HANKINTOJEN LINJAUKSET LUKIEN JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Samankaltaiset tiedostot
HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

KOUVOLAN HANKINTAOHJELMA tuloksia ja tulevia kehittämistoimenpiteitä. Hankintaseminaari

Haminan kaupungin hankintaperiaatteet. Kaupunginhallitus

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET

PIELISEN KARJALAN HANKINTASTRATEGIA

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki

KITEEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJELMA KH KV

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki

KITEEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJELMA KH KV

Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET

KOUVOLAN KAUPUNGIN HANKINTAOHJELMA

SIILINJÄRVEN KUNNAN HANKINTOJEN MENETTELYTAPAOHJE

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

Hankinnoilla työllistämisen malli

Kestävyys hankinnoissa (hankintalain näkökulma)

Hankinta-asiamies tilaajan ja tarjoajan apuna. Keskinarkaus. Rajat ylittävät hankinnat Tornionlaakson neuvosto

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

Innovatiivisten hankintojen työkalupakki

Uusi hankintalaki ja sote-palvelut. Metropolia AMK Tarja Sinivuori-Boldt

Luonnosta esiteltiin hankintafoorumissa Yrittäjäjärjestöjen lausunnot ja

Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi?

ONNISTU HANKINNASSASI JULKISTEN HANKINTOJEN AMMATTITAITOA ORGANISAATIOSI HYÖDYKSI

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

Visiona innovatiivisuus, ammattitaitoisuus ja kustannustehokkuus hankintojen hallittu haltuunotto

Työllistämisehto Iisalmen kaupungin hankinnoissa. PL 10, Iisalmi Puh. (017)

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus

Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan seminaari

Horisontissa uusi laki

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Lapin hankinta-asiamies ensimmäinen vuosi. Hankintaseminaari

Kotka 2025: elinvoimainen kestävän kehityksen mallikaupunki. Mission Impossible? / Ilmo Larvi

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT

MARKKINAVUOROPUHELUN ONNISTUMISEN AVAIMET Mitä markkinavuoropuhelu on ja miten sitä pitäisi toteuttaa?

Innovatiiviset julkiset hankinnat

. uusi hankintalaki ja julkiset elintarvikehankinnat Veli Puttonen

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

HANKINTAOHJELMA 2018

Fiksua julkista rakentamista hankintalain avulla

Julkiset hankinnat tutuksi - Hankintaneuvonta Uudellamaalla Lapinjärvi

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen

Keskinarkaus. Hankinta-asiamies. Yritysten ja hankintayksiköiden apuna Lapissa. Tornio

Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 5

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite sosiaalisten kriteerien käyttöönottamisesta hankinnoissa

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu Risto Larmio, Motiva Oy

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat

Fiksua julkista rakentamista hankintalain avulla

Strateginen hankinta MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU POP MAAKUNTA LOPPURAPORTTI PIIPPO KRISTA (POP)

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

STRATEGISTEN HANKINTOJEN JOHTAMINEN ULKOISTEN RESURSSIEN JOHTAMINEN JA KOORDINOINTI

Fiksua julkista rakentamista hankintalain avulla

Vastuullisuus hankinnoissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Motiva 1

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Palvelualoitteen menettelyohjeet

JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ. KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.

Uudistuva hankintalaki

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Espoon kaupungin hankintaohje

PIENHANKINTAOHJEET. Hyväksytty: Kunnanhallitus

Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa

POHJOIS-KARJALAN HANKINTATOIMEN TILASTOKATSAUS 2018

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Hankinta-asiamies sekä tilaajan että tarjoajan apuna. Hankintaseminaari

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja?

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin

Hankinnat. Hyvän tiedon hallitsijat Carita Wuorsalo

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT

OuluBot Innovaatiokumppanuus

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET SISÄLLYS 1. YLEISTÄ

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Hankinnoilla työllistämisen malli Tampereella

Hankintojen parhaat oikeustapaukset Markkinaoikeuden linjaukset kansallisissa hankinnoissa

Ähtärin kaupungin hanlcinnat kuuluvat pääosin julkisista hankinnoista annetun lain piiriin.

