Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet Osuuspankkiviikon pääjuhla 4.10.2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1
Talouden näkymät 2
Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen BKT:n kasvu keskeisillä talousalueilla EU19* Yhdysvallat Japani Kiina 16 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 12 8 4 0-4 -8-12 2005 2007 2009 2011 * Euroalue, Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia. Lähteet: Eurostat, Bureau of Economic Analysis, Economic and Social Research Institute, Kiinan tilastovirasto ja Suomen Pankki. 3
Elpyminen voimistunut Suomessa 180 BKT:n prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) BKT viitevuoden 2000 hinnoin (vasen asteikko) Maaliskuun 2010 ennuste Mrd. euroa % 10 160 5 140 0 120-5 100 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. -10 4
Miksi Suomen talouden pudotus näyttää jäävän lyhytaikaiseksi? Rahapoliittisen elvytyksen teho Suomessa erityisen voimakasta; syy: lyhyet viitekorot hallitsevat. Finanssipolitiikka tukenut kasvua; julkisen talouden tila ennen taantumaa hyvä. Kansainvälisen talouden käänne nopea; maailmankauppa alkoi elpyä jo vuoden 2009 lopulla. Vahva rahoitustoimiala Suomessa esti taloutta painavan kierteen heikkenevän talouden ja heikkenevän rahoitussektorin välillä. 5
Kasvu laaja-alaista mutta ei vahvaa 160 150 140 130 120 110 100 Bruttokansantuote Julkinen kulutus Kiinteät bruttoinvestoinnit Indeksi, 2000 = 100 Yksityinen kulutus Tavaroiden ja palveluiden vienti 90 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 6
Työmarkkinoiden tila odotettua parempi Työllisyysaste ikäluokittain 15 64-vuotiaat 15 24-vuotiaat 55 64-vuotiaat Muutos vuoden takaa %-yksikköä 4 0-4 -8 2001 2003 2005 2007 2009 Liukuva kolmen kuukauden keskiarvo. Lähde: Tilastokeskus. 7
Kasvun tekijöistä 8
Kotitalouksien kulutus kasvaa vakaasti Kotitalouksien* käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen 6 % Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot** Yksityinen kulutus** 4 2 0-2 -4 2004 2006 2008 2010 2012 * Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. ** Prosenttimuutos edellisestä vuodesta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 9
Investoinnit elpyvät mutta huipputasoa ei saavuteta 20 IInvestointiaste Yksityiset investoinnit yhteensä Asuinrakennukset Yksityiset investoinnit pl. asuinrakennukset Julkiset investoinnit % BKT:stä 15 10 5 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Investointiasteet on laskettu nimellisistä luvuista. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 10
Suomen vienti elpyy vientimarkkinoita hitaammin Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat Maailmankauppa 130 Indeksi, 2007 = 100 120 110 100 90 80 70 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 11
Rahoitusmarkkinoista 12
Uusien asuntolainojen korot Suomessa tuntuvasti euroaluetta alemmat 6 % EKP:n ohjauskorko 12 kk euribor Uusien asuntolainasopimusten keskikorko Suomessa Uusien asuntolainasopimusten keskikorko euroalueella 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähteet: EKP, Reuters ja Suomen Pankki. 13
Lainamäärät kasvussa Yrityslainat Kotitalouslainat 25 Kannan muutos vuoden takaa, % 20 15 10 5 0-5 -10 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Suomen Pankki. 14
