PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 ja toimenpideohjelma 2011-2015 PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN RAPORTTI 31.1.2011 1
SISÄLLYS 1. JOHDANTO..3 2. PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT.4 3. PERUSTELUITA JA PERIAATTEET.....5 3.1. Palvelukohtaiset erilliset palveluverkkosuunnitelmat.5 3.2. Perusteluita palveluverkon kehittämiselle 6 3.3. Palveluverkon kehittämistä ohjaavat periaatteet.7 4. PALVELUVERKKO OSA-ALUEITTAIN 10 1) Vatiala..10 2) Suorama...13 3) Kirkonkylä...15 4) Raudanmaa, Raikku, Vehoniemi..18 5) Ruutana, Suinula, Lihasula 19 6) Ohtola, Haapaniemi, Kuohenmaa...22 7) Sahalahti ja Kuhmalahti...23 5. KEHITTÄMISLINJAUKSET. 26 6. PALVELUVERKON TOIMENPIDEOHJELMA 2011-2015..28 Liitteet Liite 1: Tilastoaineisto 2
1. JOHDANTO Kangasalla talouden tilan heikkenemistä johtuen on valtuustossa vuonna 2009 tehty päätöksiä kunnan talouden tasapainottamisesta vuosina 2009-2013. Tavoitteena on ollut löytää keinot, joiden avulla kannan talous saadaan tasapainoon ja pystytään myös varautumaan kunnan asukasluvun kasvun tuomaan palvelujen kysynnän kasvuun ja investointitarpeisiin. Perustavoitteena tasapainottamistoimilla on löytää tasapaino, joka turvaa kunnan palvelujen järjestämisen. Valtuusto on 15.6.2009 116 hyväksynyt kunnan talouden tasapainottamisohjelman, jossa on asetettu yhdeksi tavoitteeksi kiinteistökannan vähentäminen ja palvelupisteiden keskittäminen eri palvelutoiminnoissa. Vaikka taloudellisesta tilanteesta johtuvat perustelut palveluverkon tarkastelulle ovat vauhdittaneet työn liikkeellelähtöä, suunnitelman tekemiselle on useita muitakin perusteluita. Kunnan asukasluvun ja palvelutarpeiden voimakkaasta kasvusta johtuen palvelutoiminnoissa on jouduttu turvautumaan kalliisiin paniikkiratkaisuihin ja erillisiä pieniä yksiköitä on syntynyt erittäin paljon erityisesti päivähoitoon. Muutoinkin yksiköiden määrä on vastaavankokoisiin kuntiin verrattuna useilla palvelualueilla suuri; mm. päiväkotirakennuksia on 28, kouluja 16, kirjastoja 4, terveysasemia 5 ja hammashoidon toimipisteitä 7. Erillisiä palvelukohtaisia palveluverkkoselvityksiä on tehty useita, mutta niiden keskinäinen koordinointi on puutteellista. Selvityksessä on tavoitteena etsiä uusia muotoja tuottaa palveluja laajenevaan tarpeeseen. Tuotantotavat voivat vaihdella suurestikin, eikä ole perustelua sitoa näkökulmaa mihinkään yksittäiseen ratkaisuun. Tampereen kaupunkiseudun kuntien hyväksymässä rakennesuunnitelmassa painotetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, palveluiden saatavuutta, joukkoliikenteen merkityksen kasvattamista ja hajarakentamisen vähentämistä. Tavoitteet tukevat taloudellisesti kestävää rakennetta, joka mahdollistaa pitkälti myös olevien julkisten palveluiden täysipainoisen käyttämisen. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja valtio ovat laatineet sopimuksen keskeisistä maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvistä toimista, joiden toteuttamista ohjataan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmassa ja kuntien omissa ohjelmissa. Tavoitteena on yhdyskuntarakentamisen eteneminen toimintojen ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla niin että samalla voidaan varmistaa asukkaiden arjen toimivuus. Rakentamisen ohjelmoiminen yhdessä eri toimialojen kanssa vaikutuksia pohtien ja vaihtoehtoja vertaillen mahdollistaa merkittävien säästöjen saavuttamisen. Kangasalan kunta ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat allekirjoittaneet 25.6.2009 energiatehokkuussopimuksen (2008-2016). Sopimuksella sitoudutaan 9 %:n energiansäästöön vuoden 2016 loppuun mennessä. Kunnan talouden vakauttamisohjelmaan on vuosille 2010 2012 asetettu yhdeksi tavoitteeksi kiinteistökannan vähentäminen ja palvelupisteiden keskittäminen. Näillä toimenpiteillä vastataan myös Kangasalan kunnan ja työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä sopimiin energiantehokkuussopimuksen tavoitteisiin. 3
2. PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT Kunnanjohtaja asetti päätöksellään 16.2.2010 palveluverkkotyöryhmän valmistelemaan palveluverkon kehittämis- ja tiivistämissuunnitelman. Tehtävänä on ollut tarkastella palveluverkkoja kaikkien kunnan palvelutoimintojen osalta; virastot, terveysasemat, suun terveydenhuollon toimipisteet, vanhushuollon palveluyksiköt, koulut, päiväkodit ja ryhmikset, nuorisotilat, vapaa-ajan toiminnat eli kentät ja huoltorakennukset, kirjastot, keittiöt ja varikkotoiminnot. Työryhmän jäsenet: sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Harju, työryhmän puheenjohtaja kehitys- ja elinkeinojohtaja Lasse Silvan, työryhmän sihteeri sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski apulaiskunnanjohtaja Reijo Riekkola tekninen johtaja Mikko Ilkka hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola (15.10.2010 alkaen) Lisäksi työryhmässä ovat olleet asiantuntijoina: rakennuspäällikkö Arja Lehto kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen talousjohtaja Seppo Saarinen laskentapäällikkö Ilkka Manninen Palveluverkkotyön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys ja tavoite palvelujen käytön tehostamisesta ja esittää konkreettia toimia palvelujen tulevalle toteuttamiselle. Palveluverkon ja toimitilojen yhteisellä suunnittelulla ja toteuttamisella pystytään paremmin hyödyntämään olemassa olevaa palveluverkkoa, vähentämään investointeja sekä tasapainottamaan palvelujen kysyntää ja tarjontaa. Palveluverkon kehittämistyötä on tehty eri palvelukeskusten yhteistyönä. Työryhmä esitteli palveluverkon kehittämisen taustaa ja periaatteita valtuustoseminaarissa 22.4.2010. Valtuustoinfossa 31.8.2010 esiteltiin työn senhetkistä vaihetta ja saatiin valtuuston evästyksiä jatkovalmistelulle. Toukokuun aikana kuultiin laajasti eri palvelukeskusten edustajien ajatuksia ja suunnitelmia palveluverkon kehittämisestä kolmessa eri tilaisuudessa. 