Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Transkriptio

1 Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat

2 Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950, 2011 ja Asta Manninen 2

3 Helsinki kansainvälisesssä vertailussa HOUSING EMPLOYMENT SAFETY INTEGRATION OF IMMIGRANTS CULTURAL SERVICES HEALTH SERVICES EDUCATIONAL SERVICES, SCHOOLS PUBLIC TRANSPORT QUALITY OF LIFE BEAUTY OF THE CITY PUBLIC SPACE URBAN ENVIRONMENT Asta Manninen 3

4 Maahanmuuttajataustainen väestö kasvaa ja keskittyy Ulkomailla synt. Suomen kansalaiset Ulkomaan kansalaiset Suutarila Vieraskieliset Tuomarinkylä Puistola Jakomäki Östersundom Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Haaga Reijola Länsi-Pakila Oulunkylä Maunula Pasila Taka-Töölö Itä-Pakila Vanhakaupunki Vallila Alppiharju Kallio Kampinmalmi Ullanlinna Lauttasaari Malmi Latokartano Herttoniemi Kulosaari Vironniemi Myllypuro Laajasalo Vartiokylä Mellunkylä Vuosaari Osuus ja kasvu % suhteessa koko kaupunkiin Pienempi osuus, hitaampi kasvu Pienempi osuus, nopeampi kasvu Suurempi osuus, hitaampi kasvu Suurempi osuus, nopeampi kasvu Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 104/ Asta Manninen 4

5 Helsinkiläisten asumistaso Viimeisen 10 vuoden aikana on helsinkiläisten asumistason ero sekä muun pääkaupunkiseudun että muiden suurten kaupunkien asukkaiden asumistasoon kasvanut. Asumisahtaus on lapsiperheiden ongelma. Helsingissä asuntokunnista, joilla oli alle 18-vuotiaita lapsia, asui vuonna 2010 ahtaasti kolmannes. Kotimaankielisistä asuntokunnista asui ahtaasti 9 %, vieraskielisistä 25 % Asta Manninen 5

6 Työllisyys ja työttömyys Helsingissä Helsingin työllisten määrä oli vuonna 2011 samalla tasolla kuin vuonna Talouden epävarmuus heijastuu työmahdollisuuksiin. Työssä jatketaan hieman aiempaa pidempään, eli eläkkeelle siirtyneiden keskiikä on nou-sussa. Nuorten työmarkkinoille pääsy on vaikeutunut; epätyypilliset työsuhteet ovat yleisiä, alle 25-vuotiaiden ja vastavalmistuneiden työttömyys-tilanne huolestuttaa. Työttömyys pitkittyy yhä useammin, pitkäaikais-työttömiä on Helsingissä lähes Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolme kertaa suurempi kuin kantaväestön Asta Manninen 6

7 Työttömien määrän muutos (%) edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta Helsingissä ikäryhmittäin /12 muutos % Työttömät yhteensä Alle 25-vuotiaat vuotiaat Yli 50-vuotiaat Asta Manninen 7

8 Nuorten työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Asta Manninen 8

9 Helsinkiläisten koulutustaso Keski- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaasta väestöstä vuosina Asta Manninen 9

10 Helsinkiläisten terveyserot Työikäisten elintavat ovat Uudellamaalla hiukan parantuneet välillä Työikäisten työkyvyttömyyden suurin syy ovat mielenterveyden häiriöt. Helsinkiläiset sairastavat yleisimpiä kansantauteja selvästi koko maata vähemmän. Helsingin peruspiireistä viisi saa sairastavuuden, kansantautien, työkyvyttömyyden ja työikäisten kuolleisuuden mittareilla muita peruspiirejä heikommat arvot. Peruspiirit ovat Alppiharju, Vallila, Maunula, Jakomäki ja Myllypuro. Ne kuuluvat myös niiden peruspiirien joukkoon, joissa väestön koulutustaso on suhteellisen matala, työttömyysaste suhteellisen korkea ja pienituloisten osuus suuri Asta Manninen 10

11 Lastensuojelun asiakkaat Helsingissä Asta Manninen 11

12 Sosiaalinen hyvinvointi ja palvelujen käyttö Helsinkiläislapset hoidettiin päivähoidossa useammin kuin koko maassa keskimäärin ja kotihoidon tuen käyttö oli hieman keskimääräistä vähäisempää. 9 % alle 18-vuotiaista helsinkiläislapsista ja 4 % vuotiaista helsinkiläisnuorista oli lastensuojelun piirissä vuonna Joka 10. helsinkiläinen sai toimeentulotukea vuoden 2011 aikana ja toimeentulotuen menot asukasta kohden olivat huomattavasti korkeampi kuin muissa seudun kunnissa tai Suomessa keskimäärin. 8 % helsinkiläiskotitalouksista sai vuoden 2011 aikana yleistä asumistukea. Osuus on hieman korkeampi kuin koko maassa Asta Manninen 12