Uusi hankintalaki vihdoin täällä!

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

HANKINTAILTA. Josek Oy. JOENSUUSSA Risto Ravattinen

Info- ja lähtölaukaustilaisuus Green Deal -sopimuksesta kiinnostuneille

Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin sovelletaan erillisiä kunnan hyväksymiä pienhankintaohjeita (kohta 5).

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki. Viljami Packalén

Hankintaohje. Hankintaohje

Transkriptio:

2017 HANKINTOJEN LINJAUKSET 1.10.2017 LUKIEN JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1 Sisällys 1. Johdanto 2 2. Hankintojen linjausten tavoite ja neljä päämäärää tavoitteen toteuttamiseksi 3 2.1.Strategisesti tärkeät hankinnat kilpailutetaan mahdollisuuksien mukaan tavoite- ja tulosperusteisesti, niiden vaikuttavuutta mitataan sekä seurataan 3 2.2. Alueen elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia vahvistetaan ja innovaatioiden syntymistä edistetään 4 2.3. Hankinnat toteutetaan resurssiviisaasti ja työllisyys- ja muut sosiaaliset näkökulmat huomioiden 6 2.4. Hankintaosaaminen on vahvaa ja tuloksellista 8 3. Hankintojen johtaminen 10

2 1. Johdanto Nämä hankintojen linjaukset perustuvat Jyväskylän kaupunkistrategiaan (v. 2014 ) ja sen päälinjauksiin: aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat, resurssien viisas käyttö ja vaikuttava elinkeinopolitiikka. Lisäksi on huomioitu 2016-2017 aikana laadittu vaikuttavien hankintojen tiekartta ja sen tulokset. Tiekarttaan on kerätty kaikkien toimialojen ja joidenkin liikelaitosten uudet kilpailutukseen mahdollisesti tulevat strategiset hankinnat. Näiden hankintojen vaikuttavuutta on arvioitu niin ympäristö-, yritys- ja sosiaalisten vaikutusten avulla kuin myös elinkaarikustannusten kautta. Tiekarttaan on myös kerätty kunkin toimialan ja liikelaitoksen osalta hankintoja koskevia kehittämiskohteita. Tiekartta toimii hankintojen linjausten toteuttamisen ja seurannan välineenä. Hankintastrategiassa on myös huomioitu 1.1.2017 voimaan tulleet uudet hankintalait: laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) ja laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1398/2016). Jyväskylän kaupungin kilpailuttamispalvelut ohjaa kaupungin hankintatoimintaa sekä toimii toimialojen ja liikelaitosten tukena kilpailuttamisessa. Se vastaa myös kaupungin yhteishankinnoista. Hankinnoissa tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että hankittavat tavarat, palvelut ja urakat vastaavat käyttäjien tarpeita, ovat kokonaistaloudellisia, laadukkaita, resurssiviisaita, suunnitelmallisia ja mahdollisuuksien mukaan vaikuttavia ja innovatiivisia. Hankinnoissa tulee huomioida olemassa olevat kilpailuolosuhteet ja tarjota yrityksille ja muille yhteisöille tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin. Kaikissa julkisissa hankinnoissa tulee noudattaa syrjimättömyyden-, yhdenvertaisuuden-, avoimuuden- ja suhteellisuuden periaatteita. Nämä hankintojen linjaukset ovat voimassa toistaiseksi.

