1. Lähtökohdat POTILAS-LÄÄKÄRISUHDE TERVEYDENEDISTÄMISESSÄ Pekka Larivaara, LKT Professori Potilaan ja lääkärin välinen vuorovaikutus on sekä yleisin että tärkein tapahtuma lääkärin pyrkiessä auttamaan potilasta Auttaminen voi onnistua vain potilaan kanssa yhteistyössä Perinteisesti on ajateltu, että lääkärin tehtävä on etsiä sairauksia/tauteja ja hoitaa niitä Lääkärit käyttävät vähän (tai ei lainkaan) aikaa terveyden edistämiseen ja siten myös sairauksien ennalta ehkäisyyn Terveyden edistämistä voi toteuttaa yksilö-, perhe-, väestötai globaalitasolla (WHO) 2. Säädökset 3. Eettiset ohjeet Myös laki oikeuttaa potilaan saamaan hyvää kohtelua ja mahdollisimman hyvää hoitoa: - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Hoitoon ja toimenpiteisiin tarvitaan potilaan suostumus (muutama rikoslain, mielenterveyslain ja lastensuojelulain poikkeus) Lain henki on, että lääkäri työskentelee potilaskeskeisellä tavalla ja ottaa huomioon potilaan kokonaisuutena (biopsykososiaalinen toimintamalli) Tärkeää on molemminpuolinen luottamus Suomen Lääkäriliitto tarkistaa ja julkaisee noin viiden vuoden välein lääkärin toimen eettiset perusperiaatteet Myös nämä ohjeet sisältävät keskeiset hyvän potilaslääkärisuhteen elementit ja potilaskeskeisen työtavan periaatteet ja antavat arvokkaita ohjeita hoitosuhteen sisältöön. Potilas ja lääkäri ovat tasa-arvoisia. Lääkärin on ammattia harjoittaessaan mm. suojattava ihmiselämää, lievitettävä kärsimystä, palveltava ihmisiä lähimmäisenrakkauden mukaisesti Lääkärin on osoitettava käyttäytymisellään ja toiminnallaan, että hän on tehtävän vaatiman luottamuksen ja kunnioituksen arvoinen 4. Potilas-lääkärisuhteen kehitys Hippokrateen kaksijakoinen ihmiskäsitys Dualistisen biolääketieteen kehittyminen Freudin vaikutus, 1900 luvun kehitys Potilas-lääkärisuhteen teoreettinen tarkastelu ja systemaattinen opetus alkaa Suomessa vasta 1970 luvun alkupuolella Tutkimukset perusterveydenhuollossa: mielenterveystutkimukset, lääkäripalvelujen suurkäyttäjien tutkiminen Tutkimukset korostavat kokonaisvaltaisen dg:n tärkeyttä: kliiniseen dg:iin täytyy yhdistää käsitys potilaan psyykkisestä tilanteesta ja elämäntilanteesta 5. Potilas-lääkärisuhteen kehitys, jatkoa.. Erityisesti erilaiset tärkeät menetykset saattavat myötävaikuttaa somaattisen patologian puhkeamiseen Tutkimukset ovat osoittaneet, että potilaat toipuvat sairauksista, jopa leikkauksistakin, huomattavasti nopeammin ja vähemmin komplikaatioin, jos hoitosuhde on hyvä ja luottamuksellinen Hyvä ja toimiva potilas-lääkärisuhde antaa hyvät mahdollisuudet auttaa potilasta (perhettä) terveyden edistämisessä ja siten sairauksien ennaltaehkäisyssä 1
6. Biopsykososiaalinen malli Yhdysvaltalainen lääkäri George Engel kehitti työryhmineen systeemiteoriaan nojaavan biopsykososiaalisen diagnosointi- ja hoitomallin Engel korosti, että yksilön persoonallisuus, lääkärin ja potilaan vuorovaikutus sekä perhe ja muu sosiaalinen ympäristö vaikuttavat (perimän, biologisten mekanismien bakteerien ym. lisäksi) sairauden puhkeamiseen ja kulkuun. Monet kokeneet terveyskeskuslääkärit olivat myös havainneet käytännössä, että lääkärikeskeinen biolääketieteen hoitomalli ei toimi