Nuorten tilanne Helsingissä Tilastoja marraskuu 2013 1
Nuoret 15-29-vuotiaat 15-29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 vuoden 2013 alussa, heidän osuutensa on 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan saman ikäisistä Suomenkielisiä oli 80 %, ruotsinkielisiä 6 %, venäjänkielisiä 3 %, vironkielisiä 2 % ja somalinkielisiä 2 %. Yhteensä vieraskielisiä oli 14 %. Helsinkiin muuttaa vuosittain yli 9 000 20-24-vuotiasta muualta Suomesta ja noin tuhat ulkomailta (5 v ka) 25-29-vuotiaissa noin 6 500 vuosittain kotimaasta ja yli tuhat ulkomailta Nettomuutosta pelkästään 20-24-vuotiaat vastaavat 74 % positiivisesta väestönkasvusta muuttoliikkeessä (5 v ka) 16-18-vuotiaista helsinkiläisistä 73 % oli syntynytkin Helsingissä, 19-24- vuotiaista enää 43 % ja 25-34-vuotiaista 29 % 2
Ikä Helsingin 15-29-vuotias väestö iän ja äidinkielen mukaan 1.1.2013 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 Suomi Ruotsi Muut kielet 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 Henkilöä Lähde: Tilastokeskus 3
Ikäluokka Helsingin nettomuuttoliike vuonna 2013 75 + 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 Henkilöä Lähde: Tilastokeskus 4
Nuorten koulutustaso Helsinkiläisistä 20-29-vuotiaista 80 % oli suorittanut jonkun perusasteen jälkeisen tutkinnon vuoden 2011 lopussa. Koko maassa vastaava osuus on 82 %. Helsingin suuri maahanmuuttajaväestö vaikuttaa koulutustasotietoihin, koska tilastoissa on vain Suomessa suoritetut tutkinnot. Äidinkieleltään suomen ja ruotsinkielisistä 20-29- vuotiaista oli suorittanut tutkinnon 2011 lopussa Helsingissä 87 %, Espoossa 86 %, Vantaalla 80 %, Oulussa 89 %, Tampereella 90 %, Turussa 89 % ja koko maassa 85 %. Helsinkiläisten nuorten koulutustasossa on polaarisuutta, toisaalta usealla on ylempää korkea-asteen koulutusta ja toisaalta useampi jää pelkän peruskoulun varaan. Monille jää myös ylemmäksi suoritetuksi tutkinnoksi pelkkä ylioppilastutkinto. Keskiasteen ammatillista koulutusta on koko maata vähemmän. 25-29-vuotiaista 40 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto - koko maassa 31 %. Keskiasteen ammatillinen tutkinto oli 20 prosentilla - koko maassa 38 %. Perusasteen koulutus oli 19 prosentilla - koko maassa 16 %. 5
Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 20-29-vuotiaista 95 % 90 85 80 75 Helsinki Espoo Vantaa Muu Helsingin seutu Tampere Turku Oulu Suomi 70 65 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus 6
Henkilöä Tutkinnon suorittaneet iän mukaan Helsingissä 31.12.2011 12 000 10 000 Tutkijakoulutusaste Ylempi korkea-aste 8 000 Alempi korkea-aste 6 000 Alin korkea-aste (opistoaste) Ammatillinen koulutus 4 000 Lukiokoulutus 2 000 Perusaste tai tuntematon 0 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Ikä Lähde: Tilastokeskus 7
101 Vironniemen 102 Ullanlinnan 105 Lauttasaaren 202 Munkkiniemen 201 Reijolan 301 Kallion 303 Vallilan 302 Alppiharjun 103 Kampinmalmin 601 Kulosaaren 305 Vanhankaupungin 404 Oulunkylän 405 Itä-Pakilan 203 Haagan 403 Tuomarinkylän 402 Länsi-Pakilan HELSINKI 603 Laajasalon 204 Pitäjänmäen 501 Latokartanon 602 Herttoniemen 304 Pasilan 401 Maunulan 503 Malmin 505 Puistolan 502 Pukinmäen 504 Suutarilan 701 Vartiokylän 704 Vuosaaren 205 Kaarelan 702 Myllypuron 703 Mellunkylän 506 Jakomäen Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneet 25-29- vuotiaat peruspiireittäin 31.12.2011 100 % 80 60 40 Korkea-asteen koulutus Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus 20 0 Lähde: Tilastokeskus 8
