1 TOIMINTASUUNNITELMA 2015
2 Esipuhe Puutarhataidot eivät enää automaattisesti siirry sukupolvelta toiselle. Kiinnostusta puutarhatoimintaan kuitenkin on yhä enemmän. Nuoret haluavat oppia kasvattamaan itse ruokaa ja oppia erilaisia kädentaitoja. Viljely halutaan ottaa osaksi kestävää elämäntapaa. Puutarhatoiminta voimauttaa hyötyliikunnan, raikkaan ulkoilman ja yhdessä olon kautta. Viherympäristössä vietetyllä ajalla on tutkitusti monia hyviä vaikutuksia verenpaineen alenemisesta toipumisaikojen lyhenemiseen. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on kehittänyt lasten ja nuorten puutarhatoimintamahdollisuuksia vuodesta 2006 lähtien. Taival ei ole vielä pitkä, mutta paljon on saatu aikaan. Lasten leireistä toiminta on laajentunut nuorten työpajatoimintaan ja työharjoitteluihin sekä perhetoimintaan. Eri sukupolvet kohtaavat lasten ja nuorten puutarhassa yhteisen porkkanamaan laidalla. Kumpulan koulukasvitarha, yli neljän hehtaarin ainutlaatuinen puutarha keskellä kaupunkia, on yhdistyksen puutarhatoiminnan sydän. Kaupungin kanssa vuosittain tehdyt sopimukset ovat mahdollistaneet toiminnan kehittämisen yhä enemmän tämän päivän tarpeisiin. Koulukasvitarha on nyt toista vuotta nuorisoasiainkeskuksen hallinnassa ja toivomme, että yhdessä kumppaneina rakennamme kesästä 2015 lapsille ja nuorille maistuvan ja tuoksuvan, ikimuistoisen puutarhakesän. Keväällä ja syksyllä jalkautamme toimintaa myös nuorisotaloille. Vuonna 2015 yhdistys haluaa viedä toimintamalleja yhä voimakkaammin Helsingistä myös muualle Suomeen. Levitystyössä apuna ovat lukuisat kumppanijärjestöt ja kunnalliset toimijat. Samalla myös toiminnasta viestimiseen panostetaan entistä enemmän. Hyvää toimintaa kelpaa esitellä. Yhdistys haluaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden mullassa möyrimiseen, omiin viljelykokemuksiin. On hienoa, että pääkaupunki on mahdollistanut lasten puutarhatoiminnan jatkumisen katkeamattomana jo yli 100 vuoden ajan. Nyt ituja kylvämään muualla maahan! Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen puolesta Eeva-Maija Bergholm Toiminnanjohtaja Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry
3 1. Taustaa Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen toiminta-ajatuksena on syventää lasten ja nuorten luontosuhdetta sekä tukea kaikenikäisten hyvinvointia puutarhassa tapahtuvan yhteisen työn ja virkistyksen kautta. Toiminta pohjautuu lapsilähtöisyyteen, luonnonläheisyyteen ja yhteisöllisyyteen, yhdessä tekemiseen. Yhdistys järjestää lapsille leirejä ja kerhoja, nuorille työpajatoiminta, kesätyöjaksoja ja vapaaehtoistoimintaa sekä perheille puutarhakerhotoimintaa. Kaikille on lisäksi tarjolla tapahtumia ja mahdollisuus tulla vapaaehtoiseksi puutarhalle. Toiminnan keskipiste on Kumpulan koulukasvitarha. Kumpulan koulukasvitarhan toiminta on Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuista - 1930-luvulta jatkunut lasten viljelytoiminta keskellä pääkaupunkia kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä. Kumpulan lisäksi yhdistys tukee koulujen, päiväkotien ja nuorisotalojen puutarhatoimintaa. Toiminnan pääkohderyhmä ovat lapset ja nuoret, mutta vapaaehtois- ja perhetoiminnan kautta toiminta laajenee vauvasta vaariin. Kumpulan koulukasvitarha on Helsingin kaupungin omistuksessa ja sitä hallinnoi nuorisoasiainkeskus, jonka kanssa yhdistys tekee sopimuksen toiminnan järjestämisestä ja vastuiden jakamisesta alueella. Molemminpuolisena toiveena on päästä jatkossa aiempaa pidempiin sopimuskausiin ja alueen yhä laajempaan käyttöön, sekä käyttäjäkuntaa että käyttöaikaa laajentamalla. Puutarha-alue (4,3 ha) ja sen laadukas hoito on keskeinen osa toiminnan perustaa. Alueen käyttöä ja kustannustehokkuutta nostetaan lisäämällä ja kehittämällä tarjontaa - myös leirikauden ulkopuolella (mm. kouluvierailut, tapahtumapäivät syksyllä ja talvella, yhteistyö nuorisotalojen kanssa). Kumpulan koulukasvitan keskeinen sijainti, helppo saavutettavuus ja pääosin ulkona tapahtuva toiminta mahdollistavat toiminnan laajentamisen kustannustehokkaasti. Toiminnan perinne on tukea erityisesti vähävaraisia lapsiperheitä. Alueenhoidosta vastaa yhdistyksen nuorten työpaja Vihreän Oksan Werstas. Alueenhoidon painotus luonnonmukaiseen viljelyyn jatkuu edellisvuosien tapaan. Tähän liittyen suuremmat maanmuokkaustyöt tehdään edellisvuosien tapaan vähemmän maata kuluttava hevostyönä. Ulkopuolisena työnä hoidetaan myös muita suurempia töitä kuten pensasaitojen leikkauksia. Kumpulan koulukasvitarhalla noudatetaan omaa Kestävän kehityksen ohjelmaa. Ohjelma etenee vuosi vuodelta tavoitteiden asettamisen, toiminnan, arvioinnin ja uusien tavoitteiden mukaisesti. Vuosittaisesta tavoitteiden asettamisesta ja toteutuksesta vastaa koko koulukasvitarhan yhteisö. Ohjelman käynnistämisestä, seurannasta ja raportoinnista vastaa toiminnanjohtaja/lasten toiminnan vastaava kauden aikana. Vuodelle 2015 tullaan yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa valitsemaan 13 kehittämiskohdetta. 