27.10.2010 järjestettiin palvelukeskustelun esimiehille työpajatyyppinen tilaisuus, jossa käytiin läpi palveluverkkosuunnitelman linjauksia ja tulevaisuuden suunnitelmia yhteen sovitettiin. Ohjausryhmä on kokoontunut useita kertoja ja asiaa on käsitelty kunnan johtoryhmässä. 4
3. PERUSTELUITA JA PERIAATTEITA 3.1. Palvelukohtaiset erilliset palveluverkkosuunnitelmat Kangasalan kunnassa ja Tampereen seudulla on tehty ja tekeillä useita palvelukohtaisia perusteellisia palveluverkkotarkasteluja: Valmistuneet: Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys (2008) Palvelujen järjestäminen Kangasalla vuoteen 2015, Palvelustrategia (2008) Yhteistoiminta-alueen palvelutyöryhmän loppuraportti (2008) Kangasalan kouluverkkosuunnitelma 2009-2016 (2008) päivitys tekeillä Päivähoitotilat, Tarveselvitys 2007 päivitys tekeillä Kangasalan vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelma ja toimenpideohjelma 2010-2020 (2009) Liikuntapoliittinen ohjelma 2010 Kehitysvammahuollon asumispalvelujen tarveselvitys (2010) Kentät ja huoltorakennukset raportti 2007 Valmisteilla: Rakennesuunnitelman toteuttamisohjelma 2011-2020 Kirjastoverkkoselvitys Nuorisotyön kehittämissuunnitelma Kangasalan viheralueohjelma 2008-2030 5
3.2. Perusteluita palveluverkon kehittämiselle Palveluverkon tiivistämisen tarvetta ja perusteluita on tarkastelu eri näkökulmista: Asiakasnäkökulma Laadukkaat palvelut kuntalaisille Arjen helppous, luontevat ja turvalliset kulkureitit Pystytään takaamaan paremmin laajat aukioloajat Asiakkaan odotukset henkilökunnan osaamisen suhteen pystytään turvaamaan Tuttu ja turvallinen siirtyminen päivähoidosta kouluun, alakoulusta yläkouluun jne. Eri ikäryhmien ja asukasryhmien kanssakäyminen lisääntyy Peruspalvelujen keskittäminen tuo mukanaan monipuolisia vapaa-ajan palveluita Talousnäkökulma Tukipalvelujen tehokas järjestäminen Ateria, siivous, kiinteistönhoito Kuljetukset vähenevät Henkilöstön joustava ja tehokas käyttö mahdollistuu, mikä säästää sijaismäärärahoja Henkilöstön työajat saadaan riittämään paremmin isoissa yksiköissä Optimaaliset ryhmä- ja luokkakoot päivähoidossa ja kouluissa Välineistön ja tilojen yhteiskäyttö mahdollistuu, eri käyttäjäryhmien tilojen yhteiskäyttö lisääntyy, tilojen käyttöaste ja aika lisääntyvät Infrastruktuuri-investoinnit ja kunnossapidon kustannusten kasvu vähenee; tukeutuminen olemassa olevaan Prosessinäkökulma Eri palvelualueiden luonteva yhteistyö lisääntyy nivelvaiheet helpommiksi Moniammatillisuutta korostavia toimintamalleja helpompi toteuttaa Tukipalvelujen järjestämisen prosessit helpottuvat Suunnittelun prosessit kehittyvät, laatu paranee Yhtenäiset toimintakäytännöt ja prosessit Henkilöstönäkökulma Yksikön toimintavarmuus (pienten yksiköiden haavoittuvuus) Henkilöstömäärän kasvun hallinta palvelutarpeen kasvaessa Henkilöstön saatavuus, työn mielekkyys, työyhteisön tuki, mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen Työturvallisuus paranee Henkilöstön joustava käyttö sijaisjärjestelyt Erityishenkilöstön käyttö tehostuu Henkilöstön työajan hallinta helpottuu Johtaminen ja esimiestyö selkiintyvät ja työhyvinvointi paranee 6
3.3. Palveluverkon kehittämistä ohjaavat periaatteet Palveluverkon kehittämissuunnitelma on strateginen suunnitelma vuosille 2011-2030. Se ohjaa jatkossa palveluverkon suunnittelua ja kehittämistä. Kehittämissuunnitelmassa on linjattu, millaisia muutostarpeita nykyisessä palveluverkossa on, millainen palveluverkko tarvitaan suunnitteilla oleville uusille asuinalueille ja mitä vaikutusta sillä on jo olemassa olevaan palveluverkkoon. Lisäksi kehittämissuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä palveluverkon kehittämiseksi. Sujuva arki on erilaista maaseudulla kuin keskustaajamassa. Maaseudulla palvelut ovat usein vaikeasti tavoitettavissa ja vaatimattomia. Kehitys on johtanut mm. julkisen liikenteen palvelutason nopeaan alenemiseen. Sama kohtalo uhkaa maaseudun lisäksi jo monia taajaman osia. Tämä kehityslinja on todennäköinen muidenkin palveluiden osalta. Kaupallisten palveluiden pysyvyyttä ei voi taata, ja palveluista voi joutua maksamaan enemmän. Maaseudulla ei voi olettaakaan, että palvelut ovat lähellä. Palvelukyliä Kangasalle näyttää jäävän Sahalahti, Kuhmalahti, Pohja ja Pakkala, näistäkin vain joka toisella on mahdollisuus ylläpitää koulu. Eräissä muissa vanhoissa kylissä, joita ovat esimerkiksi Kautiala, Raikku, Kuohenmaa, Lihasula, Lahdenkulma ja Vehkajärvi, kyläläisten yhteistoiminta on vilkasta, ja sen varaan voidaan kehittää asutusta edellyttäen, että kylällä voidaan säilyttää toimintaa palveleva yhteistila. Palveluverkkotarkastelussa noudatetaan palvelujakoa lähi-, kuntakeskus- ja seudullisiin palveluihin. Lähipalvelut Lähipalveluille tunnusomaista on palvelun käytön toistuvuus sekä turvallisuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Lähipalvelujen kriteereitä päivittäinen ja jatkuva käyttö maantieteellinen ja ajallinen saavutettavuus kotona tai asuinalueella järjestettävät palvelut useimpien tarvitsema palvelu laaja asiakaspohja Lähipalveluita ovat mm: päivähoito, esi- ja alkuopetus, äitiys-, lasten- ja aikuisneuvolat kotihoito pallokentät, luistinradat ja uimapaikat liikuntareitit Vatiala, Suorama, Kirkonkylä, Ruutana (Pohjoisosa) ja Sahalahti-Kuhmalahti ovat alueita, joissa edellä mainittuja lähipalveluja tulee olla tarjolla. 7
