alueen pohjavesialueiden tärkeimpiä tunnuslukuja (mm. antoisuus ja pinta-ala) taulukossa 1. Tunnus Muodostumisalue tunnus Nimi Lk Antoisuus m 3 /d Pinta-ala (pohjavesialue) Pinta-ala (muodostumisalue) 724823 0724823 V Kortteenkangas II 300 0,83 0,50 724820 0724820 V Hukanhaudankangas II 1500 2,53 1,95 Hongikon- 726011 0726011 V Välikangas II 8200 15,49 12,81 724855 0724855 V Seiväslamminsärkkä II 1050 2,46 1,64 724824 0724824 V Karjalansärkkä II 600 1,56 0,80 Taulukko 1. Selvitysalueella sijaitsevien pohjavesialueiden tunnuslukuja

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 6 (44) Kuva 6. Selvitysalueelle (punaiset rajaukset) ja sen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet. Pintavedet Selvitysalue sijoittuu Vuoksen päävesistöalueelle (4) ja siinä pääasiallisesti Pyhäjärven valuma-alueelle (4.39). Pyhäjärven reitin valuma-alueen (4.39) pinta-ala on 1 019 km2. Vesistöalueen järvisyys on noin 29 %. Pyhärjärven valuma-alueen 3. jakotason valuma-alueista alue sijoittuu seuraaville: Nivunkijoen (04.397), Mustolanjoen (04.396), Karjalanjoen (04.398) ja Pyhäjärven alueen (04.391) valuma-alueet. Valuma-alueiden rajaukset on esitetty kuvassa 7. Selvitysalueen läntisimmät osat sijoittuvat Puruveden valuma-alueelle (4.18), jonka pinta-ala on 1 016 km2. Tarkemmin tämä selvitysalueen osa sijoittuu Puruveden lähialueelle (04.181). Valuma-alueet on esitetty kuvassa 7. Pyhäjärvi Selvitysalueen pohjoisosat rajautuvat Pyhäjärven Hummonselän ja Näsönselän alueisiin, jotka ovat yhteydessä Pyhäjärven Syrjäsalmen kautta. Pyhäjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen. Pyhäjärvi koostuu suurten saarten rajoittamista erillisistä altaista ja siihen laskee useita jokia, puroja ja järviä. Suurimmat joet ovat Mustolanjoki, Karjalanjoki ja Nivunkijoki. Karjalanjärvi Karjalanjärvi sijoittuu selvitysalueen länsiosaan. Karjalanjärven pinta-ala on noin 152,5 hehtaaria. Järvi on melko matala (suurin syvyys 5,1 metriä) humuspitoinen, lievästi rehevöitynyt ja ruskeavetinen järvi. Järvessä sijaitsee muutamia pieniä saaria ja luotoja. Suuri-Nivunki Suuri-Nivunki sijoittuu selvitysalueen keskiosiin ja järven kaikki rannat kuuluvat kaavoitettavaan asemakaava-alueeseen. Suuri-Nivungin pinta-ala on noin 272,8 hehtaaria. Suurin syvyys on hieman yli kahdeksan metriä ja järven vesi on lievästi humuspitoista. Järvi on lievästi rehevöitynyt.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 (44) Valkialampi Valkialampi on hyvin pieni lampi selvitysalueen eteläosassa. Järven kaikki rannat kuuluvat kaavoitettavaan asemakaava-alueeseen. Lisäksi alueelle sijoittuu useita pienempiä järviä ja lampia (mm. Musta- Nivunki, Mustalampi ja Heinä-Nivunki) sekä muita pieniä pintavesimuodostumia. Alueella virtaavia jokia ovat Nivunginjoki sekä Kortelammesta Karjalanjärveen virtaava Kortteenjoki. Kuva 7. Selvitysalueen (punaiset rajaukset) sijoittuminen eri valuma-alueille. Kasvillisuus Kitee ja Kesälahti kuuluvat eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi- Suomen ala-alueeseen, ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntaan. Selvitysalue sijoittuu Keski-Karjalan lehtokeskuksen alueelle. Suunnittelualueen metsät Selvitysalueella vaihtelevat rehevät ja karuhkot havupuuvaltaiset metsämaat. Yleisimpiä ovat mustikkatyypin (MT) tuoreet kuusi- ja mäntykankaat sekä lehtomaiset kankaat (OMT). Kuivahkoja puolukkatyypin (VT) sekä kuivia kanervatyypin (CT) mäntykankaita esiintyy harjumetsissä sekä kallioilla. Kallioisilla rannoilla esiintyy myös jäkälätyypin (CIT) karukkokankaita. Harjurinteiden tyypillisiä lajeja ovat kataja, puolukka, mustikka, kanerva, variksenmarja, kangasmaitikka, kielo, häränsilmä sekä kasvustoja muodostava sianpuolukka.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 (44) Kuva 8. Selvitysalueelle tyypillistä, nuorta ja harvennettua mäntykangasmetsää. Metsäalueet ovat pääosin melko intensiivisessä metsätalouskäytössä ja osa metsäalueista on uudistettu istuttamalla. Alueelle sijoittuu useita avohakkuualueita sekä runsaasti nuorten ikäluokkien metsää. Nuoret ja keski-ikäiset kasvatusmetsät on pääsääntöisesti harvennushakattu ja puusto on pääosin melko tasaikäistä. Vallitsevia ovat noin 40 50-vuotiaat, harvennetut, tasaikäisrakenteiset mäntykangasmetsät. Varttuneempaa, kuusivaltaista, tuoretta ja lehtomaista kangasmetsää esiintyy pienialaisina kuvioina eri puolilla selvitysalueen rantoja mm. Suuri-Nivungin eteläosassa Kiviniemen alueella, Suuri-Nivungin pohjoisosassa Saunakummun alueella sekä selvitysalueen pohjoisosissa Tukkilammen ja Nokinenänlahden rannoilla. Luonnontilaisia lehtoja selvitysalueella ei laajamittaisesti esiinny. Alueen lehdot ovat pienialaisia puronvarsi- ja lähdelehtoja. Lehtokasvillisuus vaihtelee käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoreista lehdoista rehevämpiin käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kosteisiin suurruoholehtoihin sekä saniaistyypin (FT) lehtoihin. Merkittävimmät lehtoalueet on suojeltu.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 9 (44) Kuva 9. Avohakkuu rajautuu rannassa kapeaan puureunukseen Hautalammen länsirannalla. Kuva 10. Hieman varttuneempaa kuusikangasmetsää Nokinenänlahden pohjoisrannalla. Eläimistö Muu eläimistö Selvitysalueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsä-vyöhykkeen lajistoa, joka koostuu alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri pien-nisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös valkohäntäpeuraa. Majavan katkaisemia puita havaittiin Karjalanjärven rannoilla. Suurpedoista seudulla tavataan tiettävästi karhua ja sutta (FCG 2006).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 10 (44) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on selvittänyt Pyhäjärven kalastoa (Rask ym. 2005). Kalaston pääosa koostuu ahvenesta, särjestä ja salakasta. Ahventa esiintyy järvessä varsin tasaisesti, mutta särjen esiintyminen keskittyy pohjoisosiin. Salakkaa taas esiintyy enemmän Pyhäjärven eteläisissä osissa. Muikkua on hieman. Edellä mainittujen lajien lisäksi Pyhäjärvessä esiintyvät luontaisesti hauki, made, kiiski, siika, taimen, lahna, pasuri, säyne, kolmipiikki, kuore, nieriä, kivennuoliainen, kivisimppu, mutu sekä kuha, jota on myös istutettu. Kuhan lisäksi istutuksista peräisin ovat harjus ja järvilohi (FCG 2006). Linnut Valtakunnallisessa lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina 2006 2010. Suunnittelualue sijoittuu pääasiallisesti atlasruudulle Kitee, Suuri- Nivunki (688:364, selvitysaste tyydyttävä) atlasruutuun, missä havaittiin atlaksen aikana yhteensä 101 lajia. Niistä 32 lajia arvioitiin alueella varmasti, 41 lajia todennäköisesti ja 28 mahdollisesti pesiväksi (Valkama ym. 2011). On huomioitava, että atlasruudun kattama alue ei vastaa täysin selvitysaluetta, joten kaikki atlasruudulla havaitut lajit eivät välttämättä pesi suunnittelualueella ja toisaalta selvitysalueella voi pesiä lajeja, joita atlaksessa ei havaittu. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin 175 200 paria/km2 (Väisänen ym. 1998). Selvitysalueelle ei sijoitu kansainvälisesti (IBA) (Heath & Evans 2000), kansallisesti (FINIBA)(Leivo ym. 2001) tai maakunnallisesti (MAALI)(Mika Pirinen / Ely-keskus, sähköposti 6.5.2014) arvokkaita lintualueita. Kesän 2014 pesimälinnustoselvitysten yhteydessä selvitysalueella havaittiin yhteensä 62 lintulajia, jotka kaikki arvioitiin selvitysalueella varmasti tai todennäköisesti pesiviksi. Havaittu pesimälajisto on esitetty taulukossa 2. Huomionarvoisten lajien osalta on esitetty myös kartoituksissa havaittujen parien määrä. Kartoituksissa havaittujen lajien lisäksi selvitysalueella esiintyy lähtötietojen perusteella myös mm. uhanalaista selkä-lokkia (VU)(FCG 2006). Luonnosvaiheessa selvisi vielä, että Karjalanjärvellä on yksi kalasääksen pesä, Suuri-Nivungilla 2 pesää ja Nivunkilahden läheisyydessä noin 800 m päässä rannasta yksi pesä.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 11 (44) Kuva 11. Luonto- ja lintuselvitys Selvitysalueella on havaittu seuraavia lajeja (taulukko 1). Taulukko 1. Selvitysalueella kesällä 2014 tehdyissä kartoituksissa havaitut lajit. Silmälläpidettävistä ja lintudirektiivin liitteen I lajeista on ilmoitettu havaittu parimäärä. (NT= silmälläpidettävä, D = Lintudirektiivin liitteen I laji, EVA= kansainvälinen vastuulaji) Laji Tieteellinen nimi Status Parimäärä/reviiriä Ruokokerttunen Acrocephalus arundinaceus Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum Rantasipi Actitis hypoleucos NT 3 Tavi Anas crecca EVA Haapana Anas penelope EVA Sinisorsa Anas platyrhynchos Metsäkirvinen Anthus trivialis Pyy Tetrastes bonasia D 6 Kaulushaikara Botaurus stellaris D 1 Telkkä Bucephala clangula EVA Vihervarpunen Carduelis spinus Puukiipijä Certhia familiaris Korppi Corvus corax Varis Corvus corone Käki Cuculus canorus Laulujoutsen Cygnus cygnus D 3 Käpytikka Dendrocopos major Palokärki Dryocopus martius D Pajusirkku Emberiza schoeniclus Punarinta Erithacus rubecula Kirjosieppo Ficedula hypoleuca

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 12 (44) Pikkusieppo Ficedula parva D 5 Peippo Fringilla coelebs Närhi Garrulus glandarius Kuikka Gavia arctica D 10 Kaakkuri Gavia stellata D, NT 1 Kurki Grus grus D 1 Kalalokki Larus canus Naurulokki Larus ridibundus NT 20 Käpylintulaji Loxia sp. Isokoskelo Mergus merganser NT 1 Tukkakoskelo Mergus serrator NT 3 Västäräkki Motacilla alba Harmaasieppo Muscicapa striata Sääksi Pandion haliaetus D, NT 1 Sinitiainen Parus caeruleus Töyhtötiainen Parus cristatus Talitiainen Parus major Hömötiainen Parus montanus Leppälintu Phoenicurus phoenicurus EVA Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT 22 Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides Pajulintu Phylloscopus trochilus Härkälintu Podiceps grisegena D 3 Rautiainen Prunella modularis Tiltaltti Pylloscopus collybita Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Hippiäinen Regulus regulus Lehtokurppa Scolopax rusticola Kalatiira Sterna hirundo D 3 Mustapääkerttu Sylvia atricapilla Lehtokerttu Sylvia borin Pensaskerttu Sylvia communis Hernekerttu Sylvia curruca Teeri Tetrao tetrix D, NT, EVA 7 Metso Tetrao urogallus D, NT, EVA 2 Metsäviklo Tringa ochropus Peukaloinen Troglodytes troglodytes Mustarastas Turdus merula Laulurastas Turdus philomelos Räkättirastas Turdus pilaris Kulorastas Turdus viscivorus Linnustollisesti arvokkaimmat alueet Selvitysalueen linnustollisesti arvokkaimpia kohteita ovat ruovikkoinen lintujärvi Heinä-Nivunki, vesialueelle sijoittuvat lintuluodot (mm. Tiiraluoto), kalasääsken pesäpuut lähiympäristöineen, sorsalintujen ja uikkujen pesimäympäristöinä rauhalliset ja ruohostoiset lahdenpohjukat, pienet rannoiltaan rakentamattomat lammet (etenkin kaakkurin pesimälammet) sekä muusta metsäympäristöstä selvästi erottuvat, varttuneet metsä-alueet. Linnuston kannalta arvokkaimmat alueet on esitetty arvokkaina luontokohteina kuvassa 11. Arvokkaat lintualueet Heinä-Nivunki järven alueella pesii laulujoutsen (lintudirektiivi liite I), härkälintu (lintudirektiivi liite I), sinisorsa, telkkä, haapana ja naurulokki (NT)(noin 15-20 paria). Rantalinnusto on myös monipuolista. Rantaluhtien pensaikoissa ja ruovikoissa pesivät mm. pensas- ja hernekerttu, viitakerttunen, pajusirkku sekä ruokokerttunen.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 13 (44) Tukkilammen ruovikkoinen lahdenpohjukka on rauhallista pesimäaluetta mm. härkälinnulle (lintudirektiivi liite I). Lisäksi naurulokit (NT) etsivät ruokaa alueelta ja niitä nähtiin alueella hyönteisjahdissa kesällä 2014 noin 10 yksilöä. Varttuneilla metsäalueilla pesii vanhojen metsien tyyppilajeja kuten pikkusieppo (lintu-direktiivin liite I), viirupöllö (lintudirektiivi liite I), kanahaukka, puukiipijä ja idänuunilintu. Vanhan metsän alueita (4 erillistä aluetta) sijoittuu Suuri-Nivungin pohjoisosaan sekä Puhoksen alueelle sekä Keloniemen länsirannalle. Useita tunnettuja kaakkurin (lintudirektiivi liite I, NT) pesimäpaikkoja sijoittuu Karjalan-särkän harjumuodostelman yhteydessä oleville pienille lammille. Kalasääsken tunnetut pesimäalueet (2 aluetta) sijoittuvat Keloniemen alueelle. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit Viitasammakko Viitasammakon kutupaikkoja selvitysalueelta löytyi 6 kohteesta. Kutupaikat sijaitsivat Pyhäjärven Nivunkilahdessa, Heinä-Nivungissa, Leppälammissa, Karjalanjärven Kotilahdessa, Suuri-Nivungin Linjakankaanlahdessa ja Kortelammessa. Lintudirektiivin liitteen I lajit Suunnittelualueella lähtötietojen ja maastohavaintojen perusteella esiintyviä lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat metso, teeri, pyy, palokärki, kurki, laulujoutsen, kuikka, kaakkuri, kalasääski, kalatiira, kaulushaikara, härkälintu, pikkulepinkäinen, pikkusieppo ja viirupöllö. Lintudirektiivilajien esiintyminen on esitetty liitekartalla 1. Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit Selvitysalueen edustan järvialueella pesii vaarantunut (VU) selkälokki. Uhanalaisista kasvilajeista alueella tavataan metsänemää (VU) ja harsosammalta (VU). Silmälläpidettäviksi (NT) luokiteltuja lajeja alueella ovat metso ja teeri sekä sirittäjä, käenpiika ja ruusuruohomaamehiläinen. Uhanalaisten, silmälläpidettävien ja harvinaisten lajien esiintyminen on esitetty liitekartalla 1. Arvokkaat luontokohteet Yleistä Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet on esitetty kuvassa 11. Natura 2000-verkostoon kuuluvat kohteet ja luonnonsuojelualueet on esitetty myös kuvassa 12.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 14 (44) Kuva 12. Natura- ja luonnonsuojelualueet. Selvitysalue on rajattu punaisella. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet 1. Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Maankäyttösuositus: SL/nat ja W/nat Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (FI0700091) on laaja Natura-alue. Sen pinta-ala on 15 296 ha. Keskeisin alue on Pyhäjärvi. Suojelu toteutetaan luonnonsuojelu-, vesi- ja rakennuslailla. Suojelu on toteutunut lähes kokonaan. 2. Karjalansärkkä-Seiväslamminsärkkä Maankäyttösuositus: MY/nat Karjalansärkkä-Seiväslamminsärkkä Natura-alue (FI0700076) on pintaalaltaan 103,8 ha. Suojelu perustuu luontodirektiivin (SCI) ja suojelun toteutustapa on maa-aines- ja rakennuslaki. Kohde kuuluu harjujensuojeluohjelmaan (HSO070075) Alue on geologisesti ja maisemallisesti merkittävä harjujakson osa, jonka pääosan muodostaa hyvin tyypillinen ja varsin edustava kapea harjuselänne. Alueella on myös harjukuoppia, kaksoisselänteitä ja sivuharjanteita sekä useita karuja lampia. Alueella on yksi lintudirektiivin liitteen I laji: kaakkuri.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 15 (44) Kansallisesti arvokkaat kohteet 4. Nivunkijoki - Heinä-Nivunki Pinta-ala: 35,0 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: naurulokki (VU) Maankäyttösuositus: S Linnustokohde ja pienvesi. Nivunkijoki ja Heinä-Nivunki ovat pienvesikohteita. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet 6. Hukanhaudankangas Pinta-ala: 262,4 ha Maankäyttösuositus: MY Hukahaudankangas on arvokas harjualue. 7. Hukanhaudankangas-Valkialampi Pinta-ala: 189 ha Maankäyttösuositus: MY Hukanhaudankangas-Valkialampi on arvokas harjualue. 8. Kotalahdensärkät Pinta-ala: 62.0 ha Maankäyttösuositus: MY Arvokas harjualue (nro 26012). 9. Sorsalampi (Ei kaava-alueella) Pinta-ala: 0,8 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kaakkuri (NT) Maankäyttösuositus: Luo Arvokas pienvesi, jolla pesii silmälläpidettävä kaakkuri. 10. Seiväslampi-Kortelampi-Kalvaslampi-Syvälahdenpuro ja Löytölampi Pinta-ala: 113,7 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kaakkuri (NT), kuikka (lintudirektiivi liite I) Maankäyttösuositus: luo Arvokas pienvesi ja linnustokohde (Löytölampi). Löytölampi on kaakkurin pesimälampi. Lammella on pesinyt yksi pari pesinyt vuosina 1985-1992 (P. Hottola 1992 /Ympäristöhallinnon Eliölajit tietojärjestelmä). Kesällä 2006 ei ollut pesintää eikä ilmeisesti myöskään kesällä 2014. Kuikka pesii Seiväslammella. Osittain kuuluu Karjalansärkkä, Seiväslamminsärkkä Natura-alueeseen. Alueen sijainti on esitetty luonto- ja linnustoselvityksen kuvassa 34. 11. Pohjatonsuo-Sammakkolampi-Saarilampi (Ei kaava-alueella) Pinta-ala: 23 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kaakkuri (NT)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 16 (44) Maankäyttösuositus: MY/luo Arvokas pienvesikokonaisuus, joka koostuu kolmesta pienestä lammesta. Lammilla pesii kaakkuri. Paikallisesti arvokkaat kohteet 14. Saarosniemi (Ei kaava-alueella) Pinta-ala: 0,8 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kalasääski (NT) Maankäyttösuositus: luo Linnustokohde. Maisemallisesti arvokkaan kapean niemen puusto on vanhaa mäntyä. Kalasääski pesii niemen kärkiosassa. 15. Keloniemen lähde Pinta-ala: 0,5 ha Maankäyttösuositus: luo Vesistökohde 16. Sammallahti Pinta-ala: 0,4 ha (Ei kaava-alueella) Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kalasääski (NT) Maankäyttösuositus: luo Linnustokohde. Kalasääski pesii pienessä mäntyä ja koivua kasvavassa saaressa. 17. Haapalahti Pinta-ala: 0,9 ha Maankäyttösuositus: luo Kasvillisuuskohde. Kapea Suuri-Nivungin rannalla oleva tulvametsä. 18. Kaivannonniemen luhta Pinta-ala: 1,2 ha Maankäyttösuositus: luo Kasvillisuuskohde. Suuri-Nivungin rannalla oleva luhtaranta-alue. 19. Nuottilammen pohjoisrannan luhta ja puro Pinta-ala: 2 ha Maankäyttösuositus: luo Pienvesistö- ja kasvillisuuskohde. Nuottilammen pohjois- ja luoteisrannalle sijoittuu luhtaista, tervaleppä- ja hieskoivuvaltaista luhtametsää. 20. Nuottilammen etelärannan luhtasuo Pinta-ala: 1,3 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kurki (lintudirektiivi liite I) Maankäyttösuositus: luo Kasvillisuus- ja linnustokohde. Nuottilammen etelärannalle sijoittuu luhtaista nevaa, jolla pesii mm. kurki (lintudirektiivin liitteen I laji).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 17 (44) 21. Tukkilammen rantametsä Pinta-ala: 2,4 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: sirittäjä (NT), pikkusieppo (lintudirektiivi liite I) Maankäyttösuositus: luo Kasvillisuus- ja linnustokohde. Tukkilammen etelärannalla on metsäalue, joka on osittain tulvametsää sekä vanhaa lehtomaista (OMT) kuusikangasmetsää. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat luontokohteet 24. Keloniemen rantametsä Pinta-ala: 3 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: sirittäjä (NT), pikkusieppo (lintudirektiivi liite I) Maankäyttösuositus: luo Metsäalue on varttuvaa ja vanhaa lehtomaista (OMT) kuusivaltaista kangasmetsää. 25. Syvälahden rantametsä Pinta-ala: 3,2 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: viirupöllö (lintudirektiivin liite I), sirittäjä (NT), pikkusieppo (lintudirektiivi liite I), (kuikka, lintudirektiivin liite I) Maankäyttösuositus: luo Syvälahden pohjukan rantametsä on vanhaa tuoretta (MT) ja lehtomaista (OMT) kuusi-valtaista kangasmetsää. 26. Kannaksen rantametsä Pinta-ala: 3 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: pikkusieppo (lintudirektiivi liite I), pyy (lintudirektiivi liite I), kanahaukka Maankäyttösuositus: luo Suuri-Nivungin pohjoisosaan sijoittuva metsäalue on varttuvaa kuusivaltaista, tuoretta (MT) ja lehtomaista (OMT) kangasmetsää ja osittain ojitettua mustikkakangaskorpea. 2.1.3 Kulttuuriympäristö Mikroliitti Oy:n toimesta alueella on laadittu arkeologinen selvitys kesällä 2014. Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat muinaisjäännökset (numero viittaa selvityksen numerointiin): 9. Nivunkilahti W, kivikautinen asuinpaikka 10. Nivunkilahti E, kivikautinen asuinpaikka 20. Valkianlamminlahti 2, pyyntikuoppa 22. Valkianlammenlahti 1, kivikautinen asuinpaikka (ei kaava-alueella) 24. Nokinenänlahti, historiallinen röykkiöalue Muita kohteita suunnittelualueella on (eivät suojelukohteita) 21. Valkialammenlahti 3, kuoppa 23. Kylmänkaivonkorpi, historiallinen asuinpaikka