2. Jäsenhankinta ja -toiminta Jäsenhankinta tapahtuu leiri-ilmoittautumisten yhteydessä, messuilla, tapahtumissa ja netin kautta. Jäsentiedotusta hoidetaan neljästi vuodessa ilmestyvän sähköisen jäsenkirjeen, nettisivujen ja facebookin kautta. Jäsenmäärää Helsingissä pyritään kasvattamaan ja uusia jäseniä pyritään
4 saamaan myös muualta maasta. Kumpulassa järjestetään elokuussa iso avoimien ovien päätapahtuma. Pitkin kasvukautta on pienempiä avoimien ovien iltoja. Tilanteen ja tarpeen mukaan osallistutaan myös muiden tapahtumiin, messuihin yms. Eri jäsenryhmille voi olla Kumpulassa erillisiä omia tapahtumiaan. Jäsenet ovat tervetulleita Kumpulaan myös talkooavuksi leireille ja puutarhatöihin. Lisäksi heinäelokuussa aloitetaan Kumpulassa kahvilatoiminta, joka kutsuu puutarhasta nauttimaan niin jäseniä kuin muita ohikulkijoita. Yhdistyksen eri puolilla Suomea olevien kummikohteiden kanssa mietitään tapahtumien järjestämistä. Jäsenhankinta tapahtuu leiri-ilmoittautumisten yhteydessä, messuilla, tapahtumissa ja netin kautta. 3. Yhteistyö ja kumppanuudet Vuonna 2015 kehitetään eteenpäin yhteistyötä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa, ylläpidetään vanhoja yhteistyökumppanuuksia ja ollaan avoimia uusille. OKM:n rahoittaman Puutarha nuorisotyön -välineenä hankkeen kautta autetaan nuorisotaloja puutarhatoiminnan alkuun. Yhdistyksen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus sekä opetus-,sosiaali- ja varhaiskasvatusvirastot. Yhdistyspuolella keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Hyötykasviyhdistys, Dodo ry, Martat, 4H, Valtakunnallinen Työpajayhdistys, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Puutarhaliitto, Settlementtisäätiö ja Sininauhaliitto. Lisäksi yhdistys tekee yhteistyötä koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen kanssa. Edellisten lisäksi Vihreän Oksan Werstaan keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat TE-toimistot, Helsingin työvoiman palvelukeskus Duuri ja Tulevaisuustiski, puutarha-alan oppilaitokset, Helsingin Diakonissalaitos, HERO ry ja Sveps ry. Vuonna 2015 etsitään uusia valtakunnallisia toimijoita yhteistyökumppaneiksi sekä pyritään tiivistämään yhteistyötä nykyisten valtakunnallisten kumppanien kanssa. Talouden vakauttamiseksi etsitään myös uudenlaisia toimijoita yhteistyökumppaneiksi yrityspuolelta. 4. Viestintä ja vaikuttaminen Yhdistyksen toiminnasta tiedotetaan ulospäin yhdistyksen internetsivujen, www.lastenpuutarha.fi, sekä sosiaalisen median, erityisesti facebookin kautta. Sosiaalisen median hyödyntämistä kehitetään edelleen, yhdistykselle luodaan oma twitter-tili. Internetsivuston teknisestä ylläpidosta vastaa Lieska Oy. Henkilöstön sisäisessä viestinnässä ja koulutuksessa hyödynnetään Moodle-työalustaa. Yhdistyksen internetsivujen rakennetta uudistetaan ja sisältöjä monipuolistetaan vuoden 2015 aikana erillisen rahoituksen turvin, mikäli tätä rahoitusta ei saada tehdään kevyempi uudistustyö. Tiedottamisen aktiivisin kausi ajoittuu kesävirkistystoiminnan mukaan keväästä syksyyn, jolloin tiedotetaan toiminnan alkamisesta, kesän tapahtumista, lasten kokemuksista leireiltä ja puutarhakulttuuriviikosta elokuussa. Lasten leireistä kootaan nettiin omaa blogia, joka löytyy yhdistyksen www-sivuilta. Kesäkautena esitellään toimintaa eri tiedotusvälineiden edustajille