13 Asukkaiden tyytyväisyys kuntapalveluihin Helsinkiläiset ovat olleet tyytyväisimpiä koko 2000-luvun pitkälti samoihin asioihin. Vuonna 2012 näitä olivat juomaveden laatu, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, asuinalueen turvallisuus ja julkinen liikenne sekä yleinen turvallisuus. Muutokset tyytyväisyydessä palveluihin olivat ajanjaksolla selvästi pienempiä kuin vuosien 2005 ja 2008 välillä. Tyytyväisyys on vähentynyt eniten nuorten ammatilliseen koulutukseen. Arjen tasolla taloustaantuma näkyi. Työttömyys ja uhka työttömäksi joutumisesta olivat vuonna 2012 selvästi useamman helsinkiläisen huolena kuin vuonna Asta Manninen 13

14 Työpaikkamäärän kehitys Helsingissä, muulla pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudun kehysalueella Asta Manninen 14

15 Yritysten henkilöstömäärän muutos Helsingissä 2000-luvulla Asta Manninen 15

16 Työvoiman saanti ja tarve Helsingissä Helsingissä on työelämään tuloikäisiä suunnilleen yhtä paljon kuin eläköitymisikäisiä. Koko maassa työelämästä poistuvia on selkeästi tulokkaita enemmän. Työikäisen väestön ja työllisten määrä kasvavat edelleen Helsingissä ja Helsingin seudulla kiitos muuttoliikkeen aikaansaaman väestön suotuisan ikärakenteen. Helsinki saa työpaikkoihinsa lähes lisätyöntekijää kaupungin ulkopuolelta, suurimmat vastaanottavat toimialat ovat informaatio ja viestintä, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä julkinen hallinto. Vain kuusi kymmenestä helsinkiläisestä työntekijästä käy työssä omassa kaupungissa. Helsingin työllisyysasteen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä lisää työllisten määrää hengellä. Merkittävä työpaikkamäärän kasvu edellyttää suotuisan muuttoliikkeen ja pendelöinnin lisäksi selkeää työllisyysasteen nousua ja työttömyysasteen alenemista Helsingissä Asta Manninen 16

17 . Vuosina valmistuneet asunnot hallintaperusteen mukaan Vuos ina valmistuneet asunnot Malmi Pitäjänm äki Kaarela Mellu nkylä Vanhakaupunki Latokartano Vartiokylä Vuosaari Herttoniemi Vuokra-asunnot Asumisoikeusas. Omi stusasunnot Lauttasaari Valmis tuneiden asuntojen m äärä Helsingin tila ja kehitys 2013 Lähde: Tietokeskus, rakentamisen tilastot

18 Toteutunut väestökehitys : Vieraskieliset Helsingin seudulla kieliryhmittäin Erityisesti virolaistaustaisen väestön määrä on kasvanut ennustettua nopeammin, samoin Kauko-Aasian ja Venäjän kieliryhmät Asta Manninen 18

19 . Vieraskielisen väestön määrä kieliryhmittäin Helsingissä sekä ennuste Asta Manninen 19

20 Väestön sukupuoli- ja ikärakenne H:gin seudulla Kieliryhmittäinen vertailu Asta Manninen 20

21 Väestön sukupuoli- ja ikärakenne H:gin seudulla Kieliryhmittäinen vertailu Asta Manninen 21

22 Antalet svenskspråkiga och prognos för Källa:Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste Ennuste alueittain Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 2011: Asta Manninen 22

23 . Andel svenskspråkiga av befolkningen % i Helsingfors Asta Manninen 23

24 Väkiluvun muutos osa-alueittain Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2010 VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VARTIOKYLÄ VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI VUOSAARI MALMI MALMI MALMI MALMI MALMI MALMI MALMI MALMI MALMI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PUKINMÄKI PASILA PASILA PASILA PASILA PASILA PASILA PASILA PASILA PASILA VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VANHAKAUPUNKI VALLILA VALLILA VALLILA VALLILA VALLILA VALLILA VALLILA VALLILA VALLILA KALLIO KALLIO KALLIO KALLIO KALLIO KALLIO KALLIO KALLIO KALLIO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO MYLLYPURO HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI HERTTONIEMI MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ MELLUNKYLÄ JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI JAKOMÄKI LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA LÄNSI-PAKILA OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ OULUNKYLÄ MAUNULA MAUNULA MAUNULA MAUNULA MAUNULA MAUNULA MAUNULA MAUNULA MAUNULA TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ TUOMARINKYLÄ LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO LATOKARTANO MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI REIJOLA REIJOLA REIJOLA REIJOLA REIJOLA REIJOLA REIJOLA REIJOLA REIJOLA PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI PITÄJÄNMÄKI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI VIRONNIEMI PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA PUISTOLA KAARELA KAARELA KAARELA KAARELA KAARELA KAARELA KAARELA KAARELA KAARELA HAAGA HAAGA HAAGA HAAGA HAAGA HAAGA HAAGA HAAGA HAAGA LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI LAUTTASAARI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI KAMPINMALMI ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA ULLANLINNA LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO LAAJASALO SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA SUUTARILA ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM Väkiluvun muutos