3 2. Hankintojen linjausten tavoite ja neljä päämäärää tavoitteen toteuttamiseksi Jyväskylän kaupungissa on tavoitteena tehdä vaikuttavia ja innovatiivisia julkisia hankintoja. Tavoitteeseen pyritään seuraavilla neljällä päämäärällä: - Strategisesti tärkeät hankinnat kilpailutetaan mahdollisuuksien mukaan tavoite- ja tulosperusteisesti, niiden vaikuttavuutta mitataan sekä seurataan - Alueen elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia vahvistetaan ja innovaatioiden syntymistä edistetään - Hankinnat toteutetaan resurssiviisaasti ja työllisyys- ja muut sosiaaliset näkökulmat huomioiden - Hankintaosaaminen on vahvaa ja tuloksellista 2.1. Strategisesti tärkeät hankinnat kilpailutetaan mahdollisuuksien mukaan tavoite- ja tulosperusteisesti, niiden vaikuttavuutta mitataan sekä seurataan Strategisesti tärkeillä hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia hankintoja, joiden vaikuttavuus on suuri. Vaikuttavuutta arvioidaan vaikuttavien hankintojen tiekartasta ilmenevällä tavalla. Siinä arvioidaan ympäristö-, yritys- ja sosiaalisten sekä elinkaarikustannusten vaikutuksia kaupungille, asiakkaille ja yrityksille. Strategisesti tärkeät hankinnat voivat myös olla innovatiivisia, jolloin käyttöön voidaan ottaa merkittävästi parempi tuote, palvelu tai ratkaisu. Vaikuttavien hankintojen tiekarttaan on kerätty kunkin toimialan ja joidenkin liikelaitosten osalta strategisesti tärkeät ja vaikuttavat hankinnat. Hankinnat on valittu tiekarttaan vaikuttavuuden arvioinnin pohjalta. Vaikuttavuuden ennakkoarvioinnin tarkoituksena on tunnistaa suurimmat mahdollisuudet parantaa kaupungin tarjoamien palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä yritysten kilpailukykyä. Tiekarttaan merkityt vaikuttavat hankinnat tulee kilpailuttaa mahdollisuuksien mukaan tavoite- ja tulosperusteisesti. Tällöin toimenpiteiden ja resurssien sijaan ostetaan suoraan

4 haluttuja tuloksia tai haluttua palvelutasoa. Asetetut tavoitteet voi saavuttaa erilaisilla toimintamalleilla. Hankintasopimukseen tulee sisällyttää myös kannusteita tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoite- ja tulosperusteinen kilpailuttaminen tarkoittaa myös asiakaslähtöisyyttä. Konkreettiset vaikuttavuuden mittarit määritetään viimeistään tarjouspyyntöjen valmistelun yhteydessä. Strategisesti tärkeiden hankintojen sopimusaikainen seuranta on olennaista tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi ja arvioimiseksi. Tämän päämäärän toteutumista mitataan seuraavasti: Päämäärä Vaikuttavat hankinnat kilpailutettu tavoiteja tulosperusteisesti Sopimuskannusteita käytetty Vaikuttavuutta seurattu ja mitattu sopimuskauden aikana kalenterivuosittain Tavoitteiden toteutuminen sopimuskauden päättyessä Mittari Kilpailutetuista tiekartan hankinnoista kpl/ kalenterivuosi Kilpailutetuista tiekartan hankinnoista kpl/kalenterivuosi Kilpailutetuista tiekartan hankinnoista kpl/kalenterivuodessa Kirjallinen selvitys tavoitteiden toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 2.2. Alueen elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia vahvistetaan ja innovaatioiden syntymistä edistetään Alueen elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamisessa julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli. Jyväskylän kaupunki on tehnyt hankinnoissa jo usean vuoden ajan vahvaa ja tiivistä yritysyhteistyötä. Yhteistyömuotoina ovat olleet hankintafoorumi, hankintaillat sekä maakunnallinen hankintaseminaari. Yhteistyöllä on pyritty jakamaan tietoa, kokemuksia ja ymmärrystä