Nuorten koulutus Vuonna 2011 peruskoulun päättäneistä siirtyi tutkintoon johtavaan koulutukseen samana vuonna Helsingissä 87 %, Espoossa 92 %, Vantaalla 88 %, Turussa 90 %, Tampereella 91 %, Oulussa 89 % ja koko maassa 93 %. Lukuvuoden 10-11 aikana Helsingin ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista 15 prosenttia keskeytti opinnot oppilaitoksessaan. Osa keskeyttäjistä jatkoi muussa koulutuksessa ja kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen lopetti 10,4 % opiskelijoista, koko maassa osuus oli 8,1 %. Lukiokoulutuksessa keskeyttäminen on ammatillista vähäisempää. Lukuvuonna 10-11 lukiokoulutuksen oppilaitoksessaan keskeytti 6 prosenttia opiskelijoista. Kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolelle jäi kaksi prosenttia opiskelijamäärästä. Koko maassa opinnot kokonaan keskeyttäneiden osuus oli 1,7 prosenttia. Helsingin ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on laskenut 2000-luvulla, ja lukiokoulutuksen keskeyttäminen laski lukuvuonna 2010-2011 takaisin 2000-luvun alun alhaisemmalle tasolle. Koko maahan verrattuna Helsingissä keskeytetään toisen asteen opinnot keskimääräistä selvästi useammin. 9
Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien osuus Helsingissä peruskoulun päättäneistä kohorteittain 100 98 96 94 92 90 88 86 84 % Peruskoulun päättövuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 82 2011 80 Peruskoulun päättövuonna Vuoden kuluttua Koko maa 3 v ka Kahden vuoden kuluttua Lähde: Tilastokeskus 10
00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 Ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen keskeyttäneiden osuus kaikista opiskelijoista Helsingissä 2000-luvulla lukuvuosittain Omassa oppilaitoksessaan keskeyttäneet ja opinnot kokonaan keskeyttäneet välillä 21.9 20.9. lukuvuosittain verrattuna opiskelijamäärään 20.9. lukuvuosittain 25 % 20 Keskeytti opinnot ko. oppilaitoksessa - ammatillinen 15 Keskeytti opinnot ko. oppilaitoksessa - lukio 10 Keskeytti kokonaan opinnot - ammatillinen 5 Keskeytti kokonaan opinnot - lukiokoulutus 0 Lukuvuosi Perusjoukkona opiskelijat, joiden koulutuskunta on Helsinki. Lukio-opiskelijat = Lukion koko oppimäärän nuorten koulutuksen opiskelijat. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat = Ammatillisen toisen asteen perustutkinnon opiskelijat pois lukien näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat, oppisopimuskoulutuksen opiskelijat, työvoimapoliittisen koulutuksen opiskelijat, palo-, poliisi- ja vankeinhoidon koulutuksen opiskelijat sekä ammatillisten erikois- ja erityisoppilaitosten opiskelijat. Lähde: Tilastokeskus 11
16 18-vuotiaiden helsinkiläisten osallistuminen lukiokoulutukseen vuosina 2000 2012 Helsinkiläisnuoret äidinkielen mukaan, koko maan 16-18-vuotiaat yhteensä 80 75 % 70 65 60 55 50 45 kaikki suomi ruotsi muu koko maa 40 35 30 20.9. oppilaitoksessa kirjoilla olevien 16 18-vuotiaiden kotikunnaltaan helsinkiläisten opiskelijoiden määrän osuus helsinkiläisten 16 18-vuotiaiden määrään 31.12. Lukion aineopiskelijat eivät sisälly opiskelijamäärään. Lähde: Tilastokeskus 12
16 18-vuotiaiden helsinkiläisten osallistuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen vuosina 2000 2011 Helsinkiläisnuoret äidinkielen mukaan, koko maan 16 18-vuotiaat yhteensä 45 40 % 35 30 25 20 15 kaikki suomi ruotsi muu koko maa 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20.9. oppilaitoksessa kirjoilla olevien 16 18-vuotiaiden kotikunnaltaan helsinkiläisten opiskelijoiden määrän osuus helsinkiläisten 16 18-vuotiaiden määrään 31.12. Vuodesta 2004 lähtien näyttötutkintoon opiskelevien määrä koko tilastovuodelta, vuosina 2000 2003 vain ajankohdasta 20.9. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoista ovat mukana koko tutkintoa suorittavat opiskelijat ja osatutkintoa suorittavat opiskelijat. Oppisopimuksen tiedot puuttuvat vuodesta 2010 lähtien. Oppisopimusopiskelijoiksi lasketaan ne opiskelijat, joilla on tilastovuonna voimassa oleva oppisopimus. Lähde: Tilastokeskus 13
