Julkisten palveluiden selvitys Keran osayleiskaava Yleiskaavayksikkö/Laura Malm-Grönroos

Transkriptio

1 Julkisten palveluiden selvitys 2015 Keran osayleiskaava Yleiskaavayksikkö/Laura Malm-Grönroos

2 Johdanto Keran osayleiskaava-alue sijaitsee Leppävaaran suuralueella tulevan kaupunkiradan Keran aseman molemmin puolin. Alueen nykyinen maankäyttö on pääasiassa työpaikkarakentamista. Osayleiskaava mahdollistaman maankäytön muutoksen seurauksena alueelle voidaan toteuttaa rakentamista asukkaalle ja työpaikalle. Tuleva uusi asukasmäärä edellyttää julkisien palveluiden rakentamista alueelle, mm. kahta yhtenäistä peruskoulua ja kahdeksaa päiväkotia, joista kaksi sijaitsee koulujen yhteydessä. Keran osayleiskaava-alue muodostaa rakentuessaan uuden keskuksen. Asukaslisäyksen myötä alueelle tulee sijoittumaan pääsääntöisesti uusia lähipalveluita, kaupunki- ja aluekeskustasoisten palveluiden sijoittuessa Leppävaaran kaupunkikeskukseen. Tässä selvityksessä on tarkasteltu osayleiskaava-alueen ja viereisten asuinalueiden julkisia palveluita. Lisäksi selvitykseen on koostettu sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen mielipiteet alueen tarvitsemista uusista julkisista palveluista. Lopuksi on esitetty Palvelukudelma 2050 luonnoksen pääperiaatteet ja kuvailtu palveluvyöhykkeitä, jotka ovat Keran osayleiskaava-alueella. 1

3 Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 Kaupunginvaltuusto päätti Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 yhteydessä, että palveluja keskitetään solmukohtiin hyvien esteettömien liikenneyhteyksien varteen, kuten esimerkiksi junaradan, kauppakeskusten ja tulevan Länsimetron asemien läheisyyteen. Palveluverkkoa kehitetään tukeutuen mahdollisimman paljon jo olemassa oleviin toimitiloihin. Palveluja on tarkoitus koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja tilojen yhteiskäyttöä on tarkoitus lisätä. Samalla epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan. Palveluverkko muodostuu osin lähipalveluista ja osien eriasteisesti keskitetyistä palveluista. Lähipalveluna toteutetaan ensisijaisesti palvelut, joiden käyttö on päivittäistä tai usein toistuvaa ja joille on tunnusomaista turvallisuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Palveluita keskitetään myös suurempiin palvelukeskittymiin eli palvelutoreihin. Palvelutoreihin keskitetään erityisesti kaupunki- ja aluekeskustasoisia palveluita. Palvelutorit sijoittuvat kaupunkikeskuksiin. Sosiaali- ja terveystoimen lähipalveluita ovat esimerkiksi neuvolat, terveysasemat, hammashoitolat, liikkuvat palveluyksiköt (kausirokotukset, suun terveydenhuolto, terveys- ja muu palveluinfo), palvelukioskit ja niiden yhteydessä toimivat sähköisten palvelujen neuvonta- ja käyttöpisteet sekä alueellisesti aktivoitava vertais- ja asukastoiminta. Palvelukioskit toimivat kaupungin omissa tai yhteistyötahojen toimipisteissä ja palvelevat lähiseudun asukkaita. Lisäksi on kotiin tuotavia palveluita, jotka vaihtelevat sisällöltään ja voivat sisältää osia lähipalveluista tai jopa erikoistuneista keskitetyistä palveluista kuten esimerkiksi erikoissairaanhoidon piirissä järjestettävä kotihoito. Sivistystoimen lähipalveluita ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja opetuksen kohdalla päiväkodit, perhepäivähoito, esiopetus, avoin varhaiskasvatus (kerhot, asukaspuistot ja avoimet päiväkodit), erityinen tuki varhaiskasvatuksessa, perusopetuksen yleisopetus 1-6 lk, yhtenäiskoulut ja iltapäivätoiminta. Muita lähipalveluita ovat työväenopiston perusopinnot, lähikirjastot, koulujen liikuntasalit ja pallokentät sekä muut lähiliikuntapaikat, ulkoilureitit ja nuorisotilat. 2