Kuntakeskuspalvelut Keskitettyjen palveluiden tunnuspiirteet ovat samankaltaisia lähipalveluiden kanssa. Erona on maantieteellisesti laajempi asiakaspohja. Kyse on erikoisosaamisen keskittämisestä ja tätä kautta mittakaavaetujen saavuttamisesta. Kuntakeskuksessa/taajamassa järjestettävien palvelujen kriteereitä tarkoituksenmukainen toiminnallinen kokonaisuus pääosa väestöstä ei käytä palvelua päivittäin (pl. vuoro- ja erityspäivähoito) luontaiset asiointisuunnat, kohtuullinen ajankäyttö saavutettavuudessa korostuu julkinen liikenne ja palvelun sijoittuminen alueella keskeisesti. riittävän väestöpohjan tarpeet mahdollistavat erikoistumisen (osaaminen, laitteisto, tilat). kysymys voi olla myös erityisryhmän palvelusta tai palvelusta, joka vaatii merkittävää resursointia, erikoisosaamista ja -laitteistoa Keskitettyjä palveluita ovat mm. virastopalvelut erityisryhmien asumispalvelut terveysasema, jossa lääkäripalveluita terveyskeskussairaala vanhainkoti kirjasto uima-, jää- ja liikuntahalli yläkoulu lukio Palvelut tarjotaan pääasiassa yhdessä toimipisteessä kuntakeskuksessa, joitakin palveluja perusteltua sijoittaa isoimpiin, kasvaviin taajamiin. Tällaisia palveluja ovat lääkäripalveluja tarjoavat terveysasemat, kirjasto, yläkoulu ja erityisryhmien asumispalvelut. Kirkonkylän lisäksi erityisesti voimakkaasti kasvavalle Vatialan alueelle on tarkoituksenmukaista sijoittaa joitakin keskitettyjä palveluja. Muille alueille keskitettyjä palveluja sijoitetaan vain erityisen painavista syistä. Seutukunnalliset palvelut Oleellista on maantieteellisesti laaja asiakaspohja ja tätä kautta saavutettu riittävä volyymi palvelujen tuottamiselle. Kyse on erikoisosaamisen keskittämisestä ja tätä kautta mittakaavaetujen saavuttamisesta. Seutukunnallisten palvelujen kriteereitä suhteellisen harvoin esiintyvä palvelun tarve erityisosaamista edellyttämä palvelu kallis laitekanta ja erityinen tilantarve kansalliset ja kansainväliset standardit uusi vakiintumaton toimintatapa tieteellinen tutkimus hoidon/palvelun vaikuttavuudesta erikseen sovitut ostopalvelut kuntarajojen lähellä olevat muuten normaalisti kunnalliset palvelut 8
Seutukunnallisia palveluja ovat mm. Erikoissairaanhoito Kehitysvammahuollon laitospalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyspalvelut Aluepelastuslaitos Yksityisen päivähoidon kehittämisyksikkö Palveluverkon kehittämisen periaatteet 1. Saavutettavuus: ei vain etäisyys vaan luontaiset kulkusuunnat, helppo arki - julkinen liikenne - työmatkareitit - liikenneympäristön turvallisuus 2. Asiakaslähtöisyys: kuullaan kuntalaisia - avoimuus - vaihtoehtojen vertailu 3. Muutosten ennakointi: kasvun sijoittuminen, väestön ikääntyminen - yhteys maankäyttöön ja muuhun suunnitteluun vahvistuu - palvelutarpeiden muuttuvat - sähköiset palvelut lisääntyvät 4. Mahdollisuus yhteistyölle: seudullinen ja yksityinen palvelutuotanto - varaudutaan seudullisen tuotannon kasvuun - avataan ovia yksityisen sektorin tuotannolle siellä missä se on järkevää 5. Talous: palvelut mitoitetaan talouden kantokyvyn mukaan - tehokkuus - synergiat - oikea mitoitus ja määrä - oikea ajoitus - oikea sijoitus Kaikki tekijät arvioidaan yhdessä, ratkaisuja ei tehdä vain yhden periaatteen nojalla, kokonaisuus ratkaisee! 9
4. PALVELUVERKKO OSA-ALUEITTAIN 1) Vatiala Vatialan alueen väestö 600 500 400 300 200 100 31.12.2001 31.12.2005 31.12.2009 0 Kuvio 1: Vatialan väestö 2001, 2005 ja 2009 200 150 100 50 0-50 -100 Kuvio 2: Vatialan väestönmuutos 2001-2009 10
Vatialan alueen kehittyminen Vatialan asukasluku v. 2009 lopussa oli 4678. Viime vuosina on kasvua ollut noin 90 asukasta vuodessa. Rakennesuunnitelman mukaan Vatialan alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1000 asukkaalla ja 2030 mennessä vielä 750 asukkaalla. Siihen liittyvän Lamminrahkan alueen rakentaminen alkaa vuosikymmenen lopussa. Lamminrahka kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 6000 asukkaan alueeksi, joka ainakin alkuvaiheessa tukeutuu voimakkaasti Vatialan julkisiin palveluihin. Palveluverkon kehittäminen yhdessä Tampereen Ojalan alueen kanssa on myös mahdollista. = yläkoulu = kirjasto = päiväkoti = alakoulu = terveyskeskus Kuvio 3: Vatialan alueen palvelut ja suunnitellut rakentamiskohteet 11