5 toiminnan tunnettuuden edistämiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Tapahtumista ja leireistä tehdään myös perinteisiä ilmoitustauluille levitettäviä mainoksia. Yhdistys vaikuttaa aktiivisesti päättäjiin lasten puutarhatoiminnan edistämiseksi. Lasten ja nuorten puutarhatoiminnan kannalta keskeisistä suunnitelmista ja päätöksistä informoidaan jäsenistöä. Tavoitteena on, että ympäri Helsinkiä lapsilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet osallistua puutarhatoimintaan. Tämä edellyttäisi tukea koulujen, nuorisotalojen, leikkipuistojen ja päiväkotien paikalliseen puutarhatoimintaan sekä Kumpulan kaltaista koulukasvitarhaa tai perhepuutarhaa ItäHelsinkiin. Nuorisotalojen puutarhatoimintaa tuetaan puutarha nuorisotyön -välineenä hankkeessa. Toimivia puutarhatoiminnan malleja jalkautetaan myös muualle maahan. Yhdistyksen visiona on kehittää Kumpulan koulukasvitarhasta lasten ja nuorten puutarhakulttuurikeskus. Vision toteuttamiseksi aloitetaan aktiivinen virkamiesten ja päättäjien lobbaus sekä rahoitusratkaisujen mietintä. 5. Julkaisu- ja tutkimustoiminta Perhetoiminnan levittämishankkeessa ilmestyy perhetoimintamallin käsikirjanen sähköisenä. Samoin julkaistaan koulutusmateriaalia perhetoimintamallin levittämiseksi. Vapaaehtoistoiminnan hankkeen koulutusmateriaalit julkaistaan sähköisenä. Yhdistys tukee konsultoimalla opiskelijoita, jotka tekevät opinnäytetöitä lasten ja nuorten puutarhatoiminnasta eri oppilaitoksiin. 6. Lasten toiminta Määrälliset tavoitteet Lapsia leiritoiminnassa yhteensä 226, joista 16 lasta kehitysvammaisten leiritoiminnassa, kertyneitä leiripäiviä (100 % osallistuminen) 6036. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuuden kasvattaminen. Heidän osuutensa leiriläisistä pienentynyt vuosi vuodelta. Toiminta soveltuu oivallisesti kaikille kulttuuri-ja kielitaustasta riippumatta ja auttaa maahanamuuttajien kotoutumisessa. Maahanmuuttajataustaisten osuus lapsimäärästä kuvaa myös osaltaan toiminnan matalaa kynnystä ja avoimmuutta. Leiriryhmiä yhteensä yksitoista, kolme koko kesän viljelyryhmää, neljä kolmen viikon ympäristötaideryhmää, kaksi teatteri-ilmaisun kahden-kolmen viikon leiriä ja kaksi kahden viikon kehitysvammaisten lasten leiriä Lapsia/ ohjaaja max 15/ohjaaja viljelyryhmissä, ympäristötaide- ja teatteriryhmissä max 10/ohjaaja, kehitysvammaisten lasten ryhmässä max 4 lasta/ohjaaja + harjoittelijat ja apuohjaajat lisätukena Leiripäivän hinta noin 25 euroa, sisältää yhdistyksen kaikki kulut. Kouluvierailut yhteensä noin 30 luokalle Nuorisoasiainkeskuksen avustuksen lisäksi riittävän laaja muu rahoitus Laadulliset tavoitteet Toiminta perustuu yhdistyksen arvoihin: lapsilähtöisyyteen, yhteisöllisyyteen ja luonnonläheisyyteen. Toiminnassa noudatetaan vuonna 2013 laadittua Kumpulan koulukasvitarhan
6 lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnan suunnitelmaa, jota päivitetään vuosittain saadun kokemuksen ja palautteen pohjalta. Suunnitelma toimii pohjana myös yhdistyksen kummikohteiden toiminnalle muualla maassa. Asioita tehdään yhdessä eikä ketään jätetä ulkopuolelle. Lasten luontosuhde syvenee leirien aikana ja motoriikka paranee hyötyliikunnan myötä. Sadon kasvattaminen opettaa lapsille kärsivällisyyttä, odottamisen taitoa. Siemenestä sadoksi vaatii oman aikansa ja pettymyksiäkin voi matkalle mahtua, kun sato onkin hävinnyt citykanien tai muiden tuholaisten ruoaksi. Leirit kehittävät yhteistyötaitoja, kun kaikki työt tehdään yhdessä toisia kuunnellen. Leireillä ei erotella ketään sukupuolen, ihonvärin, uskonnon tai muun ominaisuuden perusteella. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun alusta alkaen ja muun muassa laativat kasvitarhan omat säännöt. Kumpulan koulukasvitarha on kaikille turvallinen ja innostava toimintaympäristö. Myös matkat kasvitarhalle pyritään tekemään mahdollisimman turvallisiksi. Bussioppaat keräävät leiriläiset muutamasta lähtöpisteestä yhteiselle bussimatkalle julkisella liikenteellä koulukasvitarhalle ja taas takaisin iltapäivästä. Samalla kannustetaan ja totutetaan lapsia julkisen liikenteen käyttöön. Parkkitoiminnan sisältöjä ja lasten läsnäolojen seurantaa parkissa kehitetään edelleen. Kumpulan koulukasvitarhalle lähdetään kehittämään myös uutta toimintaa: koululaisten ryhmäytymispäiviä tai vaikka yöleirejä. 6.1. Kumpulan koulukasvitarhan päiväleiritoiminta Kumpulan koulukasvitarhan toimintaa kehitetään yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Toiminnan tukena hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kaupungin palkkatuella palkattuja nuoria. Päiväleiritoimintaa järjestetään Kumpulan koulukasvitarhalla kesälomakauden ajan arkipäivisin klo 10 14 peruskouluikäisille helsinkiläisille. Lisäksi on tarjolla tunnin verran aamusta sekä loppuiltapäivästä vapaata valvottua toimintaa pienimmille leiriläisille, niin sanottua parkkitoimintaa. Kesäkuun viimeinen kokonainen viikko on juhannuslomaa. Heinä- elokuussa perjantait ovat vapaapäiviä. Koulujen alettua järjestetään sadonkorjuuta lauantaisin syyskuun loppuun asti, tai niin pitkään kuin satoa riittää.