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 18 (44) Kuva 13: Muinaismuistokohteiden sijainti Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueella on ainoastaan vanha Nivungin metsäkämppä. Muutoin suunnittelualue on metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen ympäristössä on runsaasti loma-asutusta sekä kiinteää asutusta. Palvelut Alueen lähimmät palvelut ovat pääosin Kesälahden taajamassa ja Kiteen Puhoksella ja Kiteen keskustassa. Matkailukeskus Pajarinhovi sijaitsee Puhoksessa valtatie 6:n varrella Pyhäjärven rannalla. Valkiajärven pohjoisrannalla on sukellusseuran nuotiopaikka ja laavu.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 19 (44) Liikenne- ja ympäristöhäiriöt Alueen liikennettä välittävät maantiet valtatie 6 (Helsinki Joensuu Kajaani), kantatie 71 (Kerimäki Kitee) ja yhdystiet 4800 ja 15512. Alueella on kattava metsäautotieverkosto ja rakennuspaikkojen läheisyyteen menee jo olevat tieurat. Osaa teistä pitää perusparantaa. Alueeseen ei kohdistu ympäristöhäiriötä. Kuva 14: Maantieverkko Tekninen huolto Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkostoa. Puhoksen taajaman läheisyydessä, Pölkkymäen sekä Valkiajärven alueella on sähkölinjoja. 2.1.4 Maanomistus Kaava-alue on UPM Kymmene Oyj:n omistuksessa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 20 (44) 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hyväksyi aluetta koskevan maakuntakaavan 21.11.2005 ja valtioneuvosto vahvisti kaavan 20.12.2007. Kaava-alueella sijaitsee seuraavat maakuntakaavan varaukset: rantojenkäytön kehittämisalue (rt), pohjavesialue pv ja maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, valtakunnallisesti arvokas geologinen muodostuma tai maaaineislain tarkoittama kaunisympäristö MY-hs. Suunnittelualuetta sivuaa luonnonsuojelualue SL, Natura 2000-verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan II-vaiheen 4.5.2009, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 10.6.2010. Maakuntakaavan II-vaiheessa käsitellään seuraavia maankäyttöluokkia: maa-aineisten otto; soranottoalueet ja maakunnallinen harjujen, moreenien ja kallioiden suojelu turvetuotanto; turvesuot ja maakunnallinen soidensuojelu varuskuntien ja niiden harjoitus- ja ampuma-alueiden sekä seudullisesti merkittävien ampumaratojen melualueet. Maakuntakaavan II-vaiheessa alueelle on osoitettu Nivunkilahden ja Nivunkijärvien ympäristöön arvokkaat harjualueet ge-1 ja alueen tunnetut muinaismuistokohteet. Maakuntakaavan 3. vaiheen Ympäristöministeriö vahvisti 5.3.2014. Kaavan 3. vaiheessa on käsitelty seuraavat maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa: kalliokiviainesten otto, arvokkaat kalliot, rakennusperintö, tuulivoima, polkupyöräreitit, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Vaihekaavaan 3 on osoitettu matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue (mv-6 Suur-Saimaan luontomatkailualue) ja moottorikelkkareitti. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 4. vaiheen 15.6.2015. Kaava on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan 4. vaiheessa ei ole aluetta koskevia aluevarauksia.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 21 (44) Kuva 15: Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä (vaiheet 1-3). Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Alueelle on laadittu vuonna 2010 Pyhäjärven rantaosayleiskaava, jonka Korkein Hallinto-oikeus kumosi päätöksellään vuonna 2013. Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Rakennusjärjestys Kiteen kaupungin uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan 13.3.2014 Selvitykset Ranta-asemakaava laaditaan pääsääntöisesti yleiskaavaa varten laadittujen selvitysten pohjalta. Selvityksiä on täydennetty mm. viitasammakon, linnuston ja kulttuuriperinnön osalta. Linnustoselvityksen yhteydessä on päivitetty myös kasvillisuusselvitystä. Alueella on tehty Natura-arviointi. Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana tullaan käyttämään maastokarttaaineistosta tulostettua 1:5000 mittakaavaista karttaa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 22 (44) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta. Ranta-asemakaavalla on tarkoitus osoittaa tilojen ranta-alueelle omarantaisia lomarakennuspaikkoja parhaiten rakentamiseen soveltuville paikoille huomioiden alueen luontoarvot. laatii samanaikaisesti rantaosayleiskaavaan Pyhäjärven ranta-alueille. Ranta-asemakaavassa ja em. yleiskaavassa on käytetty Pyhäjärven osalta yhtenäisiä mitoitusperusteita ja rakennusoikeuden laskentaperiaatteita. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Maanomistajat, asukkaat: ympäristön asukkaat alueen maanomistajat Viranomaiset: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Museovirasto Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan ympäristöterveys Metsäkeskus Kunnan hallintokunnat: tekninen lautakunta ympäristölautakunta Muut yhteisöt: Sähköyhtiö (PKS) Keski-Karjalan Luonto ry Pohjois-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry Karjalan Pyhäjärvi ry Keski-Karjalan sukeltajat ry Puhoksen Sukeltajat ry 3.2.2 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu silloin, kun oas on laitettu nähtäville. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 9. 30.6.2014. OAS:sta saatiin yhdeksän lausuntoa ja yksi kannanotto.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 23 (44) OAS:sta on saatu lausunnot Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, Museovirastolta, Maakuntaliitolta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, joilla ei ollut huomautettavaa OAS:ään. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy esitti kirjattavan selostukseen sähköverkon huomioimisesta. Kirjaus on sisällytetty kaavaselostukseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on esittänyt, että MRL 74 2 momentin mukaan kaavoitettavan alueen on muodostettava tarkoituksenmukainen kokonaisuus. ELY-keskuksen mielestä kyseinen lain kohta ei tässä rantaasemakaavassa täyty. Suunnittelualueet sijaitsevat laajalla alueella useamman eri vesistön ranta-alueella, joiden ominaispiirteet, kuten luonto ja maisema-arvot, poikkeavat merkittävästi toisistaan. ELY-keskus esittää, että ranta-asemakaava jaetaan lain tarkoittamiin tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. OAS:n mukaan alueella on 46 km rantaviivaa. Rantaviivan pituus on suuri yhtenä ranta-asemakaavana tutkittavaksi. OAS:n mukaan ranta-asemakaava laaditaan pääosin yleiskaavaa varten laadittujen selvitysten pohjalta. ELY-keskus toteaa, että yleiskaavatasoiset selvitykset, jotka vielä perustuvat kumottuun kaavaan, eivät ole riittäviä. Asemakaava on yksityiskohtainen kaava, jota varten laadittavien selvitysten tulee myös olla yksityiskohtaisen kaavan tasoisia. Rantaviivan pituus ja alueen laajuus huomioiden suunnittelun hallinta yhtenä asemakaava-tasoisena suunnitteluna on haastavaa. ELY-keskus korostaa kaavan mitoituksen maltillisuutta. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri tulee liittää osallisiin. Kaava-alue käsittää UPM-Kymmene Oy:n omistuksessa olevat ranta-alueet, jotka olivat kumotun Pyhäselän rantaosayleiskaavassa. Kaupunki on laatimassa uutta osayleiskaavaa, muille kuin yhtiön alueille. Kaavat yhdessä muodostavat suunnitelmallisen kokonaisuuden. On tarkoituksenmukaista käsitellä yhden suurmaanomistajan alueet yhtenä kokonaisuutena. On tiedossa, että kaava-alueelle kohdistuu luontoarvoja sekä virkistysarvoja, jotka voidaan huomioida paremmin laajaalaisemmassa kaavassa. Lisäksi voidaan kysyä, mitä lisäarvoa useampien kaava-asiakirjojen laadinta samanaikaisesti tuo mukanaan. Kokonaisuuden hallinta ja hahmottuminen ainakin vaikeutuu, jos joudutaan asioita selvittämään useammasta asiakirjasta. Ainut muusta alueesta selvästi erillinen alue on Puhoksen taajaman lähellä Pyhäjärven pohjoisosassa oleva palsta. Jos ko. alueen rakennusoikeutta ei minnekään siirretä, erilliset asiakirjat eivät tuo mitään muutosta kaavaratkaisuun. Kaavaa varten on laadittu tarkentavat selvitykset. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri on lisätty osallisiin. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys lausuu, että suunnitellulle rantakaavaalueelle rakentaminen vaikuttaa monella tavoin ihmisiin, ympäristöön, kuntarakenteeseen ja liikenteeseen. Rakennetun ympäristön myötä maisemakuva, kasvillisuus ja eläimistö muuttuvat. Myös liikenteen ja asutuksen myötä melu sekä päästöt alueella lisääntyvät. Alueen yleinen virkistyskäyttö vähenee lo-

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 24 (44) ma-asutuksen myötä. Jatkossa ranta-asemakaavan osallisiin olisi hyvä ottaa mukaan myös eri luonnonsuojelutahot ja muut yhdistykset, kuten esim. Keski- Karjalan Luonto ry ja Pohjois-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry. Muilta osin Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydellä ei huomautettavaa UPM- Kymmene Oyj ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Esitetyt järjestöt on lisätty osallisiin. Keski-Karjalan Luonto ja Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri: Hanketta ohjaavat suunnitelmat Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös 15.5.2013 /1684 KH0:2013:91 tulee ottaa yhdeksi suunnittelun lähtökohdaksi. Tuo päätös ja sen ohjaava vaikutus on todettava selkeästi OAS:ssa. Nykyinen kirjaus "Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Alueelle on laadittu vuonna 2010 Pyhäjärven rantaosayleiskaava, jonka Korkein Hallinto-oikeus kumosi päätöksellään vuonna 2013." ei ole riittävä. Lisaksi OAS:ssa todetaan:"ranta-asemakaava laaditaan pääsääntöisesti yleiskaavaa varten laadittujen selvitysten pohjalta. Selvityksiä täydennetään mm. viitasammakon, linnuston ja kulttuuriperinnön osalta." Edellä mainitut yleiskaavan selvitykset ovat pääosin vuodelta 2006. Tämän jälkeen on valmistunut uusi valtakunnallinen lajien uhanalaisuusarviointi (2010). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus arvioitiin vuonna 2008 ja toimenpideohjelma luontotyyppien tilan parantamiseksi laadittiin 2011. Varsinkin pienten järvien osalta yleiskaavan luontoselvitykset olivat hyvin puutteellisia. Luonto- ja kulttuuriperintöselvitykset tulee kattavasti ja riittävän laajasti täydentää, jotta ne vastaavat nykyistä tilannetta. Vaikutusten arviointi Hankkeen vaikutukset on arvioitava riittävän laajasti. Vanhat, hylätyn Pyhäjärven osayleiskaavan arvioinnit eivät ole enää päteviä. Vaikutukset on arvioitava uudelleen huomioiden myös Natura-alueet: Pyhäjärvi eli Hummonselkä ja Puhoslampi sekä Karjalansärkkä-Seiväslamminsärkkä. Osalliset Keski-Karjalan Luonto ry ja Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ovat aktiivisesti osallistuneet Pyhäjärven alueen kaavoituksen edellisiin vaiheisiin. Haluamme edelleen osallistua kaavan valmisteluun. Meidät on syytä lisätä osallisten listalle, jotta saisimme kirjeitse tai sähköpostilla tiedon kuulutuksista kaavan myöhemmissä vaiheissa. Myös Karjalan Pyhäjärvi ry on syytä lisätä osallisten listalle. Aikataulu OAS.ssa esitetty aikataulu on liian kireä. Kaavaluonnos on tarkoitus julkaista kuluvana vuonna ja kaavaehdotus ensivuoden alkupuolella. Tällainen aikataulu ei mielestämme anna riittävästi mahdollisuutta osallistua kaavan valmisteluun. Aikataulu ei anna mahdollisuutta arvioida kaavaluonnosta oikeaaikaisten maastotarkastelujen pohjalta. Jotta kaavaratkaisun vaikutukset luontoarvoihin tulisivat parhaiten arvioiduiksi, maastokäyntejä tulisi pystyä

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 25 (44) tekemään kevään ja alkukesän aikana niin, että käytettävissä on kaavaluonnosehdotus. KHO ei anna ohjeita tulevaa kaavoitusta varten. KHO tutkii onko kaavat tehty ja ovatko ne voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. Lisäksi KHO on kumonnut rantaosayleiskaavan ja nyt ollaan laatimassa rantaasemakaavaa. OAS:ssä on todettu tosiasiallinen suunnittelutilanne. Luontoselvitys päivitetään ja täydennetään sekä luokittelu muutetaan voimassa olevan luokituksen mukaisesti. Aikataulua joudutaan venyttämään, koska esim. arkeologiset inventoinnit vievät aikaa runsaammin kuin oletettiin. Täydennetään osallisia. Kiteen kaupungin ympäristölautakunta esittää lausunnossaan, ettei sillä ole muuta huomautettavaa UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuin, että osallisiin tulee liittää mukaan yhteisöjen osalta myös muut alueella toimivat yhdistykset, kuten esim. Keski- Karjalan Luonto ry, Keski-Karjalan Sukeltajat ry ja Puhoksen Sukeltajat ry. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman sivulla 3 on mainittu ne vesistöt, joiden ranta-alueille kaava laaditaan, mutta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sivulla 1 olevassa kartassa aluerajausta ei ole esimerkiksi Kontiolammen ja Heinälammen kohdalla, mutta aluerajaus kartassa, jota ei ole mainittu tekstissä, ulottuu myös Nuottilammen, Seiväslammen, Mustalammen, Salmilammen, Kortelammen ja Hautalammen ranta-alueille. OAS:n on tehty esitetyt muutokset. Vesa Auvinen, Jani Tiainen, Markku Väkeväinen, Pasi ja Sari Kakkonen, Sirkka Ikonen, Esko, Seija ja Raimo Partanen, Erkki ja Mirjam Koponen, Jorma ja Sinikka Puustinen, Tiia ja Markus Huber, Päivi ja Jari Puustinen: Kaavoitustyössä tulee mielestämme ottaa huomioon seuraavat seikat koskien kaava-alueeseen kuuluvaa Valkiajärveä: Kaavan valmisteluun on otettava mukaan tahot, jotka tuntevat ja tietavat Valkiajärven ominaisuudet ja luontoarvot. Näitä tahoja ovat mm. Luonnonsuojelujärjestöt, paikalliset sukellusseurat ja Sukeltajaliitto ry. Laadittavissa luonto- maisema- ja ympäristöselvityksissä sekä ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee mielestämme ottaa huomioon Valkiajärven osalta mm seuraavat asiat: Järven pohjoisrannassa elää matalan veden osuudella erittäin harvinainen kulkusammaleläin Cristatella Mucedo. Eläintä ja sen esiintymää on kuvattu ja dokumentoitu viime vuosina paljon ja sen olemassaolo tulee turvata myös jatkossa. Järven veden vaihtuvuus on hyvin hidas. Rannan muoto ja ominaisuudet alueella, jota kaava-alue OAS:n mukaan koskettaa, on hyvin haavoittuvaa. Rannan, rantavyöhykkeen ja matalan veden alueen muokkaus voi aiheuttaa peruuttamattomia tuhoja järven ekosysteemille.