5 julkisista hankinnoista. Lisäksi kaupunki on yksi vahvoista hankinta-asiamiestoiminnan tukijoista. Hankinta-asiamies toimii Keski-Suomen yrittäjissä ja välittää ja antaa tietoa julkisista hankinnoista niin yrittäjille kuin myös hankintaviranomaisille. Tätä monimuotoista yritysyhteistyötä hankinnoissa pyritään edelleen kehittämään uusien toimintamallien avulla. Positiiviset vaikutukset alueen elinvoimalle ja asukkaiden hyvinvoinnille syntyvät, kun jo hankinnan suunnitteluvaiheessa hyödynnetään monipuolisesti viestinnän ja markkinavuoropuhelun keinoja. Erilaiset sidosryhmät (toimittajat, asiakkaat, loppukäyttäjät, järjestöt) tulee huomioida jo hankinnan suunnitteluvaiheessa asiakastarpeen ja käyttäjälähtöisyyden varmistamiseksi. Sidosryhmien kuulemisella on myös merkitystä hankintamenettelyn, valintakriteereiden ja sopimusehtojen valinnassa. Erityisesti on huomioitava pk-yritysten osallistumisen mahdollistaminen tarjouskilpailuihin. Hankinnat tulee tehdä tarkoituksenmukaisina ja sopivina kokonaisuuksina kustannustehokkuus huomioiden. Kaiken kaikkiaan onnistunut markkinavuoropuhelu parantaa tarjouspyyntöjen ja saatavien tarjousten laatua sekä mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen esille tuloa valmistelussa. Innovatiivisella hankinnalla tarkoitetaan uuden tai merkittävästi parannetun tavaran tai palvelun (urakka) hankintaa, joka parantaa julkisen palvelun tuottavuutta, laatua, kestävyyttä ja/tai vaikuttavuutta. Hallitusohjelman mukaan julkisista hankinnoista tulee olla vähintään viisi prosenttia innovatiivisia vuoteen 2019 mennessä. Tätä asetettua tavoitetta seurataan Jyväskylän kaupungin osalta vaikuttavien hankintojen tiekartan avulla. Innovatiivisilla hankinnoilla voidaan kehittää markkinoita ja luoda paremmin tarvetta vastaavia ratkaisuja. Hankinnoilla on olennainen merkitys myös yritysten innovaatiotoiminnan kannustajana ja referenssikohteena. Hankintojen toimintamalleja ja menettelyitä tulee kehittää siten, että hankintojen toteutuksessa voidaan tehokkaammin hyödyntää uusia ja innovatiivisia hankintamenettelyjä ja malleja.

6 Innovaatiomyönteinen kilpailutus voi muodostua kaikissa hankintaprosessin eri vaiheissa: valmistelussa, kilpailutuksessa, hankintapäätöksessä tai sopimuskauden aikana. Tämän päämäärän toteutumista mitataan seuraavasti: Päämäärä Palaute hankintojen ohjausvaikutuksesta, markkinavuoropuhelusta ja kannustavuudesta Elinvoimaisuuden mittarit Kilpailun voittaneet paikalliset yritykset Käytetty innovaatiomyönteisiä hankintakäytäntöjä Mittari Yrittäjien arvio / tiekarttaan merkityistä hankinnoista kalenterivuodessa Yrva -arviot tiekarttaan merkityistä hankinnoista kalenterivuodessa kpl/ kaikki kilpailutukset/kalenterivuosi % kaikista kilpailutetuista hankinnoista / kalenterivuosi 2.3. Hankinnat toteutetaan resurssiviisaasti ja työllisyys- ja muut sosiaaliset näkökulmat huomioiden Tuotteilla ja palveluilla on aina välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Hankintapäätökset vaikuttavat siihen, kuinka paljon tuotteiden ja palvelujen elinkaaren aikana kuluu energiaa ja materiaaleja sekä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä. Resurssiviisailla hankinnoilla vähennetään hiilidioksidipäästöjä, lisätään energiatehokkuutta ja säästetään luonnonvaroja. Niillä saadaan aikaan kustannussäästöjä monissa eri tuote- ja palveluryhmissä, etenkin kun hankinnassa huomioidaan koko elinkaarikustannus eikä vain tuotteen, palvelun tai rakennusurakan hankintahintaa. Resurssiviisaat hankinnat voivat edistää myös innovointia ja tukea kilpailukykyisten ja ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä laajentaa markkinoita. Resurssiviisailla hankinnoilla voidaan luoda entistä terveellisemmät elinolot.