7 Kaavio 1. Kumpulan koulukasvitarhan toimintavuosi Kumpulan koulukasvitarhan toimintavuosi tammi-helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras-joulu lasten leiritoiminta kouluvierailut sadonkorjuut talviriehat alueenhoito syystapahtumat rekryt, koulutus suunnittelu, raportointi Leirit jakautuvat viljely-, ympäristötaide- ja teatteri-ilmaisun ryhmiin. Lisäksi toiminnassa on ikätason mukaista porrastusta. Näin vastataan parhaiten eri ikäryhmien, erityisryhmien ja perheiden tarpeisiin. Kaikissa ryhmissä otetaan huomioon yksilöllinen osaaminen ja kokeminen, innostetaan ja kannustetaan oppimiseen ja tekemiseen. Viljelyryhmiä on yhteensä kolme. Ryhmät kokoontuvat koulujen kesäloman ajan (37 päivää + sadonkorjuukerrat 7). Kokeneimpien viljelijöiden on mahdollista toimia aloittelijoiden tukena/kummeina ja/tai viljellä yhteistä näytemaata. Lapset voivat välillä lomailla koko kesän toiminnasta ja palata sitten taas omaan ryhmään. Viljelytoiminnasta saa kuitenkin parhaan kokonaiskuvan, jos pystyy osallistumaan suhteellisen tasaisesti läpi koko kesän. Kaksi leiriryhmää on alakoululaisille ja yksi nuorisotalojen kautta mukaan tuleville yläkouluikäisille. Ympäristötaideryhmiä on neljä kolmen viikon jaksoa. Ympäristötaideryhmät on suunnattu
8 taideharrastuksesta kiinnostuneille lapsille ja nuorille. Ympäristötaiteen sisällöt vaihtelevat vuosittain ohjaajien osaamisen mukaan kuvataiteesta, draamaan ja musiikkiin. Ne antavat mahdollisuuden tutustua puutarhatoimintaan lapsille, jotka eivät pysty sitoutumaan lomien tai muiden syiden vuoksi koko kesän viljelytoimintaan. Ympäristötaideryhmissä tutustutaan myös kasveihin ja niiden viljelyyn. Ympäristötaideryhmät on tarkoitettu alakouluikäisille. Teatteri-ilmaisun leirejä on kaksi, toinen alkukesästä ennen juhannusta ja toinen kesän lopuksi. Yhdellä leirillä on paikka 20 teatteri-ilmaisusta kiinnostunelle lapselle. Puutarhamiljöössä rakennetaan yhdessä lasten kanssa vihreää draamaa. Toimintaa rahoitetaan pääasiallisesti Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen avustuksella ja osallistujilta perittävillä osallistumismaksuilla. Osallistujilta peritään 80 euron maksu 1. Lisäksi pyritään saamaan yksityisiä lahjoituksia toiminnan tueksi. 6.2. Kehitysvammaisten lasten puutarhatoiminta Lasten ja nuorten puutarhayhdistys järjestää kehitysvammaisten lasten ja nuorten leiritoimintaa Kumpulassa. Leirien järjestämiseen on haettu avustusta Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnalta. Sosiaalilautakunnan avustuksella on tarkoitus järjestää kaksi kymmenen päivän päiväleiriä heinäkuun alussa. Yhdelle leirille otetaan 6-8 lasta/nuorta riippuen henkilökohtaisen tuen tarpeesta. Toinen leireistä on suunnattu lapsille ja toinen nuorille, jotka saavat leiristä kokemusta oikeasta työnteosta ja myös työtodistuksen itselleen. Kehitysvammaisten lasten leiritoiminnalle on Helsingissä selkeä tarve, sillä tarjontaa ei ole kovin paljon. Kumpulassa kehitysvammaiset lapset toimivat omana leiriryhmänään, mutta kiinteässä vuorovaikutuksessa muiden ryhmien kanssa, mikä lisää suvaitsevaisuutta ja luo yhteisöllisyyttä. Kesätöiden saaminen on tänä päivänä kaikille nuorille hankalaa. Erityisen vaikeaa se on kehitysvammaisille nuorille, jotka kuitenkin tarvitsisivat yhtä lailla kokemusta työnteosta ja tunnetta siitä, että ovat tarpeellisia. Nuorten leiri on tähän yksi avain. Kehitysvammaisten lasten toiminnassa tärkeää on lähteä jokaisesta lapsesta yksilönä ja miettiä mitä tukea puutarha voi tarjota juuri tälle lapselle. Puutarha on tasa-arvoinen toimintaympäristö, joka tukee hyvin kehitysvammaisten lasten motorista kehitystä ja vahvistaa itsetuntoa osaamisen kokemusten kautta. Kehitysvammaisten leiritoimintaan pyritään saamaan Helsingin kaupungin leikkipuistotoiminnan kautta ohjaajatukea. 1 Sisaralennukset: 1.lapsi 80, 2. lapsi 60, 3. tai 4./5. lapsi 40. Nämä ovat jäsenhintoja, ei jäsenten hinnat ovat 20 euroa korkeammat.
9 Kumpulan koulukasvitarhan leiritoiminta lukuina Viljelyleirit Ympäristötaideleirit Teatteri Kuokka-leiri Ohjaajia/leiri 2 2 2 2 Lapsia/leiri 30 20 20 8 Leirien lkm 3 4 2 1-2*** Leiripäiviä/leiri 37 +7 12/13** +7 13/8 +7 10 +7 Leiripäiviä yhteensä 118 57 28 17-27*** Leiripaikkoja yhteensä 90 80 40 8-16*** Kertyneet leiripäivät, kun 100-prosenttinen osallistuminen 3960 1140 720 136-216*** **Alkukesän ympäristötaideleirit (2 kpl) ovat 13 päivää, muut 12 päivää. *** Tavoitteena kaksi leiriä, jos saadaan riittävä rahoitus HUOM. leiripäivien +7 tarkoittaa seitsemää loppukesän sadonkorjuulauantaita YHTEENSÄ OHJAAJAT 14-16 LEIRIPAIKAT 226 LEIRIPÄIVÄT 6036 6.3. Vapaa-ajan kerhotoiminta Kevätkauden 2015 jatkuu puutarhaeläinkerho Vesalan koululla. Kerho kokoontuu kerran viikossa iltapäivisin ja se toteutetaan yhteistyössä Vesalan koulun kanssa. Syksyllä 2015 alkavat uudet kokkikerhot. Elo-syyskuussa kokoontuu leirilapsille tarkoitettu kokkaus- ja sadonkorjuukerho Kumpulassa. Lisäksi syyslukukauden ajan kokoontuu yhdestä kahteen harrastekerhoa kerran viikossa nuorisotalolla. Yhdessä kerhossa on paikkoja noin kymmenelle lapselle. Kerhotoimintaan haetaan rahoitus erikseen Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lasten ja nuorten harrastetoiminnan rahoista. 6.4. Koulu- ja päiväkotivierailut Yhdistys järjestää toukokuussa sekä elo-lokakuussa helsinkiläisille koululuokille vierailuja Kumpulaan. Vierailut ovat luonteeltaan osallistavia ja tukevat opetussuunnitelman sisältöjä sekä erityisesti sen