Pankkien järjestämättömät saamiset kasvaneet 1 Järjestämättömät saamiset 2 Pankkitakaukset 3 Muut 0-korkoiset saamiset 4 Luottotappiot 8 Mrd. euroa 7 6 5 4 3 2 1 3 2 1 0 4-1 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pl. Arsenal, Siltapankki ja SSP. Lähde: Finanssivalvonta. 15
Kotitalouksien velka jatkanut kasvuaan Asuntolainat Muut lainat Korkomenot (oikea asteikko) Kulutus- ja opintoluotot Lainat yhteensä, ennuste Korkomenot, ennuste (oikea asteikko) 120 % käytettävissä olevasta tulosta % käytettävissä olevasta tulosta 12 100 10 80 8 60 6 40 4 20 2 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 0 16
Velkaantumiseen liittyy riskejä Kotitaloudet: Korkojen nousu, työttömyys ja perhesuhteiden muutokset voivat johtaa velanhoitoongelmiin. Riittävät testit korkojen nousun ja tulojen muutosten varalta Pankit: Velanhoito-ongelmien yleistyminen voi muodostua uhaksi pankkijärjestelmän vakaudelle. Riittävät stressitestit myös pankkien etu Kansantalous: Velkaantuminen voi kiihdyttää mm. asuntohintojen nousua ja lisätä talouden haavoittuvuutta. Huolista suurin. 17
Mikä on pankkien tila? Miten rahoitusmarkkinoiden sääntely muuttuu? 18
Euroopan pankkien stressitesti lisäsi läpinäkyvyyttä Kesän 2010 stressitestin mukaan EU:n pankkijärjestelmä kestää talouden ja rahoitusmarkkinoiden sokkeja. 91:stä testatusta pankista 7 jäi alle asetetun pääomarajan. Yhteenlaskettu pääomavaje oli 3,5 miljardia euroa. Rajan alle jääneiden pankkien on kerättävä lisäpääomia tai turvauduttava julkiseen tukeen. Tärkeintä: Testin yhteydessä julkaistiin yksityiskohtaiset tiedot pankkien valtionvelkariskeistä. 19
Suomessa toimivat pankit ylittivät stressitestin 6 prosentin rajan selvästi Toteutunut ensisijainen vakavaraisuus 2009, % Ensisijainen vakavaraisuus stressiskenaarion jälkeen 2011, % OP-Pohjola 12,6 12,3 SEB 12,4 10,3 Nordea 10,2 10,1 Danske Bank 11,7 10,0 Handelsbanken 9,1 8,9 20
Eurooppalaisen valvontajärjestelmän uudistukset Eurooppalaisesta valvontajärjestelmästä on tehty päätökset Euroopan Parlamentissa ja Neuvostossa Pankki-, vakuutus- ja arvopaperivalvonta -viranomaiset. Kansalliset valvojat ovat yhteisten elinten jäseninä. Toiminta tarkoitus aloittaa 1.1.2011 Uusi tehtävä tulee Euroopan järjestelmäriskikomitealle. Sen tulee huolehtia makrovakausvalvonnasta Euroopan tasolla. Käynnistyy myös 1.1.2011 Järjestelmäriskien analysointi Tarvittaessa riskivaroitukset ja toimenpidesuositukset Jäseninä keskuspankkien pääjohtajat, finanssivalvojat läsnä 21
Mikä muuttuu Basel III:n myötä? Pankkien pääomavaatimukset nousevat Vaaditaan oikeaa pääomaa, jolla voidaan korvata tappioita. Pankeilta vaaditaan korkeampaa maksuvalmiutta Likvidejä varoja lisää ja rahoituspohja pitkäaikaisemmaksi; näiden osalta pitkä siirtymäkausi. Pankeille asetetaan vähimmäisomavaraisuusastevaatimus Katto taseen kasvulle suhteessa omaan pääomaan. 22
Mitkä ovat uudistusten vaikutukset? Valvonnan uudistukset kohdistuvat erityisesti ylikansallisiin ja systeemisiin ongelmiin. Basel III:n vaikutukset: Yleensä Euroopassa: Vaikutukset suurimmat silloin, kun pankkien vakavaraisuus alhainen Suomessa: Vakavaraisuus hyvä; otettava huomioon laatuvaatimukset Katto velkaantuneisuudelle ei yleinen ongelma Maksuvalmiusvaatimuksille pitkä siirtymäaika 23
Kiitos 24