Nuorten pääasiallinen toiminta Helsinkiläisistä 20-24-vuotiaista 67 % kuului työvoimaan ja 23 % oli päätoimisia opiskelijoita pääasiallisen toiminnan tilastoissa. 25-29-vuotiaista 80 % kuului työvoimaan, heistä päätoimisia opiskelijoita oli 11 %. Nuorissa työvoimaan ja työllisiin kuuluvien osuus on ollut varsin tasainen koko 2000-luvun. Koko maahan verrattuna helsinkiläiset 20-24-vuotiaat nuoret kuuluvat useammin työvoimaan, ja etenkin työllisyysaste on heillä korkeampi (Helsinki 63 %, koko maa 57 % vuonna 2011). 25-29-vuotiaat helsinkiläiset kuuluvat työvoimaan samassa suhteessa kuin koko maassa, työllisyysaste on heillä jonkin verran korkeampi (Helsinki 76 %, koko maa 73 % vuonna 2011). 17.9.2012 Tapahtuma/Esittäjä 14
Työvoimassa olevien helsinkiläisten 15 29-vuotiaiden naisten ja miesten pääasiallinen toiminta ikäryhmittäin vuonna 2011 Lähde: Tilastokeskus
Työvoiman ulkopuolella olevien helsinkiläisten 15 29-vuotiaiden naisten ja miesten pääasiallinen toiminta ikäryhmittäin vuonna 2011 Lähde: Tilastokeskus 16
Nuorten työllisyysaste vuosina 2001-2011 90 85 % 80 75 70 65 60 Helsinki 20-24-vuotiaat Helsinki 25-29-vuotiaat Suomi 20-24-vuotiaat Suomi 25-29-vuotiaat 55 50 45 40 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus 17
Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret Helsinkiläisistä 16 29-vuotiaista oli työn ja koulutuksen ulkopuolella 8 984 vuoden 2011 lopussa eli 7 % ikäluokasta. Nämä henkilöt eivät ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa, eivätkä he ole opiskelijoina. He eivät myöskään ole työllisiä, eläkkeellä tai varusmiespalvelusta suorittamassa. Miesten osuus 53 %. Vieraskielisten osuus 48 prosenttia eli 4 288 henkilöä. Maahanmuuttajien tutkintotiedot ovat kuitenkin epätäydelliset, joten osalla vieraskielisistä saattaa olla muussa maassa suoritettu tutkinto, ja he ovat tässä tarkastelussa aiheettomasti. Helsingissä kotimaankielisten ulkopuolisten osuus on sama kuin koko maan keskiarvo, 4 %. Vieraskielisten ulkopuolisten osuus on koko maan keskiarvoa vähän suurempi (24 % - 22 %). Ulkopuolisuus vähenee iän myötä kotimaankielisillä, suurimmillaan se on alle 20-vuotiaana 6-9 % ja laskee kolmen prosentin kohdalle 24 ikävuoden kohdalla. Naisten ulkopuolisuus on miehiä vähäisempää kaikilla ikäluokilla 17 ikävuotta lukuun ottamatta. Vieraskielisillä ulkopuolisuudessa ei ole vähenemistä iän suhteen. Ulkopuolisten osuus vieraskielistä pysyy melko tasaisesti vajaassa neljänneksen osuudessa koko ikäluokan 16-29- vuotiaat. Naisten ulkopuolisuus nousee vieraskielisillä miehiä korkeammaksi 24 ikävuodesta eteenpäin. 18
Työn ja koulutuksen ulkopuolisten 16 29-vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta pääkaupunkiseudulla 2011 Suomen ja ruotsinkieliset Muut kielet 6 5 % 25 % 20 4 15 3 2 10 1 5 0 Helsinki Espoo Vantaa Muu Helsingin seutu Muu Suomi 0 Helsinki Espoo Vantaa Muu Helsingin seutu Muu Suomi 16-29-vuotiaat työttömät ja työvoiman ulkopuoliset, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa suoritettuna, eivät he ole opiskelijoita, työllisiä, eläkeläisiä tai varusmiespalvelusta suorittamassa. Lähde: Tilastokeskus 19
Helsinkiläisten nuorten ulkopuolisuusriski iän, sukupuolen ja kielen mukaan 2011 10 9 8 7 % Suomen ja ruotsinkieliset 35 30 25 % Muut kielet 6 5 4 3 2 1 20 15 10 5 Yhteensä Miehet Naiset 0 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 ikä 0 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 ikä 16-29-vuotiaat työttömät ja työvoiman ulkopuoliset, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa suoritettuna, eivät he ole opiskelijoita, työllisiä, eläkeläisiä tai varusmiespalvelusta suorittamassa. Lähde: Tilastokeskus 20