10 läpileikkaavia aihekokonaisuuksia. Puutarhan ekosysteemiin ja viljely- ja ympäristötaidetoimiin tutustuttaessa huomioidaan kulloisenkin vierailijaryhmän luokka-asteen mukaiset OPS-tavoitteet. Puutarhassa oppiminen nivoutuu biologian, maantiedon ja ympäristötiedon lisäksi läheisesti mm. historian, yhteiskuntatiedon, matematiikan sekä taito- ja taideaineiden oppimiskokonaisuuksiin, mutta tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös oppiainerajat ylittävään integraatioon. Puutarha tukee paikkatietouden kehitystä ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Tavoitteena on, että sama luokka pääsisi vierailemaan koulukasvitarhalla useamman kerran kouluaikanaan. Tällöin esimerkiksi kolmannen luokan kevätlukukaudella istutettua perunaa päästään nostamaan neljännen luokan ympäristötiedon tunneilla. Yläkoululaisten vierailuilla painottuu enemmän ilmiöpohjainen luonnontieteen oppiminen ja alakoululaisten vierailuilla elämyksellisyys ja aistien monipuolinen käyttö. Koululuokilta ja päiväkotiryhmiltä peritään vierailusta pieni maksu, 50 euroa per ryhmä. 7. Nuorten toiminta Määrälliset tavoitteet Työpajatoimintaa nuorille tarjolla maaliskuulta joulukuulle, nuoria mukana toiminnassa yhteensä 20-24. Kaikille työpajanuorille pyritään löytämään pajan aikana jatkopolku koulutukseen tai tukimuoto, jonka avulla rakentaa elämää eteenpäin. Nuoria vapaaehtoisia Kumpulan koulukasvitarhalla kesän aikana 25 henkeä, toimintapäiviä yhteensä 250. Toimivien mallien levittäminen ja juurruttaminen nuorisotaloille. Helsingissä kolme uutta aktiivista toimijaa, valtakunnallisesti tiedon levittäminen verkostojen kautta. Laadulliset tavoitteet Toiminnalla kannustetaan nuoria yhdessä tekemiseen, ketään ei jätetä yksin. Nuoren oman elämän hallintaa vahvistetaan puutarhassa tehtävän työn ja virkistyksen kautta. Puutarhatöistä on luonteva linkki myös terveelliseen ja monipuoliseen ravintoon sekä ruoanvalmistustaitoihin. Näitä perustietoja ja -taitoja vahvistetaan nuorissa. Tavoitteena on, että jokainen toiminnassa mukana ollut nuori oppii ja saa onnistumisen kokemuksia, joiden kautta tunne oman elämän hallinnasta lisääntyy. Nuorten vapaaehtoistoiminta ja nuorten työharjoittelut puutarhassa antavat 13-17-vuotiaille pohjaa työelämästä. 7.1. Nuorten työpajatoiminta Vihreän Oksan Werstas on puutarhatyöpaja 16-29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea työllistymisessä tai koulutukseen hakeutumisessa. Werstaalla tutustutaan puutarha-alan töihin sekä erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Kaikkiin tehtäviin ohjataan ja opastetaan, ja pajalta käsin on
11 myös mahdollisuus hakea työtä tai opiskelupaikkaa. Pajaohjaajat auttavat työnhaussa ja opastavat mm.ansioluettelon teossa. Pajalla suoritetusta työkokeilusta saa todistuksen. Werstas toteutetaan Kumpulan koulukasvitarhalla sekä nuorisoasiainkeskuksen toimipisteissä eri puolilla Helsinkiä. Werstas vastaa Kumpulan alueenhoidosta. Werstaalla on paikka samanaikaisesti noin 8-12 nuorelle. Ensisijaisena tavoitteena on arjenhallinnan, työn tekemisen ja oppimisen taitojen vahvistuminen sekä työelämävalmiuksien ja työpajalta muualle kiinnittymisen edistäminen valmentautujan vahvuuksien mukaisesti.tavoitteena on löytää mahdollisimman monelle, ilman tutkintoa olevalle nuorelle opiskelupaikka pajajakson jälkeen tai sen aikana. Tavoitteeseen pääsemiseksi vahvistetaan yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Werstas tukee ja auttaa koulutukseen hakeutumisessa ja oman alan löytämisessä sekä työnhaussa. Pajajakson jälkeen Werstaan valmentajat ovat nuoren tukena kahden vuoden ajan auttaen opiskelujen alkuun lähtemisessä ja kiinnittymisessä opintoihin niin, ettei turhia keskeyttämisiä tulisi. Keskeistä on myös verkostoituminen eri toimijoiden kanssa ja nuorta tukevan palveluverkoston luominen, mikä korostuu erityisesti niiden nuorien kohdalla, jotka eivät heti löydä työ- tai opiskelupaikkaa. Vihreän Oksan Werstaalla tutustutaan käytännönläheisesti puutarha-alan eri töihin esim. taimikasvatukseen ja kasvien lisäykseen, avomaan vihannesviljelyyn, viheralueiden hoitoon, viherrakentamiseen, puutarhatuotteiden jatkojalostukseen ja kukkasidontaan. Werstaan toiminta vahvistaa nuoren arjenhallintaa tukien yksilöllisen kasvun, osallisuuden ja osaamisen kehittymistä. Pajajakson aikana käydään läpi työelämän arvoja ja työelämätaitoja. Tulevaisuutta suunnitellaan yhdessä nuoren kanssa ja osaaminen todennetaan portfolion avulla. Terveellisten elämäntapojen merkitys