7 Resurssiviisaissa hankinnoissa tulee huomioida Jyväskylän kaupungin ympäristöpoliittiset linjaukset ja työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa ohje. Lisäksi tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan valtioneuvoston periaatepäätös (13.6.2013) cleantech- hankinnoista. Hankinnoissa tulee ottaa huomioon myös hankinnan vaikutukset laajemmassa yhteiskunnallisessa mittakaavassa. Näillä sosiaalisilla näkökulmilla tarkoitetaan mm. - työllisyysmahdollisuuksien luomista nuorille, pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille, vammaisille ja osatyökykyisille, - tasa-arvoisia ja turvallisia työoloja, - vähemmistöryhmiä työllistävien yhteisöjen osallistumismahdollisuuksien lisäämistä julkisiin hankintoihin ja - esteettömyyttä. Lähtökohtana sosiaalisten kriteereiden käytölle on tuote- tai palveluketjun elinkaaren sosiaalisten näkökohtien ja vaikutusten tunnistaminen. Eri tuotteilla ja palveluilla on hyvin erilaisia sosiaalisia haasteita. Osa näistä näkökohdista on useissa maissa lakisääteisiä, muttei kaikkialla. Erityisesti tavara- ja palveluhankintojen ketjuuntuminen on tilanne, jossa tulee kiinnittää huomiota sosiaalisiin näkökohtiin. Jyväskylän kaupungin hankinnoissa tulee erityisesti panostaa sellaisen työllistämisehdon käyttämiseen, joka velvoittaa tarjouskilpailun voittaneen yrityksen työllistämään heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Myös harmaantalouden torjuntaan on kiinnitettävä huomiota, jotta voidaan taata aito ja tasapuolinen kilpailutilanne. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää alihankintaketjuihin ja niissä toimivien todellisten työntekijöiden varmistamiseen. Harmaantalouden torjunnassa on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä kuluttaja- ja kilpailuviraston kanssa. Kaiken kaikkiaan sosiaalisia näkökulmia tulee käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla. Kriteereiden käyttöä tulee arvioida aina tapauskohtaisesti. Myös kustannusvaikutukset tulee huomioida. Jossain tapauksissa liian tiukkojen kriteereiden käyttö voi rajoittaa kaikkien

8 potentiaalisten yritysten osallistumista kilpailuun. Tämä voidaan estää hyvällä markkinavuoropuhelulla hankinnan valmisteluvaiheessa. Sosiaalisten näkökulmien kehittämisessä tulee hyödyntää vahvasti kuntien ja muun julkisen sektorin sekä sidosryhmien yhteistyötä ja valmiita ohjeistuksia sekä palveluja. Tämän päämäärän toteutumista mitataan seuraavasti: Päämäärä Ympäristökriteerit huomioitu tarjouspyynnössä Työllistämisehtoa tai työoloihin liittyviä vaatimuksia käytetty tarjouspyynnössä Mittari kpl kaikki kilpailutetut hankinnat/kalenterivuosi Työllistettyjen määrä /kalenterivuosi 2.4. Hankintaosaaminen on vahvaa ja tuloksellista Hankintaosaamista tulee parantaa ja kehittää koko kaupungin tasolla entisestään. Tässä kilpailuttamispalveluilla on merkittävä rooli. Vaikuttavien hankintojen tiekarttaan on kuvattu koko kaupunkia koskevat yleiset kehittämiskohteet ja konsernihallinnon, perusturvan, sivistyksen, kaupunkirakenteen, Tilapalvelun ja Kylän Kattauksen omat kehittämiskohteet. Näistä kehittämiskohteista laaditaan koulutussuunnitelma, joka sisältää joko vain tiettyä toimialaa tai liikelaitosta koskevia koulutuksia mutta myös koko kaupunkia sisältävää koulutusta. Tarkoituksena on, että pääasiassa tärkeimmät kehittämiskohteet käydään läpi seuraavien vuosien aikana. Tiekarttaan on lisäksi merkitty yksittäisiä hankintoja koskevia kehittämiskohteita. Nämä tulee huomioida kunkin hankinnan osalta kilpailuttamisen valmistelussa.