4 Rantaradan lähialueiden palvelut ja väestö välillä Kera-Leppävaara Leppävaaran suuralueen palvelut keskittyvät pääasiassa Leppävaaran kaupunkikeskukseen, missä on myös suuralueen väestön painopiste. Kaupunkitasoisia palveluita Keran osayleiskaava-alueella on Espoon pääpoliisiasema ja selviämishoitoasema, Espoon kristillinen koulu ja -päiväkoti. Seudullisia palveluita ovat Länsi-Uudenmaan poliisilaitos ja puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus. Alueellisia palveluita Keran osayleiskaava-alueella ovat Lillklobbin taidekeskus, Tapiolan ja Viherlaakson lukioiden väistötilat. Lähipalveluina osayleiskaava-alueella on nykyisin Satumaa ryhmäperhepäiväkoti. Alue tukeutuu lähipalveluissa erityisesti viereisen Kilon alueen palveluihin. Keran osayleiskaava-alue on nykyisin pääosin työpaikka-alueetta. Alueella asuu 814 asukasta (lähde: rakennustasoinen väestö 2014). Väestö on ikärakenteeltaan nuorempaa kuin Leppävaaran suuralueella ja koko Espoossa. Erityisesti yli 65 -vuotiaita on nykyisissä asukkaissa vähemmän kuin muualla keskimäärin. 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Ikäluokkien % osuus yli 75 Keran osayleiskaava Leppävaaran suuralue Koko Espoo Kuva. Ikäluokkien prosentuaalinen osuus (lähde: rakennustasoinen väestö 2014, aluesarjat 2015) Seuraavissa kuvissa on esitetty julkisten palveluiden toimipisteiden sijainti suhteessa nykytilanteen väestöön (väestö 100mx100m ruuduissa) Keran ja Leppävaaran välillä. Lähipalveluiksi luokiteltujen päiväkotien ja alakoulujen saavutettavuutta kuvaamaan on luotu toimipisteistä 500 metrin säde kunnallisille päiväkodeille ja suomenkielisille kunnallisille alakouluille ja yhtenäisille peruskouluille. 3