avautuu hyötykasvien viljelyn ja niiden käytön opettelun sekä yhteisten liikuntaharrastusten kautta. Werstaan toimintaa raamittamaan on keväällä 2014 työstetty tulevaisuusstrategia, josta tarkennetaan ohjausryhmän avustuksella tulevat toiminnan painopisteet. Vuonna 2015 on tarkoitus erityisesti vahvistaa kouluyhteistyötä, nuorten jatkopolutusta sekä toisaalta kehittää syyskauden pajatoiminnan sisältöjä. Päärahoitus Werstaan toimintaan tulee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Werstas rahoittaa toimintaansa myös hoitamalla asukasyhdistysten, palvelutalojen ja siirtolapuutarhan yhteisiä pihaalueita sekä jalostamalla puutarhan tuotteita myyntiin ja hoitamalla ajoittain catering-tilauksia. Tavoitteena on, että viimeistään syksyllä 2015 pystytään taas ottamaan nuoria myös kuntouttavaan toimintaan. Keväällä on seuraava kilpailutus, jota kautta yhdistyksen on mahdollisuus päästä kuntouttavan toiminnan järjestäjäksi. Kuntouttavan valmennuksen työmuodot ovat yksilövalmennus
12 ja ryhmävalmennus sekä työelämään valmentautuminen ohjatusti puutarhassa yhdessä muiden pajalaisten kanssa. Näiden kautta pyritään löytämään nuorelle sopivin valmennuksen tai tukipalvelun muoto. 7.2. Työharjoittelu puutarhassa Parin viikon kesätyökokemus puutarhalla antaa nuorelle perustiedot työelämästä, vahvistaa ja kasvattaa itseluottamusta. Harjoittelut toteutetaan yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa ja nuoret työskentelevät Kumpulan koulukasvitarhan lisäksi muissa nuorisoasiainkeskuksen toimipisteissä. Nuoret saavat jo keväällä koulutuksen puutarhanhoitoon ja työelämän perussääntöihin. 7.3. Vapaaehtoistoimintaa nuorille Kesällä 2015 jatketaan ja kehitetään edelleen yläkouluikäisille nuorille mahdollisuutta osallistua kasvitarhan toimintaan puutarhatöissä, keittiöllä, toiminnan valokuvaamisessa, tiedottamisessa ja ohjaajien apuna vapaaehtoisena. Nuorten toimintapäiviä on tarjolla kesä-elokuussa lasten leirien aikaan eli yhteensä 37 arkipäivänä. Nuoret saavat toiminnasta todistuksen, josta voi myöhemmin olla hyötyä työnhaussa. Toiminta toteutetaan yhteistyössä NK:n kanssa. Tavoitteena olisi saada NK:n kautta nuorista vastaava ohjaaja. Vapaaehtoistoiminnan nuoret tekevät yhteistyötä nuorten viljelyleirin kanssa (kts. 7.1. Päiväleiritoiminta) 7.4. Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke on OKM:n rahoittama valtakunnallinen hanke, joka toteutetaan yhteistyössä NK:n ja muiden yhteistyökumppanien kuten Puutarhaliiton kanssa. Hanke on alkanut syksyllä 2014. Vuonna 2015 nuorten puutarhatoiminnan mallit eri nuorisotaloilta ja muusta nuorten toiminnasta kootaan yhteen, toimivien mallien pohjalta järjestetään koulutukset ja toimintaa lähdetään pilotoimaan Helsingissä uusilla nuorisotaloilla. Samalla tehdään myös valtakunnallista kartoitusta ja verkostoitumista. Pyrkimyksenä on levittää tietoa hyvistä käynnöistä, koota yhteen puutarhatoiminnasta kiinnostuneita nuorisotyöntekijöitä ja nuorisotaloja ja antaa käytännön vinkkejä arkeen. Puutarhatoiminnassa on käyttämätöntä potentiaalia nuorisotaloille. 8. Perhe- ja vapaaehtoistoiminta Määrälliset tavoitteet 25 perhettä toiminnassa Kumpulassa valtakunnallisesti kolmessa uudessa kohteessa alkaa perhekerhotoiminta vapaaehtoistoiminnassa mukana yhteensä vuoden aikana 20 henkilöä, toimintapäiviä 125
13 Laadulliset tavoitteet Tavoitteena on mielekkään ja päihteettömän elämäntavan edistäminen, vanhemmuuden tuki sekä perheiden puutarhaharrastuksen elvyttäminen tukemaan arjessa jaksamista. Toiminnan kohderyhmänä ovat sekä varhaisen tuen tarpeessa olevat, että aivan tavalliset helsinkiläiset lapsiperheet. Vapaaehtoistoiminta antaa vapaaehtoisille puutarhanhoidon taitoja ja tietoja sekä mahdollisuuden yhdessä toimimiseen puutarhaympäristössä. Erityisesti halutaan parantaa maahanmuuttajien ja kehitysvammaisten toimintamahdollisuuksia. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa myös eri-ikäisille mahdollisuuden yhdessä toimimiseen ja sukupolvirajat ylittävään yhteistyöhön, joka rikastaa elämää puolin ja toisin. 8.1. Perhetoiminta Perhetoiminta jakautuu toisaalta Kumpulan koulukasvitarhan perhekerhotoimintamallin valtakunnalliseen levittämiseen. perhekerhoon ja toisaalta Kumpulan perhekerho Perhekerhotoimintaa jatketaan vuonna 2014 kokeillulla yhteispalstamallilla. Perheet viljelevät puutarhurin opastuksella yhteistä palstaa ja myös sato jaetaan yhteisesti.vuosittain toimintaan otetaan 25 perhettä. Perheitä kannustetaan yhteiseen tekemiseen, mutta lapsille on myös omaa toimintaa. Rahoitus Kumpulan perhekerhoon saadaan sosiaalilautakunnalta. Kerho kokoontuu alkukesästä kaksi kertaa viikossa ja juhannuksen jälkeen kerran viikossa. Kerhossa on vastaava ohjaaja sekä avustava ohjaaja. Perhekerhotoimintamallin levittäminen Yhdistys on saanut Alli Paasikiven Säätiöltä rahoituksen perhekerhotoimintamallin levittämiseen. Hankkeessa julkaistaan sähköinen käsikirja, järjestetään koulutuksia ja tuetaan kummikohteiden toimintaa.