9 Tiekarttaan merkityt kilpailutukset tehdään aina mahdollisuuksien mukaan kilpailuttamispalveluiden ohjauksessa. Tulos - ja tavoiteperusteinen kilpailutus vaatii uudenlaista näkökulmaa kilpailuttamiseen ja uuden oppimista. Siten näihin hankintoihin tulee erityisesti varata riittävästi aikaa ja resursseja. Tavoite- ja tulosperusteinen hankinta edellyttää, että konkreettisella tasolla pystytään määrittelemään niin tavoiteltavat kuin myös mitattavat asiat. Siirrytään rivihintojen tarkastelusta kokonaiskustannusten arviointiin. Hankintamenettelyjä tulisi käyttää entistä monipuolisemmin. Avoimen ja rajoitetun hankintamenettelyn lisäksi tulisi pyrkiä käyttämään tehokkaasti myös dynaamista hankintajärjestelmää ja sähköistä huutokauppaa sekä uusinta hankintamenettelyä innovaatiokumppanuutta. Prosesseja tulisi ensisijaisesti tehostaa markkinavuoropuhelun osalta. Markkinavuoropuhelua on systemaattisesti lisättävä ja käytäntöjä kehitettävä. Erityisesti on kiinnitettävä huomioita siihen, että jo hyvissä ajoin ennen tarjouspyynnön julkaisemista tehdään nykyistä kattavammat ja tehokkaammat markkinatutkimukset. Sopimusosaaminen ja sopimusten valvonta ovat osa riskienhallintaa. Toimiessaan ne tuovat kunnalle säästöjä. Riskienhallinta on osa normaalia kilpailuttamisen suunnittelu- ja valmisteluvaihetta. Hankintasopimuksista tulee ilmetä, miten tilaaja on oikeutettu valvomaan toimittajan toimintaa ja miten toimittaja on velvollinen valvomaan omaa toimintaansa ja raportoimaan siitä tilaajalle. Mikäli kysymys on kriittisistä toiminnoista tai jos sopimusvelvoitteiden laiminlyönti voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja, tulee niiden laiminlyöntiä ehkäistä ja tehostaa sopimussakolla. Unohtaa ei voida myöskään sopimusten aikaista kehittämistä ja hankinnan tavoitteita, jotka tulee huomioida tarpeen mukaan myös kilpailuttamisen valmisteluvaiheessa ja kirjata vähintäänkin tarjouspyynnön liitteeksi tulevaan hankintasopimukseen. Hyvän ja tehokkaan markkinavuoropuhelun merkitystä tässäkään asiassa ei voi olla korostamatta. Sopimusosaamiseen liittyy myös se, että mahdollisiin laiminlyönteihin tai puutteisiin toiminnassa reagoidaan reklamoimalla. Reklamointi tehdään aina kirjallisesti ja todisteellisesti.