5 4

6 5

7 6

8 Sivistystoimen palvelut Suomenkieliset koulupalvelut Keran osayleiskaava-alue kuuluu varhaiskasvatuksen ja suomenkielisen perusopetuksen palveluverkon tarkastelussa Läntisen Leppävaaran alueeseen. Osayleiskaava-alueella ei ole suomenkielisiä kouluja. Läntisen Leppävaaran alueella ei kouluissa ole vapaata kapasiteettia. Lasten määrä kääntyy väestöennusteen mukaan taas kasvuun 2010-luvun loppupuolella. Keran osayleiskaavan väestötavoite edellyttää kaava-alueelle kahta yhtenäistä peruskoulua, joissa molemmissa on myös päiväkoti. Koulut voidaan rakentaa neljään kerrokseen, jolloin tarvittava tonttipinta-ala on pienempi. Koulun välittömässä läheisyydessä tulee sijaita pieni urheilukenttä. Isompi urheilukenttä tulee sijaita enintään 500 metrin päässä koulusta. Isompaa urheilukenttää voidaan yhteiskäyttää alueen muiden koulujen kanssa. Junaradan pohjoispuolella oleva kouluvaraus tulee sijoittaa lähelle Karamalmens skolania, joilloin koulut voivat muodostaa yhteisen kampusalueen. Yhtenäinen koulu tarvitsee rakennusoikeutta k-m2, jolloin rakennukseen voi tulla muitakin palveluja. Ruotsinkieliset koulupalvelut Ruotsinkielinen Karamalmens skola och daghem on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle ja myös Smedsbyn päiväkoti on lähes rajalla. Koska alueen yhteydessä on jo 1-6 luokkien koulu ja päiväkoteja, ei uutta ole syytä rakentaa näin lähelle. 7-9 luokkien kouluun on hyvät liikenneyhteydet. Keran osayleiskaava-alueella ei ole täten tarvetta ruotsinkielisille koulupalveluille. Suomenkielinen päivähoito Suomenkielisiä päivähoitopalveluja osayleiskaava-alueella on Satumaa ryhmäperhepäiväkoti. Osayleiskaavan itäpuolella sijaitsevassa Kilossa päivähoitopalveluja on useita. Kilon päivähoitoyksiköissä ei ole ylimääräistä kapasiteettia. Kilossa myös suuri osa päivähoitoyksiköistä on epätarkoituksenmukaisia, pieniä tai tiloiltaan huonokuntoisia. Keran päivähoitoverkon mitoituksessa pitää ottaa huomioon osayleiskaava-aluetta laajemman alueen päivähoitoverkon kehittäminen. Osayleiskaavan väestötavoitteen perusteella alueelle tarvitaan kuusi päiväkotia, kahden koulujen yhteydessä olevien päiväkotien lisäksi. Erilliset päiväkotirakennukset voidaan rakentaa kaksikerroksisiksi. Päiväkodit voidaan sijoittaa myös asuinrakennusten yhteyteen, mikäli aidattu ulkoilupiha voidaan toteuttaa siten, ettei päiväkodin toiminta häiritse asuinrakennuksen asukkaita. Päiväkoti tarvitsee rakennusoikeutta k-m2 ja aidattua piha-aluetta 2600 m2. Tämä mitoitus on 8-ryhmäisen päiväkodin (168 lasta). Ruotsinkielinen päivähoito Tarvittaessa osa päiväkotivarauksista voidaan osoittaa ruotsinkielisille palveluille. 7

9 Muut palvelut Keran osayleiskaava-alueella olevien vanhojen kiinteistöjen käyttösovellusmahdollisuuksia tulisi tarkastella sivistystoimen tarpeisiin. Parhaillaan Kerassa vanhassa toimitilakiinteistössä toimivalle lukioiden väistötilalle on tarvetta vielä 2020-luvulle asti, kunnes kaikki tarvittavat espoolaiset lukiot on peruskorjattu ja/tai laajennettu. Kera olisi myös sijainti sisäskeittihallille. Nuorisostoimea on tarkoitus sijoittaa samaan koulujen kanssa. Keraan voidaan sijoittaa alueellinen nuorisotoiminnan piste, joka palvelisi rantaradan varren nuorisoa. Samantyyppinen alueellinen nuorisotoiminnan piste on suunnitteilla Matinkylään, jossa sen toiminta-alue on metroradan varsi. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Keran osayleiskaava-alue nojautuu sosiaali- ja terveystoimen palveluissa Kilon terveysaseman ja Leppävaaran palveluihin. Terveyskeskuspalveluissa on vuoden 2014 alusta asukkailla ollut mahdollisuus valita terveysasemansa mistä tahansa Manner- Suomesta. Senioriasumisen ja -palveluiden turvaaminen alueelle on tärkeää. Senioritalo voi sijaita mm. Kutojantien varrella sijaitsevassa kiinteistössä. Tarkasteltaessa rakennuksen muuttamista senioritaloksi tulee kiinnittää huomiota mm. sijainnin aiheuttamaan mahdolliseen ilmanlaatuongelmaan. Alueen tulevaisuuden palvelutarpeita varten tulee Keran osayleiskaavan C -aluevaraus mahdollistaa myös sosiaali- ja terveyspalveluja. 8

10 Palvelukudelma 2050 luonnos (kevät 2015) Palvelukudelma on yksi koko Espoota kattavista kudelmista. Palvelukudelmassa tarkastellaan julkisten palveluiden tulevia ratkaisuja eri kaupunkivyöhykkeillä. Kudelman tavoitevuosi on