14 8.2. Vapaaehtoistoiminta RAY:n rahoittama vapaaehtoistoiminnan hanke päättyy alkuvuodesta 2015. Vapaaehtoistoiminnan muodoista osana yhdistyksen perustoimintaa jatkuu ainakin palstamummien ja -vaarien toiminta leireillä ohjaajien apuna. Samoin jatketaan yhteistyötä Lyhty ry:n kanssa ja heidän kauttaan saadaan apuvoimia puutarhalle. Tapahtumien järjestämiseen ja puutarhatöihin innostetaan edelleen mukaan vapaaehtoisia niin jäsenistöstä kuin yhteistyökumppaneista. Vapaaehtoistoiminnan ikähaarukka vaihtelee 15-vuotiaasta 80-vuotiaisiin. Kouluihin, päiväkoteihin ja leikkipuistoihin suuntautunut vapaaehtoistoiminta ja sen jatkuminen on suurin haaste. Yhdistys näkee yhteistyön tärkeyden: kouluvierailujen kautta laaja joukko lapsia on päässyt tutustumaan viljelyyn, pohtimaan ruoan alkuperäkysymyksiä, terveellistä ravintoa ja ekologista kestävyyttä. Opetussuunnitelmien uudistuessa merkitys tulee vain jatkossa todennäköisesti korostumaan myös koulun näkökulmasta. Leikkipuistoyhteistyötä pyritään jatkamaan varhaiskasvatusviraston avustuksen avulla. Vapaaehtoistoiminnan-hankkeen aikana syntyneitä materiaaleja levitetään ja hyödynnetään omassa toiminnassa. 9. Hallinto ja henkilöstö 9.1. Hallitus Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kahdeksan varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallitus vastaa toimintasuunnitelman toteuttamisesta sekä päättää keskuudestaan vastuualueet ja vastuuhenkilöt. Hallitus on valittu maaliskuussa 2014 kaksivuotiskaudelle 2014-2015. Hallituksen puheenjohtajana toimii Pirkko Lahti, varapuheenjohtaja on Mervi Lehmusoksa. Muut jäsenet ovat Aino Kaila, Laura Jaakkola, Senja Lappalainen, Riikka Terävä, Susann Rännäri, Kaisa Hurmeranta, Tiina Humaloja, Kirsi Arino(vara) ja Susanna Lagström (vara), 9.2. Henkilöstö Yhdistyksessä on viisi jatkuvassa työsuhteessa olevaa työntekijää: toiminnanjohtaja, toimistosihteeri ja nuorten työpajan Vihreän Oksan Werstaan kolme valmentajaa. Toimistosihteeri on osa-aikaisessa työsuhteessa, noin 100 tuntia/kuukausi. Myös yksi Werstaan valmentajista tekee osa-aikaista, 90 % työaikaa, läpi vuoden. Kaikki kolme Werstaan valmentajaa tekee osa-aikaista, 90 %, hiljaisimpaan aikaan marras-helmikuussa. Tavoitteena olisi muuttaa kolmannen valmentajan työaika täysipäiväiseksi maalis-lokakuulle. Jatkuvien työsuhteiden lisäksi yhdistyksessä on hanketyöntekijöitä vaihtelevasti. Henkilöstö 2015 Toiminnanjohtaja Eeva-Maija Bergholm Toimistosihteeri Tarja Elo Työpajavalmentaja Mari Paakkinen Työpajavalmentaja Susanna Lagström
15 Työpajavalmentaja Riikka Terävä Puutarhapedagogi Mervi Lehmusoksa, Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke Perhehankkeen koordinaattori Pinja Sipari Muut tunti- ja hanketyöntekijät (lasten leiritoiminta, muut mahdolliset hankkeet) Kesäkautena henkilöstöä on parhaimmillaan noin 25 henkeä, kun töissä ovat lasten leirien ohjaajat ja keittiöhenkilökunta. Tämän lisäksi tulee vielä mahdolliset harjoittelijat, apuohjaajat sekä työharjoittelujaksojen nuoret puutarhanhoidossa. Osa työntekijöistä pyritään saamaan palkkatukijärjestelyjen avulla, jolloin työsuhteista on mahdollista rakentaa pidempiä. Henkilöstöä koulutetaan tarvelähtöisesti. Kesävirkistykseen tuleva henkilöstö perehdytetään huhtitoukokuussa. Koulutus on yhteinen yhdistyksen omille ohjaajille ja nuorisotaloilta tuleville nuorisotyöntekijöille, jotka olisivat lähdössä mukaan Kumpulan toimintaan. Koulutuksessa on yhteistä ja eriytettyä osuutta viljely- ja ympäristötaideohjaajille. Kesän mittaan järjestetään kaksi yhteistä virkistysiltapäivää ja syksyllä kokoonnutaan vielä yhteiseen toiminnan arviointiin. Vakituisen henkilökunnan osaamista tuetaan sopivin kurssituksin ja yleistä työssä jaksamista seurataan. Tarpeen mukaan hyödynnetään myös ulkopuolista työnohjausta. Henkilöstö on osaavaa ja ammattitaitoista. Vaarana on kuitenkin väsyminen rahoituksen pätkittäisyyteen ja ruuhkahuippuihin kasvukaudella. Työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin panostetaan kiinnittämällä huomiota riittäviin resursseihin ja työnjaon kehittämiseen sekä tykytoimintaan. Pelisääntöjä ja käytäntöjä selkeytetään. Toiminnanjohtaja suorittaa parhaillaan oppisopimuksella johtamisen erikoisammattitutkintoa Omniassa. Tutkinnon kautta nousee yhdistyksen sisäinen kehittämistyö keskiöön. Vuoden aikana valmistuu yhdistyksen työntekijän kansio (perehdytys, työehtosopimus, palkanmaksu, työterveys, työvälineet, lomat, poissaolokäytännöt, vakuutukset, vaitiolo, sivutoimi yms), josta uudet ja vanhat työntekijät löytävät näppärästi keskeiset työsuhdeasiat. 