Vatialan alueen palvelut ja kehittämiskohteet Vatialan alue on voimakkaasti kasvava alue. Alueella on hajallaan olevat päivähoitopalvelut, useita pieniä päivähoitoyksiköitä. Väestökasvusta johtuen palvelujen lisäystarpeita on koulu-, päivähoito- ja terveyspalveluissa. Vatialan alue on sopiva myös esim. kehitysvammahuollon asumis-, työ- ja päivätoimintapalveluille. Vatiala on palvelurakentamisen painopistealue. Vatialan alue on hyvin saavutettavissa, hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Vatialantien haasteellinen linjaus Nattarissa sekä Pitkäjärven koulun risteysalue tarvitsevat tarkempaa suunnittelua. Palvelutarpeen muutokset Vatialassa Vatialan alueen kaavoitus ja rakentaminen jatkuvat vilkkaana ainakin vuoteen 2020 asti. Rakentaminen tulee olemaan kerros- ja rivitalopainotteista. Alueella on havaittavista sukupolven vaihdosta pientaloalueilla. Päivähoito- ja koulupalveluiden kysyntä alueella tulee kasvamaan. Myös ikääntyneiden määrä kasvaa Vatialan alueella ja haja-asutusalueiden omakotitaloista siirrytään kerros- ja rivitaloihin. Alue on sopiva laajan palvelutarjonnan ja hyvien liikenneyhteyksien vuoksi myös tuleviin kehitysvammahuollon asumistarpeisiin. Lasten määrä Vatialan alueella pysyy korkealla tasolla jatkossakin. Pitkäjärven yläkoulu ja Vatialan alakoulu eivät jatkossa riitä vastaamaan alueen koulupaikkatarpeisiin. Oppilaaksiottoalueiden rajoja tarkastetaan Suoraman koulun laajennuksen valmistuttua, järjestely mahdollista myös Vatialan alueen koulutilojen uudelleenjärjestelyjä. Alueella on ratkaistu päivähoidon tilatarpeita tilapäisellä ratkaisulla (Latoniitty). Alueella on tarvetta 6-osastoiselle päiväkodille, riippuen muista päivähoidon ratkaisuista nauhataajamassa. Terveysaseman laajennus tulee lähivuosina ajankohtaiseksi. Vatialan ja Suoraman nuorisotilojen ja kirjaston tuleva sijoitus on alueiden lyhyestä etäisyydestä johtuen syytä tarkastella yhdessä. 12
2) Suorama Suoraman alueen väestö 700 600 500 400 300 200 100 31.12.2001 31.12.2005 31.12.2009 0 Kuvio 4: Suoraman alueen väestö 2001, 2005 ja 2009 250 200 150 100 50 0-50 Kuvio 5: Suoraman alueen väestönmuutos 2001-2009 13
Suoraman alueen kehittyminen Suoraman alueen väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli 5976 asukasta. Viime vuosina kasvua on ollut noin 150 asukasta vuodessa. Suurimpia kasvaneita ikäluokkia ovat olleet alle 4- vuotiaat ja yli 65-vuotiaat. Rakennesuunnitelman mukaan Suoraman alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1000 asukkaalla ja 2030 mennessä vielä 1000 asukkaalla. Osittain Suoraman palveluihin tukeutuvaan Kortekumpuun muuttaa noin 400 asukasta vuoteen 2020 mennessä. = yläkoulu = kirjasto = päiväkoti = alakoulu = terveyskeskus Kuvio 6: Suoraman alueen palvelut ja suunnitellut rakentamiskohteet Suoraman alueen palvelut ja kehittämiskohteet Suoraman alueella on keskeinen sijainti sekä hyvät julkiset liikenneyhteydet Kangasalan tien varressa. Alueelle on suunnitteilla voimakasta täydennysrakentamista. Alueen kaupalliset palvelut kaipaavat kehittämistä -> onko mahdollista rakentaa synergiaa kaupan kehittämiselle ja palvelutuotannolle? Alueen jakaa harju, mikä erottaa Tursolan alueen Suoraman muusta palvelurakenteesta. 14
Palvelutarpeen muutokset Suoramalla Suoramalla täydennysrakentaminen jatkuu vuoteen 2020 asti vilkkaana. Rakentaminen on lähinnä kerros- ja rivitalovaltaista. Alakoulun laajennus ja Pikkolan koulujen läheisyys helpottavat paineita koulujen suhteen, mutta uuden 6-osastoisen päiväkodin sijoittaminen on tarkkaan harkittava Suoraman näkökulmasta. Myös ikääntyneiden määrä kasvaa Suoraman alueella ja haja-asutusalueiden omakotitaloista siirrytään kerros- ja rivitaloihin. Suorama on Vatialan ohella toinen sopiva alue laajan palvelutarjonnan ja hyvien liikenneyhteyksien vuoksi myös tuleviin kehitysvammahuollon asumistarpeisiin. Suoraman alueen koulujen kehittämisen kannalta uuden yhtenäiskoulun sijoituspaikka on keskeinen tekijä. Asian ratkaisemisella alkaa olla kiire, mutta asia vaatii huolellisen tarkastelun, jotta se vastaisi alueen tarpeita pitkälle tulevaisuuteen. Vaarinmaan omakotialueen rakentuminen aiheuttaa paineita Tursolan alueen päivähoidon ja alakoulun tarpeisiin. Tilanne vaatii seuraamista ja tarvittaessa rakentamisen ohjausta. Suoraman ja Tursolan alueiden voimakkaan kasvun vuoksi suunnitellun uuden yhtenäiskoulun paikka tulee ratkaista pikaisesti, koska sillä on vaikutusta alueen koulu- ja päiväkotisuunnitteluun. 3) Kirkonkylä Kirkonkylän alueen väestö 2500 2000 1500 1000 500 31.12.2001 31.12.2005 31.12.2009 0 Kuvio 7: Keskusta-alueen väestö 2001, 2005 ja 2009 15
600 500 400 300 200 100 0-100 -200 Kuvio 8: Keskusta-alueen väestönmuutos 2001-2009 Keskustan alueen kehittyminen Kirkonkylän alueen väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli 9096. Kasvua on viime vuosina ollut noin 100 henkeä vuodessa. Hyvin voimakkaasti on kasvanut yli 65-vuotiaiden ikäryhmä. Rakennesuunnitelman mukaan keskusta-alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1500 asukkaalla ja 2030 mennessä vielä 1000 asukkaalla. Sen palveluita käyttävälle Herttualan alueelle muuttaa vuoden 2020 jälkeen noin 600 asukasta. 16
