Sepelvaltimotaudin diagnostiikka

Samankaltaiset tiedostot
EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Mikä on valtimotauti?

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Valtimotaudin ABC 2016

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Onko testosteronihoito turvallista?

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

Tietoa eteisvärinästä

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Miten vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimopotilaiden hoitoketjussa? (Case KSKS)

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Tietoa eteisvärinästä

Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevan sydänsairaan potilaan preoperatiivinen arviointi

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Sydämen isotooppikuvantaminen rasituksessa. Antti Loimaala oyl Isotooppiyksikkö, Meilahti HYKS

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

Sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Käypä hoito -suositus

Keuhkoahtaumatauti 2007

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne MS

Päiväkirurgian peruskurssi

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Kansainvälinen terveyspolitiikka. Eeva Ollila

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala

Sairauksien ehkäisyn strategiat

VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI

Elävä EKG, akuutin sydäntapahtuman erotusdiagnostiikkaa kentällä ja päivystyksessä. Angioon vaiko eikö?

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Transkriptio:

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Juha Koskenvuo Professori, ylilääkäri 14.9.2017

Ateroskleroosi Valtimonkovettumatauti Suurten ja keskisuurten valtimoiden sisäkalvoon kertyy rasva-ainepaksuuntumia (plakkeja), jotka ajan myötä sidekudoistuvat ja kalkkiutuvat Varsinainen oireinen tauti syntyy -1) plakki kasvaa niin suureksi, että se rajoittaa verenkiertoa kohde-elimeen (oireet hitaasti) -2) plakki repeää verihyytymä verenkierto vähenee tai loppuu kokonaan kohde-elimessä (akuutit oireet)

Ateroskleroosin eli rasvakovetustaudin ilmentyminen Aivoinfarkti Sepelvaltimotauti ja Sydäninfarkti Perifeerinen valtimotauti/ katkokävely VHN 4.4.2011

Cardiovascular disease is the leading cause of death among adults worldwide (1996) Coronary disease 7.2 million Cancer 6.3 Cerebrovascular disease 4.6 Acute lower respiratory tract infections 3.9 Tuberculosis 3.0 COPD 2.9 Diarrhea (including dysentery) 2.5 Malaria 2.1 AIDS 1.5 Hepatitis B 1.2

VHN 4.4.2011 Kardiologia, Duodecim 2000

Seulonta ja diagnostiikka Seulonta (oireeettomat), kontaktien lkm +++ Riskitekijöiden määrittely Elämäntapaneuvonta Lääkehoito ja muut hoitomuodot Diagnostiikka (oireiset), kontaktien lkm + Tavoite selvittää liittyykö oireet sepelvaltimotautiin vai ei Taudin vaikeusaste Epätyypilliset oireet (anamneesi, EKG ja joskus rasituskoe) Tyypilliset oireet, stabiili CAD Epästabiili CAD Infarkti NSTEMI STEMI

Epätyypilliset oireet - EKG

Epätyypilliset oireet - EKG

80-v nainen, jolla viikon ajan rintakipua ja hengenahdistusta

Vastaus Flutteri, vaihteleva avjohtuminen rytmi 110/min, 2:1 AVjohtuminen rytmi 220 min, 1:1 av-johtuminen, aberraatio selittää leveän kompleksin

Case 1: chest pain during exercise, 19 yo male Exercise test: chest pain + ST depression 2.5 mm V3-V6 Coronary angiogram: normal

Left ventricular hypertrophy, LVH The Sokolow-Lyon index: S in V 1 + R in V 5 or V 6 (whichever is larger) 35 mm (sens 56%, spes 88%) 45 mm in men 15-30 yo (general sens 34%, spes 97%) The Cornell voltage criteria for the ECG diagnosis of LVH involves measurement of the sum of the R wave in lead avl and the S wave in lead V 3. The Cornell criteria for LVH are: S in V 3 + R in avl > 28 mm (men) S in V 3 + R in avl > 22 mm (women) (general sens 34%, spes 97%) Other criteria: R-aVL >11 mm (sens 9%, spes 100%) R- any limb lead >20 mm (sens 5%, spes 100%)

HCM - echocardiography Shortness of breath - mechanisms Chest pain - mechanism

Tyypilliset oireet stabiili CAD Vaikein diagnostinen ryhmä Ennuste paranee jos todellista reversiibeliä iskemiaa Rasituskoe/Rasitus-EKG Isotooppirasitus Rasitusultraäänikuvaus Sepelvaltimoiden-CT Koronaariangiografia