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 26 (44) Valkiajärven rantojen kaavoitusta rakentamiselle tulee harkita hyvin tarkkaan ja UPM:n maa-alueiden osalta tulee tutkia ja selvittää huolellisesti mahdollisuudet suojella ranta-alueet. Rahoitus suojelutai lunastustoimenpiteille tulee selvittää mm. ympäristöministeriön, ELY-keskuksen, hankerahoitusten ym. avulla. Valkiajärven kehittämisen osalta on laadittu alustavia hankesuunnitelmia Keski-Karjalan kehitysyhtiö Jetina ry:lle. Nämä alustavat suunnitelmat tulisi huomioida kaavasuunnittelussa. Järven ainutlaatuisuus tulee turvata ja ainutlaatuisuuden tuoma arvo tulee huomioida mahdollistamalla Valkiajärven matkailullinen ja luonnonsuojelullinen arvo. Puhdas, kirkas makea vesi on tulevaisuudessa mittaamattoman arvokasta. Näin ollen rantarakentamista tulisi suunnata sellaisille alueille, joiden veden laatu ei ole yhtä ainutlaatuisen puhdasta ja kirkasta. Edellä mainittujen seikkojen huomioimiseksi, kaavaa laadittaessa tulee käydä avointa keskustelua ja huomioida tiedossa olevat järven faktatiedot. Keskustelua tulee käydä kaikkien mainittujen tahojen kanssa sekä tutkia tarjolla olevat rahoitus- kehitys ja suojelumahdollisuudet järven tulevaisuuden turvaamiseksi ja sen hyödyntämiseksi järven arvon mukaisesti. Kannanotossa ei ollut mitään OAS:n huomautettavaa. Muutoin esille tuodut asiat kirjataan tiedoksi ja huomioidaan tarvittavilta osin kaavaa laadittaessa. Ranta-asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 31.8.- 29.9.2015 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, Pohjois-Karjalan sähkönsiirto OY:ltä, Museovirastolta, Pohjois-Savon ELYkeskukselta, Pohjois-Karjalan ympäristöterveydeltä, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Ympäristölautakunnalta, Keski- Karjalan luonto ry:ltä, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiriltä ry:ltä, Karjalan Pyhäjärvi ry:ltä ja huomautus Esa Vikeväiseltä. Yhteenveto ja vastine lausuntoihin ja huomautukseen on kaavaselostuksen liitteenä. Ranta-asemakaava ehdotus on ollut nähtävillä 4.4.- 3.5.2016 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, Pohjois-Karjalan sähkönsiirto OY:ltä, Museovirastolta, Pohjois-Savon ELYkeskukselta, Pohjois-Karjalan ympäristöterveydeltä, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Ympäristölautakunnalta, Keski- Karjalan luonto ry:ltä ja Karjalan Pyhäjärvi ry:ltä sekä yhteinen huomautus yhdeksältä henkilöltä (Jussi Airaksinen, Pasi Lensu, Erno Olkkonen, Seppo Parviainen, Olga Saavalainen, Jarno Ronkainen, Anu Kankkunen, Saija Saravuo ja Lauri Karppinen). 3.2.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 10.4.2014. Neuvottelussa nousi esille: Maakuntaliitto 3. vaihekaava on vahvistettu mutta ei kuulutettu ja 4. vaiheen kaava luonnoksessa nähtäville kesällä. Alueeseen kohdistuu:

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 27 (44) - valtakunnallinen harjujen suojelukohde - rantojenkäytön kehittämisaluetta - 3. vaiheessa vanhat moottorikelkkareitit kumottu ja uusi merkitty. Vaihekaavaan kuuluu myös sm-kohteiden erillinen liitekartta. - Keloniemen alue on ollut esillä tuulivoiman paikkana. (Kesälahden alueelle tulee säätutka.) Museovirasto Petro Pesonen on selvittänyt ja liikkunut alueella: - Osa Pyhäjärven rannoista on käymättä. Pienet järvet on selvitettävä. Sotien aikaiset varustukset tulee myös tutkia. - 3. vaihekaavan liitteessä on sr-kohteet. Muinaisjäännösrekisterissä on ajantasainen tieto kohteista. - Kuvaus olevasta rakennuskannasta. Huomioitava myös paikalliset kohteet maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden lisäksi. Sotien jälkeinen aika huonosti tutkittu. - Vaikutukset kulttuuriperintöön selvitettävä. Pohjois-Savon ELY-keskus Kaavaselostuksessa tulee huolellisesti kuvata alueen tieverkko ja yhteydet rakennuspaikoille, sekä arvioida uuden maankäytön tuomat liikenteelliset vaikutukset; liikennetuotokset ja vaikutukset liikenneturvallisuuteen. On myös syytä arvioida nykyisten yksityistie-/maantieliittymien soveltuvuus ja mahdolliset parantamistarpeet suunnitteilla olevalle maankäytölle. Kulkuyhteydet rakennuspaikoille tulee järjestää olemassa olevia liittymiä hyödyntäen, tämä tulee huomioida myös kaavamääräyksissä. Pohjois-Karjalan ELY - Linnuston selvitys ei riittävän kattava ja päivitystarvetta vanhoille tiedoille. - Viitasammakkoselvitys on laadittava. - Pohjaruusukekasvusto on hyvin tiedossa, ei ole selvitystarvetta. - Luonnontilaiset hiekkarannat inventoitu 2008-2009. Silloin todettiin, että ei ollut LsL:n mukaisia luontotyyppiä. Asia tulee tarkastella uudelleen, koska tulkita on muuttunut. ELY:ltä saa vanhan aineiston. - KHO:n yleiskaavan hylkäämispäätös kannattaa lukea tarkkaan. Mitoitusta tulee laskea. - Mikä on tarkoituksen mukainen kokonaisuus. Käytiin läpi KHO:n päätös vuodelta 2003, jossa 4 palstaa muodosti hajanaisen kokonaisuuden. Luonnosvaihe Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Pohjois- Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, ympäristöterveydeltä, Museovirastolta ja ympäristölautakunnalta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella ja Pohjois-Karjalan ympäristöterveydellä ei ollut huomautettavaa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 28 (44) Pohjois-Karjalan sähkönsiirto Oy:n lausunnon perusteella kaavaselostusta on täydennetty. Museoviraston esittämä korjaus selostukseen on tehty. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnon perusteella kaksi rakennuspaikkaa on siirretty Tukkilammelta Nivunkilahteen ja Pikurinlahteen. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnon perusteella Valkiajärven rakennuspaikoille on annettu kielto nurmialueiden lannoittamisesta. Kaavaan on lisätty virkistykseen ja retkeilyyn tarkoitettu alueen osa Valkiajärven rannalle. Emätilatarkastelu on lisätty kaavaselostukseen. Tukkilammen luhta-alueet on merkitty luo-alueiksi. Ympäristölautakunnan lausunnon perusteella rakennuspaikkojen pääsytiet on osoitettu ohjeellisella merkinnällä. Muinaisjäännösalueiden tai kohteiden numerointia on korjattu. Lausuntojen perusteella on rakennuspaikkoja myös siirretty sääksen pesäpaikkojen läheltä Karjalanjärveltä ja Suuri-Nivungilta. Siirrettyjä rakennuspaikkoja on yhteensä 14 kpl. Kaavaselostusta on myös täydennetty ja korjattu Ehdotusvaihe Ranta-asemakaava ehdotus on ollut nähtävillä 4.4.- 3.5.2016 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, Pohjois-Karjalan sähkönsiirto OY:ltä, Museovirastolta, Pohjois-Savon ELYkeskukselta, Pohjois-Karjalan ympäristöterveydeltä, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Ympäristölautakunnalta, Keski- Karjalan luonto ry:ltä ja Karjalan Pyhäjärvi ry:ltä sekä yhteinen huomautus yhdeksältä henkilöltä (Jussi Airaksinen, Pasi Lensu, Erno Olkkonen, Seppo Parviainen, Olga Saavalainen, Jarno Ronkainen, Anu Kankkunen, Saija Saravuo ja Lauri Karppinen). Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, Pohjois-Karjalan sähkönsiirto OY:ltä, Museovirastolta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan ympäristöterveydeltä ei ollut huomauttamista. Lausuntojen sekä 10.8.2016 pidetyn ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun perusteella kaavaselostusta on tarkennettu. Yhteenveto ja vastine lausuntoihin ja huomautukseen on kaavaselostuksen liitteenä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueelle on osoitettu lomarakennuspaikkoja seuraavasti: UPM-Kymmene Oyj tavoitteena on laatia ranta-asemakaava omistamilleen tiloille 260-405-23-5, 260-421-15-12, 260-421-20-1, 260-421-21-9 ja 260-