10 Hankintojen tulosten mittaaminen on uutena elementtinä haasteellinen ja sen opetteleminen vaatii aikaa sekä harjoittelua. Tähän tulee löytää tarkoituksenmukaiset ja yksinkertaiset mittaustavat ja jokaista hankintaa koskevat yksilölliset mittarit. Tämän päämäärän toteutumista mitataan seuraavasti: Päämäärä Järjestetty kilpailuttamiseen liittyviä koulutuksia Hankintamenettelynä käytetty dynaamista hankintajärjestelmää, sähköistä huutokauppaa tai innovaatiokumppanuutta Toteutettu markkinavuoropuhelu ennen hankintailmoituksen julkaisemista Asiakastyytyväisyyskysely Mittari Kpl / kalenterivuosi Osallistujamäärä / kalenterivuosi kpl / kalenterivuosi kpl/ kalenterivuosi kpl/kalenterivuosi 3. Hankintojen johtaminen Merkittävä haaste hankinnoissa on päästä ennakoitavuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Hankintojen kilpailuttamiseen tulee kaikkien osapuolien varata aikaa ja resursseja. Mikään kilpailutus ei toteudu asianmukaisesti ilman riittävää aikataulutusta, yhdessä tekemistä ja yhteistä panosta hyvän lopputuloksen aikaansaamiseen. Toimialojen ja liikelaitosten tulisikin huomioida hankinnat jo virkamiesten ja työntekijöiden tehtäväkuvauksissa, jotta resursointi ja panostus kilpailutuksiin voitaisiin toteuttaa paremmin. Jotta kaikki tarvittavat kilpailutukset voidaan toteuttaa niin aikataulut kuin myös resurssit huomioiden, tulee toimialojen ja liikelaitosten ilmoittaa tulevat hankintansa kilpailuttamispalveluille hyvissä ajoin ennen kilpailuttamisvuotta. Näin voidaan yhdessä sopia ne kilpailutukset, joihin kilpailuttamispalveluilla on vuosittain mahdollisuus osallistua. Kustannustehokkaat ja tarpeita vastaavat hankinnat mahdollistetaan ainoastaan toimimalla yhdessä ennakoivasti ja suunnitelmallisesti.

11 Ennakoivalla ja suunnitelmallisella toiminnalla sekä tehokkaalla viestinnällä tulevista kilpailutuksista on suuri merkitys myös yrittäjille ja heidän mahdollisuudelle osallistua kaupungin kilpailutuksiin. Toinen merkittävä haaste on yhteneväisten hankintakäytäntöjen ja -ohjeiden noudattaminen koko kaupungin tasolla. Nämä hankintojen linjaukset ja vaikuttavien hankintojen tiekartta tullaan käymään kunkin toimialan ja liikelaitoksen kanssa läpi. Lisäksi kaupunginhallituksen vahvistettavaksi tuleva hankintaohje tullaan jalkauttamaan koko kaupunkiin. Jokaiselle toimialalle ja liikelaitokselle tullaan tarpeen mukaan yhdessä laatimaan hankintojen koulutusohjelma, jonka käytännön toteuttamisesta sovitaan erikseen kilpailuttamispalveluiden kanssa. Tarpeen mukaan kouluttaminen annetaan ulkopuolisen toimijan tehtäväksi. Lisäksi toimialojen ja liikelaitosten kanssa tullaan vuosittain pitämään hankintojen kehittämispalaveri. Palaverissa tullaan käymään läpi tämän hankintastrategian käytännön toteutus sekä ainakin tiekarttaan merkittyjen vaikuttavien hankintojen kilpailutukset ja niistä saadut kokemukset. Lisäksi palaverin avulla seurataan kunkin toimialan ja liikelaitoksen koulutusohjelman toteutumista. Myös toimialojen ja liikelaitosten yhteisille palavereille on tarvetta tiedon kulun ja hankintayhteistyön parantamiseksi. Hankintojen johtaminen tarkoittaa myös sitä, että hankintasopimuksia valvotaan ja seurataan asianmukaisesti. Sopimusosaamisen ja sopimushallinnan tarve korostuu jatkossa entistä enemmän. Sopimuksille tulee nimetä vastuuhenkilöt, joiden tehtävänä on vastata kaikista sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanoon liittyvistä asioista. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimusten valvontaan tulee varata niin aikaa kuin myös riittävät ja osaavat resurssit. Näiden hankintojen linjausten liitteenä olevaa vaikuttavien hankintojen tiekarttaa päivitetään kilpailutukseen tulevien hankintojen osalta vuosittain. Päivittäminen tapahtuu tiekartan vaikuttavuusarvioinnin pohjalta yhdessä kilpailuttamispalveluiden kanssa. Myös kehittämiskohteiden päivittäminen tehdään vuosittain yhdessä toimialojen ja liikelaitosten kanssa.