= kirjasto = päiväkoti = alakoulu = terveyskeskus Kuvio 9: Keskusta-alueen palvelut ja suunnitellut rakentamiskohteet Kirkonkylän alueen palvelut ja kehittämiskohteet Kirkonkylä on keskitettyjen palvelujen todennäköisin sijoituspaikka. Alueella on hyvät julkiset ja yksityiset palvelut. Väestörakenteessa on huomioitavaa yli 65-vuotiaiden suuri osuus. Keskusta-alueen uudistuminen jatkuu vilkkaana. Alueella rakennetaan mm. kulttuuritalo vahvistamaan kunnan palveluja ja lisäämään keskusta-alueen vetovoimaa. Myös asuntorakentaminen tulee jatkumaan ripeänä. Keskustan kaupallisia palveluja kehitetään. Muutokset palvelutarpeessa Kirkonkylällä Kirkonkylän palveluvarustus on hyvällä tasolla. Rakentaminen jatkuu voimakkaana painottuen lähinnä kerrostaloasumiseen. Ikärakenteen painottuminen ikääntyneempään väestöön jatkuu myös tulevaisuudessa. Alueella investoinnit painottuvat olemassa olevan varustuksen kunnossapitoon, mutta myös uutta varustusta rakennetaan.. 17
4) Raudanmaa, Raikku ja Vehoniemi Alueen väestö 350 300 250 200 150 100 31.12.2001 31.12.2005 31.12.2009 50 0 Kuvio 10: Alueen väestö 2001, 2005 ja 2009 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40 Kuvio 11: Alueen väestönmuutos 2001-2009 18
Alueen kehittyminen Väestömäärä alueella oli vuoden 2009 lopussa 1710 asukasta. Kasvua on viime vuosina ollut keskimäärin 17 asukasta vuodessa. Eniten ovat lisääntyneet yli 60-vuotiaiden ikäryhmät. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan haja-asutusta pyritään hillitsemään. Alueen kasvu kohdistetaan kyliin, Kautialaan ja Raikkuun. Alueen palvelut ja kehittämiskohteet Alue on pääosin harvaan asuttua aluetta. Palveluihin (koulut) on suhteellisen pitkät matkat, aluetta halkovat suuret järvet. Maltillista rakentamista kylissä. Muutokset palvelutarpeissa alueella Alueella ei ole odotettavissa lasten määrän kasvua. Palveluverkon tiivistäminen edellyttää alueen kyläkoulujen lakkauttamista. 5) Ruutana, Suinula ja Lihasula Alueen väestö 350 300 250 200 150 100 50 31.12.2001 31.12.2005 31.12.2009 0 Kuvio 12: Alueen väestö 2001, 2005 ja 2009 19
120 100 80 60 40 20 0-20 -40 Kuvio 13: Alueen väestönmuutos v.2001-2009 Alueen kehittyminen Kangasalan pohjoisosan asukasmäärä vuoden 2009 lopussa oli 3661. Viime vuosina kasvu on ollut voin 60 asukasta vuodessa. Eniten ovat kasvaneet alle 4-vuotiaiden ja 60-64 -vuotiaiden ikäryhmät. Rakennesuunnitelman mukaan Ruutanan alueen väestömäärän kasvu vuoteen 2030 mennessä ei ylitä 1000 asukasta. Siihen liittyvälle Tarastenjärven työpaikka-alueelle Kangasalan ja Tampereen puolella oletetaan syntyvän satoja työpaikkoja, mikä lisää lähinnä kaupallisten palveluiden kysyntää alueella. Suinulan alueelle ohjataan maltillista kehittymistä. Hajarakentamista pyritään hillitsemään. 20
= päiväkoti = alakoulu = terveyskeskus Kuvio 14: Ruutanan alueen palvelut ja suunnitellut rakentamiskohteet Alueen palvelut ja kehittämiskohteet Ruutanan aluetta kehitetään maltillisella rakentamisella palveluverkon kapasiteetti huomioiden. Alueella pyritään tehokkaan kokoisiin palvelukeskittymiin. Palvelutarpeen muutokset alueella Rakentamisen hallitusta nopeudesta johtuen nykyiset ja suunnitellut investoinnit pysyvät käytössä. Tarvetta voidaan ohjailla maa- ja lupapolitiikalla. Lasten palvelujen tarve on kasvavaa johtuen alueen väestön muutoksesta. 21
6) Ohtola, Haapaniemi ja Kuohenmaa Alueen väestö 120 100 80 60 40 20 31.12.2001 31.12.2005 31.12.2009 0 Kuvio 15: Alueen väestö v. 2001, 2005 ja 2009 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20 Kuvio 16: Alueen väestönmuutos v. 2001-2009 Alueen kehittyminen Alueen asukasmäärä vuoden 2009 lopussa oli 808. Viime vuosien väestönkasvu on ollut noin 10 henkeä vuodessa. Voimakkaimmin ovat kasvaneet alle 4-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmät. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan haja-asutusta pyritään hillitsemään. Alueen kasvu kohdistetaan kyliin. 22
Alueen palvelut ja kehittämiskohteet Ei merkittäviä muutoksia väestörakenteessa eikä palveluissa. Maltillista rakentamista. Palvelutarpeen muutokset alueella Liuksialan koulu (kuuluu Kirkonkylän alueeseen) palvelee alueen kouluna. 7) Sahalahti ja Kuhmalahti Sahalahden alueen väestö 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 31.12.2005 31.12.2009 Kuvio 17: Sahalahden väestö v. 2005 ja 2009 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 Kuvio 18: Sahalahden väestönmuutos v. 2005-2009 23
300 250 200 150 100 50 31.12.2001 31.12.2005 31.12.2009 0 Kuvio 19: Kuhmalahden väestö v. 2001, 2005 ja 2009 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuvio 20: Kuhmalahden väestönmuutos v. 2005-2009 Sahalahden ja Kuhmalahden alueen kehittyminen Alueen väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli 2348 (Kuhmalahti 1055). Kasvua on ollut viime aikoina noin 8 henkeä vuodessa. Kasvu on kohdistunut lapsiperheiden ikäluokkiin. Rakennesuunnitelma ei kohdista alueelle kehittämistoimia. Sahalahden ja Kuhmalahden väestömääriin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia 24
= kirjasto = päiväkoti = alakoulu = terveyskeskus Kuvio 21: Sahalahden palvelut ja suunnitellut rakentamiskohteet Sahalahden ja Kuhmalahden alueen palvelut ja kehittämiskohteet Tuetaan maltillista asuntojen lisärakentamista tukemaan kylien kehittymistä palvelukyliksi. Palvelutarpeen muutokset Sahalahdella ja Kuhmalahdella Suunniteltujen investointien ja muutosten jälkeen alueen palveluvarustus on kohtuullisella tasolla. Jatkossa kunnossapitoa ja alueen väestökehityksen seuraamista. Alueen kyläkoulut, Lahdenkulma ja Vilpeilä, lakkautetaan, koska oppilasmäärä ei riitä ylläpitämään nykyistä kouluverkkoa. Alueen kirjastot säilytetään, koska käyttäjämäärät ovat suuret. Sahalahden kirjasto vaatii investointeja. Esitetään kirjaston siirtoa Sahalahden entisen kunnanviraston tiloihin. Kuhmalahden kirjasto on hyvässä kunnossa. Kirjastojen kehittäminen? 25
5. KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Palvelukeskittymät o periaatteena arjen helppous o tavoitteena sekä toiminnallinen että tilallinen hyöty o palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kunnan tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, kuntakeskuspalveluihin ja seutukunnallisiin palveluihin o pyritään edistämään yksityisten ja julkisten palvelujen synergiaa o epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi o palveluverkko rakentuu keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varteen 2. Perusopetus ja varhaiskasvatus o varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä tuetaan myös tilaratkaisuilla toiminnot sijoitetaan tulevaisuudessa samaan rakennukseen tai vähintään samaan pihapiiriin o uusien tilojen suunnittelussa huomioidaan myös aamupäivä- ja iltapäivähoidon tarvitsemat tilat sekä mahdollinen yhteiskäyttö muiden tilojen kanssa o kouluyksiköiden kokoa kasvatetaan (seudullisen selvityksen suositukset ja mahdollisen opetussuunnitelmauudistuksen vaikutukset) - toimivan koulun minimikokosuositus 50 oppilaan ja kolmen opettajan koulu o Koulut rakennetaan mahdollisuuksien mukaan yhtenäiskouluiksi. Seudullinen suositus yhtenäiskoulun minimikooksi on 540 oppilasta o päivähoitoyksiköiden koko pyritään pitämään seudun linjaamalla tasolla - uusien päivähoitoyksiköiden minimikokosuositus vähintään 100-paikkainen päiväkoti. Pienistä epätaloudellisista päivähoitoyksiköistä luovutaan, korvaavat tilat uusien investointihankkeiden yhteydessä 3. Ikäihmisten palvelut o palvelurakennetta kehitetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti o kotona asumista tuetaan kotihoidon ja lähipalvelujen avulla (kaupalliset palvelut, neuvola, korttelikerhot) o vanhusten palveluasumista keskitetään; kehitetään Pikonlinna-Riku aluetta, Jalmarin Kodon toimintaa ja aluetta, Maijalan palvelutaloa ja sen ympäristöä sekä Pentorinteen vanhainkotia ympäristöineen 4. Kehitysvammaisten palvelut o uudet asumis-, työ- ja päivätoimintayksiköt sijoitetaan muun asutuksen yhteyteen, hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja siten, että palvelujen järjestämisessä voidaan hyödyntää kunnan muuta palvelurakennetta 26
5. Terveyspalvelut o lääkäripalveluja vain isoimmilla sivuterveysasemilla, suosituksena väestöpohja, joka edellyttää vähintään kolmen lääkärin työpanosta o neuvolapalvelut lähipalveluina o keskusterveysaseman toimintaa kehitetään ja palveluja keskitetään o Vatialan ja Suoraman alueiden terveyspalveluja yhdistetään huomioiden alueiden nykyinen ja tuleva kasvu o suun terveyspalveluja keskitetään keskusterveysasemalle ja 2-3 muulle terveysasemalle 6. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut o kirjasto säilyy lähipalveluna ja tarjoaa monipuolisia ja esteettömiä palveluja ja tiloja kaikenikäisille muuntautuvissa tiloissa: keskeisimpänä riittävät aukioloajat, tiloja opiskeluun, työskentelyyn, kokoontumiseen ja hiljaisuuteen sekä mahdollisuus turvalliseen olemiseen, viihtymiseen ja ihmisten kohtaamiseen o kirjastojen, nuorisopalvelujen, koulujen ja päiväkotien sijoittaminen siten, että tilojen yhteiskäyttö ja yhteinen palvelujen suunnittelu mahdollistuvat o mahdollisuuksia kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen edistetään o nuorisotilat keskitetään suurimmille asuin- ja kasvualueille o vapaa-aika- ja leirikeskusten kehittämisellä tuetaan koulujen ja päiväkotien sekä paikallisten järjestöjen toimintaa o kunnassa pyritään selkeisiin liikuntapaikkakeskittymiin o kunnan ylläpitämiä pallokenttiä, uimarantoja, leikkikenttiä, puistoja ja muita viheralueita on käytettävissä oleviin hoitoresursseihin nähden liikaa, ja alueiden määrä kasvaa uusien asuinalueiden rakentamisen myötä. Parhaillaan tekeillä olevassa Viheralueohjelmassa selvitetään tarkoituksenmukainen palveluverkko, ja mahdollisista kenttien tai muiden alueiden lakkauttamisesta tai siirtämisestä kylätoimikuntien hoidettavaksi päätetään ohjelman hyväksymisen yhteydessä 7. Virastopalvelut o virastopalvelut keskitetään yhteen toimipisteeseen kuntakeskukseen 8. Tukipalvelut o tukipalveluiden tehokas järjestäminen edellyttää tiivistä palveluverkkoa ja riittävää yksikkökokoa o ateriapalvelut: keittiöverkoston keskittäminen suurempiin alueellisiin yksiköihin o investointien sijoittuminen tehokkaan tuottamisen näkökulmasta o elinkaarimallin hyödyntäminen o energiatehokas toimintamalli 27