Nuorten työttömyystilanne Syyskuun 2013 tilanne Helsingissä: Alle 20-vuotiaita työttömiä 650 Alle 25-vuotiaita työttömänä yli 2 900 25-29-vuotiaita työttömiä yli 3 500 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste 6,3 % vuoden 2012 lopussa Vuoden 2013 tammi-syyskuussa nuorten työttömien määrä on Helsingissä kasvanut 28 %. Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut reipasta myös pääkaupunkiseudulla, suurissa kaupungeissa ja koko maassa. Nuorisotakuun seurantatilastojen perusteella voi todeta, että takuu ei ole toistaiseksi onnistunut vähentämään nuorten työttömyyttä. Yhä useammalla nuorella työttömyys venyy yli 3 kk. Lisäksi 25-29-v. vastavalmistuneiden työllistyminen on haasteellista. 21
Työttömien määrän muutos (%) edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta Helsingissä ikäryhmittäin 2009 2013/9 Lähde: TEM
Nuoret työttömät suurissa kaupungeissa 2008-2013/9 Lähde: TEM
Nuorisotakuun seurantatietoja syyskuulta 2013 Helsinki Espoo Vantaa Alle 25-vuotiaat työttömät 2 934 1 049 1 126 Vuosimuutos % 32 % 52 % 40 % Virta yli 3 kk kestäneeseen 24 % 27 % 24 % työttömyyteen % 25-29-v. vastavalmistuneet 428 87 72 Vuosimuutos % 48 % 34 % 80 % Virta yli 3 kk kestäneeseen 51 % 52 % 53 % työttömyyteen % Lähde: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/uusimaa-nuorisotakuun-seuranta TEM; Uudenmaan ELY-keskus 24
Alle 25-vuotiaat työttömät 2012/9 ammattiryhmittäin Helsingissä Muualla luokittelemattomaan työhän lasketaan ilman ammatillista koulutusta olevat sekä vastavalmistuneet Lähde: TEM 25
Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki Östersundom Kaarela Itä-Pakila Länsi-Pakila Pukinmäki Malmi Mellunky lä Pitäjänmäki Maunula Oulunky lä Haaga Latokartano My lly puro Munkkiniemi Reijola Pasila Taka-Töölö Vanhakaupunki Vallila Alppiharju Kallio Kulosaari Herttoniemi Vartioky lä Vuosaari Laajasalo Vironniemi Kampinmalmi Ullanlinna Lauttasaari Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2012 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste % Helsinki 6,3 % 8,0-13,0 6,3-7,9 4,5-6,2 1,0-4,4 Lähde: Tilastokeskus, TEM
Nuorten tulot Alle 20-vuotiaista suurin osa ansaitsee alle 10 000 euroa vuodessa 20-24-vuotiasta puolet (51 %) on tuloluokassa 10 000 29 999 ja 44 % on alle 10 000 euron vuosituloissa 25-29-vuotiaista 21 % ansaitsee alle 10 000 euroa vuodessa, 46 % 10 000 29 999, 27 % 30 000 49 999 ja 5 % yli 50 000 Alle tuhat euroa vuodessa ansaitsevia 20-29-vuotiaita oli 2 219 henkilöä Yli 60 000 euroa vuodessa ansaitsevia 20-29-vuotiaita oli 1 316 henkilöä 27
-1 000 1000-2499 2500-4999 5000-7499 7500-9999 10000-14999 15000-19999 20000-24999 25000-29999 30000-39999 40000-49999 50000-59999 60000-79999 80000-99999 100000- Tulosaajien lkm Nuoret tulonsaajat tuloluokittain Helsingissä vuonna 2011 (valtionveronalaiset tulot) 10000 8000 Alle 18 6000 4000 18-19 20-24 25-29 2000 0 Tuloluokat 28
Lasten pienituloisuus Pienituloisessa asuntokunnassa asui vuonna 2011 yhteensä 16 438 helsinkiläislasta. Lasten pienituloisuusriski oli 17,3 ja se on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden ekvivalenttitulo (=käytettävissä oleva rahatulo OECD-kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta. Lasten (alle 18v) pienituloisuusriski on Helsingissä korkeampi kuin kaikkien asuntokuntien pienituloisuusriski. Kaikkien asuntokuntien pienituloisuusriski oli vuonna 2011 Helsingissä 14,5. Lasten pienituloisuusriski on Helsingissä korkeampi kuin koko maassa, muualla pääkaupunkiseudulla, Helsingin seutukunnassa tai Uudellamaalla. Helsingin suurpiirien väliset erot lasten pienituloisuusriskissä ovat kasvaneet reippaasti 1990-luvun puolesta välistä tähän päivään. 29