10. Talous Yhdistyksen merkittävin rahoituslähde on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen tuki kesävirkistystoimintaan. Toinen merkittävä rahoituslähde on Etelä-Suomen aluehallintovirasto, joka rahoittaa työpajatoimintaa. Muita rahoituslähteitä ovat Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan avustukset, jäsen- ja osallistumismaksut, tapahtumien myyntituotot, pajan palvelutuotanto ja erilaiset hankerahoitukset. Vuonna 2015 merkittävää hankerahoitusta tulee ainakin OKM:ltä Puutarha nuorisotyön välineenä -hankkeelle. Yhdistys hakee toimintaansa lisäksi NK:n palkkausavustusta, joka mahdollistaisi laajemman toiminnan nuorille. Yleistoiminnan rahoituksen puuttuminen on haaste. Hankerahoitusten hakeminen ja jatkuva raportoiminen on työlästä. Hyvää rahoitustilanteessa se, että rahoitusta tulee useasta eri lähteestä Yhdistys pyrkii lisäämään yksityisen ja rahankeräyksen ja sponsorihankinnan avulla. yritysrahoituksen osuutta varainhankinnassa
16 Kirjanpidosta vastaa Tilitoimisto Atope Oy/Hannu Lehtinen ja tilintarkastuksen hoitaa tilintarkastustoimisto Tiliextra Oy, vastaavina tilintarkastajina HTM Matti J. Mäkinen ja HTM Susanna Ahola. Kumpulan toiminnan järjestäminen on ympärivuotista työtä (kts. esim. kaavio 1). Yhdistyksen toiminta palvelee kaupungin useita eri hallintokuntia (opetus- ja sosiaalityö), joten osan perusrahoituksesta Kumpulan toimintaan olisi luonnollista tulla näistä lähteistä. Liite 2. Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen talousarvio 2015 Tavoitteiden toteutumiseen vaikuttava suurin riski on rahoituksen riittävyys. Henkilöstöä on oltava riittävästi ja osaamiseen sekä työhyvinvointiin on panostettava. Vapaaehtoistoimijoita on muistettava ja heidän väsymistään ehkäistävä. 11. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Puutarhanhoito, käden taidot, itse tekeminen, ruoka ja ravinto ovat nousseet uuteen arvostukseen. Ruoka ei ole vain välttämätön hengissä pysymisen edellytys vaan siihen kytkeytyy arvostuksia ja erilaisia elämäntapoja. Yhdistys elää hetkessä, jossa rautaa kannattaisi takoa, aihepiiri on kuuma ja arvostettu. Myös koulumaailmassa on huomattu tarve palata perusasioiden äärelle. Kiinnostusta puutarhanhoitoon olisi, mutta opettajilta puuttuu taitoja ja tietoja toiminnan käynnistämiseksi. Opetussuunnitelmia uudistetaan ja suunnitelmien valossa koulujen puutarhat voisivat toteuttaa useita opetussuunnitelmien tavoitteita. Yhdistyksellä olisi tarvittavaa osaamista jaettavaksi, kun rahoitus saataisiin järjestymään. Toimintaa pyöritetään useassa eri tilassa. Kumpulan koulukasvitarhalla, joka on toiminnan sydän, ei ole talvilämpimiä tiloja. Yhdistyksen toimisto on kivenheiton päässä kasvitieteellisessä puutarhassa ja Werstas talvievakossa nuorisoasiainkeskuksen tiloissa. Paljon tehdään myös etätöitä. Ihmiset ovat erillään, mikä asettaa omat haasteensa tiedonkulkuun ja vie myös työaikaa siirryttäessä paikasta toiseen Toimintaa dokumentoidaan säännöllisesti henkilöstökokousten muistioiden ja toiminnan valokuvaamisen avulla. Hallitus seuraa, tarkentaa ja arvioi toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista kokouksissaan kuukausittain. Hallituksen jäsenten kesken on sovittu vastuut ja seuranta-alueet. Kukin hankevastaava on velvollinen raportoimaan hankkeesta kirjallisesti, jotta tarvittava tieto saadaan tallennettua ja henkilöiden mahdollisesti vaihtuessa materiaalia voidaan käyttää perehdyttämiseen. Välitöntä palautetta kerätään naamatusten niin asiakkailta kuin henkilöstöltä. Saatu palaute käsitellään henkilöstökokouksissa ja ryhdytään tarvittaessa palautteen vaatimiin toimenpiteisiin. Lasten toiminnassa lapsille ja vanhemmille tehdään leirin lopulla tyytyväisyyskysely, jossa tavoitteena on saavuttaa arvosana 4,5 asteikolla 1-5. Kyselyssä kartoitetaan toimintakulttuuria leirillä, oppimista ja virkistymistä sekä tiedon kulkua koteihin.myös kerhotoiminnasta kerätään vastaavasti palautetta.
17 Werstaan toiminnan arvioinnissa käytetään Party-järjestelmää sekä Osaaja Plus arviointiohjelmaa. Werstaan toiminnan tukena on oma ohjausryhmä, joka tarvittaessa suuntaa toimintaa uudelleen. Perhe- ja vapaaehtoistoiminnassa tavoitteiden toteutumista seurataan kyselyn avulla, jossa kartoitetaan viihtymistä, viljelytaitojen omaksumista ja sosiaalisten kontaktien lisääntymistä. Tavoitteena on saavuttaa arvosana 4,5, asteikolla 1-5.