6. PALVELUVERKON TOIMENPIDEOHJELMA 2011-2015 Palveluverkon kehittämislinjauksia toteutetaan seuraavien viiden vuoden aikana seuraavan toimenpideohjelman mukaisesti: 1. Perusopetus ja varhaiskasvatus Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa toimipisteiden kokoja pyritään kasvattamaan ja karsimaan pienet ja epätarkoituksen mukaiset yksiköt pois. Koulujen osalta tämä tarkoittaa koulujen laajentamista vastaamaan kasvavaa oppilasmäärää. Päiväkotien osalta ryhmiksistä ja vuokratilaratkaisuista pyritään eroon. Päiväkodit rakennetaan suuriksi yksiköiksi keskeisille paikoille. Koulut Huutijärven koulun laajentaminen v. 2012-13 laajentamisen myötä uudet tilat Raikun ja Kautialan koulujen oppilaille päiväkotirakennus laajennuksen yhteydessä Raikun koulun lakkauttaminen v. 2013 yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun peruskorjaustarve (mm. lämmitysjärjestelmän uusiminen) yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 1: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Kautialan koulun lakkauttaminen v. 2013 yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun peruskorjaustarve (mm. lämmitysjärjestelmän uusiminen) yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 1: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Sariolan koulun laajentaminen v. 2011-2012 Laajentamisen myötä uudet tilat Lahdenkulman ja Vilpeilän koulujen oppilaille Lahdenkulman koulun lakkauttaminen v. 2012 yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 1: koulujen yksikkökustannusten vertailu) peruskorjaustarve suuri 28
Vilpeilän koulun lakkauttaminen v. 2012 yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun peruskorjaustarve yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 1: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Uuden yhtenäiskoulun ja liikuntahallin (+päiväkoti) rakentaminen Suoraman alueelle v. 2013-2014 Suoraman koulun ja Tursolan koulun tilat eivät riitä alueen tarpeisiin Suorama on yksi täydennysrakentamisen painopiste ratkaisu helpottaa Vatialan koulujen tilannetta päiväkotirakennus samaan pihapiiriin yleiskaavatarkastelu Uuden lukion rakentaminen Pikkolan alueelle aloitettu syksyllä 2010 Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus 2012-2013 Pohjan koulun peruskorjaus vuonna 2013-2014 Koulujen ja päiväkotien tilajärjestelyitä: Vatialan koulun piha-alueen päiväkoti Oravanpesä koulu- ja iltapäivähoidon käyttöön - edellyttää korvaavien tilojen rakentamista päivähoidolle ja esiopetukselle Ruutanan koulun yhteydessä oleva Ruusutarhan päiväkoti koulukäyttöön edellyttää korvaavien tilojen rakentamista päivähoidolle ja esiopetukselle Oppilaaksiottoalueiden tarkistaminen tehdään tarpeen mukaan, jotta oppilaat saadaan sijoitettua kouluihin tarkoituksenmukaisesti 29
Päiväkodit Vatialan pk:n laajennus (3 osastoa) nykyisen kirjaston ja nuorisotilan tiloihin v. 2011 ratkaisu korvaa Latoniityn tilapäistilan (2 osastoa) eli tuo lisäpaikkoja vain yhden päiväkotiosaston verran Uuden 6-osastoisen päiväkodin rakentamien Vatialaan 2013, jolloin Oravanpesä vapautuu koulun ap/ip-toimintaan Sahalahden päiväkodin peruskorjaus v. 2011-2012 mahdollistaa Lahdenkulman ryhmiksen lakkauttamisen Sahalahden nuorisotoimelta ja kirjastolta vapautuvat tilat päivähoitokäyttöön, jolloin päivähoito voidaan keskittää kahteen/kolmeen toimipisteeseen. Järjestely mahdollistaa Lahdenkulman ryhmiksen lakkauttamisen sekä avoimen varhaiskasvatuksen aloittamisen alueella. Ruutanan uusi päiväkoti (6/8 osastoa) Ruutanan koulun läheisyyteen v. 2011-2012 korvaa Laureenin tilapäistilat (3 osastoa) ja Viserryskujan tilat (1 osasto) tarve 8-osastoiselle päiväkodille ja esiopetukselle, mikäli Ruusutarhan päiväkoti otetaan koulukäyttöön Liuksialan päiväkoti/esiopetustilat (4/5 osastoa) v. 2012-2013 sijoituspaikka Liuksialan koulun tontti mahdollistaa Kontin päiväkodin sulkemisen ja tiloja voidaan tarjota yksityiselle päiväkodille vapauttaa paikkoja Keskustan alueelle Liuksialan koululta puuttuu esiopetustilat. Koulun laajennuksen yhteydessä rakennetut esiopetustilat on jouduttu ottamaan eritysopetuksen tiloiksi. Huutijärven uusi päiväkoti (5 osastoa) v. 2012-2013 koulun laajennuksen yhteyteen korvaa Herttualan päiväkodin (3 osastoa) ja Myllyn ryhmiksen (10 lasta) kalliit vuokratilat Herttualassa: vuosivuokra yli 95 000 euroa (vastaavat tilat kunnan omissa tiloissa maksavat noin 34 000-52 000 euroa vuodessa) Myllyn ryhmis kallis: tiloissa ei saa olla kuin 10 lasta yhtä aikaisesti (palo- ja pelastusmääräykset) ja 3 kasvatushenkilöä (päiväkodissa resurssi riittää 22 lapsen hoitoon) alueella on tarve myös esiopetustiloista Uuden 6-osastoisen päiväkodin rakentaminen Suoraman alueelle v. 2013-2014 (yhtenäiskoulun läheisyyteen) nauhataajaman tiivistäminen ja väestönkasvu edellyttävät uutta yksikköä rakentaminen uuden yhtenäiskoulun yhteyteen päiväkodin oikealla sijoituksella voidaan vastata kattavasti eri kunta-alueiden päivähoitotarpeisiin Pasintien päiväkotitilat ovat vuokratiloissa. Tiloissa toimii tällä hetkellä Suoraman alueen avoin varhaiskasvatustoiminta. Uudet tilat varhaiskasvatustoiminalle uusien investointien yhteydessä 30