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 29 (44) 433-44-18 Pyhäjärvi, Suuri-Nivunki, Musta-Nivunki, Kortelampi, Nuottilampi, Seiväslampi, Hautalampi Mustalampi, Karjalanjärvi, Valkiajärvi, Valkialampi ja Ylä-Kousa ranta-alueille Kiteen kaupungissa. Yhteensä alueella on 138 rakennuspaikkaa, jotka on sijoitettu rakentamisen kannalta parhaille alueille. Kaava-alueen lähimmät palvelut sijaitsevat Kesälahden kirkonkylällä, Puhoksen kylällä ja Kiteen keskustassa. Emätilatarkastelu: - Tila 23:5 on rekisteröity 1934, jonka jälkeen siitä on erotettu tila 23:70, josta on muodostettu luonnonsuojelualue. - Tila 15:12 on rekisteröity 1956, joten se muodostaa emätilan. - Tila 20:1 on rekisteröity vuonna 1964, minkä jälkeen siitä on erottu vain lisämaata olemassa olevaan rankennuspaikkaa (20:2) ja Heinä-Nivungin rannalle tila 27:0, jolla 310 m ranta. Tilan 20:1 on muodostunut yhdistämällä tilat 30:13 (rek. 1928), 17:17 rek (1956) ja 16:2 (rek. 1956). Kiinteistönluovutuksilla ei merkitystä mitoitukseen. - Emätila 21:0 (nykyinen 21:9) on rekisteröity vuonna 1965 (Yhdistetty tiloista 1:40 (rek 1958), 5:8, (rek 1957) ja 2:45, jonka emätila on 2:40 (rek 1958). Tilasta erotettu voimalaitoksen alue tila 2:44 vuonna 1963). Yhdistetystä tilasta 21:0 erotettu alueita, jotka sijoittuvat asemakaavaalueelle tai eri järvelle. - Tilan 44:18 emätila 44:0 on muodostunut 11 tilan yhdistämisessä 1973 (1:29 (yhd. 1926 tiloista 1:6 ja 1:9), 9:42(yhdistetty tiloista 9:11(1918) ja 9:37(1957)), 17:4 (1922), 39:0 (yhdistetty tiloista 5:11(1931) ja 12:3(1912)), 40:0 (yhdistetty tiloista 5:11(1931) ja 12:3(1912)) ja 41:2(yhdistetty tiloista 5:25, 7:18, 32:7, 3:30, 27:9, 28:3, 35:14, 35:16 ja 36:2(kaikki edellä olevat tilat on rekisteröity vuonna 1955 tai aikaisemmin). Tilaan kuuluu ranta-alueita mm. Puruveden ranta-alueelta sekä muualta kaava-alueen ulkopuolelta (myös Pyhäjärven yleiskaavan ulkopuolella). Tämän jälkeen tilasta on lohkottu lukuisia tiloja, joista 70:1, 44:4 -:6, 44:8 -:10, 44:12, 44:13, 44:14, 44:16, 44:19 - :25 ja 5:1 sijoittuvat Puruveden ja esim. Petäjäjärven ranta-alueille. 4.1.1 Mitoitus UPM-Kymmenellä on kumotun yleiskaavan alueella rantaviivaa 45,8 km ja Etelä-Savon mallilla muunnettua mitoitusrantaviivaa 34,1 km. Rantaasemakaavan alueella rantaviivaa on 40,82 km ja mitoitusrantaviivaa 31,41 km. Ranta-asemakaavan mitoitusperusteina on käytetty samanaikaisesti vireillä olevan Kiteen Pyhäjärven rantaosayleiskaavan mukaisia mitoitusperusteita. Rantayleiskaavoituksen mitoituslaskelmissa on käytetty ns. vyöhykejakoa. Vyöhykejaossa ranta-alueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 3, 4 ja 5 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri (rp/ m-rkm). Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 30 (44) Eri ranta-alueilla käytetty mitoituskertoimet (vyöhykejakoa), rantaviivatiedot sekä rakennusoikeudet ja osoitetut rakennuspaikat ilmenevät alla olevasta taulukosta 3. Alue/vesistö Mitoitusluku Peruste Puhoslampi 4 Alueen luontoarvot vaikuttavat siihen, että mitoituslukuna on käytetty 4, vaikka sijoittuu lähellä taajamaa. Pyhäjärven ranta-alueet Suuri- Nivunki 5 Ranta-alueet ovat pääsääntöisesti hyvin rakentamiseen soveltuvia ja luontoarvot ovat pienialaisia ja rakennuspaikkojen sijoittelulla voidaan välttää arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. 4/5 (4,4) Itäosan ranta-alueet ovat pääsääntöisesti hyvin rakennettavissa. Länsirannan puoli on heikommin rakennettavissa. Alueeseen kohdistuu pienialaisia luonto- ja maisemaarvoja, jotka voidaan huomioida rakennuspaikkojen sijoittelussa. Karjalanjärvi 5 Alue on kokonaisuudessaan hyvin rakentamiseen soveltuvaa aluetta. Luonto- ja maisema-arvot kohdistuvat pienelle alueelle, jotka voidaan huomioida rakennuspaikkojen sijoittelussa. Nuottilampi 3 Alueeseen kohdistuu laajaalaisia luontoarvoja. Valkiajärvi 4 Alue on rakennettavuudeltaan erittäin hyvä. Maa-alueeseen ei kohdistu erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Valkialampi 4 Alueeseen ei kohdistu erityisiä luontoarvoja. Alue on kuitenkin arvokasta harjualuetta. Musta- Nivunki 3 Alueeseen kohdistuu erityisiä luontoarvoja Tod. km m-rkm rak. oikeus Osoitettu Huom 1,6 1,16 4,64 3 Siirretty Nivunkilahden alueelle 2 12,26 10,11 50,55 53 Siirretty Puhoslammelta 2 10,11 9,01 39,6 43 Siirretty Musta- Nivungilta 2 ja Ylä- Kousalta 1 3,31 2,82 14,12 18 Siirretty Seiväslammelta 2 ja Musta- Nivungilta 2 1,05 0,86 2,58 5 Siirretty Seiväslammelta 2 1,4 1,04 4,16 4 3,24 2,3 9,19 10 Siirretty Kortelammelta 1 3,03 1,4 4,23 0 Siirretty Karjalanjärvelle 2 ja Suuri- Nivungille 2 Seiväslampi 3 Alueeseen ei kohdistu erityisiä luontoarvoja Mustalampi 3 Alueeseen kohdistuu erityisiä luontoarvoja Kortelampi 3 Alueeseen kohdistuu erityisiä luontoarvoja 2,43 1,38 4,16 0 Siirretty Karjalanjärvelle 2 ja Nuottilammelle 2 0,92 0,72 2,15 2 0,78 0,35 1 0 Siirretty Valkialammelle

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 31 (44) 1 Hautalampi 3 Alueeseen kohdistuu erityisiä 0,24 0,14 0,42 0 luontoarvoja Ylä-Kousa 3 Alueeseen ei kohdistu erityisiä luontoarvoja mutta rakennettavuus on heikko. 0,45 0,45 1,35 0 Siirretty Suuri- Nivungille 1 Yhteensä 40,82 31,41 138,15 138 Ranta-asemakaavan mitoitukseksi tulee 3,38 rakennuspaikalla/km ja 4,39 rakennus-paikkaa / mitoitusrantaviiva. Mikäli kaikki UPM-Kymmene Oyj:n rantaalueet olisi otettu ranta-asemakaavaan mukaan, olisi em. luvut 3,01 ja 4,05. Yhteensä kaavalla on osoitettu 138 rakennuspaikkaa. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan toteutuminen ei muuta merkittävästi luonnonympäristöä. Rakennuspaikkojen sijoittelulla on heikoiten rakentamiseen soveltuvat alueet sekä luonnon- ja maisemanpuolesta arvokkaimmat ranta-alueet voitu jättää rakentamisen ulkopuolelle. 4.3 Aluevaraukset Koko kaava-alueen pinta-ala on 716,6 ha. RA-3, Loma-asuntojen korttelialue Loma-asuntojen korttelialueiden pinta-ala on yhteensä 72,78 ha. Alueelle on osoitettu 133 loma-asuntojen rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat ovat noin 0,5-0,7 ha suuruisia. Rakennettaessa tulee huomioida, että rakennusten etäisyys naapurikiinteistöihin tulee riittävä. MRA 57 :n mukainen viiden metrin vaatimus naapurin rajasta tai 10 m etäisyys naapurin rakennuksesta on vähimmäisvaatimus. Aluetta koskee kaavamääräys: Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon, saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m². Rakennusten kokonaismäärä saa olla enintään 4 kpl. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 35 k-m² ja saunarakennuksen kerrosala enintään 25 k-m². Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena. Yli 80 k-m² loma-asunnon etäisyyden tulee olla vähintään 40m, alle 80 k-m² loma-asunnon ja talousrakennuksen vähintään 25 m ja saunarakennuksen vähintään 15 m rantaviivasta RA-4, Metsästys- ja virkistysrakennusten korttelialue Loma-asuntojen korttelialueiden pinta-ala on yhteensä n. 2,9 ha. Alueelle on osoitettu 1 metsästys- ja virkistyskäyttöön tarkoitettu rakennuspaikkaa. Alueella on käytetty noin 900 k-m2.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 32 (44) Aluetta koskee kaavamääräys: Rakennuspaikalle saa rakentaa vanhan kämpän lisäksi toisen loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikalle toteutettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 1000 k-m². Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena. Päärakennuksen etäisyyden tulee olla vähintään 40 m, talousrakennuksen vähintään 25 m ja saunarakennuksen vähintään 15 m rantaviivasta. RA-5, Loma-asuntojen korttelialue Loma-asuntojen korttelialueiden pinta-ala on yhteensä 72,78 ha. Valkiajärven rannalle on osoitettu 4 loma-asuntojen rakennuspaikkaa. Järven kirkasvetisyyden säilyttämiseksi kaavaan on otettu määräys siitä, että lannoitetut nurmialueet ovat kiellettyjä. Aluetta koskee kaavamääräys: Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon, saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m². Rakennusten kokonaismäärä saa olla enintään 4 kpl. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 35 k-m² ja saunarakennuksen kerrosala enintään 25 k-m². Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena. Lannoitetut nurmialueet ovat kiellettyjä. Yli 80 k-m² loma-asunnon etäisyyden tulee olla vähintään 40m, alle 80 k-m² loma-asunnon ja talousrakennuksen vähintään 25 m ja saunarakennuksen vähintään 15 m rantaviivasta. M-3, Maa- ja metsätalousalue Rakennuspaikkojen ulkopuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. M-alueiden pinta-ala on yhteensä n. 361 ha. Aluetta koskee kaavamääräys: Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakennuksia, rakenteita ja laitteita. MY, Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja MY-alueksi on osoitettu maakuntakaavan MY ja ge-alueet, ei kuitenkaan kallioalueita. Alueet ovat pääsääntöisesti harjualueita. MY-alueen pinta-ala on yhteensä n. 200,7 ha. Aluetta koskee kaavamääräys: Alueella on voimassa maa-aineslain 3 :n mukaiset maa-aineisten ottamista koskevat rajoitukset. vr-1, Ohjeellinen alueen osa, joka on tarkoitettu virkistys- ja retkeilyalueeksi. Alueelle saa sijoittaa aluetta palvelevia kevyitä rakennelmia.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 33 (44) Valkiajärven rantaan on osoitettu järvellä sukeltavien ja muutoinkin matkailijoiden käyttämä ranta-alue. Alueelle voi sijoittaa aluetta palvelevia kevyitä rakennelmia, esim. keittokatoksen luo, Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet, jotka eivät ole MY-alueilla on osoitettu luo-alueiksi. Kaavaan on osoitettu 7 luo- aluetta (Numero viittaa selvityksen): 4. Nivunkijoki - Heinä-Nivunki, kasvillisuuskohde 15. Keloniemen lähde 17. Haapalahti, tulvametsä 18. Kaivannonniemen luhta 19. Nuottilammen pohjoisrannan luhta ja puro 20. Nuottilammen etelärannan luhtasuo 21. Tukkilammen rantaluhdat Aluetta koskee kaavamääräys: luo-2, Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Kaavaan on osoitettu viitasammakon esiintymisalueet luo-2 merkinnällä: - Nivunkilahti - Karjalanjärven Kotilahti - Suuri-Nivungin länsirannalle - Kortelampi Aluetta koskee kaavamääräys: pv, Vedenhankintaa soveltuva pohjavesialue Kaava-alueelle sijoittuvat luokitellut pohjavesialueet ovat :Kortteenkangas, Hukanhaudankangas, Hongikon-Välikangas, Seiväslamminsärkkä ja Karjalansärkkä. Aluetta koskee kaavamääräys: Arvokas kallioalue Nivunkilahden eteläpuolella oleva maakuntakaavan mukainen kallioalue on merkitty ge-merkinnällä

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 34 (44) Aluetta koskee kaavamääräys: nat, Natura 2000-verkoston kuuluva alue. Kaava-aluetta sivuaa laajaa Pyhäjärven alueen luontokokonaisuuden (FI0700091) Natura-aluetta. Karjalansärkkä-Seiväslamminsärkkä Natura-alue (FI0700076) perustuu luontodirektiivin (SCI) ja suojelun toteutustapa on maa-aines- ja rakennuslaki. Kohde kuuluu harjujensuojeluohjelmaan (HSO070075). Aluetta koskee kaavamääräys: SM-1/1, Kiinteä muinaisjäännösalue tai -kohde. Tehdyn selvityksen mukaan kaava-alueelle sijoittuvat muinaismuistokohteet on osoitettu SM-kohteiksi tai alueiksi. Kohteet ovat: 9. Nivunkilahti W, kivikautinen asuinpaikka 10. Nivunkilahti E, kivikautinen asuinpaikka 20. Valkianlamminlahti 2, pyyntikuoppa 22. Valkianlammenlahti 1, kivikautinen asuinpaikka 24. Nokinenänlahti, historiallinen röykkiöalue Aluetta koskee kaavamääräys: 4.4 Kunnallistekniikka Vesi- ja jätevesihuolto Rakennuspaikkojen vesi- ja jätevesihuolto hoidetaan pääsääntöisesti kiinteistökohtaisesti. Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa jätevesiasetuksen ja Kiteen kaupungin ympäristösuojelumääräyksiä. Suositeltavin käymäläratkaisu on komposti- tai kuivakäymälä. Energiahuolto Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Alueella käytettään verkonrakentamisessa ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset:

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 35 (44) johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin), muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä. Liikenne Rakennuspaikat on osoitettu lähelle olevaa metsätieverkostoa, jotta uusien pääsyteiden rakentamista tulisi mahdollisimman vähän. Uudet pääsytiet on osoitettu ohjeellisilla merkinnöillä. Kaavan toteuttaminen ei vaadi uusia liittymiä maanteille. 4.5 Ranta-asema kaavan yleismääräykset 4.6 Kaavan vaikutukset 4.6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Uudet lomarakennuspaikat on sijoitettu kaavassa ryhmittäin siten, että vapaata rantaviivaa jää mahdollisimman paljon. Kaavalla ei ole osoitettu uusia asuinrakennuspaikkoja. Kaava ei hajauta yhdyskuntarakennetta. 4.6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennuspaikat sijaitsevat kaava-alueen parhaiten rakentamiseen soveltuvilla alueilla. Uudet rakennuspaikat on liitettävissä kohtuullisilla kustannuksilla olevaan tiestöön ja sähköverkostoon. Kaavalla ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan. Kaava-alueelle sijoittuu vain yksi oleva rakennuspaikka. 3