Lasten pienituloisuusaste Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja koko maassa 1995-2011 Lasten pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
Lasten pienituloisuusaste Helsingin suurpiireissä 2000-2011 Lasten pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Lähde: Tilastokeskus
Lastensuojelu Lastensuojelun asiakkaiden määrä on kasvanut Helsingissä 31 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2012. Kasvu on tapahtunut avohuollossa, sijoitusten lukumäärä on samanaikaisesti laskenut 11 prosenttia. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 muutokset olivat hyvin maltillisia. Lastensuojelun asiakkaista 27 prosenttia oli uusia asiakkaita, ja heidän määränsä on kasvanut 46 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2012. Yhtenä syynä asiakkuuksien kasvuun on vuonna 2008 voimaantullut uusi lastensuojelulaki ja aikaisempaa laajempi ilmoitusvelvollisuus. Vuoden aikana sijoitetuista 2280 lapsesta ja nuoresta 1 930 oli otettu huostaan ja 478 sijoitettu kiireellisesti. Huostaan otettiin vuoden 2012 aikana 8 prosenttia vähemmän lapsia ja nuoria kuin viisi vuotta aikaisemmin. Toisaalta kiireellisiä sijoituksia tapahtui 35 prosenttia enemmän vuonna 2008 kuin vuonna 2012. Kiireellisen sijoituksen tärkein tarvetta aiheuttava tekijä oli lapsen tai huoltajan päihteiden käyttö. 17.9.2012 Tapahtuma/Esittäjä 32
Lastensuojelun asiakkaat Helsingissä vuosina 2008 ja 2012, % osuutena vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto
Lastensuojelun sijoitettuna olleet asiakkaat Helsingissä vuosina 2008 ja 2012, % osuutena vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto
Lastensuojelun tärkeimmät kiireellisen sijoituksen tarvetta aiheuttaneet tekijät 2012, % kaikista sijoituskerroista Lähde: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto
Lapset ja nuoret toimeentulotuen piirissä Toimeentulotuen piirissä olevien lasten ja nuorten lukumäärä on kasvanut viiden aikana. Alle 18 vuotiaista helsinkiläisistä lapsista 13 prosenttia asui toimeentulotukea saavassa kotitaloudessa ja tuen piirissä olevien lasten määrä on kasvanut 20 prosenttia vuodesta 2008. Toimeentulotuki oli yleisintä 18 24-vuotiaiden ikäryhmässä, joista 15 prosenttia oli tuen piirissä vuoden 2012 aikana ja tämänikäisten tuensaajien määrä on kasvanut 33 prosenttia vuodesta 2008. Nuorten ikäryhmistä toimeentulotuen saanti on yleisintä 19-vuotiaiden keskuudessa, joista 18 prosenttia on toimeentulotuen piirissä vuonna 2012. Useimmiten toimeentulotukea saadaan yksinhuoltajakotitalouksissa. Yksinhuoltajaperheistä, jossa asuu vähintään yksi alaikäinen lapsi, 30 prosenttia sai vuonna 2012 toimeentulotukea. Muista lapsiperheistä tukea sai 7 prosenttia. 17.9.2012 Tapahtuma/Esittäjä 36
Toimeentulotuen piirissä olevat ikäryhmittäin Helsingissä vuosina 2008 ja 2012, % osuutena vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto
Toimeentulotuen piirissä olevat alle 30-vuotiaat 1-vuotisikäryhmittäin Helsingissä vuosina 2008 ja 2012, % osuutena vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto
Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Helsingissä 2012 Toimeentulotukitilastoissa kotitalous määrittyy hieman eri tavalla kuin miten asuntokunnat tilastoissa määritellään ja suhteutukset ovat suuntaa antavia. Esimerkiksi toimeentulotukea saavassa perheessä asuvat täysikäiset nuoret tilastoituvat omaksi toimeentulotukea saavaksi kotitaloudekseen. Lähde: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto
Nuoret 18-20-vuotiaat helsinkiläiset toimeentulotuen saajina tuloksia Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2013:12: Nuoret toimeentulotuen saajat Pitkittäistarkastelu 18-20-vuotiaista helsinkiläisistä toimeentulotuen saajista vuosina 2006-2011. Lisätietoja: Elise Haapamäki, tietokeskus Iso osa toimeentulotukea saaneista nuorista jää järjestelmään, vuonna 2006 toimeentulotukea saaneista nuorista 38% oli yhä toimeentulotuen asiakkaina vuonna 2011. Kuusi prosenttia heistä oli asiakkaina vähintään 10 kk/vuodessa jokaisena vuonna 2007-2011, 24 prosentilla löytyi asiakkuus vähintään kuukauden jokaiselta vuodelta 2007-2011. Nuoren toimeentulotuentuen saanti on useammin jatkuvaa tai toistuvaa. Ainoastaan 20% vuonna 2006 toimeentulotukea saaneista 18-20-vuotiaista nuorista ei saanut tukea tai ollut osallisina yhtenäkään vuonna 2007-2011. Perhetilanne on muuttunut hyvin vähän, erityisesti yksinasuvilla miehillä. Nuoren elämäntilanne pääasiallisen toiminnan kautta tarkasteluna on muuttunut jonkin verran, vuoden 2006 nuorista opiskelijoista yli puolet oli työttömiä vuonna 2011, työttömistä 64 prosenttia pysyi työttömänä. Profiileissa hyvin vähän eroja vuosien 2006, 2009 ja 2011 välillä. 2011 yksinasuvia naisia hieman enemmän kuin aikaisemmin. 45 prosenttia vuonna 2011 toimeentulotukea saaneista 18-19-vuotiaista nuorista on aikaisemmin asunut toimeentulotukea saavassa kotitaloudessa vuosina 2006-2010. Aikaisemmalla osallisuudella näyttäisi olevan vaikutusta toimeentulotuen sekä tuen saannin kestoon että tuensaajan profiiliin. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2013:12: Nuoret toimeentulotuen saajat Pitkittäistarkastelu 18-20-vuotiaista helsinkiläisistä toimeentulotuen saajista vuosina 2006-2011 40
Toimeentulotukea saaneet 18-20-vuotiaat nuoret perhetyypin mukaan Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2013:12: Nuoret toimeentulotuen saajat Pitkittäistarkastelu 18-20-vuotiaista helsinkiläisistä toimeentulotuen saajista vuosina 2006-2011
Toimeentulotukea saaneet 18-20-vuotiaat nuoret toiminnan mukaan Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2013:12: Nuoret toimeentulotuen saajat Pitkittäistarkastelu 18-20-vuotiaista helsinkiläisistä toimeentulotuen saajista vuosina 2006-2011
Nuoret työkyvyttömyyseläkkeellä Helsingissä oli vuoden 2012 lopussa 1209 alle 30-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeensaajaa, eli työkyvyttömyyseläkettä sai 0,93 % vastaavanikäisestä väestöstä. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä on kasvanut viidessä vuodessa 6 %, vuoden 2008 lopussa työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeellä oli 1 142 alle 30-vuotiasta helsinkiläistä nuorta, eli 0,91% väestöstä. Samalla ajanjaksolla kaikkien Helsingin työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on laskenut 10 %. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden 2012 aikana 234 alle 30-vuotiasta helsinkiläisnuorta. Tämä oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 22 prosenttia vähemmän kuin 5 vuotta aikaisemmin. Yleisimmin helsinkiläinen nuori oli työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi, tämä oli työkyvyttömyyseläkkeen syynä 947 nuorella, eli 78 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeellä olleista alle 30-vuotiaista. Varsinkin nuoret työkyvyttömyyseläkeläiset ovat eläkkeellä usein synnynnäisten vammojen vuoksi. Esimerkiksi vuonna 2010 16-29-vuotiaista helsinkiläisistä työkyvyttömyyseläkkeen saajista10 % oli eläkkeellä synnynnäisten epämuodostumien ja kromosomipoikkeamien (Q00-Q99) vuoksi ja 17 % eläkkeellä olon syynä oli älyllinen kehitysvammaisuus (F70-F73). 43
16 34-vuotiaat työkyvyttömyyseläkkeen saajat 31.12.2003 2012 Helsingissä, % osuutena vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Kela 44
Nuoret työkyvyttömyyseläkkeensaajat Helsingissä 31.12.2012 sukupuolen ja iän mukaan lukumääränä ja osuutena vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Kela 45