perusterveydenhuollossa BIOPSYKOSOSIAALINEN MALLI biosfääri yhteiskunta kulttuuri yhteisö perhe pari Yksilö ajatukset, kokemukset, tunteet, käyttäytyminen hermosto elimet solut molekyylit atomit 9. POTILASKESKEINEN HOITOKOHTAAMINEN Hoitokohtaaminen yhtä tärkeää kuin keskustelun sisältö Kaikki esille nostettu tieto on avointa kritiikille Ei absoluuttisia totuuksia Lääkäri ja potilas ovat tasavertaisia tietäjiä Todellisuus muuttuu jatkuvasti vuorovaikutuksessa Puhutulla kielellä on tärkeä merkitys (liittoudutaan, annetaan uusia merkityksiä) 10. POTILASKESKEISEN HOITOKOHTAAMISEN TAVOITTEET Saada esille potilaan kaikki huolet ja pelot Löytää potilaan ongelman ja lääkäriin hakeutumisen perimmäiset syyt Hahmottaa potilaan elämäntilannediagnoosi kliinisen diagnoosin rinnalle Kertoa lääkärin diagnostinen informaatio ja hoitovaihtoehdot POTILASKESKEISEN HOITOKOHTAAMISEN TAVOITTEET Tehdä hoitosuunnitelma yhdessä potilaan kanssa Jaettu asiantuntijuus (shared expertise) Antaa tutkittuun tietoon ja lääkärin kokemukseen tukeutuvia terveyskasvatuksellisia neuvoja ja ohjeita Tukea potilaan autonomiaa ja vahvistaa hänen voimavarojaan Kannustaa, motivoida (ja palkita) potilasta toteuttamaan hoitosuunnitelma 11. POTILASKESKEISEN HOITOKOHTAAMISEN SISÄLTÖ Avoin aloitus ( kuinka voisin olla avuksi? ) Katsekontakti Aktiivinen kuunteleminen Sanattoman viestinnän huomioiminen Avoimet kysymykset, tarkentavat kysymykset Empatia ja potilaan tunnereaktioihin vastaaminen Psyykkinen tuki, rehellisyys ja potilaan kunnioittaminen 2
POTILASKESKEISEN HOITOKOHTAAMISEN SISÄLTÖ Pyrkimys jaettuun ymmärrykseen Yhteinen hoitosuunnitelma, ohjeet, neuvot Potilaan motivointi, kannustus 12. Lääkärin empatiakyky Monet potilas-lääkärisuhteen tutkijat ovat sitä mieltä, että lääkärin empatiakyky on hoitosuhteen onnistumisen kulmakivi Antaa mahdollisuuden kokea potilaan sisäinen tunnetila tunnistaa ja ymmärtää potilaan käyttämät puolustuskeinot Auttaa ymmärtämään sitä, miten potilas kokee sairautensa, mitä hän tuntee, miten hän toimii, käyttäytyy Jokaisella potilaalla on omat keinonsa työstää kriisejään ja tehdä ratkaisuja terveyden edistämiseksi Siksi lääkärin on opittava tuntemaan potilaansa biologia/sooma, psyyken rakenteet, elämänkaari, perhe, työyhteisö 13. Hoitosuhde ja keskeiset kansanterveydelliset haasteet Monet keskeisten kansanterveydellisen ongelmien hoitohaasteet kytkeytyvät potilas-lääkärisuhteen toimivuuteen Depressio, eräs merkittävimmistä sairauksista, haasteista Liiallinen alkoholinkäyttö, liittyy moniin tauteihin: sydänja verisuonitaudit, ylipaino, mielenterveysongelmat, diabetes Tupakka Lääkäripalvelujen suurkäyttäjät, heitä väestössä lähes 10 %, käyttävät kolmanneksen kaikista lääkäripalveluista Perheväkivalta 14. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen Taitojen ja empatiakyvyn kehittäminen on mahdollista: tietoja kirjallisuudesta, kuuntelemalla seminaariesitelmiä, mutta tehokkaimpia oppimismenetelmiä ovat erilaiset rooliharjoitukset, videoidut vastaanottotilanteet ja työohjaus Yksilöhoitosuhteen laajentaminen: lääkäri-potilas-perhe Moniammatillisen työryhmän kokoaminen Työskentely erilaisten potilaiden kanssa (vammaisuus, potilas vieraasta kulttuurista) 15. Terveyden edistämisen keinot yksilötasolla Potilas-lääkärisuhde, potilaskeskeinen työskentely, empatiakyky, potilaan kuunteleminen ja ymmärtäminen Biopsykososiaalinen dg ja hoito Elintapojen muuttaminen ei ole helppoa, suorat neuvot eivät auta (..pitää, täytyy..) Motivointi, kannustus, neuvot, palkitseminen Potilaan/perheen voimavarojen kartoittaminen Sukupuun työstäminen tarvittaessa Tulevaisuuden muistelu perheen kanssa Potilaalle annetaan vastuu omasta terveydestään 16. Lääkärin henkilökohtainen muuttuminen On eduksi, jos lääkäri on itse oppinut muuttamaan jonkun tai joitain terveyttä uhkaavista elintavoista Lääkärin on opittava muuttumaan siten, että hän arvostaa potilaansa vahvuuksia ja voimavaroja ja arvostaa terveyden edistämiseen käyttämäänsä aikaa Edelleen monet lääkärit kokevat tekevänsä oikeaa työtä tutkiessaan potilaita, määrätessään erilaisia tutkimuksia ja hoitoja Terveyden edistämisessä tarvitaan oman asenteen muuttumista parantajasta ja neuvojen jakajasta motivoivaksi ja kannustavaksi valmentajaksi. 3
17. Neuvojasta valmentajaksi Esimerkkejä ajattelutavasta: - Neuvoja: Potilaan täytyy muuttaa nyt elämäntapansa. - Valmentaja: Potilas ei ole ehkä vielä valmis muutokseen - Neuvoja: Potilaalla ei ole ehkä tarpeeksi tietoa muutoksen tarpeen tärkeydestä - Valmentaja: Potilaalla ei ole vielä riittävää motivaatiota - Neuvoja: Potilaalle pitää antaa lisää terveyskasvatusta, joka vakuuttaa hänet toimimaan - Valmentaja: Potilaalla on varmasti riittävästi tietoa ja keinojakin tarvittavaan muutokseen. Hän haluaa ehkä pian pohtia kanssasi muutokseen liittyviä seikkoja. 18. Motivoinnin perusperiaatteet Rakenna empaattinen suhde potilaaseen Selvennä itsellesi oma roolisi ja potilaan vastuu Varmista potilaan suostumus ja valmius Kunnioita potilaan autonomiaa, älä kontrolloi ja määräile Anna potilaan määrätä etenemisen nopeus Auta potilasta pohtimaan ja ymmärtämään heidän elämänsä arvoja ja terveyden edistämisen seurauksia Kartoita potilaan vahvuudet, huomioi pienetkin onnistumiset ja edistymiset (älä vatvo patologiaa) Kiinnitä huomio ratkaisuihin, ei ongelmiin Vahvista potilaan luottamusta ja uskoa onnistumiseen 19. Motivoinnin perusperiaatteet, jatkoa.. Neuvottele järkevät ja realistiset tavoitteet potilaan kanssa Auta potilasta ymmärtämään, että tavoitteet voidaan saavuttaa (esim. tulevaisuuden muistelu ) Auta potilasta löytämään muutosta tukevia tekijöitä elämäänsä ja vähentämään esteitä Suunnittele yhdessä potilaan kanssa, miten ehkäistään relapsit. Kun ja jos niitä tulee, niin auta potilasta näkemään nekin myönteisinä oppimiskokemuksina Älä itse suutu/vihastu/pety potilaaseesi, kun tulee repalseja 20. Muutamia esimerkkejä Liiallinen alkoholin käyttö: terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja (Mini-interventio: ota puheeksi, rakenna hoitosuhde, keskustele ja informoi, motivoi, kannusta, palkitse) Tupakka. Kansainvälisesti merkittävin yksittäinen tauteja ja ennenaikaista kuolemaa aiheuttava tekijä Sokeritauti. Etenkin 2 tyypin diabetes lisääntyy nopeasti: syynä ylipaino ja liikunnan vähäisyys POTILAS-LÄÄKÄRISUHDE TERVEYDENEDISTÄMISESSÄ Pekka Larivaara, LKT Professori 4
5