11 Palvelukudelmaluonnoksessa on kaikille vyöhykkeille määritelty seuraavat kriteerit. 1. Keskeinen sijainti Keskeinen sijainti olemassa oleviin ja tuleviin asukkaisiin nähden, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella/solmukohdissa. 2. Hyvä rakennettavuus Y-tontit sijoitetaan rakennettavuudeltaan hyvälle alueelle. 3. Keskitetty pysäköinti Edistetään pysäköinnin kehittämisohjelman toimenpidettä pysäköinnin tehostamisesta ja keskittämisestä. 4. Polkupyöräpysäköinti Edistetään pysäköinnin kehittämisohjelman toimenpidettä pyöräpysäköinnin kehittämisestä. 5. Isot urheilukentät Isot urheilukentät ovat usean koulun yhteiskäytössä. Pienet kentät ovat koulujen lähellä ja ovat osa alueen virkistystoimintojen verkostoa. 6. Palveluiden keskittäminen ja tilojen yhteiskäyttö Edistetään Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilaa 2020: Palveluverkkoa kehitetään tukeutuen mahdollisimman paljon jo olemassa oleviin toimitiloihin. Palveluja on tarkoitus koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja tilojen yhteiskäyttöä on tarkoitus lisätä. Samalla epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan. 7. Olemassa olevat julkiset palvelut Julkisten palveluiden rakennusten peruskorjaus-/laajennustarpeiden yhteydessä tarkastellaan: Onko rakennuksen sijainti Y-tontilla kaupunkirakenteellisesti toimiva? Onko kaupunkirakenteellisesti ja taloudellisesti kannattavampaa sijoittaa rakennus keskeisemmälle paikalle? Onko mahdollista muuttaa työpaikka-/asuinrakennuksia julkisten palveluiden rakennuksiksi? Palvelukudelman vyöhykkeet Keran osayleiskaava-alueella Keran osayleiskaava sijoittuu palvelukudelmaluonnoksessa kaupunki- ja lähipalveluvyöhykkeille. Kaupunkivyöhyke käsittää suuntaa-antavasti 600 metrin säteen sisällä Keran juna-asemasta olevan alueen. Osayleiskaavan eteläisillä ja pohjoisilla osilla on lähipalveluvyöhyke. Palvelukudelmaluonnoksessa vyöhyke I (kaupunkivyöhyke) on urbaani, kaupunkimainen vyöhyke metro- ja junaradan asemilla. Asukkailla on mahdollisuus saavuttaa palvelut vyöhykkeellä kävellen. Isot urheilukentät sijoittuvat pääsääntöisesti vyöhykkeen ulkopuolelle. Palvelurakentaminen on tehokkainta tällä vyöhykkeellä. Tämä tarkoittaa, että mm. päiväkodit pyritään sijoittamaan rakennusten kivijalkoihin, asuinrakennusten jatkeiksi tai kortteleiden sisäpihalle. Koulut rakennetaan useampaan kerrokseen ja kouluille varattu tonttipinta-ala on korkeintaan 1,4 ha. Palvelukudelmaluonnoksen vyöhyke II (lähipalveluvyöhyke) käsittää kaupunkivyöhykkeen ulkopuoliset taajama-alueet. Tällä vyöhykkeellä sijaitsee pääsääntöisesti lähipalveluita, joiden tulee sijaita lähellä palveluiden käyttäjiä. Asukkailla on mahdollisuus saavuttaa 10

12 palvelut polkupyörällä. Useaan kerrokseen rakennettavan koulun tonttikoko on korkeintaan 2,4 ha ja 8-ryhmäisen päiväkodin tonttikoko on enintään m2. Kuva. Ote palvelukudelmaluonnoksesta. Lähteet: Palveluiden järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila KV Selvitys palveluverkon kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä (KV ) Selvitys sivistystoimen palveluista Keran osayleiskaavaa varten, vaihtoehdot Keran osayleiskaava, palveluiden mitoitus ja sijainti (SITO/SOTET) , muistio Palvelukudelma 2050 luonnos (kevät 2015) Keran osayleiskaava, julkiset palvelut. Kokous sivistystoimen kanssa