Tyypilliset oireet stabiili CAD Rasituskoe/Rasitus-EKG Edullinen, soveltuu erityisesti keskiriskin potilaille Hyvä vaihtoehto kun lepo-ekg normaali, eikä sepelvaltimotautia ole vielä todettu Useat lääkkeet: digoxin, ß-salpaaja ym. LVH ja repolarisaatiohäiriöt Lepo-EKG:n st-lasku LBBB ja RBBB

Mihin pyritään Oirerajoitteinen maksimaalinen suoritus Selvitetään suorituskyky ja sitä rajoittavat tekijät Mitä mitataaan EKG, syke, verenpaine, hengitys, oireet Repolarisaatiomuutokset Rytmihäiriöt: määrä pahanlaatuisuus ilmaantuminen

Kontraindikaatiot Absoluuttiset: akuutti infarkti alle 2 vrk:ta aiemmin vaikeat rytmihäiriöt vakava oireinen aorttastenoosi oireinen sydämen vajaatoiminta akuutti keuhkoembolia tai infarkti akuutti myo- tai perikardiitti akuutti aortan dissekaatio

Tulkinta jatkoa ST-segmentti: Ei aiempaa infarktia+normaali lepo-ekg rintakytkennät luotettava CAD:in mitta Inferioristen kytkentöjen merkitys vähäinen Suositus >1 mm horisontaalista tai alaspäin viettävää laskua positiivinen testi ST-nousu harvoin merkittävää

Tyypilliset oireet stabiili CAD Isotooppirasitus

Tyypilliset oireet stabiili CAD Rasitusultraäänitutkimus Etsitään rasituksessa ilmaantuvaa supistumishäiriötä Hyvä vaihtoehto isotooppitutkimukselle Tekijäriippuvainen dg anti Hyvä jos sivuääniä auskultoiden Uniikkia: rakenne, läppätoiminnan arvio rasituksessa, dynaaminen LVOT-ahtautuminen

Epästabiili sepelvaltimotauti (UAP) 1) esiintynyt korkeintaan kuukauden ajan siten että oirekuva paheneva 2) Ainakin 20 min kipukohtaus 3) EKG-muutoksia +/-, ei ST-nousua 4) Sydänentsyymit negatiiviset 5) Erotusdiagnostiikka haastavaa (non-stemi) 6) Dg: EKG, labrat, koronaariangiografia, UKG

Pot 9 68 v. mies, tupakoi, statiinihoito Puristava rintakipu Sairaalan ensiapuun 3 tunnin viiveellä Mitä EKG kertoo riskinarviosta? Miten suunnittelet hoidon?

Laaja-alaiset ST-laskut huono ennuste Normaali anti-iskeeminen hoito Koronaariangio mahd pian

Non STEMI 1) Ainakin 20 min kipukohtaus 3) EKG-muutoksia +/-, ei ST-nousua 4) Sydänentsyymit positiiviset 5) Erotusdiagnostiikka haastavaa (UAP vs. STEMI) 6) Dg: EKG, labrat, koronaariangiografia, UKG

Pot 5 68-v mies, DM, HTA. Beetasalpaaja. 3 pv:n ajan pahoinvointia ja väsymystä. Kerran silmissä sumenemistuntemus ja luuli pyörtyvänsä, ei kuitenkaan kollapsia. Hakeutuu ensiapuun. Työdiagnoosi? Miten toimit?

Leveäkompleksinen rytmi (LBBB), p-aallot näkyvät (ei yhteyttä QRS-komplksiin) Kammiokorvausrytmi (älä arvioi iskemiaa tai infarktia) Totaaliblokki Lopeta B-salpaus Tarvitsee todennäköisesti tahdistimen

STEMI 1) Ainakin 20 min kipukohtaus 2) EKG: ST-nousu uusi ST-nousu J-pisteestä mitattuna kahdessa rinnakkaisessa kytkennässä vähintään 2 mm miehillä tai vähintään 1.5 mm naisilla kytkennöissä V2 V3 vähintään 1 mm muissa kytkennöissä 3) Dg: EKG, labrat, koronaariangiografia, UKG

67 v. mies, ex-tupakoitsija, ei lääkitystä, nyt rintakipu Pot 3 DG? Hoito? Infarktisuoni? Infarktisuonen koko?

Vastaus SR+laaja inferiorinen AMI (ST-nousu II,III, avf,v4-6 ja st-lasku i ja avl) Oikea kammio? Dominantti oikea sepelvaltimo PCI jos mahdollista, voi myös liuottaa Kivun hoito varoen Taipumus bradykardiaan ja hypotensioon Runsas nesteytys

Lopuksi Diagnostisten tutkimusten tarve Anamneesi Lepo-EKG Ei Holter-EKG:tä