Kuntakeskuksessa säilytettävä jatkossakin vähintään 3 osastoinen päiväkoti. Lisäksi päivähoidon tiloihin pitää tehdä erityyppisiä pienempiä muutoksia, jotta tilat vastaavat tarpeita. 2. Ikäihmisten palvelut Maijalan palvelutalon laajennus yhteistyössä Taloherttuan kanssa v. 2012-2013 Pentorinteen vanhainkodin peruskorjaus ja muutostyö v. 2013 Rikun ryhmäkoti 2 Rekola-kodon pihapiiriin yhteistyössä Taloherttuan kanssa v. 2015 Sahalahden palvelukeskus v. 2014 3. Kehitysvammaisten palvelut Esitetyillä toimenpiteillä valmistaudutaan kehitysvammahuollon rakennemuutoksen toteuttamiseen valtioneuvoston ohjeistuksen mukaisesti kehitysvammaisten 15-16-paikkaien asumisyksikkö Kaarinankotien läheisyyteen yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa vuonna 2012 2x15 paikkainen asumisyksikkö Suoraman-Vatialan alueelle yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa vuonna 2014 päivä- ja työtoimintakeskus 2012 nauhataajamaan 4. Terveyspalvelut Terveyspalveluja keskitetään keskusterveysasemalle ja muutamaan muuhun riittävän isoon terveysasemaan. Keskusterveysaseman laajennus- ja peruskorjaushanke 2013-2014 mahdollistaa toimintojen keskittämisen ja asukasmäärän kasvusta johtuvan lisätilatarpeen o Palvelujen keskittäminen edellyttää keskusterveysaseman laajentamista o Erityisesti päivystyksen tilat vaativat uudelleenjärjestelyjä ja laajentamista Vatialan terveysaseman laajennus v. 2012-2013, tiloihin siirtyy Suoraman alueen terveyspalvelut neuvolatoimintoja ja kouluterveydenhoitoa lukuun ottamatta. Myös Suoraman alueen lääkäripalveluja siirretään keskusterveysasemalta Vatialaan. Suun terveyspalveluita keskitetään: välinehuollon ja muiden tukipalvelujen järjestäminen sekä henkilöstön ja tilojen käyttö tehostuu: o Kirkkoharjun koulun hammashoitola lakkautetaan 2011 alussa o Pikkolan koulun hammashoitola, kun korvaavat tilat saadaan keskusterveysasemalle v. 2013 o Suoraman hammashoitola, kun Vatialan terveysasemaa laajennetaan v. 2012 o Sahalahden ja Kuhmalahden suun terveyspalvelut yhdistetään samaan yksikköön pidemmällä aikavälillä 31
5. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut: Toimintoja sopeutetaan vastaaman henkilöstöresursseja. Pyritään säilyttämään palvelun laatu mahdollisimman korkealla tasolla. Nuorten palvelut Vatialan uudet nuorisotilat v. 2012 nykyiset tilat päiväkodin käyttöön v.2011 tilapäistilat vuokrataan Lentolan alueelta v. 2011 uudet tilat mahdollisesti sijoittuvat ns. Tehokaasun rakennukseen vuokratiloihin Suoraman nuorisotilat siirretään Vatialan uusiin tiloihin ratkaisulla saadaan keskitettyä toimintaa ja siten taattua henkilökunnan resurssointi tiloihin nähden Suoraman koulun yhteyteen suunnitellut tilat siirretään opetuskäyttöön Ruutanan nuorisotilakysymys Seisakkeen tila on yksin nuorisotoimintaan iso ja kallis ylläpidettävä. Osaan tilasta tulisi saada pysyvät vuokralaiset tai myydä kiinteistö ja vuokrata siitä nuorisotyön tarvitsema tila tai löytää/rakentaa uudet tilat Nuoriso- ja kokoontumistilan tarve alueella kuitenkin suuri Aseman monitoimitalolla ei kunnan järjestämää nuorisotilatoimintaa Tila kuitenkin erittäin tarpeellinen alueen asukkaille ns. kylätalona Kirjasto ja kulttuuripalvelut Vatialan kirjaston uudet tilat vuokrataan mahdollisesti ns. Tehokaasun rakennuksesta v. 2012 nykyiset tilat pk:n käyttöön syksyllä 2011 tilapäiset tilat vuokrataan Lentolan alueelta Suoraman kirjasto lakkautetaan tilat ovat nykymuodossaan ahtaat eli kokoelma ja asiakasmäärät ovat suuret kirjaston tiloihin nähden lähivuosina tarve vähintään asiakaspalvelutiskiremontille ja tilojen uudelleen järjestelyille henkilöstömäärä liian pieni kirjaston toimintavolyymiin suhteutettuna Sahalahden kirjaston tilat siirretään kunnanviraston yläkertaan v. 2012 nykyiset tilat eivät vastaa asiakasmäärä ja tarpeita virastolle on vaikeaa osoittaa muuta käyttöä Kulttuuritalon rakentaminen keskustaan v. 2011-2012 kulttuuritalon markkinoinnista ja sisällöstä vastaamaan palkataan tai ostetaan asiantuntija kulttuuritalon profiilin pitää olla korkealla vaihtuva näyttelytoiminta lisää vetovoimaisuutta 32
Liikunta ja vapaa-aika panostetaan erityisesti liikuntapaikkakeskittymiin; Pikkolan liikuntapuisto, Kyötikkälän/Suoraman alue (urheilukeskus) ja Pitkäjärven/Vatialan alue Pikkolan urheiluhallin peruskorjaus 2012-2013 lähiliikuntapaikat / monitoimiareenat keskitetään koulujen yhteyteen. Muiden ulkoliikuntapaikkojen osalta ratkaisut tehdään Viheralueohjelman hyväksymisen yhteydessä Kuhmalahden liikuntahalli 2011 latu- ja liikuntareittejä kehitetään edelleen pitkäjänteisesti uimarantojen kehittämisessä panostetaan EU-rantoihin (Vesaniemi ja Liuttu), muiden rantojen osalta ratkaisut tehdään Viheralueohjelman hyväksymisen yhteydessä leikkikenttien, venerantojen ja matonpesupaikkojen osalta palveluverkon mahdollisesta supistamisesta päätetään Viheralueohjelman hyväksymisen yhteydessä 6. Virastopalvelut pidemmällä aikavälillä virastopalvelut keskitetään yhteen toimipisteeseen kytkeytyy kuntakeskuksen uudistamishankkeen jatkoon 7. Tukipalvelut logistiikan ja tukipalvelujen optimointi huomioidaan jo kaavoitusvaiheessa keskitetään toimintaa energiatehokkaisiin tilaratkaisuihin (ei öljy- tai sähkölämmitystä) palveluverkon kehittämissuunnitelma ohjaa tuotantoa keittiötoimintoja keskitetään alueittain; Sahalahti/Sariola, Huutijärvi; Pikkola, Suorama, Vatiala/Pitkäjärvi ja Kuhmalahti. Ruokailutiloja kehitetään monipalvelutiloiksi (esim. aamu- ja iltapäivätoiminta). henkilökunnan tarvetta määrittelevät seuraavat suuntaa antavat esimerkit: valmistuskeittiö (yli 400 ruokailijaa)/1 hlö/pv/150-180 ateriaa o palvelukeittiö/1 hlö/pv/180-220 ateriaa o koulu 1760 m2 (Ruutana)/1 siivoojaa tai laitosapulaista/pv o päiväkoti/6 osastoa/1,8 siivoojaa tai laitosapulaista/pv o 4-7 kiinteistöä (riippuen kiinteistön koosta, sijainnista ja teknisestä tasosta)/talonmies o 400-500 oppilasta/toimistosihteeri 33